Lue keskustelun säännöt.
Alemmasta keskiluokasta ylempään keskiluokkaan
Olen viettänyt lapsuuteni alemman keskiluokan perheessä, mutta nyt maisteritutkinnon suorittaneena huomaan, miten vaikeaa on karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja. Mitkä asiat teidän mielestä erottaa alemman keskiluokan ylemmästä? Ja tällä kertaa en hae materialistisia asioita, kuten auton merkki tai kodin valaisimet, vaan enemmän sellaisia käyttäytymiseen ja tapaan viettää aikaa ja olla liittyviä.
Jos joku on tehnyt ns. luokkasiirtymän, olisi kiva kuulla kokemuksia.
Kommentit (1047)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua nauratti nuo oletukset autonkorjaajista kun satun tuntemaan erään joka on taitava kuvataiteilija, purjehtii ja voisi opettaa kommentoineille myös Tsaikovskia useammallakin instrumentilla.
Varsinainen monitaituri se asentaja. Ja vielä purjehtii, ihan kuin oikea suomenruotsalainen. Useamman "instrumentin" hallinta ei ole mikään ihan yksinkertainen juttu. Pisteet siitä hänelle!
Tunnen myös taitavan säveltäjän joka on raksalla töissä. Ihmeellistä on elämä jos ei elä kuplassa omissa kuvitelmissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raha ratkaisee.
Pääomatuloilla elävä on vapaa ja riippumaton muista.
Palkkatuloilla elävä voi olla enemmän tai vähemmän huonossa asemassa, mutta muiden pillin mukaan tanssii. Voitte lajitella näitä, jos haluatte.
Sitten on ne, jotka eivät edes töihin kelpaa, vaan muiden armosta saavat elää.
Itse aloitin työurani hyväpalkkaisessa asiantuntijatyössä, sen jälkeen lähdin yrittäjäksi ja nyttemmin olen exitin tehnyt, eikä minun tai lasteni enää tarvitse työtä tehdä jos emme halua. On siinä aivan mieletön ero aiemman palkkatyön ja nykyisen aidon taloudellisen riippumattomuuden välillä, vaikka ulkoisesti mikään ei muuttunut ja elämäntavat ovat samat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ajattelin niin, että yhteiskuntaluokat menevät nykyään Suomessa kutsui näin: työväenluokkaa ovat ammattikoulutetut (arvostan), alempaa keskiluokkaa ovat ammattikorkeakoulutetut (erityisesti tavallinen, alempi ammattikoulututkinto) ja ylempää keskiluokkaa ovat yliopistossa maisterin tutkinnon suorittaneet. Yläluokkaa ovat yliopistossa lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneet ja/tai aateliset ja muut vanhan rahan kulttuurisuvut. Tällä hetkellä työttömyyttä on kaikissa yhteiskuntaluokissa.
Olen kyllä eri mieltä. Sanoisin itse että työväenluokka on hyvin pitkälti integroitunut keskiluokkaan Suomessa. Näkisin että tehdastyöntekijä ja lähihoitaja ovat samaa keskiluokkaa kuin opettaja lääkäri. Keskiluokka kyllä voidaan keinotekoisesti jakaa johonkin ylempään ja alempaan mutta en oikein ymmärrä että miksi näin pitäisi tehdä. Ei joku maisterin paperi minun mielestäni tee sinusta yhteiskunnassa yhtään sen parempaa ihmistä kuin mitä olisit ilman sitä. Lisäksi jollain putkimiehellä jää keskimäärin vain muutama satanen kuussa enemmän käteen kuin diplomi-insinöörillä. Ja vaikea nähdä jotain työtöntä teatteritaiteen tohtoria yläluokkaisena.
