Lue keskustelun säännöt.
Alemmasta keskiluokasta ylempään keskiluokkaan
Olen viettänyt lapsuuteni alemman keskiluokan perheessä, mutta nyt maisteritutkinnon suorittaneena huomaan, miten vaikeaa on karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja. Mitkä asiat teidän mielestä erottaa alemman keskiluokan ylemmästä? Ja tällä kertaa en hae materialistisia asioita, kuten auton merkki tai kodin valaisimet, vaan enemmän sellaisia käyttäytymiseen ja tapaan viettää aikaa ja olla liittyviä.
Jos joku on tehnyt ns. luokkasiirtymän, olisi kiva kuulla kokemuksia.
Kommentit (1543)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi typerimmistä ilmiöistä on se kun joillekin työ on niin määräävä tekijä yhteiskuntaluokan suhteen. Eivät mitenkään suostu ymmärtämään, että nykyistä työtilannetta ei mitenkään voida verrata johonkin menneiden vuosikymmenten tilanteeseen. Tuolloin oli olemassa ja haettavissa ihan hyvin virkoja, käytännössä yleensä vastavalmistuneetkin saivat virkasuhteen. Ajan myötä sitten näitä virkasuhteita vähennettiin, lopetettiin siirtymien myötä ja muutettiin virkasuhteita työsuhteiksi. Samaan aikaan määräaikaisuudet lisääntyivät, ja samoin sijaisuudet. Sitten oltiinkin tässä nykyisessä tilanteessa.
Nykyään työelämä ei myöskään noudata samaa kaavaa kuin vuosikymmeniä sitten. Enää ei ole sellaista turvaa ja vakautta. Ihmisillä on myös useampia tutkintoja ja siitä huolimatta työn saaminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Monella samanikäisellä kaverilla on useampia korkeakoulututkintoja kuten itsellänikin, aineenopettajasta tuli sairaanhoitaja ja tekniikan alan yliopistokoulutetusta tuli poliisi. Siksi on äärimmäiseen typerää nykyisessä työllisyys-, tai ennemminkin työttömyystilanteessa, arvostella kenenkään tekemää työtä.
Ylempään koulutettuun keskiluokkaan kuuluu oleellisesti ammatti-identiteetti. Ollaan lääkäri x tai pastori y. Jos vaihdetaan alaa, pitää kehittää uusi ammatti-identiteetti.
Ei taida liittyä niinkään mihinkään luokkaan vaan ennemmin ikään tai kotona opittuun tapaan.
Ainakin omassa tuttavapiirissä työ on vain yksi asia elämässä, työ on vain työtä, oli se sitten mitä tahansa. En itsekään koe työtä tai ammattia määrittävänä tekijänä.
Työ määrittelee koko identiteetin juuri sellaisille, jotka kokevat nousseensa aiempaa ylempään yhteiskuntaluokkaan juuri työnsä kautta. Keskiluokkaa sinänsä määrittääkin enemmän juuri vapaa-aika: harrastukset, maku ja matkustelu. Työtä on pidetty juuri työväenluokan keskeisimpänä määritteenä, kun taas keskiluokalla on perinteisesti ollut enemmän aikaa muuhun, kuten kulttuuriin ja puutarhan hoitoon.
Mistä nämä palstakäsitykset keskiluokasta oikein ovat peräisin?
Keskiluokka kuvataan suurin piirtein entisajan aatelisiksi ja nykyajan vanhaa rahaa edustaviksi rikkaiksi :D
Perinteisesti työväenluokka = keskiluokka. Aatelisilla ja vanhoilla rahasuvuilla oli sitten aikaa muuhun.
Tuosta päästiin teolistumisen ja talouskasvun myötä siihen, että keskiluokkaan kuului suurin osa työssäkäyvistä, ja näin tilanne on vielä ollut minunkin elinaikanani (s. -78).
Sitten alettiin puhumaan laajemmin ylemmästä keskiluokasta (lääkärit, juristit, ja 90-luvun "jupit"). Alemmasta keskiluokasta ei tuoloin vielä puhuttu, se tuli myöhemmin.
Nyt sitten ollaan tilanteessa jossa jakoa on tehty enemmän, koska keskiluokka on eriarvoistunut voimakkaasti. Sellaisia ihmisiä jotka olivat ennen keskiluokkaa, on nyt alettu kutsumaan työväenluokaksi.Työväenluokkaa ei ole Suomessa koskaan kutsuttu keskiluokaksi. Keskiluokka on koulutettua valkokaulusväkeä, ei välttämättä isotuloista. Jenkeissä on tehty tuo temppu että kaikkia työtä tekeviä on kutsuttu keskiluokaksi. Tämän tarkoitus on ollut hämärtää työläisten tajua omasta tilanteestaan ja saada heidät kannattamaan rikkaita eli riistäjiään.
