Alemmasta keskiluokasta ylempään keskiluokkaan
Olen viettänyt lapsuuteni alemman keskiluokan perheessä, mutta nyt maisteritutkinnon suorittaneena huomaan, miten vaikeaa on karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja. Mitkä asiat teidän mielestä erottaa alemman keskiluokan ylemmästä? Ja tällä kertaa en hae materialistisia asioita, kuten auton merkki tai kodin valaisimet, vaan enemmän sellaisia käyttäytymiseen ja tapaan viettää aikaa ja olla liittyviä.
Jos joku on tehnyt ns. luokkasiirtymän, olisi kiva kuulla kokemuksia.
Kommentit (1050)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan ajatellut, että Suomi on luokkayhteiskunta. Siis käytännön tasolla. Noin ylipäätään, mitä merkitystä sillä on, jos ihminen sijoittuu mihinkin yhteiskuntaluokkaan? Mun mielestäni kaikki on duunareita jos palkkakuitissa lukee työnantajana joku muu kuin oma nimi. Olet sitten siinä Oy Firma Ab:ssä lähetti, asiantuntija, siivooja, keittäjä, ylempi toimihenkilö.
Koko ketju on täynnä naurettavia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Ainahan näille joku elävän elämän esimerkki(kin) löytyy.
Lisäksi täällä unohdetaan kokonaan se, että saman "luokan" keskelläkin on eri tyylisiä ihmisiä ja piirejä, ja piireissäkin erilaisia persoonia. Eivät he ole mitään homogeenistä massaa keskenään.
Varmaan on aikamoista yleistystä, mutta jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä haluta kirjoittaa romaanin pituista tekstiä, niin on pakko yleistää. Pitää ymmärtää, että aina on poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön.
Minua häiritsee paljon enemmän, että joissakin kommenteissa sekoitetaan ylempi keskiluokka yläluokkaan (jota Suomessa ei juuri edes ole) ja eliittiin. Joissakin kommenteissa sekoitetaan alempi keskiluokka työväenluokkaan, vaikka sekin on aivan eri asia. Mutta tämähän on anonyymi keskustelupalsta. Kaikki saa sanoa mitä ajattelee, ja se on hieno juttu.
Joo, ei monillakaan varmaan ole niin tarkkaa luokkatietoisuutta ja saattavat havahtua näihin asioihin lähinnä välillä nettikeskusteluissa.
Tietysti tekstin sisältö on sitten laadultaan erilaista, kuin jollain sellaisella, joka on kenties opiskellut tai muutoin syventynyt aiheeseen. Minusta tuntuu, että itse en esim. erota "eliitin" ja ylemmän keskiluokan eroja, tai miksi jokin sukutausta tekisi tavallisesta ihmisestä "eliittiä".
Eliitti on Suomessa monenkirjava joukko. Voi olla poliittista tai taloudellista eliittiä, myös äkkirikastuneita urheilijoita vailla korkeaa koulutusta tai kulttuuritaustaa. Myös pieni joukko vanhaa aatelia tai varakkaita kulttuurisukuja luetaan osaksi eliittiä, ja erona ylempään keskiluokkaan on lähinnä se, ettei ole riippuvuutta palkkatyöstä.
Keskiluokan tunnusmerkki on koulutus, työ ja palkka. Nämä eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan myös verkostot ovat tärkeitä, perhe ja ystäväpiirit.
Ylemmällä keskiluokalla on tyypillisesti yliopiston maisterin, lisensiaatin tai tohtorin koulutus, erityisasiantuntijatyö tai johtoasema ja palkka noin 4500 - 6500 €/kk. Keskiluokalla on tyypillisesti AMK-, YAMK- tai yliopistokoulutus, asiantuntijatyö tai päällikkötaso ja palkka usein noin 3500 - 4500 €/kk luokkaa.
Alemmalla keskiluokalla tyypillisesti merkonomikoulutus, joskus AMK-koulutus, rutiiniluonteinen toimistotyö tai työnjohtotehtävä ja palkka noin 2500 - 3500 €/kk luokkaa.
Näiden lisäksi on työväenluokka, jolla tyypillisesti ammattikoulu, suorittava työ työnjohdon valvonnassa tai yrittäjänä ja palkka vaihtelee noin välillä 2000 - 4000 €/kk.
Alimpana on n.s. alaluokka, joka tyypillisesti ei käy töissä vaan elää pitkäaikaisesti sosiaalitukien varassa. Alaluokka ei ole yhtenäinen, siihen kuuluu mm. korkeasti koulutettua ja sivistynyttä prekariaattia (ne työttömät korkeakoulutetut) ja täysin vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia elämäntapatyöttömiä.
Ap:n kysymys siis koski tapojen eroja alemman keskiluokan ja ylemmän keskiluokan välillä.
Mihinkään luokkaan kuuluminen ei tietenkään määrittele ihmisen arvoa, kaikki me olemme ihmisiä, ja varmasti jokaisesta ryhmästä löytyy niin reiluja kuin ikäviä persoonia. Mainitsit toki "alaluokan" olevan laaja ryhmä, mutta uskaltaisin väittää tyypillisen akateemisen työttömän olevan maailmankuvaltaan ja elintavoiltaan lähempänä keskiluokkaa kuin heitä, jotka ovat tarkoituksellisesti jättäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Näin on varsinkin, jos henkilö on jo lapsuudessaan kasvanut keskiluokkaisessa ympäristössä ja tämän ympäristön turvaverkot edelleen kannattelevat häntä. Työttömänä hänelle ei ehkä ole varaa harrastaa niin laajasti kuin työssä olevilla, mutta hän todennäköisesti arvostaa samoja asioita kuin työssä ollessaankin arvostaisi, eikä heittäydy hunningolle.