Sanoisin että Suomessa on valtava keskiluokka ja siihen kuuluu ylivoimaisesti suurin osa kansasta. Pienehkö osa on keskiluokan alapuolella eli jotkut pitkäaikaistyöttömät tai muuten koko elämänsä sosioekonomisten ongelmien kanssa kamppailleet. Lisäksi on vielä paljon, paljon pienempi osa joka on keskiluokan yläpuolella. Siis sellaisia joilla oikeasti on rahaa vaikka kuinka. Minusta jotkut 150 000 euron tulotkaan eivät välttämättä tee sinusta mitään ns yläluokkaa.
Tehdastyöntekijä ja opettaja elävät aivan eri maailmoissa. Keskimääräinen tehdasduunari on sosiokulttuurillisesti lähempänä keskimääräistä linnakundia kuin opettajaa. Sen verran iso yhteiskuntaluokkaero tuossa on.
eri
Nämä on niin monimuttujaisia asioita ja mitä ylemmälle tasolle noustaan sitä huomaamattomampia ovet hienoiset distinktiotekijät. .
Mutta jos olet kiltti ja sivistynyt etkä mikään matalaotsainen persuttaja niin olet oikein mukava
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempi yhteiskuntaluokka ei ole rahaa eikä edes älykkyyttä, vaan sivistystä ja viisautta.
Ylemmässä keskiluokassa ei koreilla merkkivaatteilla tai velalla rahoitetuilla autoilla - toisaalta elämä ei ole taistelua tai selviytymistä. Ylemmässä keskiluokassa elämä on korkeakulttuuria ja laajoja elämänkokemuksia sisältävää tavallista arkea; työtä, laskun maksua ja sijoittamista. Ylemmässä keskiluokassa ympärillä on erikoislääkäreitä, juristeja ja filosofeja. Voi sinne joku autonasentajatuttukin mahtua, mutta hän on osa verkostoa taitojensa takia eikä siksi, että hänen kanssaan käytäisiin nauttimassa joutsenlammesta, Tšaikovskista tai teatterista. Hän ei myöskään lähtisi mukaan oppaattomalle pitkälle kaupunkilomalle eurooppaan, koska hän todennäköisesti arvostaisi enemmän matkapakettiin sisältyvää buffetia juomarannekkeineen.
Ylemmässä keskiluokassa ei ihailla isoja telkkareita, koska telkkaria ei katsota tai sitten sitä katsotaan vain vähän. Ylemmässä keskiluokassa elämän parhaat ja hauskimmat asiat tuppaavat tapahtumaan enemmänkin selvinpäin, kuin kännissä.
Ylempi keskiluokka ärsyttää alempia luokkia. Minuakin ärsytti ennen, kunnes tajusin, että minulla ja monella muulla ei ole mitään yhteistä.
Ihan tiedoksi vain, että kaikkia korkea-koulutettuja (itse esmes YLEMPI Amk) ei kiinnosta korkeakulttuuri vaan ihan muut jutut
AMK:t ovatkin eri yhteiskuntaluokkaa kuin yliopistosta tulleet maisterit ja tohtorit. Suorittavaa työtä viime sijassa, joten alempaa yhteiskuntaluokkaa kuten pankkitoimivirkailijat ja poliisit.
Ja lähde oli? Kato tiedettä tajuaa muutkin!
Kuule onhan ne maisterit ja amkit ihan eri töissäkin. Ei ne vapaallakaan viihdy toistensa seurassa. Meilläkin amkit tekee mitä maisteri käskee. Syödäänkin eri lounaspöydissä.
Ja varmaan ihan siitä syystä että YLEMPI Amk eli MASTER on KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ ja maisteri on TEORIAA. Siinä voi olla maisterit ihmeissään osaamisesta joten pysytään eri pöydissä jatkossakin kiitos!
Niinhän mä just sanoin, amkit ovat suorittavan työn tekijöitä ja maisterit käskijöitä. Emme ole samaa yhteiskuntaluokkaa, kuten itse sanoit, kiinnostaa vähän eri asiat.