Ei meillä ole ole työväenluokkaa ollut enää vuosikymmeniin. Lähes kaikki käyvät töissä, paitsi työttömät ja muutama hassu sijoittaja.
Mitä nyt ihmettä! Työväenluokka on nimenomaan työläisiä. Väkeä, joka työskentelee heikommin koulutetuissa tehtävissä, yleensä jääden sinne syntymäpaikkakunnalleen. Ollaan varastomiehiä, alepan kassoja, trukkikuskeja, lähäreitä, päiväkodin lapsenhoitajia, siivoojia ja tehdastyöläisiä. Töihin mennään aikaisin ja oman päivän kulkuun ei hirveästi voi vaikuttaa.
Juuri näin. Työväenluokan nimi voi olla hämäävä, koska työtähän myös keskiluokkaiset tekevät, mutta perinteisesti sillä tarkoitetaan juuri suorittavan työn tekijöitä. Tullaan työpaikalle tiettyyn kellonaikaan, tehdään määrätyt tehtävät ja lähdetään tiettyyn aikaan kotiin, ellei tule ylitöitä. Keskiluokan työhön kuuluu pääsääntöisesti suurempi autonomia. Määrättyjä vakiotehtäviä voi olla, mutta työtä voi suunnitella ja aikatauluttaa vapaammin, ja välttämättä toimistolle tai muuhun työpaikkaan ei tarvitse edes kovin usein tulla, jos voi tehdä hommia etänä omaan tahtiin.
Näin juuri. Itse akateemisena erityisasiantuntijana päätän itse lähdenkö toimistolle aamulla vai teenkö kotoa käsin. Päätän koska tapaan asiakkaitani ja koska kirjoittelen lausuntoja. Minulla on liukuma, joiden keskellä on ydintyöaika, jolloin periaatteessa pitäisi olla työssä. Työtehtäväni ovat mallia, tässä on pakka x, hoida se. Päätän itse miten ja mitä kaikkea työni sen kanssa sisältää. Hyvin eri asia kuin työväenluokassa, jossa jokainen enterinpainalluskin on laskettu ja joku muu päättää kaiken mitä teen.
Kyllä, olet NIIN paljon parempi ihminen kun me muut maan matoset tavallista työtä tekevät ihmiset.
kommentin kirjoittajan ei ollut tarkoitus kehuskella työtään, vaan avata (ylempi) keskiluokkalaisen työn autonomiaa, verrattuna esim. tehdastyöläiseen.
Ketjun perusteella alempaan keskiluokkaan kuuluvana mietin, että mikä on siten ero näiden luokkien välillä? Tuo kuvaus on peruskauraa alemman keskiluokan töissä.
Esimerkiksi omissa töissä ei ole käytännössä minkäänlaista merkitystä onko minulla esihenkilöä vai ei, tiedän mitä on saatava aikaiseksi, mihin mennessä, ja suunnittelen itse miten työni teen.Mikä on esihenkilö?
Tarkoitatko esimies?
Esimiestä kutsutaan nykyisin usein esihenkilöksi.
Olen lukenut näistä kommunistien sanaväännöksistä vain roskalehdistä. Muita sanaväännöksiä on varussotilas ja eduskunnan puheenjohtaja. Onnea teille sinne Suomeen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sosiaalityöntekijä missä luokassa? Maisteri hänkin.
No ei ainakaan ylemmässä keskiluokassa.
Miksei? Tienaa Saman viisi tonnia kuin se lukion aineenope ja on maisteri. Täysin itsenäinen työ.
Keskituloinen ja tekee suorittavaa työtä. Itse olen FT, palkka vähän yli neljä tonnia. En kuulu ylempään keskiluokkaan.
Suorittavaa työtä? Miten niin?
Mitä muuta se on? Valtaosa akateemisista(kin) tekee suorittavaa työtä.
Vieläkö vain täällä ylempi keskiluokka sivistyneenä patsastelee 🙄 Ja jokainen maisteri ja opettaja siihen hienostuneena kuuluu? Ylemmästä keskiluokasta puhutaan kuin oltaisiin jumalasta seuraavia, ja monen mielestä pelkkä akateeminen koulutus riittää? Jotain rotia nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sosiaalityöntekijä missä luokassa? Maisteri hänkin.
No ei ainakaan ylemmässä keskiluokassa.
Miksei? Tienaa Saman viisi tonnia kuin se lukion aineenope ja on maisteri. Täysin itsenäinen työ.
Keskituloinen ja tekee suorittavaa työtä. Itse olen FT, palkka vähän yli neljä tonnia. En kuulu ylempään keskiluokkaan.
Tässä ketjussa FT on jossain mielikuvituksellisilla sivistyksen kukkuloilla, missä en kyllä itse koe olevani, t. toinen FT
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sosiaalityöntekijä missä luokassa? Maisteri hänkin.
