Lue keskustelun säännöt.
Alemmasta keskiluokasta ylempään keskiluokkaan
Olen viettänyt lapsuuteni alemman keskiluokan perheessä, mutta nyt maisteritutkinnon suorittaneena huomaan, miten vaikeaa on karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja. Mitkä asiat teidän mielestä erottaa alemman keskiluokan ylemmästä? Ja tällä kertaa en hae materialistisia asioita, kuten auton merkki tai kodin valaisimet, vaan enemmän sellaisia käyttäytymiseen ja tapaan viettää aikaa ja olla liittyviä.
Jos joku on tehnyt ns. luokkasiirtymän, olisi kiva kuulla kokemuksia.
Kommentit (1543)
Amk:t ovat keskikeskiluokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ylempi keskiluokka = korkeakoulututkinto + vuositulot yli 80ke/hlö/v.
Yksinkertaistavaa, mutta pätee paremmin kuin moni muu tämän ketjun määritemä.
Ei.
Ylempi keskiluokka = yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto + riittävät resurssit omista lähtökohdista arvioiden hyvään elämään + kyky ja halu nauttia tai harrastaa korkeakulttuuria yksinomaan mielihyvän takia + oma verkosto koostuu valtaosin ylemmästä keskiluokasta.
Ylempi keskiluokka ei ole palkka, titteli tai toiminta itsessään. Se on yhdistelmä erilaisia tekijöitä, resursseja sekä henkistä pääomaa, joiden avulla ihmisiä voidaan (keinotekoisesti) ryhmitellä erilaisiin lokeroihin, joita voidaan (osin kulttuurista riippumatta) havaita myös muissa tarkasteltavissa yhteiskunnissa.
Ylemmässä keskiluokassa ihminen on todennäköisimmin aviossa, kuuntelee klassista musiikkia, käy teatterissa, käyttää vähemmän alkoholia, lukee kirjoja ja elää pidempään.
Alempi keskiluokka = AMK/YAMK-tutkinto (tai joissain tilanteissa ammatillinen tutkinto) + riittävät resurssit omasta näkökulmasta hyvään elämään + verkosto koostuu valtaosin alemmasta keskiluokasta.
Alempi keskiluokka on tavoitetila ihmiselle. Alemmassa keskiluokassa oleva ihminen elää hyvin ja usein kerryttää myös omaisuutta. Hän käy todennäköisimmin ravintoloissa juomassa ja syömässä, elokuvissa, ei nauti korkeakulttuurista ja elää ylempää keskiluokkaa keskimäärin hieman lyhyemmän elämän. Taustalla voi olla esimerkiksi avioero tai yksinhuoltajatapaus.
Työväenluokka/alaluokka = Muu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi keskiluokka = korkeakoulututkinto + vuositulot yli 80ke/hlö/v.
Yksinkertaistavaa, mutta pätee paremmin kuin moni muu tämän ketjun määritemä.
Ei.
Ylempi keskiluokka = yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto + riittävät resurssit omista lähtökohdista arvioiden hyvään elämään + kyky ja halu nauttia tai harrastaa korkeakulttuuria yksinomaan mielihyvän takia + oma verkosto koostuu valtaosin ylemmästä keskiluokasta.
Ylempi keskiluokka ei ole palkka, titteli tai toiminta itsessään. Se on yhdistelmä erilaisia tekijöitä, resursseja sekä henkistä pääomaa, joiden avulla ihmisiä voidaan (keinotekoisesti) ryhmitellä erilaisiin lokeroihin, joita voidaan (osin kulttuurista riippumatta) havaita myös muissa tarkasteltavissa yhteiskunnissa.
Ylemmässä keskiluokassa ihminen on todennäköisimmin aviossa, kuuntelee klassista musiikkia, käy teatterissa, käyttää vähemmän alkoholia, lukee kirjoja ja elää pidempään.
Alempi keskiluokka = AMK/YAMK-tutkinto (tai joissain tilanteissa ammatillinen tutkinto) + riittävät resurssit omasta näkökulmasta hyvään elämään + verkosto koostuu valtaosin alemmasta keskiluokasta.