Lyhytaikainen työttömyys ei yleensä vaikuta yhteiskuntaluokkaan, mutta pitkään jatkuva vaikuttaa. Ei voi olla keskiluokkaa, ellei ole varaa elää keskiluokan arvojen mukaista elämää. Turvaverkot toki vaikuttavat, mihin on varaa. Prekariaatti-käsite on hyvä tuntea, ei siihen kuulu hunningolle heittäytymistä vaan valkokaulusköyhälistöä.
Totta, pitkäaikainen työttömyys altistaa monille ongelmille, niin taloudellisille kuin henkisille, jos joutuu kokemaan etteivät työnantajat arvosta vaivalla hankittua osaamista ja motivaatiota. Kyse oli enemmän siitä, että onko mielekästä luokitella tahallaan hunningolle heittäytyviä ja kovasta yrityksestä huolimatta työttömiksi jääneitä samaan kategoriaan. Koulutetulla on kuitenkin koulutuksen ja mahdollisen muun taustan tuomaa ymmärrystä yhteiskunnasta ja omasta hyvinvoinnista ja kykyä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tuntuu vaikealta kirjoittaa näitä ajatuksia kuulostamatta samalla ikävän luokittelevalta, mutta samalla tuntuu todella epäreilulta luokitella yhteiskunnan alimmalle portaalle heitä, jotka ovat läpi elämänsä pyrkineet sivistämään itseään ja elämään terveellisesti kulloistenkin mahdollisuuksien mukaan. Itsellänikin on kokemusta pitkäaikaistyöttömyydestä, vaikka nykyisin olen maisterina vakituisessa virassa ihan mukavalla palkalla.
Siis miksi pitää luokitella? Kuulostaa ennemminkin sinun mielenhäiriöltäsi, jos koet jotain tarvetta luokitella ihmisiä tällaisiin järjestyksiin. Jokainen kuuluu johonkin demografiaan siinä mielessä, että elanto tulee jostakin: joko sosiaaliturvasta, palkasta, tai pääomatuloista. Joku voi elää myös vaikka jonkun toisen ihmisen siivellä ja tämäkin voi olla erittäin toimiva järjestely molemmille ilman minkäänlaista ongelmaa. Ei näillä ole mitään väliä tai merkitystä, eivätkä ne korreloi ihmisen kykyjen kanssa. Kyllähän täälläkin varmasti tiedetään fakta, että suomen korkeimman äo:n omaava on amistaustainen kultaseppä. Ihan yhtä lailla suomen mahtavin nero - jota ei ole ehkä edes testattu - saattaa olla pitkäaikaistyötön. Sitten on aivan mieletön määrä ihan kirjaimellista kultapaperista paskaa, missä ihmisellä on rahaa mutta sielun taso on jossain jätteen tasolla. Älä tee itsellesi ongelmaa ja ala kyhäämään tällaisia luokitelmia. Kohtaa ihmiset ihminen kerrallaan ja pidä sydämesi avoinna, muuten et saa tästä elämästä mitään irti.
Elävästä elämästä tiedän vain yhden esimerkin, jolla oli tuollainen pakkomielle. Ja sinällään hassua kun hän itse tuli varsin vaatimattomista oloista. Mutta kyllä hän itsensä seurapiireihin änkesi ja valtionhallintoon varsin korkeaan asemaan.
Työväenluokka tai alempi keskiluokka, miten sen haluaa ilmaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylemmän keskiluokan edustajat eivät ainakaan lue vauva.fi -palstaa
No mä luen. Mutta olen syntyjään vain alempaa keskiluokkaa. Nykyään ylempää keskiluokkaa hyvin luokkakeskeisessä Britanniassa. Oma kupla on myös erittäin vahvasti sitä ja vanhaa rahaa.
Huomaan oman taustani etenkin siitä, etten osaa keskustella yhtä luontevasti, en ole yhtä perhekeskeinen, juon enemmän alkoholia (toisaalta en käytä huumeita), en ole kiinnostunut logoista (toisin kuin täällä jaksetaan mainita, rikkaat kyllä käyttävät luksusmerkkejä) ja siivoan kotini itse. Osittain kulttuuri- eikä vain luokkaeroja.
Britannian ja etelä euroopan suurin ero varakkaampien kesken on logot. Tkmaxx myy halvalla brändejä (calvin clain, hilfiger ym) ja niitä ostaa duunarit. Ylempi luokka ei esittele logoja, päinvastoi. Laatuvaatteet ilman mitään merkintää.
Britanniassa ylempi 10% tuloluokka koostuu osin myös täysin kouluttamattomista toimarteista, jotka ovat menneet with a flow ja edenneet urallaan.
Italia/ espanja ovat kuin lahjapaperia. Kääriytyvät logoihin päästä varpaisiin ja käytös on sen mukaista.
Työläinen on aina työläinen: koulutuksella, pukeutumisella, tavoilla, asuinpaikalla yms pinnallisella roskalla ei ole mitään väliä. Jokainen toki haluaa kuvitella olevansa parempi kuin naapurinsa, mutta eihän se siitä todellista tee. Varmasti tuntuu hetkellisesti paremmalta ajaa töihin uudella Volvolla eikä vanhalla Toyotalla, mutta silti sinne töihin mennään. Joka päivä. Eläkkeelle asti.
Vierailija kirjoitti:
Mihin luokkaan kuuluu jos harrastaa juoksemista, lukemista, teatteria, kirjoittamista, taidenäyttelyitä, opiskelua sivistyksen vuoksi (mm filosofia), on kasvissyöjä, kansainvälinen ja korkeasti koulutettu tuttavapiiri, kaupunkilomailee, seuraa politiikkaa jne mitä tässä ketjussa on mainittu, MUTTA on myös työkyvyttömyyseläkkeellä ja asuu ei -arvostetulla alueella?
Kasvissyönti tekee sinusta välittömästi rupusakin edustajan!
Tervetukoa hermannin nuorisoseuraan!