No ei ainakaan ylemmässä keskiluokassa.
Miksei? Tienaa Saman viisi tonnia kuin se lukion aineenope ja on maisteri. Täysin itsenäinen työ.
Keskituloinen ja tekee suorittavaa työtä. Itse olen FT, palkka vähän yli neljä tonnia. En kuulu ylempään keskiluokkaan.
Suorittavaa työtä? Miten niin?
Mitä muuta se on? Valtaosa akateemisista(kin) tekee suorittavaa työtä.
Mitä "suorittava työ" sinulle merkitsee? Itselleni se merkitsee määrätyllä työpaikalla olemista tiukasti määriteltynä aikana ja pääosin rutiinimaista työskentelyä valmiiksi annettuja ohjeita noudattaen. Jottei kukaan ymmärtäisi väärin, tässä ei ole mitään väheksyttävää, päinvastoin on selvää, että tietyt työtehtävät vaativat selkeitä linjauksia ilman sooloilua.
Tunnustan, ettei minulla ole juuri kokemusta sosiaalityöstä sen enempää tekijänä kuin asiakkaana, mutta ymmärrykseni mukaan he pyrkivät kohtaamaan kaikki asiakkaansa yksilöllisesti, näiden tarpeita kuulostellen ja arvioiden. Se, miten tässä onnistutaan, jääköön sitten toisten arvioitavaksi, mutta on vaikea kuvitella tuollaisen työn tapahtuvan tiukasti "lukujärjestystä" seuraten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten ylempänä sanottiin, alempiin luokkiin kuuluu usein aktiivinen halu vältellä etikettejä. Ehkä se onkin pelkoa siitä, että tekee jotain väärin, kun niihin ei ole tottunut.
EHKÄ!
Tai ehkä sinusta on kivempaa ajatella, että toinen on vain pelokas, kun jaksa innostua sinulle niin rakkaista etiketeistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläluokkaisena en ymmärrä lainkaan alempien yhteiskuntaluokkien tapoja.
Kerro lisää. Mitä sellaisia tapoja alemmilla luokilla on, mitä et ymmärrä?
Olen eri, ja puhun yleisellä tasolla. Tiedän, etteivät KAIKKI toimi näin.
Itsellä ainakin se ettei peruskoulua hoideta lasten kanssa niin hyvin kuin mahdollista (se meneekö amikseen vai lukioon on sivuseikka, kaikkia tarvitaan), uutisten lukeminen vain iltapäivälehdistä, julkkisten seuraaminen vihamielessä, epäluuloisuus uusia asioita kohtaan, etikettien inho tai pitäminen turhana.No jaa, etiketti kyllä tarvitsee vähän päivitystä joidenkin asioiden suhteen. Esimerkiksi hautajaispukeutumisen etikettiä tulkitaan joskus vähän turhan tiukasti, itse olen ihan iloinen siitä että sitä vähän tuuletetaan.
Hautajaispukeutumisessa oleellista on tehdä ero muihin juhliin. Ollaan hautajaisissa eikä häissä. Jos tummaa ei ole köyhyydestä johtuen panna päälle, niin sillä mennään mitä on, mutta muiden kannattaa noudattaa etikettiä. Nämä asiat ovat sellaisia, joilla kunnioitetaan tilaisuutta ja muiden ihmisten tunteita. Itse toivoisin, että esim. oman puolisoni hautajaisiin ei tultaisi missään nirunarutopeissa ja verkkareissa.
juhlat on ylipäätänsä hyvä tapa havainnoida eri yhteiskuntaluokkia. Mitä ylemmäs mennään, sen tärkeämpi on juuri pukeutuminen ja etiketin hallinta. Työväenluokissa ei välttämättä käytetä edes juomalaseja, vaan olutta juodaan suoraan tölkistä jne.
Kuulun ilmeisesti ylempään keskiluokkaan, mutta kapinoin tuollaista ajatusta, että ihminen on etikettiä varten. Pienisieluista, epä-älyllistä orjailua ja noloa.
Miksi lasista on tärkeää, miksi olisi moukkamaista juoda suoraan tölkistä, onko mitään oikeaa syytä?
No ensimmäisenä hygienia. Joidenkin juomien kohdalla lasivalinta vaikuttaa makuun.
Näyttää vulgaarilta juoda suoraan tölkistä, varsinkin jos lasi on olemassa
Oletan heti, että ihminen on vähemmän älykäs.
Tölkistä juominen on usein myös opiskelijoiden tapa esim. joissain rennommissa tilaisuuksissa.
Nuorisolaisilla on omat säännöt ja rutiineja vasta haetaan. Etenkin, jos niitä ei ole opittu kotoa mikä on koko ketjun pihvi.