Alempi keskiluokka on tavoitetila ihmiselle. Alemmassa keskiluokassa oleva ihminen elää hyvin ja usein kerryttää myös omaisuutta. Hän käy todennäköisimmin ravintoloissa juomassa ja syömässä, elokuvissa, ei nauti korkeakulttuurista ja elää ylempää keskiluokkaa keskimäärin hieman lyhyemmän elämän. Taustalla voi olla esimerkiksi avioero tai yksinhuoltajatapaus.
Työväenluokka/alaluokka = Muu.
Tätä ketjua selatessa ainoa järkevä tapa lajitella keinotekoisesti ihmisiä erilaisiin luokkiin. Erityisesti tuo hyvän elämän käsite uppoaa!
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntaluokkaa kannattaa tarkastella niistä lähtökohdista, joissa ihmisten erot näkyvät. Yliopistosta maisterin tutkinnon suorittaneet eroavat muista siinä, että heidän kohdallaan nautitaan keskimääräistä enemmän korkeakulttuurista ja esimerkiksi vapaa-ajan vietto eroaa muista. On muitakin eroja. Eletään pidempään, usein tienataan enemmän ja ollaan onnellisempia.
Kyse ei ole siis ammatista tai palkasta, koska korkeaa palkkaa saavia ei yhdistä välttämättä mikään yhteinen asia korkean palkan lisäksi. Yrittäjä voi tienata paremmin kuin yliopistosta valmistunut erityisasiantuntija, mutta yrittäjät ovat keskimääräisesti heikosti koulutettuja ja heitä ei tavata tyypillisesti esimerkiksi korkeakulttuurin parista siitä syystä, että he eivät yksinomaan tulojensa puolesta kuulu ylempään keskiluokkaan. Kärjistetysti tyypillinen yrittäjä on matalasti koulutettu ja elää sen mukaista elämää.
En usko et rahan puute estäisi käymästä oopperassa tai baletissa. Kyse on mielestäni enemmän mallista minkä on saanut. Onko kellään tutulla ollut tapana nauttia korkeakulttuuria, jos ei, miten itse tulisi edes mieleen, että voisi tykätä sellaisesta?
Moni korkeakulttuuria harrastava käyttää "viimeiset" rahansa siihen. Kausikortteja löytyy monilta keskiverto-eläkeläisiltä, kirjaston- ja lastentarhan tädeiltä. He haluavat käydä konserteissa, ja siihen panostavat, vaikka eivät uikaan rahoissa.
pienituloinen kulttuurin ystävät
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi keskiluokka = korkeakoulututkinto + vuositulot yli 80ke/hlö/v.
Yksinkertaistavaa, mutta pätee paremmin kuin moni muu tämän ketjun määritemä.
Ei.
Ylempi keskiluokka = yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto + riittävät resurssit omista lähtökohdista arvioiden hyvään elämään + kyky ja halu nauttia tai harrastaa korkeakulttuuria yksinomaan mielihyvän takia + oma verkosto koostuu valtaosin ylemmästä keskiluokasta.
Ylempi keskiluokka ei ole palkka, titteli tai toiminta itsessään. Se on yhdistelmä erilaisia tekijöitä, resursseja sekä henkistä pääomaa, joiden avulla ihmisiä voidaan (keinotekoisesti) ryhmitellä erilaisiin lokeroihin, joita voidaan (osin kulttuurista riippumatta) havaita myös muissa tarkasteltavissa yhteiskunnissa.
Ylemmässä keskiluokassa ihminen on todennäköisimmin aviossa, kuuntelee klassista musiikkia, käy teatterissa, käyttää vähemmän alkoholia, lukee kirjoja ja elää pidempään.
Alempi keskiluokka = AMK/YAMK-tutkinto (tai joissain tilanteissa ammatillinen tutkinto) + riittävät resurssit omasta näkökulmasta hyvään elämään + verkosto koostuu valtaosin alemmasta keskiluokasta.
Alempi keskiluokka on tavoitetila ihmiselle. Alemmassa keskiluokassa oleva ihminen elää hyvin ja usein kerryttää myös omaisuutta. Hän käy todennäköisimmin ravintoloissa juomassa ja syömässä, elokuvissa, ei nauti korkeakulttuurista ja elää ylempää keskiluokkaa keskimäärin hieman lyhyemmän elämän. Taustalla voi olla esimerkiksi avioero tai yksinhuoltajatapaus.