Kato mua ei kiinnosta sun luokittelusi! Master on sama kuin maister. Sä et sitä voi muuttaa ja se sua harmittaa! Sitä paitsi laitetaan maister ja master kisaamaan. Kumpi ratkaisee ongelman?
Riippuu ongelmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi asia on omien oikeuksien tunteminen, eli järjestelmässä vallitsevan lainsäädännön ja työehtosopimuksen tunteminen sekä näiden maksimaalinen hyödyntäminen. Valtaosa työpaikkani henkilöstöstä tekee työtä irtisanomisen jälkeen loppuun asti nöyränä, ja sitten vain lähtee vähin äänin.
Kun sain pari kuukautta sitten kekeä YT-neuvotteluissa, hillosin korttejani siihen saakka, että työnantaja oli lukinnut kesälomat ja henkilöstön määrän. Iskin toukukuun lopusta pikku hiljaa kaikki työllistymisvapaat siten, että henkilöstön mitoitus meni aivan pieleen ja firma joutui kompensoimaan poissaoloani ylitöillä. Pelasin kortit myös siten, että sain 3kk palkkaa ilman työvelvoitetta. Teen ylipäätään vähän töitä tuntimääräisesti (3-4 päivää viikossa) muutenkin, sillä vaadin 30€ tunti, että vaivaudun hommiin. Tekoälyn mukaan kuulun aristokraattisten anarkistien luokkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkka ei ole puheenaihe, tai edes tärkeä, vaan varallisuus.
Asuntolainaa ei ole paljon, koska sitä ei juuri tarvita: rahaa on jo valmiiksi.
Kun muut vertailevat korkokattojaan, ei osallistu keskusteluun (velaton omistusasunto Helsingissä).
Yksityinen sairausvakuutus - 80-luvulta (lapsuudesta) asti.
Vanhempien tohtorin miekat seinällä
Seinät täynnä vanhempien maisterin- ja tohtorin todistuksiaKuka sisustaa kotinsa laittamalla todistukset seinälle, heh?
Joillakin on talossaan niin monta huonetta, että yhden voi omistaa pelkästään niille.
Eli ne, joilla on huoneita. Kirjastohuone, askarteluhuone, sali päivällistä varten jne perinteisten huoneiden lisäksi.Niin niin. Kyllähän ylemmän keskiluokan kodissa nyt yleensä huoneita on. Mutta ei niitä silti ole tapana pyhittää todistuksille. Hassu.
Kyllä kirjastohuone jossain Töölössä lähenee sääntöä eikä poikkeusta. Todella yleinen.
Ja todella yleisesti ne kirjastohuoneet pyhitetään todistuksille, niinkö? Siitähän tuo kommentoija kirjoitti. Palstalla huomaa kipeästi miten heikkoa monen luetun ymmärtäminen on. Ylempi keskiluokkako täällä esittelee akateemisia taitojaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä siirryin porvariperheestä duunariperheeseen avioliiton kautta ja lapseni syntyivät duunariperheeseen. Nyt keski-iässä huomaan että lapsuuden arvot ovat voimakkaammat kuin arvasinkaan ja kärsin siitä että puolisoni ei jaa kanssani lapsille opettamaani omavarauden, koulutuksen ja terveiden elämäntapojen merkitystä. Ihan niin alkeellisissa asioissa kuin vaikka hammaslangan käyttö mikä tuntuu olevan puolisoni suvussa aivan käsittämätön ja tarpeeton arkiväline, onneksi puolisoni on vaihdellen koulutustaustastaan huolimatta melko vastaanottavainen ja oppivainen ja osaa monta käytännön asiaa minua paremmin. Kuitenkin perhepiirissään korostuu epäterveelliset elämäntavat elintarvikkeissa ja tupakointi, halpaa alkoholia kuluu ja syödään liikaa ja kaikkea minun silmissäni ala-arvoista kuraa. En juurikaan halua olla tekemisissä ihmispiireissä missä kaljapullot kilisee, savukkeilla sotketaan ympäristö, hampaita ei edes pestä ja kaupasta haetaan metuggaa ja maggaraa kun tarvitaan ”perusruokaa”. Miehet kasvattaa kaljamahojaan eivätkä todellakaan tarjoa naisilleen minkäänlaista elintasoa käytännössä, naiset paiskii duunarihommia ja miehet makaa nostaen jotain sosiaalikorvauksia, kärjistäen näin eikä aina edes kärjistäenkään. Siellä mistä minä tulen on/oli yrityskulttuuria ja pienyrittäjiä runsaasti ja parhaiden johtajien rouvat kotirouvia ja itse päätin kasarilla että minusta ei kotinyhjäkettä tule. Sitten kävi toisin ja saan tehdä töitä ainakin puolet, itse asiassa enemmän perheen tuloista. Kaipaan miestä joka niinsanotusti tarjoaisi illan.