Sinulle on painotettu oman sukusi ylemmyyttä opettamalla, että et sitten saa juoda tölkistä, tai muuten joku voi luulla tyhmäksi tai köyhäksi?
Kuulostaa ihan elokuvalta, jossa vanhemmilla ei ole muuta kuin ateelisarvonsa, ja siihen sitten kouristuksenomaisesti takertuvat ja epätoivon vimmalla koittavat siirtää seuraavalle polvelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sosiaalityöntekijä missä luokassa? Maisteri hänkin.
No ei ainakaan ylemmässä keskiluokassa.
Miksei? Tienaa Saman viisi tonnia kuin se lukion aineenope ja on maisteri. Täysin itsenäinen työ.
Keskituloinen ja tekee suorittavaa työtä. Itse olen FT, palkka vähän yli neljä tonnia. En kuulu ylempään keskiluokkaan.
Suorittavaa työtä? Miten niin?
Mitä muuta se on? Valtaosa akateemisista(kin) tekee suorittavaa työtä.
Mitä "suorittava työ" sinulle merkitsee? Itselleni se merkitsee määrätyllä työpaikalla olemista tiukasti määriteltynä aikana ja pääosin rutiinimaista työskentelyä valmiiksi annettuja ohjeita noudattaen. Jottei kukaan ymmärtäisi väärin, tässä ei ole mitään väheksyttävää, päinvastoin on selvää, että tietyt työtehtävät vaativat selkeitä linjauksia ilman sooloilua.
Tunnustan, ettei minulla ole juuri kokemusta sosiaalityöstä sen enempää tekijänä kuin asiakkaana, mutta ymmärrykseni mukaan he pyrkivät kohtaamaan kaikki asiakkaansa yksilöllisesti, näiden tarpeita kuulostellen ja arvioiden. Se, miten tässä onnistutaan, jääköön sitten toisten arvioitavaksi, mutta on vaikea kuvitella tuollaisen työn tapahtuvan tiukasti "lukujärjestystä" seuraten.
Sosiaalityössä asiakaskohtaamisia mitataan suoritteina. Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläluokkaisena en ymmärrä lainkaan alempien yhteiskuntaluokkien tapoja.
Kerro lisää. Mitä sellaisia tapoja alemmilla luokilla on, mitä et ymmärrä?
Olen eri, ja puhun yleisellä tasolla. Tiedän, etteivät KAIKKI toimi näin.
Itsellä ainakin se ettei peruskoulua hoideta lasten kanssa niin hyvin kuin mahdollista (se meneekö amikseen vai lukioon on sivuseikka, kaikkia tarvitaan), uutisten lukeminen vain iltapäivälehdistä, julkkisten seuraaminen vihamielessä, epäluuloisuus uusia asioita kohtaan, etikettien inho tai pitäminen turhana.No jaa, etiketti kyllä tarvitsee vähän päivitystä joidenkin asioiden suhteen. Esimerkiksi hautajaispukeutumisen etikettiä tulkitaan joskus vähän turhan tiukasti, itse olen ihan iloinen siitä että sitä vähän tuuletetaan.
Hautajaispukeutumisessa oleellista on tehdä ero muihin juhliin. Ollaan hautajaisissa eikä häissä. Jos tummaa ei ole köyhyydestä johtuen panna päälle, niin sillä mennään mitä on, mutta muiden kannattaa noudattaa etikettiä. Nämä asiat ovat sellaisia, joilla kunnioitetaan tilaisuutta ja muiden ihmisten tunteita. Itse toivoisin, että esim. oman puolisoni hautajaisiin ei tultaisi missään nirunarutopeissa ja verkkareissa.
juhlat on ylipäätänsä hyvä tapa havainnoida eri yhteiskuntaluokkia. Mitä ylemmäs mennään, sen tärkeämpi on juuri pukeutuminen ja etiketin hallinta. Työväenluokissa ei välttämättä käytetä edes juomalaseja, vaan olutta juodaan suoraan tölkistä jne.
Kuulun ilmeisesti ylempään keskiluokkaan, mutta kapinoin tuollaista ajatusta, että ihminen on etikettiä varten. Pienisieluista, epä-älyllistä orjailua ja noloa.
Miksi lasista on tärkeää, miksi olisi moukkamaista juoda suoraan tölkistä, onko mitään oikeaa syytä?
No ensimmäisenä hygienia. Joidenkin juomien kohdalla lasivalinta vaikuttaa makuun.
Näyttää vulgaarilta juoda suoraan tölkistä, varsinkin jos lasi on olemassa
Oletan heti, että ihminen on vähemmän älykäs.
Tölkistä juominen on usein myös opiskelijoiden tapa esim. joissain rennommissa tilaisuuksissa.
Nuorisolaisilla on omat säännöt ja rutiineja vasta haetaan. Etenkin, jos niitä ei ole opittu kotoa mikä on koko ketjun pihvi.