Keskustelussa tulee harvoin esille tilanne jossa sitä kuulumista ylempään keskiluokkaan häpeillään ja pyritään peittämään ja olemaan vähän rahvaanomaisempi tai työläisempi kuin on. Minä kasvoin herrasperheessä pienessä punaisessa tehdaskaupungissa, eikä herrojen kakaruus todellakaan ollut poikaporukoissa mikään meriitti tai arvostettu asia, vaan häpeän aihe ja kiusaamisen syy. Pyrin peittelemään taustaani, mikä tietysti oli pikkukaupungissa vaikeaa.
Tämä on jäänyt päälle. Ajan 20 vuotta vanhalla Toyotalla, käyn vanhoissa verkkareissa ja lippalakissa kaupassa, ja olen tyytyväinen kun minuun ei kohdistu kateutta, vihaa ja väkivaltaa luokkasyistä. Jos joku vähän vähättelee ja halveksii proletaarisen olemukseni takia, ei haittaa, päinvastoin, se osoittaa että suojamaalaus toimii.
Keskustelussa paljastun nopeasti. Minua eivät kiinnosta esimerkiksi urheilu tai autot, ja sen takia keskusteluun osallistuminen voi olla onnetonta. Saatan sitten innostua yhteiskunnallisista tai kulttuurisista aiheista, ja jään kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Työläinen on aina työläinen: koulutuksella, pukeutumisella, tavoilla, asuinpaikalla yms pinnallisella roskalla ei ole mitään väliä. Jokainen toki haluaa kuvitella olevansa parempi kuin naapurinsa, mutta eihän se siitä todellista tee. Varmasti tuntuu hetkellisesti paremmalta ajaa töihin uudella Volvolla eikä vanhalla Toyotalla, mutta silti sinne töihin mennään. Joka päivä. Eläkkeelle asti.
Tämä! Ei auta vaikka olet Trump, menet töihin,teet töitä, elät töille.
Elämänvalinnat heittivät minut ulos oravanpyörästä, enkä ole riippuvainen tuista.
Ja kappas en ole mitään luokkaa kun en ole osa yhteiskuntaa. Sillä ei ole mitään merkitystä. Oikeastaan millään ihmisen luomalla ei ole. Koska " one day your in, and then your not". Kangastusta aavikolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ihmiset ovat aika hyväuskoisia, jos kuvittelevat luokka-aseman pohtimisen olevan joku keskiluokan pakkomielle. Päinvastoin. Mitä ylemmäs yhteiskunnallisessa hierarkiassa mennään, sitä tietoisempia ihmiset yleensä ovat erilaisista verkostoista, taustoista, suvuista, kouluista, tavoista ja kulttuurisesta pääomasta.
Olen itse päätynyt elämässäni tilanteeseen, jossa naimisiin menon kautta tutustuin varsin läheltä oikeaan yläluokkaan – siis vanhaan rahaan, en hyvätuloisiin asiantuntijoihin. Ja voin sanoa, että yhteiskuntaluokat, taustat ja ihmisten sijoittuminen niihin olivat aivan vakioaiheita illallispöydissä (huom. vain oman seurueen kesken, ei ikinä sekalaisessa seurassa) ja iltaviskin ääressä. Ei niistä ehkä puhuttu samalla sanastolla kuin vauvapalstalla, mutta kyllä ihmiset tiesivät erittäin tarkasti, kuka tulee mistäkin, millainen perhetausta kenelläkin on ja millaisia arvoja eri piireihin liitetään.
Olen samaa mieltä siitä, että mulkkuja löytyy kaikista tuloluokista. En myöskään usko, että varallisuus tekee ihmisestä automaattisesti sivistyneen tai köyhyys automaattisesti rahvaan. Mutta kyllä yhteiskuntaluokilla ja kasvuympäristöllä on vaikutusta ihmisten tapoihin, puheenaiheisiin, maailmankuvaan ja siihen, mitä pidetään normaalina. Sen kieltäminen tuntuu minusta yhtä oudolta kuin väite, ettei perhetaustalla olisi mitään vaikutusta ihmiseen.
Eri asia on sitten se, onko sillä mitään tekemistä ihmisen arvon kanssa. Minun mielestäni ei ole.
Eikö verkostot, verkostoituminen ja toisten sukutaustojen/sukujen tietäminen ja yhteisten arvojen perusteella järjestäytyminen ole ihan normaalia sosiaalista elämää?
En tiedä muista, mutta olin yhdellä seminaarimatkalla ja siellä yksi henkilö tuli puhumaan minulle suvustaan ja siitä, että tuntee minun sukuni jäseniä vuosikymmenten takaa. Olin vähän yllättynyt, että aha, kiva kun kerroit. Sitten googlasin hänet ja huomasin, että hän on aatelinen kuten minäkin. Tajusin että se oli hänen tapansa tulla kertomaan asia toiselle mielestään samanlaiselle ilman, että väänsi asiaa rautalangasta. Varmaan muut ihmiset puhuvat taustoistaan samalla lailla, yhdistävä tekijä voi olla vaikka sama paikkakunta, mistä on kotoisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ajattelin niin, että yhteiskuntaluokat menevät nykyään Suomessa kutsui näin: työväenluokkaa ovat ammattikoulutetut (arvostan), alempaa keskiluokkaa ovat ammattikorkeakoulutetut (erityisesti tavallinen, alempi ammattikoulututkinto) ja ylempää keskiluokkaa ovat yliopistossa maisterin tutkinnon suorittaneet. Yläluokkaa ovat yliopistossa lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneet ja/tai aateliset ja muut vanhan rahan kulttuurisuvut. Tällä hetkellä työttömyyttä on kaikissa yhteiskuntaluokissa.