Olen joskus jossain keskusteluissa maininnut, että kannustan omia tyttäriäni valitsemaan miehen joka on kaiken muun hyvän lisäksi hyvästä suvusta ja tulevaisuudessa ainakin kohtuullisen varakas. Ei pelkästään miettimään sitä omaa koulutusta ja palkkaa, sillä perhe-elämä on tiimityötä.
Nuorena olisin kavahtanut tuollaista neuvoa ja ajatellut että onpa siinä arrogantti ihminen. Nyt tiedän että olet oikeassa ja viisaasti teet kun tyttäristäsi huolehdit.
18 vuotta avioliittoa miehen kanssa joka oli ei-ylioppilaana päässyt yliopistoon (ei koskaan valmistunut) avasi silmäni, perheensä ja sukunsa oli moukkia ja käytöstavat sun muut turhaa pönötystä ja teeskentelyä, huomasin että Suomessa tosiaan on luokkia ja erot niiden välillä voivat olla huimia.
Nyt korostan etten edelleenkään ajattele että asia olisi mustavalkoinen, törppöjä löytyy joka luokasta, samoin fiksuja, sivistyneitä ja sydämensivistyneitä.
Keskiluokkiin kuuluu yleensä arkuus ja prseennuolenta herrojen edessä, ylempiin luokkiin taas tietty pelottomuus. Sama pelottomuus toki näkyy myös hyvin tienaavassa työväenaristokratiassa, näissä 5000-6000€ /kk tienaavissa ammattilaisissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hiilijalanjäljen suuruus on kaikkein selkein ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ylempää keskiluokkaa erityisesti sivistyksen puolesta, mutta en mistään raharikkaasta perheestä, mutta oopperat, klassinen musiikki ja omatoimimatkat ulkomaille ja lukeneisuus oli lapsuudenkodissa se mikä erotti niistä perheistä, jotka katsoivat jotain Spede-elokuvia ja olivat käyneet ehkä kerran Ruotsissa. Nykyisin olen maisteri kuten kaikki kuplassani, elleivät ole tohtoreita. Itse pidän jotain oppitodistuksen laittamista seinälle tai jotain maanläheisiä vaatteita vähän moukkamaisena, en niinkään sivistyneenä. Mutta niinhän se on että keskiluokkaa voi katsoa rahan tai sivistyksen suhteen. Kumpaakin täytyy olla jonkin verran, tai muuten kai sitten putoaa johonkin köyhään älymystöön.