Eiköhän opiskelija ole jo kotona nähnyt, miten kotona juodaan.
Rentoon tilaisuuteen on eri säännöt, samoin opiskelijaelämään.
Se miten kotona juodaan vaihtelee. Osittain luokan mukaan. Ensimmäinen polvi yliopistossa ei välttämättä esimerkiksi tunne viinilasien eroja, jos niitä ei ole käytetty kotona.
Mutta kuten sanottua, nuorisolaisilla on omat säännöt. Aikuisten rennot grillijuhlat eivät ole este oluttuoppien käytölle, ainakaan ylemmissä luokissa.Sherry-, madeira- ja portviinilasit, sekä ryyppylasit, on myös syytä on myös perin tärkeää erottaa toisistaan.
Samoin koktaileja tarjotaan vähintään viidestä eri lasityypistä, joista yksi on oikeastaa shamppanjalasi.
Sinut alennetaan välittömästi rahvaan kastiin kulttuurisen pääoman puutteen vuoksi, jollet osaa pitää kiinni etiketistä juodessasi pullosta!
Ihan yleissivistykseen kuuluu tietää juomalaseista, vaikkei joisi alkoholia. Kuten myös eri lautasista, miten ottimet asetellaan pitkän kaavan ruokailuun ja missä järjestyksessä niitä käytetään.
Köksässä opetettiin, et syömävälineitä käytetään uloimmasta sisempään, ja niillä tunneilla nyt kaikki ovat käyneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylempi keskiluokka = korkeakoulututkinto + vuositulot yli 80ke/hlö/v.
Yksinkertaistavaa, mutta pätee paremmin kuin moni muu tämän ketjun määritemä.
Vierailija kirjoitti:
Ylempi keskiluokka = korkeakoulututkinto + vuositulot yli 80ke/hlö/v.
Yksinkertaistavaa, mutta pätee paremmin kuin moni muu tämän ketjun määritemä.
Hyväksyn tämän määritelmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Siellä on nykytyöttömyyden vuoksi ihan FM-tasoisia siivoilemassa ABC:n pisuaareja. Korkeakoulutetut on onnekkaita jos saa pestin koulunkäynnin ohjaajaksi tuhannen hakijan joukosta."
HÄH-HÄH HÄH-HÄH HÄH-HÄH HÄÄ !!!
Ykä Alaluokkainen Tavis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannan ylpeydellä perhetaustani enkä yritä esittää ylempää keskiluokkaa vapaa-ajalla. Asiantuntijatyössä pukeudun ja käyttäydyn toki ammattiroolin mukaisesti, mutta se on vain työroolini.
Sulla on hyvä asenne toteaa itsekin työväenluokkainen kouluja käynyt.
Minä olen lähtöisin perheestä, jossa kumpikaan vanhempi ei ollut kouluttautunut, eikä lapsuudessani rahaa ollut mihinkään ylimääräiseen.
Kuitenkin me lapset(3) saimme ehkä arvokkaimman opin kotoa, koska vanhempamme muistutti koulutuksen tärkeydestä. Toki vaihtoehtona oli aina myös työnteko, mutta kotiin makaamaan jääminen ilman eteenpäin yrittämistä oli aivan ehdoton ei.
Onneksi me lapset ymmärsimme koulutuksen tärkeyden, koska olemme kaikki valmistuneet yliopistosta ja kuulumme kaikki ylempään 10% tuloluokkaan. Näkyykö se meistä joten, niin ei todellakaan. Tälläkin hetkellä näen väitelleen siskon kyykkivän tekemässä jotain istutuksien kukkapenkissä "pieruverkkareissa".
Koulutus on tärkeää, mutta en ikinä sanoisi, että tärkein kotoa saatu oppi. Toki voit sanoa että arvokkain kirjaimellisessa mielessä, kun viittaat kuuluvasi korkeimpaan tulodesiiliin.
Minulle ainakin tärkeämpää oli oppi lähimmäisenrakkaudesta ja kaikkien ihmisten yhdenvertaisuudesta.
matalapalkkainen akateeminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulttuuriperheeseen syntyneenä tämä keskustelu ylemmästä keskiluokasta, keskiluokasta ja alemmasta keskiluokasta kuulostaa erikoiselta. Ihmiset ihmisinä kun ovat tasa-arvoisia. Tulotaso vaikuttaa luonnollisesti elämään.
Mitä tekemistä yhteiskuntaluokilla on tasa-arvon kanssa?