Olen kyllä eri mieltä. Sanoisin itse että työväenluokka on hyvin pitkälti integroitunut keskiluokkaan Suomessa. Näkisin että tehdastyöntekijä ja lähihoitaja ovat samaa keskiluokkaa kuin opettaja lääkäri. Keskiluokka kyllä voidaan keinotekoisesti jakaa johonkin ylempään ja alempaan mutta en oikein ymmärrä että miksi näin pitäisi tehdä. Ei joku maisterin paperi minun mielestäni tee sinusta yhteiskunnassa yhtään sen parempaa ihmistä kuin mitä olisit ilman sitä. Lisäksi jollain putkimiehellä jää keskimäärin vain muutama satanen kuussa enemmän käteen kuin diplomi-insinöörillä. Ja vaikea nähdä jotain työtöntä teatteritaiteen tohtoria yläluokkaisena.
Sanoisin että Suomessa on valtava keskiluokka ja siihen kuuluu ylivoimaisesti suurin osa kansasta. Pienehkö osa on keskiluokan alapuolella eli jotkut pitkäaikaistyöttömät tai muuten koko elämänsä sosioekonomisten ongelmien kanssa kamppailleet. Lisäksi on vielä paljon, paljon pienempi osa joka on keskiluokan yläpuolella. Siis sellaisia joilla oikeasti on rahaa vaikka kuinka. Minusta jotkut 150 000 euron tulotkaan eivät välttämättä tee sinusta mitään ns yläluokkaa.
Ei kyllä lähäri ja lääkäri kuulu samaan yhteiskuntaluokkaan. Ei missään todellisuudessa. Lähäri on duunari ja lääkäri ilmiselvää ylempää keskiluokkaa. Jo pelkkä asema työssä on eri. Lääkäri valitsee missä ja miten työskentelee, lähäri menee sinne minne pääsee. Mitä luultavammin koko arki, harrastukset, arvot ja elintavat täysin erilaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan ajatellut, että Suomi on luokkayhteiskunta. Siis käytännön tasolla. Noin ylipäätään, mitä merkitystä sillä on, jos ihminen sijoittuu mihinkin yhteiskuntaluokkaan? Mun mielestäni kaikki on duunareita jos palkkakuitissa lukee työnantajana joku muu kuin oma nimi. Olet sitten siinä Oy Firma Ab:ssä lähetti, asiantuntija, siivooja, keittäjä, ylempi toimihenkilö.
Koko ketju on täynnä naurettavia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Ainahan näille joku elävän elämän esimerkki(kin) löytyy.
Lisäksi täällä unohdetaan kokonaan se, että saman "luokan" keskelläkin on eri tyylisiä ihmisiä ja piirejä, ja piireissäkin erilaisia persoonia. Eivät he ole mitään homogeenistä massaa keskenään.
Varmaan on aikamoista yleistystä, mutta jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä haluta kirjoittaa romaanin pituista tekstiä, niin on pakko yleistää. Pitää ymmärtää, että aina on poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön.
Minua häiritsee paljon enemmän, että joissakin kommenteissa sekoitetaan ylempi keskiluokka yläluokkaan (jota Suomessa ei juuri edes ole) ja eliittiin. Joissakin kommenteissa sekoitetaan alempi keskiluokka työväenluokkaan, vaikka sekin on aivan eri asia. Mutta tämähän on anonyymi keskustelupalsta. Kaikki saa sanoa mitä ajattelee, ja se on hieno juttu.
Joo, ei monillakaan varmaan ole niin tarkkaa luokkatietoisuutta ja saattavat havahtua näihin asioihin lähinnä välillä nettikeskusteluissa.
Tietysti tekstin sisältö on sitten laadultaan erilaista, kuin jollain sellaisella, joka on kenties opiskellut tai muutoin syventynyt aiheeseen. Minusta tuntuu, että itse en esim. erota "eliitin" ja ylemmän keskiluokan eroja, tai miksi jokin sukutausta tekisi tavallisesta ihmisestä "eliittiä".
Eliitti on Suomessa monenkirjava joukko. Voi olla poliittista tai taloudellista eliittiä, myös äkkirikastuneita urheilijoita vailla korkeaa koulutusta tai kulttuuritaustaa. Myös pieni joukko vanhaa aatelia tai varakkaita kulttuurisukuja luetaan osaksi eliittiä, ja erona ylempään keskiluokkaan on lähinnä se, ettei ole riippuvuutta palkkatyöstä.
Keskiluokan tunnusmerkki on koulutus, työ ja palkka. Nämä eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan myös verkostot ovat tärkeitä, perhe ja ystäväpiirit.
Ylemmällä keskiluokalla on tyypillisesti yliopiston maisterin, lisensiaatin tai tohtorin koulutus, erityisasiantuntijatyö tai johtoasema ja palkka noin 4500 - 6500 €/kk. Keskiluokalla on tyypillisesti AMK-, YAMK- tai yliopistokoulutus, asiantuntijatyö tai päällikkötaso ja palkka usein noin 3500 - 4500 €/kk luokkaa.
Alemmalla keskiluokalla tyypillisesti merkonomikoulutus, joskus AMK-koulutus, rutiiniluonteinen toimistotyö tai työnjohtotehtävä ja palkka noin 2500 - 3500 €/kk luokkaa.
Näiden lisäksi on työväenluokka, jolla tyypillisesti ammattikoulu, suorittava työ työnjohdon valvonnassa tai yrittäjänä ja palkka vaihtelee noin välillä 2000 - 4000 €/kk.
Alimpana on n.s. alaluokka, joka tyypillisesti ei käy töissä vaan elää pitkäaikaisesti sosiaalitukien varassa. Alaluokka ei ole yhtenäinen, siihen kuuluu mm. korkeasti koulutettua ja sivistynyttä prekariaattia (ne työttömät korkeakoulutetut) ja täysin vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia elämäntapatyöttömiä.
Ap:n kysymys siis koski tapojen eroja alemman keskiluokan ja ylemmän keskiluokan välillä.