Seurustelin jonkin aikaa miehen kanssa joka kuului alempaan keskiluokkaan ja nämä asiat särähtivät ja näitä häpesin jos hän oli perheeni tai ystävieni seurassa: paidan ottaminen pois kesäkuumalla, jätkämäinen puhetapa, rasistiset ja seksistiset ja homofofiset sanat, esimerkiksi kanaleike saattoi olla hänen puheessaan kanantissi. Uutisia luki iltapäivälehdestä, sekoitti populistiset heitot oikeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Ihaili rahaa ja pröystäilyä ja piti jotain muskeliveneen omistamista menestyksen merkkinä. Ei ymmärtänyt asioita laajemmin tai analyyttisemmin, eikä halunnut puhua niistä syvemmin. Jos oli joku tapaaminen niin mielummin meni jätkien kanssa pelaamaan jotain tai katsomaan telkkaria kuin seurusteli keskustellen. Ei tiennyt mitkä tv-sarjat, kirjat, leffat, teatteri olivat ajankohtaisia. Ei osannut käyttää rahaa, saattoi mennä vaikka johonkin kryptovaluuttahuijaukseen, sen sijaan että olisi laittanut palkastaan sivuun, ei muutenkaan ymmärtänyt miten ihmiset menestyvät pitkällä tähtäimellä. Pohti mielessään paljon sellaista, että joku voisi olla sossupummi. Hän oli kiva ja älykäs, mutta eron huomasi kymmenessä minuutissa kun oli hänen kanssaan.
Valitettavasti ylempään keskiluokkaan ei kuulu ilman rahaa. Olet ehkä henkinen miljonääri, jolta ei puutu kuin rahat
Älymystö kuuluu ylimpään keskiluokkaan aina; ylimmät korkeakoulututkinnot suorittaneet.
Pelkällä rahalla ei pääse ylempään keskiluokkaan. Se ei juurikaan ole tulojuttu, vaan koulutukseen ja perittyyn varallisuuteen liittyvä asia.Ei pidä paikkaansa. Koulutuksella et pääse ylempään luokkaan. Rahaa on oltava.
Vannabii-keskiluokkaan kyllä pääset koulutuksella ja sivistyksellä. Kalliit vaatteet vaan päälle ja näyttelet varakasta. Muista laittaa se halpa autosi parkkiin niin, ettei kukaan näe
Puhut tuloluokista, et yhteiskuntaluokista.
Ne ovat eri asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kotoisin maalta, vanhemmat asuu asunnossa, jonka arvo on 20 t. Sisarukset asuvat lähellä ja kenelläkään ei kunnon koulutusta, duunariammatit.
Itse pääsin suhteilla töihin pk seudulle ja nykyinen kumppani on hyvin varakas, kuten koko suku.
Esikoinen on menossa kohta naimisiin ja tulevat appivanhemmat ovat erittäin varakkaita.
Tässä iässä ei ole enää niin väliä mitä muut ajattelee. Mm miesystäväni lapset sanovat julkisesti käytän heidän isää hyväksi ja mun isä kieltäytyi maksamaan lapsen häät, lapsi vaihtoi hääpäivää niin, ettei isä pääse osallistumaan. Minuahan ei häihin edes kutsuttu, odotettiin kuitenkin maksan osuuksia
Mitä ihmettä, siis sinun oma esikoinen on menossa naimisiin ja pitää häät, mutta ei kutsu sinua ja odottaa kuitenkin, että sinun isäsi osallistuu maksuihin? Vai miesystävän erikoinen on menossa naimisiin ja odottaa että hänen isänsä eli miesystäväsi maksaa - vai että sinä maksat häistä osuuksia? Miksi sinua ei kutsuttu? Et tietenkään maksa mitään.
Minun esikoinen menee naimisiin, tulevat appivanhemmat hyvin varakksita.
Asuvat morsiamen asunnossa, on saanut sen luult ristiäislahjaksi.
Kosiminen tapahtui lerinteisesti, kättä pyytämällä.
Lapseni on oppinut mm siivoamaan ja kun oleskeli asunnolla, automaattisesti vei petivaatteita ulos, tyhjensi pyykkikorin, vei pyykit kuivumaan ulos, putsasi uunin.
Tulevalla apella oli kirjaimellisesti suu jäänyt auki, kun oli tullut kylään ja poikani oli ollut kuuraamassa uunia.
Kävi hakemassa ostokset autosta, oli kysynyt voisiko hän vähän imuroida autoa.