Työväenluokka/alaluokka = Muu.
Olen korkeakulttuurista samaa mieltä ja samaa mieltä on myös aihetta sivuava kirjallisuus. Saman koulutustason ihmisillä on erilaiset kulttuuri-, lukemis- ja vapaa-ajanmieltymykset. Tuloilla ja titteleillä ei ole tekemistä asian kanssa vaan sillä, miten ihminen ITSE määrittää hyvän elämän käsitteen (filosofisessa mielessä).
Jollekin ylempi keskiluokka on yksinomaan resursseja (lihaksia, rahaa, vaikutusvaltaa). Todellisuudessa se on SIVISTYSTÄ, joka erottaa ylemmän keskiluokan alemmasta keskiluokasta sekä muista keinotekoisista ryhmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntaluokkaa kannattaa tarkastella niistä lähtökohdista, joissa ihmisten erot näkyvät. Yliopistosta maisterin tutkinnon suorittaneet eroavat muista siinä, että heidän kohdallaan nautitaan keskimääräistä enemmän korkeakulttuurista ja esimerkiksi vapaa-ajan vietto eroaa muista. On muitakin eroja. Eletään pidempään, usein tienataan enemmän ja ollaan onnellisempia.
Kyse ei ole siis ammatista tai palkasta, koska korkeaa palkkaa saavia ei yhdistä välttämättä mikään yhteinen asia korkean palkan lisäksi. Yrittäjä voi tienata paremmin kuin yliopistosta valmistunut erityisasiantuntija, mutta yrittäjät ovat keskimääräisesti heikosti koulutettuja ja heitä ei tavata tyypillisesti esimerkiksi korkeakulttuurin parista siitä syystä, että he eivät yksinomaan tulojensa puolesta kuulu ylempään keskiluokkaan. Kärjistetysti tyypillinen yrittäjä on matalasti koulutettu ja elää sen mukaista elämää.
En usko et rahan puute estäisi käymästä oopperassa tai baletissa. Kyse on mielestäni enemmän mallista minkä on saanut. Onko kellään tutulla ollut tapana nauttia korkeakulttuuria, jos ei, miten itse tulisi edes mieleen, että voisi tykätä sellaisesta?
Moni korkeakulttuuria harrastava käyttää "viimeiset" rahansa siihen. Kausikortteja löytyy monilta keskiverto-eläkeläisiltä, kirjaston- ja lastentarhan tädeiltä. He haluavat käydä konserteissa, ja siihen panostavat, vaikka eivät uikaan rahoissa.
pienituloinen kulttuurin ystävät
Ylempi keskiluokkaisuus on sivistystä ja korkeakulttuuria.
Itse nautin korkeakulttuurista kuuntelemalla pääasiassa klassista musiikkia. Käytännössä kustannus rajoittuu Youtube Premiumin hintaan.
Konserteissa käyn veronmaksajien tukemana (työnantajani maksamalla tuella) muutaman kerran vuodessa ja teatterissa kerran-pari. Elokuvissa en käy, mutta kotona niitä tulee välillä katsottua Netflixin kautta.
Olen alaluokkaisesta perheestä, jossa klassista musiikkia ei kuunneltu. Klassinen musiikki on tullut aikuisiällä (monen muun asian kanssa). Taustalla maisterin tutkinto.
Korkeakulttuuri on valitettavasti kallista, mutta esimerkiksi kirjastojen ilmaiskausikortit pölyttyvät hyllyssä. Pienen piirin harrastus. Valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Ylempi keskiluokka = korkeakoulututkinto + vuositulot yli 80ke/hlö/v.
Yksinkertaistavaa, mutta pätee paremmin kuin moni muu tämän ketjun määritemä.
Voisi ollakin, mut ehkei aina.
Meillä puoliso olisi tuon mukaan ylempää, mutta ekan polven akateeminen ja on kyllä niin landepaukku ja mualainen edelleen kuin olla ja voi.
Itse taas olen akateemisesta perheestä ja itsekin maisteri, mutta matalapalkkaisemmalla alalla, joten en kuuluis. Väitän silti et käyttäydyn sivistyneemmin ja keskiluokkaisemmin kuin rakas ukkoni ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi keskiluokka = korkeakoulututkinto + vuositulot yli 80ke/hlö/v.