Mihinkään luokkaan kuuluminen ei tietenkään määrittele ihmisen arvoa, kaikki me olemme ihmisiä, ja varmasti jokaisesta ryhmästä löytyy niin reiluja kuin ikäviä persoonia. Mainitsit toki "alaluokan" olevan laaja ryhmä, mutta uskaltaisin väittää tyypillisen akateemisen työttömän olevan maailmankuvaltaan ja elintavoiltaan lähempänä keskiluokkaa kuin heitä, jotka ovat tarkoituksellisesti jättäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Näin on varsinkin, jos henkilö on jo lapsuudessaan kasvanut keskiluokkaisessa ympäristössä ja tämän ympäristön turvaverkot edelleen kannattelevat häntä. Työttömänä hänelle ei ehkä ole varaa harrastaa niin laajasti kuin työssä olevilla, mutta hän todennäköisesti arvostaa samoja asioita kuin työssä ollessaankin arvostaisi, eikä heittäydy hunningolle.
Lyhytaikainen työttömyys ei yleensä vaikuta yhteiskuntaluokkaan, mutta pitkään jatkuva vaikuttaa. Ei voi olla keskiluokkaa, ellei ole varaa elää keskiluokan arvojen mukaista elämää. Turvaverkot toki vaikuttavat, mihin on varaa. Prekariaatti-käsite on hyvä tuntea, ei siihen kuulu hunningolle heittäytymistä vaan valkokaulusköyhälistöä.
Totta, pitkäaikainen työttömyys altistaa monille ongelmille, niin taloudellisille kuin henkisille, jos joutuu kokemaan etteivät työnantajat arvosta vaivalla hankittua osaamista ja motivaatiota. Kyse oli enemmän siitä, että onko mielekästä luokitella tahallaan hunningolle heittäytyviä ja kovasta yrityksestä huolimatta työttömiksi jääneitä samaan kategoriaan. Koulutetulla on kuitenkin koulutuksen ja mahdollisen muun taustan tuomaa ymmärrystä yhteiskunnasta ja omasta hyvinvoinnista ja kykyä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tuntuu vaikealta kirjoittaa näitä ajatuksia kuulostamatta samalla ikävän luokittelevalta, mutta samalla tuntuu todella epäreilulta luokitella yhteiskunnan alimmalle portaalle heitä, jotka ovat läpi elämänsä pyrkineet sivistämään itseään ja elämään terveellisesti kulloistenkin mahdollisuuksien mukaan. Itsellänikin on kokemusta pitkäaikaistyöttömyydestä, vaikka nykyisin olen maisterina vakituisessa virassa ihan mukavalla palkalla.
Siis miksi pitää luokitella? Kuulostaa ennemminkin sinun mielenhäiriöltäsi, jos koet jotain tarvetta luokitella ihmisiä tällaisiin järjestyksiin. Jokainen kuuluu johonkin demografiaan siinä mielessä, että elanto tulee jostakin: joko sosiaaliturvasta, palkasta, tai pääomatuloista. Joku voi elää myös vaikka jonkun toisen ihmisen siivellä ja tämäkin voi olla erittäin toimiva järjestely molemmille ilman minkäänlaista ongelmaa. Ei näillä ole mitään väliä tai merkitystä, eivätkä ne korreloi ihmisen kykyjen kanssa. Kyllähän täälläkin varmasti tiedetään fakta, että suomen korkeimman äo:n omaava on amistaustainen kultaseppä. Ihan yhtä lailla suomen mahtavin nero - jota ei ole ehkä edes testattu - saattaa olla pitkäaikaistyötön. Sitten on aivan mieletön määrä ihan kirjaimellista kultapaperista paskaa, missä ihmisellä on rahaa mutta sielun taso on jossain jätteen tasolla. Älä tee itsellesi ongelmaa ja ala kyhäämään tällaisia luokitelmia. Kohtaa ihmiset ihminen kerrallaan ja pidä sydämesi avoinna, muuten et saa tästä elämästä mitään irti.
Elävästä elämästä tiedän vain yhden esimerkin, jolla oli tuollainen pakkomielle. Ja sinällään hassua kun hän itse tuli varsin vaatimattomista oloista. Mutta kyllä hän itsensä seurapiireihin änkesi ja valtionhallintoon varsin korkeaan asemaan.
Mielenkiintoista päättelyä. Koko ketju on parinkymmenen sivun verran asiaa luokittelusta. Eräs käyttäjä tekee postauksen omista luokittelukriteereistään. Toinen käyttäjä tulee kommentoimaan yksittäistä kohtaa tuossa listassa ja korostaa samalla, ettei johonkin ryhmään kuuluminen määrittele ihmisten arvoa. Nimenomaan tätä yksittäistä vastaajaa aletaan syyttää luokittelusta.
Luen tätä ketjua ja kiitän luojaani siitä, että kaikki vaatteeni ovat kirpparilta. Säästän selvää rahaa ja samalla onnistun karkottamaan nämä luokkapyrkyrikiipijä-idiootit ympäriltäni. Win-win! Käärikää kermapersefasistit itsenne beigeen merinovillaan vaikka päästä varpasiin kun kyräilette ja luokittelette toisianne - meikä nauttii kesästä ja elämästä, riettaasti tokmannin kirjavat crocsit jalassa. Kuulkaa - ei ole käärinliinoissa taskuja ja samallatavalla madot syövät sekä rikkaan, että köyhän. Eivät ne mässyttäessään kysele, että olihan tällä nyt varmasti Lokkivalaisin, olihan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ajattelin niin, että yhteiskuntaluokat menevät nykyään Suomessa kutsui näin: työväenluokkaa ovat ammattikoulutetut (arvostan), alempaa keskiluokkaa ovat ammattikorkeakoulutetut (erityisesti tavallinen, alempi ammattikoulututkinto) ja ylempää keskiluokkaa ovat yliopistossa maisterin tutkinnon suorittaneet. Yläluokkaa ovat yliopistossa lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneet ja/tai aateliset ja muut vanhan rahan kulttuurisuvut. Tällä hetkellä työttömyyttä on kaikissa yhteiskuntaluokissa.