Jääkaappi oli ollut täynnä tähteitä, mutta kun poika tuli kuvioihin, oli jääkaappi siisti.
Morsian oli tottunut käyttämään rahaa ja pojan tullessa elämään oli kysynyt oikeastiko tarvitset vielä lisää.
Morsiamen isoäiti oli kuollut muutama v sitten ja poikani oli kysynyt jossain vaiheessa mitä asunnolle tehdään. Ei mitään. He olivat yhdessä ottanut projektiksi asunnon perkaus ja asunnossa asuu nyt edullisesti joko nuori yh opiskelija.
Avioehdosta oli kysynyt jo talvella. Sanoi haluaa mielellään ajoissa lukea ja tarkistaa, jotta avioehto ehditään rekisteröidä heti papin aamenen jälkeen.
Aivan varmasti poikani mm sai kesäksi työpaikan helpommin, koska on lähes naimisissa. Mutta myös työpaikalla ollaan häneen oltu tyytyväisiä.
Miesystäväni lapset eivät hyväksy minua. Aina välillä on parempia hehkiä ja mm viime joulu oli aivan kamala.
Kuopuksen piti mennä naimisiin myöhemmin, mutta he vaihtoivat päivää ja uusi päivä on silloin, kun hänen isä on minun kanssa matkalla. Mitään järkevää syytä tähän ei ollut. Kuulemma jos isä haluaisi tulla häihin, hän tulisi.
Itse olin tekemässä lahjaksi paikkakortit. Ne eivät kelvanneet ja minulle ilmoitettiin he tilaavat nämä ja lähettivät minulle laskun. Tässä välissä kävi ilmi minua ei pyydetä lainkaan häihin, koska käytän miesystävääni vain hyväksi.
Tiedän ei miehen vanhemmatkaan ole mitenkään iloisia meidän yhdessäolosta, mutta etenkin nyt, kun kuopus on alkanut sekoilemaan häiden kanssa, luult pisteeni ovat nousseet.
Tein miehen esikoisen häihin samat paikkakortit ja tuleva miniäni oli näyttänyt omaansa vanhemmille.
Heillä siis on statusta, vanhaa rahaa, omaisuutta jne ja morsiamen isä tuli henk koht kehumaan minulle näitä. On asioita, joita ei rahalla saa
Ja otetaan huomioon sekin, että suuri osa siitä kulttuurista, jota nämä pyrkyrit "kuluttavat" pikkusormi pystyssä, on luotu kaukana köyhyysrajan tuolla puolen. Nämä oikeat kulttuurintekijät katsovat karsaasti tällaista luokkarajoista sössöttämistä ja ökyilyä. Huvittavaa on myös, että Tsaikovski tai Mozart koetaan jonkinlaisena kultturellin musiikkimaun huippuilmentyminä - kun klassisen musiikin ammattilaiselle ne ovat kevyttä kivaa, jota voi vaikka siivotessa kuunnella. Eine Kleine Nachtmusik - kyllä on kyldyyriä, niin kyldyyriä ja plääh ja plööh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempään keskiluokkaan kuuluu opiskelu sivistyksen vuoksi. Esimerkiksi juristina taidehistoriaa tai lääkärinä tähtitiedettä. Lisäksi ylemmältä keskiluokalta odotetaan jonkinlaista kulttuurillista sivistyneisyyttä. Ei tarvitse omistaa oopperan kausikorttia, mutta jos edellinen teatterikokemus oli lukioajoilta koulun pakottamana, niin asialle olisi hyvä tehdä jotain.
Teatteri on aika vanhanaikaista. Ihmiset kävi teatterissa silloin 1800-luvulla, koska TV:tä ei oltu keksitty vielä. Nykyään on Netflixit sun muut, joten hyvin harva käy teatterissa.