Yksinkertaistavaa, mutta pätee paremmin kuin moni muu tämän ketjun määritemä.
Ei.
Ylempi keskiluokka = yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto + riittävät resurssit omista lähtökohdista arvioiden hyvään elämään + kyky ja halu nauttia tai harrastaa korkeakulttuuria yksinomaan mielihyvän takia + oma verkosto koostuu valtaosin ylemmästä keskiluokasta.
Ylempi keskiluokka ei ole palkka, titteli tai toiminta itsessään. Se on yhdistelmä erilaisia tekijöitä, resursseja sekä henkistä pääomaa, joiden avulla ihmisiä voidaan (keinotekoisesti) ryhmitellä erilaisiin lokeroihin, joita voidaan (osin kulttuurista riippumatta) havaita myös muissa tarkasteltavissa yhteiskunnissa.
Ylemmässä keskiluokassa ihminen on todennäköisimmin aviossa, kuuntelee klassista musiikkia, käy teatterissa, käyttää vähemmän alkoholia, lukee kirjoja ja elää pidempään.
Alempi keskiluokka = AMK/YAMK-tutkinto (tai joissain tilanteissa ammatillinen tutkinto) + riittävät resurssit omasta näkökulmasta hyvään elämään + verkosto koostuu valtaosin alemmasta keskiluokasta.
Alempi keskiluokka on tavoitetila ihmiselle. Alemmassa keskiluokassa oleva ihminen elää hyvin ja usein kerryttää myös omaisuutta. Hän käy todennäköisimmin ravintoloissa juomassa ja syömässä, elokuvissa, ei nauti korkeakulttuurista ja elää ylempää keskiluokkaa keskimäärin hieman lyhyemmän elämän. Taustalla voi olla esimerkiksi avioero tai yksinhuoltajatapaus.
Työväenluokka/alaluokka = Muu.
Sinun määritelmäsi mukaan kuulun alempaan keskiluokkaan, mutta tunnistan tuosta kuvauksesta kyllä itseni ja valtaosan muista ihmisistä. Omaan sisäpiiriini kuuluvat ylemmät keskiluokkaiset vastaavat hyvin tuota kuvausta. Itse olen sellainen kuin olen ja kulttuuri ei kiinnosta pätkääkään. Keskityn enemmän rahantekoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi keskiluokka = korkeakoulututkinto + vuositulot yli 80ke/hlö/v.
Yksinkertaistavaa, mutta pätee paremmin kuin moni muu tämän ketjun määritemä.
Voisi ollakin, mut ehkei aina.
Meillä puoliso olisi tuon mukaan ylempää, mutta ekan polven akateeminen ja on kyllä niin landepaukku ja mualainen edelleen kuin olla ja voi.
Itse taas olen akateemisesta perheestä ja itsekin maisteri, mutta matalapalkkaisemmalla alalla, joten en kuuluis. Väitän silti et käyttäydyn sivistyneemmin ja keskiluokkaisemmin kuin rakas ukkoni ;)
Rahalla ja yhteiskuntaluokalla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi keskiluokka = korkeakoulututkinto + vuositulot yli 80ke/hlö/v.
Yksinkertaistavaa, mutta pätee paremmin kuin moni muu tämän ketjun määritemä.
Ei.
Ylempi keskiluokka = yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto + riittävät resurssit omista lähtökohdista arvioiden hyvään elämään + kyky ja halu nauttia tai harrastaa korkeakulttuuria yksinomaan mielihyvän takia + oma verkosto koostuu valtaosin ylemmästä keskiluokasta.
Ylempi keskiluokka ei ole palkka, titteli tai toiminta itsessään. Se on yhdistelmä erilaisia tekijöitä, resursseja sekä henkistä pääomaa, joiden avulla ihmisiä voidaan (keinotekoisesti) ryhmitellä erilaisiin lokeroihin, joita voidaan (osin kulttuurista riippumatta) havaita myös muissa tarkasteltavissa yhteiskunnissa.
Ylemmässä keskiluokassa ihminen on todennäköisimmin aviossa, kuuntelee klassista musiikkia, käy teatterissa, käyttää vähemmän alkoholia, lukee kirjoja ja elää pidempään.