Olen kyllä eri mieltä. Sanoisin itse että työväenluokka on hyvin pitkälti integroitunut keskiluokkaan Suomessa. Näkisin että tehdastyöntekijä ja lähihoitaja ovat samaa keskiluokkaa kuin opettaja lääkäri. Keskiluokka kyllä voidaan keinotekoisesti jakaa johonkin ylempään ja alempaan mutta en oikein ymmärrä että miksi näin pitäisi tehdä. Ei joku maisterin paperi minun mielestäni tee sinusta yhteiskunnassa yhtään sen parempaa ihmistä kuin mitä olisit ilman sitä. Lisäksi jollain putkimiehellä jää keskimäärin vain muutama satanen kuussa enemmän käteen kuin diplomi-insinöörillä. Ja vaikea nähdä jotain työtöntä teatteritaiteen tohtoria yläluokkaisena.
Sanoisin että Suomessa on valtava keskiluokka ja siihen kuuluu ylivoimaisesti suurin osa kansasta. Pienehkö osa on keskiluokan alapuolella eli jotkut pitkäaikaistyöttömät tai muuten koko elämänsä sosioekonomisten ongelmien kanssa kamppailleet. Lisäksi on vielä paljon, paljon pienempi osa joka on keskiluokan yläpuolella. Siis sellaisia joilla oikeasti on rahaa vaikka kuinka. Minusta jotkut 150 000 euron tulotkaan eivät välttämättä tee sinusta mitään ns yläluokkaa.Ei kyllä lähäri ja lääkäri kuulu samaan yhteiskuntaluokkaan. Ei missään todellisuudessa. Lähäri on duunari ja lääkäri ilmiselvää ylempää keskiluokkaa. Jo pelkkä asema työssä on eri. Lääkäri valitsee missä ja miten työskentelee, lähäri menee sinne minne pääsee. Mitä luultavammin koko arki, harrastukset, arvot ja elintavat täysin erilaiset.
Miten niin? Hoitoalan ihmiset ovat aika samanlaisilla arvoilla useimmat.
Ylempi yhteiskuntaluokka ei ole rahaa eikä edes älykkyyttä, vaan sivistystä ja viisautta.
Ylemmässä keskiluokassa ei koreilla merkkivaatteilla tai velalla rahoitetuilla autoilla - toisaalta elämä ei ole taistelua tai selviytymistä. Ylemmässä keskiluokassa elämä on korkeakulttuuria ja laajoja elämänkokemuksia sisältävää tavallista arkea; työtä, laskun maksua ja sijoittamista. Ylemmässä keskiluokassa ympärillä on erikoislääkäreitä, juristeja ja filosofeja. Voi sinne joku autonasentajatuttukin mahtua, mutta hän on osa verkostoa taitojensa takia eikä siksi, että hänen kanssaan käytäisiin nauttimassa joutsenlammesta, Tšaikovskista tai teatterista. Hän ei myöskään lähtisi mukaan oppaattomalle pitkälle kaupunkilomalle eurooppaan, koska hän todennäköisesti arvostaisi enemmän matkapakettiin sisältyvää buffetia juomarannekkeineen.
Ylemmässä keskiluokassa ei ihailla isoja telkkareita, koska telkkaria ei katsota tai sitten sitä katsotaan vain vähän. Ylemmässä keskiluokassa elämän parhaat ja hauskimmat asiat tuppaavat tapahtumaan enemmänkin selvinpäin, kuin kännissä.
Ylempi keskiluokka ärsyttää alempia luokkia. Minuakin ärsytti ennen, kunnes tajusin, että minulla ja monella muulla ei ole mitään yhteistä.
Vierailija kirjoitti:
Luen tätä ketjua ja kiitän luojaani siitä, että kaikki vaatteeni ovat kirpparilta. Säästän selvää rahaa ja samalla onnistun karkottamaan nämä luokkapyrkyrikiipijä-idiootit ympäriltäni. Win-win! Käärikää kermapersefasistit itsenne beigeen merinovillaan vaikka päästä varpasiin kun kyräilette ja luokittelette toisianne - meikä nauttii kesästä ja elämästä, riettaasti tokmannin kirjavat crocsit jalassa. Kuulkaa - ei ole käärinliinoissa taskuja ja samallatavalla madot syövät sekä rikkaan, että köyhän. Eivät ne mässyttäessään kysele, että olihan tällä nyt varmasti Lokkivalaisin, olihan?
Paheksun syvästi näkemystäsi, crocsit ovat sentään jalassa sen verran pskt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan ajatellut, että Suomi on luokkayhteiskunta. Siis käytännön tasolla. Noin ylipäätään, mitä merkitystä sillä on, jos ihminen sijoittuu mihinkin yhteiskuntaluokkaan? Mun mielestäni kaikki on duunareita jos palkkakuitissa lukee työnantajana joku muu kuin oma nimi. Olet sitten siinä Oy Firma Ab:ssä lähetti, asiantuntija, siivooja, keittäjä, ylempi toimihenkilö.
Koko ketju on täynnä naurettavia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Ainahan näille joku elävän elämän esimerkki(kin) löytyy.
Lisäksi täällä unohdetaan kokonaan se, että saman "luokan" keskelläkin on eri tyylisiä ihmisiä ja piirejä, ja piireissäkin erilaisia persoonia. Eivät he ole mitään homogeenistä massaa keskenään.
Varmaan on aikamoista yleistystä, mutta jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä haluta kirjoittaa romaanin pituista tekstiä, niin on pakko yleistää. Pitää ymmärtää, että aina on poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön.