Tässä puhuukin kaikkien junttien äiti - pahoittelen tapaa ilmasta asia, mutta minunkin juureni ovat todella syvällä työväenluokassa. Mitä vikaa vanhanaikaisuudessa muuten on? Eikö ole vain siistiä, että jotkut asiat säilyy vuosisatoja? Niissä täytyy silloin olla jotain spessua.
Tämä on mielenkiintoinen asia. Lapsuudenperheeni oli vahvasti työläistaustainen, ja itse olen koulutuksen myötä päätynyt tekemään ns. asiantuntijatöitä, ja vuosiansiot ovat 70 - 80t. Olen huomannut, että elän hyvin paljon samalla tavalla kuin vanhempani eli en käytä rahaa kuten voisin. Asun mielestäni kivasti, mutta en mitenkään hienosti, matkustelen kun siltä tuntuu, mutta en koe tarvetta materian hankkimiseen. Sijoituksiin toki kertyy koko ajan enemmän ja omaa opiskelevaa lasta autan taloudellisesti. Identifioidun edelleen vahvasti duunariluokkaan, enkä koe tarvetta hankkia keskiluokkaisuuden tunnusmerkkejä sijoitusasuntoa lukuunottamatta. Välillä mietin, että vähempikin raha riittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokkiin kuuluu yleensä arkuus ja prseennuolenta herrojen edessä, ylempiin luokkiin taas tietty pelottomuus. Sama pelottomuus toki näkyy myös hyvin tienaavassa työväenaristokratiassa, näissä 5000-6000€ /kk tienaavissa ammattilaisissa.
Tämä on totta. Ja sen miettiminen mitä muut ajattelevat. Samoin omia mielipiteitä ja suunnitelmia ei uskalleta haastaa tilanteiden muuttuessa. Mennään sillä mitä ollaan joskus päätetty, vaikka saveen menee jo selvästi.
Toinen mikä alemmassa luokassa rassaa on, että jos joskus lähdetään opiskelemaan uudestaan, jostain syystä usein valitaan yhtälailla huonosti palkattu tai työllistävä ala.
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on kuin jostain 1950-luvulta.
"Parasta" oli sen suomenruotsalaisen aatelisen moukkamainen satuilu elämästänsä ja suvustansa :D
Vierailija kirjoitti:
Luen tätä ketjua ja kiitän luojaani siitä, että kaikki vaatteeni ovat kirpparilta. Säästän selvää rahaa ja samalla onnistun karkottamaan nämä luokkapyrkyrikiipijä-idiootit ympäriltäni. Win-win! Käärikää kermapersefasistit itsenne beigeen merinovillaan vaikka päästä varpasiin kun kyräilette ja luokittelette toisianne - meikä nauttii kesästä ja elämästä, riettaasti tokmannin kirjavat crocsit jalassa. Kuulkaa - ei ole käärinliinoissa taskuja ja samallatavalla madot syövät sekä rikkaan, että köyhän. Eivät ne mässyttäessään kysele, että olihan tällä nyt varmasti Lokkivalaisin, olihan?
Minä sen sijaan ajattelen että elämä on lyhyt joten miksi en haluaisi kauneutta ympärilleni jos se on mahdollista. Miksi viettää lyhyen elämänsä päivät crocseissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kotoisin maalta, vanhemmat asuu asunnossa, jonka arvo on 20 t. Sisarukset asuvat lähellä ja kenelläkään ei kunnon koulutusta, duunariammatit.
Itse pääsin suhteilla töihin pk seudulle ja nykyinen kumppani on hyvin varakas, kuten koko suku.
Esikoinen on menossa kohta naimisiin ja tulevat appivanhemmat ovat erittäin varakkaita.