Alempi keskiluokka = AMK/YAMK-tutkinto (tai joissain tilanteissa ammatillinen tutkinto) + riittävät resurssit omasta näkökulmasta hyvään elämään + verkosto koostuu valtaosin alemmasta keskiluokasta.
Alempi keskiluokka on tavoitetila ihmiselle. Alemmassa keskiluokassa oleva ihminen elää hyvin ja usein kerryttää myös omaisuutta. Hän käy todennäköisimmin ravintoloissa juomassa ja syömässä, elokuvissa, ei nauti korkeakulttuurista ja elää ylempää keskiluokkaa keskimäärin hieman lyhyemmän elämän. Taustalla voi olla esimerkiksi avioero tai yksinhuoltajatapaus.
Työväenluokka/alaluokka = Muu.
Tämä kuulostaa ihan järkevältä, allekirjoitan tämän.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti esimerkiksi niitä rehtoreitakin on erilaisia, toiset suhtautuu "asemaansa" virkaintoisemmin kuin toiset. Toiset suhtautuu ihan vaan työnä, eikä ajattele itseään sen ylemmäs.
Mutta oliko tämä yhteiskunnan "luokkapaikka" omista ajatuksista kiinni? Eli olen jos ajattelen, en jos en koe?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntaluokkaa kannattaa tarkastella niistä lähtökohdista, joissa ihmisten erot näkyvät. Yliopistosta maisterin tutkinnon suorittaneet eroavat muista siinä, että heidän kohdallaan nautitaan keskimääräistä enemmän korkeakulttuurista ja esimerkiksi vapaa-ajan vietto eroaa muista. On muitakin eroja. Eletään pidempään, usein tienataan enemmän ja ollaan onnellisempia.
Kyse ei ole siis ammatista tai palkasta, koska korkeaa palkkaa saavia ei yhdistä välttämättä mikään yhteinen asia korkean palkan lisäksi. Yrittäjä voi tienata paremmin kuin yliopistosta valmistunut erityisasiantuntija, mutta yrittäjät ovat keskimääräisesti heikosti koulutettuja ja heitä ei tavata tyypillisesti esimerkiksi korkeakulttuurin parista siitä syystä, että he eivät yksinomaan tulojensa puolesta kuulu ylempään keskiluokkaan. Kärjistetysti tyypillinen yrittäjä on matalasti koulutettu ja elää sen mukaista elämää.
En usko et rahan puute estäisi käymästä oopperassa tai baletissa. Kyse on mielestäni enemmän mallista minkä on saanut. Onko kellään tutulla ollut tapana nauttia korkeakulttuuria, jos ei, miten itse tulisi edes mieleen, että voisi tykätä sellaisesta?
Moni korkeakulttuuria harrastava käyttää "viimeiset" rahansa siihen. Kausikortteja löytyy monilta keskiverto-eläkeläisiltä, kirjaston- ja lastentarhan tädeiltä. He haluavat käydä konserteissa, ja siihen panostavat, vaikka eivät uikaan rahoissa.
pienituloinen kulttuurin ystävät
Ylempi keskiluokkaisuus on sivistystä ja korkeakulttuuria.
Itse nautin korkeakulttuurista kuuntelemalla pääasiassa klassista musiikkia. Käytännössä kustannus rajoittuu Youtube Premiumin hintaan.
Konserteissa käyn veronmaksajien tukemana (työnantajani maksamalla tuella) muutaman kerran vuodessa ja teatterissa kerran-pari. Elokuvissa en käy, mutta kotona niitä tulee välillä katsottua Netflixin kautta.
Olen alaluokkaisesta perheestä, jossa klassista musiikkia ei kuunneltu. Klassinen musiikki on tullut aikuisiällä (monen muun asian kanssa). Taustalla maisterin tutkinto.
Korkeakulttuuri on valitettavasti kallista, mutta esimerkiksi kirjastojen ilmaiskausikortit pölyttyvät hyllyssä. Pienen piirin harrastus. Valitettavasti.