Olen eri, mutta vaikka sitä, että ihmiset koetaan olevan samalla viivalla, (ei muita ylempänä tai alempana), joivat sitten olutta suoraan tölkistä tai hienosta lasista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi typerimmistä ilmiöistä on se kun joillekin työ on niin määräävä tekijä yhteiskuntaluokan suhteen. Eivät mitenkään suostu ymmärtämään, että nykyistä työtilannetta ei mitenkään voida verrata johonkin menneiden vuosikymmenten tilanteeseen. Tuolloin oli olemassa ja haettavissa ihan hyvin virkoja, käytännössä yleensä vastavalmistuneetkin saivat virkasuhteen. Ajan myötä sitten näitä virkasuhteita vähennettiin, lopetettiin siirtymien myötä ja muutettiin virkasuhteita työsuhteiksi. Samaan aikaan määräaikaisuudet lisääntyivät, ja samoin sijaisuudet. Sitten oltiinkin tässä nykyisessä tilanteessa.
Nykyään työelämä ei myöskään noudata samaa kaavaa kuin vuosikymmeniä sitten. Enää ei ole sellaista turvaa ja vakautta. Ihmisillä on myös useampia tutkintoja ja siitä huolimatta työn saaminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Monella samanikäisellä kaverilla on useampia korkeakoulututkintoja kuten itsellänikin, aineenopettajasta tuli sairaanhoitaja ja tekniikan alan yliopistokoulutetusta tuli poliisi. Siksi on äärimmäiseen typerää nykyisessä työllisyys-, tai ennemminkin työttömyystilanteessa, arvostella kenenkään tekemää työtä.
Ylempään koulutettuun keskiluokkaan kuuluu oleellisesti ammatti-identiteetti. Ollaan lääkäri x tai pastori y. Jos vaihdetaan alaa, pitää kehittää uusi ammatti-identiteetti.
Ei taida liittyä niinkään mihinkään luokkaan vaan ennemmin ikään tai kotona opittuun tapaan.
Ainakin omassa tuttavapiirissä työ on vain yksi asia elämässä, työ on vain työtä, oli se sitten mitä tahansa. En itsekään koe työtä tai ammattia määrittävänä tekijänä.
Työ määrittelee koko identiteetin juuri sellaisille, jotka kokevat nousseensa aiempaa ylempään yhteiskuntaluokkaan juuri työnsä kautta. Keskiluokkaa sinänsä määrittääkin enemmän juuri vapaa-aika: harrastukset, maku ja matkustelu. Työtä on pidetty juuri työväenluokan keskeisimpänä määritteenä, kun taas keskiluokalla on perinteisesti ollut enemmän aikaa muuhun, kuten kulttuuriin ja puutarhan hoitoon.
Mistä nämä palstakäsitykset keskiluokasta oikein ovat peräisin?
Keskiluokka kuvataan suurin piirtein entisajan aatelisiksi ja nykyajan vanhaa rahaa edustaviksi rikkaiksi :D
Perinteisesti työväenluokka = keskiluokka. Aatelisilla ja vanhoilla rahasuvuilla oli sitten aikaa muuhun.
Tuosta päästiin teolistumisen ja talouskasvun myötä siihen, että keskiluokkaan kuului suurin osa työssäkäyvistä, ja näin tilanne on vielä ollut minunkin elinaikanani (s. -78).
Sitten alettiin puhumaan laajemmin ylemmästä keskiluokasta (lääkärit, juristit, ja 90-luvun "jupit"). Alemmasta keskiluokasta ei tuoloin vielä puhuttu, se tuli myöhemmin.
Nyt sitten ollaan tilanteessa jossa jakoa on tehty enemmän, koska keskiluokka on eriarvoistunut voimakkaasti. Sellaisia ihmisiä jotka olivat ennen keskiluokkaa, on nyt alettu kutsumaan työväenluokaksi.Työväenluokkaa ei ole Suomessa koskaan kutsuttu keskiluokaksi. Keskiluokka on koulutettua valkokaulusväkeä, ei välttämättä isotuloista. Jenkeissä on tehty tuo temppu että kaikkia työtä tekeviä on kutsuttu keskiluokaksi. Tämän tarkoitus on ollut hämärtää työläisten tajua omasta tilanteestaan ja saada heidät kannattamaan rikkaita eli riistäjiään.
Ei meillä ole ole työväenluokkaa ollut enää vuosikymmeniin. Lähes kaikki käyvät töissä, paitsi työttömät ja muutama hassu sijoittaja.
Mitä nyt ihmettä! Työväenluokka on nimenomaan työläisiä. Väkeä, joka työskentelee heikommin koulutetuissa tehtävissä, yleensä jääden sinne syntymäpaikkakunnalleen. Ollaan varastomiehiä, alepan kassoja, trukkikuskeja, lähäreitä, päiväkodin lapsenhoitajia, siivoojia ja tehdastyöläisiä. Töihin mennään aikaisin ja oman päivän kulkuun ei hirveästi voi vaikuttaa.