Tässä iässä ei ole enää niin väliä mitä muut ajattelee. Mm miesystäväni lapset sanovat julkisesti käytän heidän isää hyväksi ja mun isä kieltäytyi maksamaan lapsen häät, lapsi vaihtoi hääpäivää niin, ettei isä pääse osallistumaan. Minuahan ei häihin edes kutsuttu, odotettiin kuitenkin maksan osuuksia
Mitä ihmettä, siis sinun oma esikoinen on menossa naimisiin ja pitää häät, mutta ei kutsu sinua ja odottaa kuitenkin, että sinun isäsi osallistuu maksuihin? Vai miesystävän erikoinen on menossa naimisiin ja odottaa että hänen isänsä eli miesystäväsi maksaa - vai että sinä maksat häistä osuuksia? Miksi sinua ei kutsuttu? Et tietenkään maksa mitään.
Minun esikoinen menee naimisiin, tulevat appivanhemmat hyvin varakksita.
Asuvat morsiamen asunnossa, on saanut sen luult ristiäislahjaksi.
Kosiminen tapahtui lerinteisesti, kättä pyytämällä.
Lapseni on oppinut mm siivoamaan ja kun oleskeli asunnolla, automaattisesti vei petivaatteita ulos, tyhjensi pyykkikorin, vei pyykit kuivumaan ulos, putsasi uunin.Tulevalla apella oli kirjaimellisesti suu jäänyt auki, kun oli tullut kylään ja poikani oli ollut kuuraamassa uunia.
Kävi hakemassa ostokset autosta, oli kysynyt voisiko hän vähän imuroida autoa.
Jääkaappi oli ollut täynnä tähteitä, mutta kun poika tuli kuvioihin, oli jääkaappi siisti.
Morsian oli tottunut käyttämään rahaa ja pojan tullessa elämään oli kysynyt oikeastiko tarvitset vielä lisää.
Morsiamen isoäiti oli kuollut muutama v sitten ja poikani oli kysynyt jossain vaiheessa mitä asunnolle tehdään. Ei mitään. He olivat yhdessä ottanut projektiksi asunnon perkaus ja asunnossa asuu nyt edullisesti joko nuori yh opiskelija.
Avioehdosta oli kysynyt jo talvella. Sanoi haluaa mielellään ajoissa lukea ja tarkistaa, jotta avioehto ehditään rekisteröidä heti papin aamenen jälkeen.Aivan varmasti poikani mm sai kesäksi työpaikan helpommin, koska on lähes naimisissa. Mutta myös työpaikalla ollaan häneen oltu tyytyväisiä.
Miesystäväni lapset eivät hyväksy minua. Aina välillä on parempia hehkiä ja mm viime joulu oli aivan kamala.
Kuopuksen piti mennä naimisiin myöhemmin, mutta he vaihtoivat päivää ja uusi päivä on silloin, kun hänen isä on minun kanssa matkalla. Mitään järkevää syytä tähän ei ollut. Kuulemma jos isä haluaisi tulla häihin, hän tulisi.Itse olin tekemässä lahjaksi paikkakortit. Ne eivät kelvanneet ja minulle ilmoitettiin he tilaavat nämä ja lähettivät minulle laskun. Tässä välissä kävi ilmi minua ei pyydetä lainkaan häihin, koska käytän miesystävääni vain hyväksi.
Tiedän ei miehen vanhemmatkaan ole mitenkään iloisia meidän yhdessäolosta, mutta etenkin nyt, kun kuopus on alkanut sekoilemaan häiden kanssa, luult pisteeni ovat nousseet.
Tein miehen esikoisen häihin samat paikkakortit ja tuleva miniäni oli näyttänyt omaansa vanhemmille.Heillä siis on statusta, vanhaa rahaa, omaisuutta jne ja morsiamen isä tuli henk koht kehumaan minulle näitä. On asioita, joita ei rahalla saa
Ei tämä nyt kyllä avannut asiaa lainkaan. En tajua mitä selität.
Kato mua ei kiinnosta sun luokittelusi! Master on sama kuin maister. Sä et sitä voi muuttaa ja se sua harmittaa! Sitä paitsi laitetaan maister ja master kisaamaan. Kumpi ratkaisee ongelman?