Minua häiritsee paljon enemmän, että joissakin kommenteissa sekoitetaan ylempi keskiluokka yläluokkaan (jota Suomessa ei juuri edes ole) ja eliittiin. Joissakin kommenteissa sekoitetaan alempi keskiluokka työväenluokkaan, vaikka sekin on aivan eri asia. Mutta tämähän on anonyymi keskustelupalsta. Kaikki saa sanoa mitä ajattelee, ja se on hieno juttu.
Joo, ei monillakaan varmaan ole niin tarkkaa luokkatietoisuutta ja saattavat havahtua näihin asioihin lähinnä välillä nettikeskusteluissa.
Tietysti tekstin sisältö on sitten laadultaan erilaista, kuin jollain sellaisella, joka on kenties opiskellut tai muutoin syventynyt aiheeseen. Minusta tuntuu, että itse en esim. erota "eliitin" ja ylemmän keskiluokan eroja, tai miksi jokin sukutausta tekisi tavallisesta ihmisestä "eliittiä".
Eliitti on Suomessa monenkirjava joukko. Voi olla poliittista tai taloudellista eliittiä, myös äkkirikastuneita urheilijoita vailla korkeaa koulutusta tai kulttuuritaustaa. Myös pieni joukko vanhaa aatelia tai varakkaita kulttuurisukuja luetaan osaksi eliittiä, ja erona ylempään keskiluokkaan on lähinnä se, ettei ole riippuvuutta palkkatyöstä.
Keskiluokan tunnusmerkki on koulutus, työ ja palkka. Nämä eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan myös verkostot ovat tärkeitä, perhe ja ystäväpiirit.
Ylemmällä keskiluokalla on tyypillisesti yliopiston maisterin, lisensiaatin tai tohtorin koulutus, erityisasiantuntijatyö tai johtoasema ja palkka noin 4500 - 6500 €/kk. Keskiluokalla on tyypillisesti AMK-, YAMK- tai yliopistokoulutus, asiantuntijatyö tai päällikkötaso ja palkka usein noin 3500 - 4500 €/kk luokkaa.
Alemmalla keskiluokalla tyypillisesti merkonomikoulutus, joskus AMK-koulutus, rutiiniluonteinen toimistotyö tai työnjohtotehtävä ja palkka noin 2500 - 3500 €/kk luokkaa.
Näiden lisäksi on työväenluokka, jolla tyypillisesti ammattikoulu, suorittava työ työnjohdon valvonnassa tai yrittäjänä ja palkka vaihtelee noin välillä 2000 - 4000 €/kk.
Alimpana on n.s. alaluokka, joka tyypillisesti ei käy töissä vaan elää pitkäaikaisesti sosiaalitukien varassa. Alaluokka ei ole yhtenäinen, siihen kuuluu mm. korkeasti koulutettua ja sivistynyttä prekariaattia (ne työttömät korkeakoulutetut) ja täysin vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia elämäntapatyöttömiä.
Ap:n kysymys siis koski tapojen eroja alemman keskiluokan ja ylemmän keskiluokan välillä.
Mihinkään luokkaan kuuluminen ei tietenkään määrittele ihmisen arvoa, kaikki me olemme ihmisiä, ja varmasti jokaisesta ryhmästä löytyy niin reiluja kuin ikäviä persoonia. Mainitsit toki "alaluokan" olevan laaja ryhmä, mutta uskaltaisin väittää tyypillisen akateemisen työttömän olevan maailmankuvaltaan ja elintavoiltaan lähempänä keskiluokkaa kuin heitä, jotka ovat tarkoituksellisesti jättäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Näin on varsinkin, jos henkilö on jo lapsuudessaan kasvanut keskiluokkaisessa ympäristössä ja tämän ympäristön turvaverkot edelleen kannattelevat häntä. Työttömänä hänelle ei ehkä ole varaa harrastaa niin laajasti kuin työssä olevilla, mutta hän todennäköisesti arvostaa samoja asioita kuin työssä ollessaankin arvostaisi, eikä heittäydy hunningolle.
Lyhytaikainen työttömyys ei yleensä vaikuta yhteiskuntaluokkaan, mutta pitkään jatkuva vaikuttaa. Ei voi olla keskiluokkaa, ellei ole varaa elää keskiluokan arvojen mukaista elämää. Turvaverkot toki vaikuttavat, mihin on varaa. Prekariaatti-käsite on hyvä tuntea, ei siihen kuulu hunningolle heittäytymistä vaan valkokaulusköyhälistöä.
Keskiluokkaisten arvojen mukaista elämää voi elää köyhänäkin, voi esimerkiksi viedä säännöllisesti lapsia kirjastoon ja luontoon, keskustella heidän kanssaan maailman asioista ja pitää heidän kehityksensä tukemista tärkeänä. Nämä asiat ovat paljon keskiluokkaisempia kuin palkkataso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ajattelin niin, että yhteiskuntaluokat menevät nykyään Suomessa kutsui näin: työväenluokkaa ovat ammattikoulutetut (arvostan), alempaa keskiluokkaa ovat ammattikorkeakoulutetut (erityisesti tavallinen, alempi ammattikoulututkinto) ja ylempää keskiluokkaa ovat yliopistossa maisterin tutkinnon suorittaneet. Yläluokkaa ovat yliopistossa lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneet ja/tai aateliset ja muut vanhan rahan kulttuurisuvut. Tällä hetkellä työttömyyttä on kaikissa yhteiskuntaluokissa.
Olen kyllä eri mieltä. Sanoisin itse että työväenluokka on hyvin pitkälti integroitunut keskiluokkaan Suomessa. Näkisin että tehdastyöntekijä ja lähihoitaja ovat samaa keskiluokkaa kuin opettaja lääkäri. Keskiluokka kyllä voidaan keinotekoisesti jakaa johonkin ylempään ja alempaan mutta en oikein ymmärrä että miksi näin pitäisi tehdä. Ei joku maisterin paperi minun mielestäni tee sinusta yhteiskunnassa yhtään sen parempaa ihmistä kuin mitä olisit ilman sitä. Lisäksi jollain putkimiehellä jää keskimäärin vain muutama satanen kuussa enemmän käteen kuin diplomi-insinöörillä. Ja vaikea nähdä jotain työtöntä teatteritaiteen tohtoria yläluokkaisena.