Olen yamk-taustainen ja itse en todellakaan mitään viulunvingutusta jaksa kuunnella mutta olen silti mielestäni ylempää keskiluokkaa ja näillä viulun vingutuksilla ei mielestäni ole mitään tekemistä luokan kanssa ja tuo pitkään eläminen voi kuule olisit kuullut mummostani eli pitkään vaikka oli vain kansakoulussa käynyt et taida oikein tietää mitään pidät itseäsi parempana kun kuuntelet viulun vingutusta se ei ole mikään mittari mene opiskelemaan mitä yamk voi tehdä meillä myös tutkimustaidot tiedän mitä puhun
"Alempi keskiluokka on tavoitetila ihmiselle. "
Täh, siis kenen mukaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi keskiluokka = korkeakoulututkinto + vuositulot yli 80ke/hlö/v.
Yksinkertaistavaa, mutta pätee paremmin kuin moni muu tämän ketjun määritemä.
Ei.
Ylempi keskiluokka = yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto + riittävät resurssit omista lähtökohdista arvioiden hyvään elämään + kyky ja halu nauttia tai harrastaa korkeakulttuuria yksinomaan mielihyvän takia + oma verkosto koostuu valtaosin ylemmästä keskiluokasta.
Ylempi keskiluokka ei ole palkka, titteli tai toiminta itsessään. Se on yhdistelmä erilaisia tekijöitä, resursseja sekä henkistä pääomaa, joiden avulla ihmisiä voidaan (keinotekoisesti) ryhmitellä erilaisiin lokeroihin, joita voidaan (osin kulttuurista riippumatta) havaita myös muissa tarkasteltavissa yhteiskunnissa.
Ylemmässä keskiluokassa ihminen on todennäköisimmin aviossa, kuuntelee klassista musiikkia, käy teatterissa, käyttää vähemmän alkoholia, lukee kirjoja ja elää pidempään.
Alempi keskiluokka = AMK/YAMK-tutkinto (tai joissain tilanteissa ammatillinen tutkinto) + riittävät resurssit omasta näkökulmasta hyvään elämään + verkosto koostuu valtaosin alemmasta keskiluokasta.
Alempi keskiluokka on tavoitetila ihmiselle. Alemmassa keskiluokassa oleva ihminen elää hyvin ja usein kerryttää myös omaisuutta. Hän käy todennäköisimmin ravintoloissa juomassa ja syömässä, elokuvissa, ei nauti korkeakulttuurista ja elää ylempää keskiluokkaa keskimäärin hieman lyhyemmän elämän. Taustalla voi olla esimerkiksi avioero tai yksinhuoltajatapaus.
Työväenluokka/alaluokka = Muu.
Tästä tunnistaa hyvin itsensä!
Vierailija kirjoitti:
"Alempi keskiluokka on tavoitetila ihmiselle. "
Täh, siis kenen mukaan?
Ehkä kirjoittaja ajattelee lähtökohtaisesti tavoitetta saada korkeakoulutus yhä useammalle. En tiedä, mutta kaikki eivät voi opiskella yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sosiaalityöntekijä missä luokassa? Maisteri hänkin.
No ei ainakaan ylemmässä keskiluokassa.
Miksei? Tienaa Saman viisi tonnia kuin se lukion aineenope ja on maisteri. Täysin itsenäinen työ.
Ketkä mielestäsi sitten ovat keski-keskiluokkaa?
Tää on vähän sama, kuin se et maisterius olisi jotain harvinaista. Se on nykyisin tosi tavallista, ja kun kaikki on maistereita, ei se enää niin ihmeellistä olekaan. Ollut pitkään aikaan.
Noin 100 vuotta sitten maisterit kuuluivat ylempään keskiluokkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntaluokkaa kannattaa tarkastella niistä lähtökohdista, joissa ihmisten erot näkyvät. Yliopistosta maisterin tutkinnon suorittaneet eroavat muista siinä, että heidän kohdallaan nautitaan keskimääräistä enemmän korkeakulttuurista ja esimerkiksi vapaa-ajan vietto eroaa muista. On muitakin eroja. Eletään pidempään, usein tienataan enemmän ja ollaan onnellisempia.