Juuri näin. Työväenluokan nimi voi olla hämäävä, koska työtähän myös keskiluokkaiset tekevät, mutta perinteisesti sillä tarkoitetaan juuri suorittavan työn tekijöitä. Tullaan työpaikalle tiettyyn kellonaikaan, tehdään määrätyt tehtävät ja lähdetään tiettyyn aikaan kotiin, ellei tule ylitöitä. Keskiluokan työhön kuuluu pääsääntöisesti suurempi autonomia. Määrättyjä vakiotehtäviä voi olla, mutta työtä voi suunnitella ja aikatauluttaa vapaammin, ja välttämättä toimistolle tai muuhun työpaikkaan ei tarvitse edes kovin usein tulla, jos voi tehdä hommia etänä omaan tahtiin.
Näin juuri. Itse akateemisena erityisasiantuntijana päätän itse lähdenkö toimistolle aamulla vai teenkö kotoa käsin. Päätän koska tapaan asiakkaitani ja koska kirjoittelen lausuntoja. Minulla on liukuma, joiden keskellä on ydintyöaika, jolloin periaatteessa pitäisi olla työssä. Työtehtäväni ovat mallia, tässä on pakka x, hoida se. Päätän itse miten ja mitä kaikkea työni sen kanssa sisältää. Hyvin eri asia kuin työväenluokassa, jossa jokainen enterinpainalluskin on laskettu ja joku muu päättää kaiken mitä teen.
Kyllä, olet NIIN paljon parempi ihminen kun me muut maan matoset tavallista työtä tekevät ihmiset.
kommentin kirjoittajan ei ollut tarkoitus kehuskella työtään, vaan avata (ylempi) keskiluokkalaisen työn autonomiaa, verrattuna esim. tehdastyöläiseen.
Ketjun perusteella alempaan keskiluokkaan kuuluvana mietin, että mikä on siten ero näiden luokkien välillä? Tuo kuvaus on peruskauraa alemman keskiluokan töissä.
Esimerkiksi omissa töissä ei ole käytännössä minkäänlaista merkitystä onko minulla esihenkilöä vai ei, tiedän mitä on saatava aikaiseksi, mihin mennessä, ja suunnittelen itse miten työni teen.Hyvä esimerkki on ylemmän keskiluokan lääkärin ja alemman keskiluokan sairaanhoitajan välinen ero. Lääkäri johtaa potilaan hoitoa, määrittää mitä tehdään ja miten ja sairaanhoitaja noudattaa saamiaan ohjeita.
Ainoa vain, että käytäntö on eri, riippuen alastakin. Monella osastolla (potilaana, potilaan äitinä ja työnikin puolesta) olen nähnyt mahtavaa tiimityöskentelyä, josta jää vaikutelma, että niin hoitaja kuin lääkärikin arvostaa toisen mielipidettä tasaveroisesti.
Kokenut hoitajaystäväni sanoo, että usein lääkärit kysyvät häneltä, että paljonko sinä laittaisit jotain lääkettä/nestettä/ ainetta tippumaan. Kysyvät jopa, että mitä sinä tekisit jossain harvinaisemmassa tilanteessa. Saattavat pallotella yhdessä sitä, mihin päätyvät. Lopullinen vastuu on tietenkin lääkärillä, mutta fiksu lääkäri kyllä kuuntelee hoitajiakin. Varsinkin käytännönläheisissä tilanteissa, joista hoitajilla on moninkertainen kokemus ja tieto.
Vanhanaikaista siis ajatella, että lääkäri määrää ja hoitaja tottelee. Ei enää pidä suoraviivaisesti paikkaansa, ja hyvä niin. Nämä kokemukset Helsingissä ja Vantaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Riippuu mikä opettaja. Yliopistolehtorit ja amk-opettajat, varsinkin yliopettajat ovat selkeästi ylempää keskiluokkaa, peruskoulun opettajat keski-keskiluokkaa. Lukio-opettajat ja amk-opet jossain siinä välillä, ehkä ylempää?
Rehtorit ja koulutuspäälliköt ylempää keskiluokkaa.Amk-opet ylempää keskiluokkaa? Huh!
Siinä ja siinä, vaaditaan kuitenkin korkeakoulututkinto ja palkka ikälisineen parhaimmillaan 5500-6000€kk
Varmasti esimerkiksi niitä rehtoreitakin on erilaisia, toiset suhtautuu "asemaansa" virkaintoisemmin kuin toiset. Toiset suhtautuu ihan vaan työnä, eikä ajattele itseään sen ylemmäs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sosiaalityöntekijä missä luokassa? Maisteri hänkin.
No ei ainakaan ylemmässä keskiluokassa.
Miksei? Tienaa Saman viisi tonnia kuin se lukion aineenope ja on maisteri. Täysin itsenäinen työ.
Keskituloinen ja tekee suorittavaa työtä. Itse olen FT, palkka vähän yli neljä tonnia. En kuulu ylempään keskiluokkaan.