Sanoisin että Suomessa on valtava keskiluokka ja siihen kuuluu ylivoimaisesti suurin osa kansasta. Pienehkö osa on keskiluokan alapuolella eli jotkut pitkäaikaistyöttömät tai muuten koko elämänsä sosioekonomisten ongelmien kanssa kamppailleet. Lisäksi on vielä paljon, paljon pienempi osa joka on keskiluokan yläpuolella. Siis sellaisia joilla oikeasti on rahaa vaikka kuinka. Minusta jotkut 150 000 euron tulotkaan eivät välttämättä tee sinusta mitään ns yläluokkaa.Ei kyllä lähäri ja lääkäri kuulu samaan yhteiskuntaluokkaan. Ei missään todellisuudessa. Lähäri on duunari ja lääkäri ilmiselvää ylempää keskiluokkaa. Jo pelkkä asema työssä on eri. Lääkäri valitsee missä ja miten työskentelee, lähäri menee sinne minne pääsee. Mitä luultavammin koko arki, harrastukset, arvot ja elintavat täysin erilaiset.
Miten niin? Hoitoalan ihmiset ovat aika samanlaisilla arvoilla useimmat.
Juu ei. Lähärikoulutukseen haetaan nykyisin niin mmuuttajaperheistä kuin ties millä mt taustoilla, jopa narkkareita. Lastensuojelussa on paljon lapsia, joiden äiti on lähäri, mutta äärimmäisen vähän lapsia, joiden äiti on lääkäri. Lääkäri tekee nykyisin monesti hyvin kansainvälistäkin uraa. Voidaan hyvin käydä viettämässä tutkimushommissa muutama vuosi jossain muualla ja palata takaisin sairaalaan virkaansa jossain välissä. Lähäri ei yleensä samalta paikkakunnalta muuta edes Suomen sisällä eikä kielitaito riitä kv uraan. Lääkäri toimii joko virassa tai yrittäjänä, lähäri on palkkasuhteessa. Lääkäri pystyy kovalla työllä keräämään jopa Suomessa miljoonaomaisuuden, mutta lähäri jää sinne työssäkäyvään köyhälistöön, joka saa jopa asumistuet valtilta tuekseen. Yhteuskunnallisesti vaikuttavuus lähärillä on nolla. Lääkäreitä on paljon eduskunnassa ja kokeissa viroissa tämän maan asioista päättämässä.
Vierailija kirjoitti:
Ylempi yhteiskuntaluokka ei ole rahaa eikä edes älykkyyttä, vaan sivistystä ja viisautta.
Ylemmässä keskiluokassa ei koreilla merkkivaatteilla tai velalla rahoitetuilla autoilla - toisaalta elämä ei ole taistelua tai selviytymistä. Ylemmässä keskiluokassa elämä on korkeakulttuuria ja laajoja elämänkokemuksia sisältävää tavallista arkea; työtä, laskun maksua ja sijoittamista. Ylemmässä keskiluokassa ympärillä on erikoislääkäreitä, juristeja ja filosofeja. Voi sinne joku autonasentajatuttukin mahtua, mutta hän on osa verkostoa taitojensa takia eikä siksi, että hänen kanssaan käytäisiin nauttimassa joutsenlammesta, Tšaikovskista tai teatterista. Hän ei myöskään lähtisi mukaan oppaattomalle pitkälle kaupunkilomalle eurooppaan, koska hän todennäköisesti arvostaisi enemmän matkapakettiin sisältyvää buffetia juomarannekkeineen.
Ylemmässä keskiluokassa ei ihailla isoja telkkareita, koska telkkaria ei katsota tai sitten sitä katsotaan vain vähän. Ylemmässä keskiluokassa elämän parhaat ja hauskimmat asiat tuppaavat tapahtumaan enemmänkin selvinpäin, kuin kännissä.
Ylempi keskiluokka ärsyttää alempia luokkia. Minuakin ärsytti ennen, kunnes tajusin, että minulla ja monella muulla ei ole mitään yhteistä.
Hyvin kiteytetty! Lisäisin vielä sen, että elämässä arvostetaan myös muita, luokkaan katsomatta.
Ei mullakaan ole telkkaria. Luovuin siitä jo yli 10 vuotta sitten. Ei mulla ole lokkivalaisintakaan mutta beigejä villavaatteita on. Beige on muuten lempivärini. En kuuntele Tsaikovskia kun en tykkää siitä. Mozart on enemmän mieleeni ja chansonit. Suvussani on tohtoreita ja maistereita kuin myös amkin ja ammattikoulun sekä pelkän kansakoulun käyneitä. Omakotitalo on lähtöoletus mutta jotkut asuu myös viihtyisissä kaupunkilähiöissä. Näitä juttuja on niin hassua lukea. Kai jotkut on sitten ihan tosissaan.
Muuten samaa mieltä, mutta osa duunariluokasta voi kuluttaa korkeakulttuuria. Ei moni, mutta yhden tiedän.
Ei Suomi ole mikään luokkayhteiskunta. Maan historia kun on niin lyhyt, ettei siinä ole kuninkaallisia sukuja syntynyt. Ja jos sellaisia on, niin ne ovat peruja Ruotsista tai Venäjältä, eivätkä ole siksi olleet kovasti kansan suosiossa. Niissä maissa joissa luokkia on, niin kyllä yläluokalla on myös rahaa ja omaisuutta, siitä on pidetty huoli.
Suomi on kuin USA. Yksi asia ratkaisee - nimittäin raha.
121212