Kyse ei ole siis ammatista tai palkasta, koska korkeaa palkkaa saavia ei yhdistä välttämättä mikään yhteinen asia korkean palkan lisäksi. Yrittäjä voi tienata paremmin kuin yliopistosta valmistunut erityisasiantuntija, mutta yrittäjät ovat keskimääräisesti heikosti koulutettuja ja heitä ei tavata tyypillisesti esimerkiksi korkeakulttuurin parista siitä syystä, että he eivät yksinomaan tulojensa puolesta kuulu ylempään keskiluokkaan. Kärjistetysti tyypillinen yrittäjä on matalasti koulutettu ja elää sen mukaista elämää.
En usko et rahan puute estäisi käymästä oopperassa tai baletissa. Kyse on mielestäni enemmän mallista minkä on saanut. Onko kellään tutulla ollut tapana nauttia korkeakulttuuria, jos ei, miten itse tulisi edes mieleen, että voisi tykätä sellaisesta?
Moni korkeakulttuuria harrastava käyttää "viimeiset" rahansa siihen. Kausikortteja löytyy monilta keskiverto-eläkeläisiltä, kirjaston- ja lastentarhan tädeiltä. He haluavat käydä konserteissa, ja siihen panostavat, vaikka eivät uikaan rahoissa.
pienituloinen kulttuurin ystävät
Ylempi keskiluokkaisuus on sivistystä ja korkeakulttuuria.
Itse nautin korkeakulttuurista kuuntelemalla pääasiassa klassista musiikkia. Käytännössä kustannus rajoittuu Youtube Premiumin hintaan.
Konserteissa käyn veronmaksajien tukemana (työnantajani maksamalla tuella) muutaman kerran vuodessa ja teatterissa kerran-pari. Elokuvissa en käy, mutta kotona niitä tulee välillä katsottua Netflixin kautta.
Olen alaluokkaisesta perheestä, jossa klassista musiikkia ei kuunneltu. Klassinen musiikki on tullut aikuisiällä (monen muun asian kanssa). Taustalla maisterin tutkinto.
Korkeakulttuuri on valitettavasti kallista, mutta esimerkiksi kirjastojen ilmaiskausikortit pölyttyvät hyllyssä. Pienen piirin harrastus. Valitettavasti.
Olen yamk-taustainen ja itse en todellakaan mitään viulunvingutusta jaksa kuunnella mutta olen silti mielestäni ylempää keskiluokkaa ja näillä viulun vingutuksilla ei mielestäni ole mitään tekemistä luokan kanssa ja tuo pitkään eläminen voi kuule olisit kuullut mummostani eli pitkään vaikka oli vain kansakoulussa käynyt et taida oikein tietää mitään pidät itseäsi parempana kun kuuntelet viulun vingutusta se ei ole mikään mittari mene opiskelemaan mitä yamk voi tehdä meillä myös tutkimustaidot tiedän mitä puhun
Unohdetaan viulunvingutukset ja lähdetään liikkeelle siitä, että ylempikeskiluokkainen osaa käyttää pisteitä ja pilkkuja.
Ylemmän keskiluokan määritelmä riippuu täysin siitä, miten ihminen sen kokee. Esim. jos on koulutettu, mutta köyhä, painottaa enemmän "kulttuuripääomaa" jne. Os taas on keskittynyt vaurautta tavoitteluun, niin varmasti jotkut tavan maisterit nähdään ihan rupusakkina köyhälistönä. Kaikkihan nyt haluavat asemoitua ylempään keskiluokkaan, kun eliittiin harva koskaan pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Riippuu mikä opettaja. Yliopistolehtorit ja amk-opettajat, varsinkin yliopettajat ovat selkeästi ylempää keskiluokkaa, peruskoulun opettajat keski-keskiluokkaa. Lukio-opettajat ja amk-opet jossain siinä välillä, ehkä ylempää?
Rehtorit ja koulutuspäälliköt ylempää keskiluokkaa.Amk-opet ylempää keskiluokkaa? Huh!
Siinä ja siinä, vaaditaan kuitenkin korkeakoulututkinto ja palkka ikälisineen parhaimmillaan 5500-6000€kk
Vaaditaan vain amk-tutkinto.
Ketkä mielestäsi sitten ovat keski-keskiluokkaa?
Tää on vähän sama, kuin se et maisterius olisi jotain harvinaista. Se on nykyisin tosi tavallista, ja kun kaikki on maistereita, ei se enää niin ihmeellistä olekaan. Ollut pitkään aikaan.