Suorittavaa työtä? Miten niin?
Mitä muuta se on? Valtaosa akateemisista(kin) tekee suorittavaa työtä.
Mitä "suorittava työ" sinulle merkitsee? Itselleni se merkitsee määrätyllä työpaikalla olemista tiukasti määriteltynä aikana ja pääosin rutiinimaista työskentelyä valmiiksi annettuja ohjeita noudattaen. Jottei kukaan ymmärtäisi väärin, tässä ei ole mitään väheksyttävää, päinvastoin on selvää, että tietyt työtehtävät vaativat selkeitä linjauksia ilman sooloilua.
Tunnustan, ettei minulla ole juuri kokemusta sosiaalityöstä sen enempää tekijänä kuin asiakkaana, mutta ymmärrykseni mukaan he pyrkivät kohtaamaan kaikki asiakkaansa yksilöllisesti, näiden tarpeita kuulostellen ja arvioiden. Se, miten tässä onnistutaan, jääköön sitten toisten arvioitavaksi, mutta on vaikea kuvitella tuollaisen työn tapahtuvan tiukasti "lukujärjestystä" seuraten.
Sosiaalityössä asiakaskohtaamisia mitataan suoritteina. Ohis
Ei mitata. Sossulla on oma piiri, jonka kanssa sitten pärjäillään kuka mitenkin. Sossu määrittää itse täysin miten pärjää ja mitä asiakkaittensa kanssa tekee. Ei asiakastapaamisia edes ole päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan rahasta, veneistä ja merkkivaatteista. Todellisuudessa luokkia ei voi erottaa toisistaan kuin koulutuksen kautta.
Ylemmän keskiluokan muista luokista erottaa yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
Ylemmän keskiluokan ihminen voi olla vaikka kuukauden myyjänä toimivaan tradenomiin verrattuna totaalinen tyhjätasku, mutta hän on silti muuta väestöä sivistyneempi ja hänellä on muita yhteiskuntaluokkia paremmat mahdollisuudet nousta ylöspäin.
Suomalaisessa luokkatutkimuskirjallisuudessa jako on sinänsä selvä, koska erot tulevat esimerkiksi vapaa-ajan vietossa, sosiaalisessa verkostossa sekä kulttuurimieltymyksissä parhaiten esille.
Itse katsoisin tuon riippuvan myös siitä, että määritelläänkö keskiluokka kaksi- vai kolmiportaisena. Jos jälkimmäisenä, niin ainakin itse maisterina katsoisin ylemmän keskiluokan koostuvan ennemmin esimerkiksi professoreista, rehtoreista, kunnanjohtajista, piispoista jne. Perusmaisteri on ihan sitä keskimmäistä keskiluokkaa.
Rehtorit yleensä on ihan perusmaistereita.
Jotkut perusmaisterit ovat Mäkissä töissä, jotkut rehtoreina. Rehtorin asema tekee hänestä ylempää keskiluokkaa.
Rehtorit - ylempää keskiluokkaa ?
Kyllä minä rehtorin sijoittaisin ylempään keskiluokaan. Kuuluvathan sille myös opettajat. Alemmassa keskiluokassa on sitten se kouluterkkari ja kanslisti.
Eivät taida kuulua.
Mitä ihmettä nyt. Joku yläkoulun opettaja tienaa viisitonnia kuussa ja on maisteri. Totta ihmeessä hän on ylempää keskiluokkaa. Hänen esimiehensä on rehtori ja aivan varmuudella ylempää keskiluokkaa.
Kuule putkimiehet voivat tienata tuplasti tuon. Nostaako heidät ylempään keskiluokkaan?
Yhteiskuntaluokkaa kannattaa tarkastella niistä lähtökohdista, joissa ihmisten erot näkyvät. Yliopistosta maisterin tutkinnon suorittaneet eroavat muista siinä, että heidän kohdallaan nautitaan keskimääräistä enemmän korkeakulttuurista ja esimerkiksi vapaa-ajan vietto eroaa muista. On muitakin eroja. Eletään pidempään, usein tienataan enemmän ja ollaan onnellisempia.
Kyse ei ole siis ammatista tai palkasta, koska korkeaa palkkaa saavia ei yhdistä välttämättä mikään yhteinen asia korkean palkan lisäksi. Yrittäjä voi tienata paremmin kuin yliopistosta valmistunut erityisasiantuntija, mutta yrittäjät ovat keskimääräisesti heikosti koulutettuja ja heitä ei tavata tyypillisesti esimerkiksi korkeakulttuurin parista siitä syystä, että he eivät yksinomaan tulojensa puolesta kuulu ylempään keskiluokkaan. Kärjistetysti tyypillinen yrittäjä on matalasti koulutettu ja elää sen mukaista elämää.