Lue keskustelun säännöt.
Alemmasta keskiluokasta ylempään keskiluokkaan
Olen viettänyt lapsuuteni alemman keskiluokan perheessä, mutta nyt maisteritutkinnon suorittaneena huomaan, miten vaikeaa on karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja. Mitkä asiat teidän mielestä erottaa alemman keskiluokan ylemmästä? Ja tällä kertaa en hae materialistisia asioita, kuten auton merkki tai kodin valaisimet, vaan enemmän sellaisia käyttäytymiseen ja tapaan viettää aikaa ja olla liittyviä.
Jos joku on tehnyt ns. luokkasiirtymän, olisi kiva kuulla kokemuksia.
Kommentit (1050)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan ajatellut, että Suomi on luokkayhteiskunta. Siis käytännön tasolla. Noin ylipäätään, mitä merkitystä sillä on, jos ihminen sijoittuu mihinkin yhteiskuntaluokkaan? Mun mielestäni kaikki on duunareita jos palkkakuitissa lukee työnantajana joku muu kuin oma nimi. Olet sitten siinä Oy Firma Ab:ssä lähetti, asiantuntija, siivooja, keittäjä, ylempi toimihenkilö.
Koko ketju on täynnä naurettavia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Ainahan näille joku elävän elämän esimerkki(kin) löytyy.
Lisäksi täällä unohdetaan kokonaan se, että saman "luokan" keskelläkin on eri tyylisiä ihmisiä ja piirejä, ja piireissäkin erilaisia persoonia. Eivät he ole mitään homogeenistä massaa keskenään.
Varmaan on aikamoista yleistystä, mutta jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä haluta kirjoittaa romaanin pituista tekstiä, niin on pakko yleistää. Pitää ymmärtää, että aina on poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön.
Minua häiritsee paljon enemmän, että joissakin kommenteissa sekoitetaan ylempi keskiluokka yläluokkaan (jota Suomessa ei juuri edes ole) ja eliittiin. Joissakin kommenteissa sekoitetaan alempi keskiluokka työväenluokkaan, vaikka sekin on aivan eri asia. Mutta tämähän on anonyymi keskustelupalsta. Kaikki saa sanoa mitä ajattelee, ja se on hieno juttu.
Joo, ei monillakaan varmaan ole niin tarkkaa luokkatietoisuutta ja saattavat havahtua näihin asioihin lähinnä välillä nettikeskusteluissa.
Tietysti tekstin sisältö on sitten laadultaan erilaista, kuin jollain sellaisella, joka on kenties opiskellut tai muutoin syventynyt aiheeseen. Minusta tuntuu, että itse en esim. erota "eliitin" ja ylemmän keskiluokan eroja, tai miksi jokin sukutausta tekisi tavallisesta ihmisestä "eliittiä".
Eliitti on Suomessa monenkirjava joukko. Voi olla poliittista tai taloudellista eliittiä, myös äkkirikastuneita urheilijoita vailla korkeaa koulutusta tai kulttuuritaustaa. Myös pieni joukko vanhaa aatelia tai varakkaita kulttuurisukuja luetaan osaksi eliittiä, ja erona ylempään keskiluokkaan on lähinnä se, ettei ole riippuvuutta palkkatyöstä.
Keskiluokan tunnusmerkki on koulutus, työ ja palkka. Nämä eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan myös verkostot ovat tärkeitä, perhe ja ystäväpiirit.
Ylemmällä keskiluokalla on tyypillisesti yliopiston maisterin, lisensiaatin tai tohtorin koulutus, erityisasiantuntijatyö tai johtoasema ja palkka noin 4500 - 6500 €/kk. Keskiluokalla on tyypillisesti AMK-, YAMK- tai yliopistokoulutus, asiantuntijatyö tai päällikkötaso ja palkka usein noin 3500 - 4500 €/kk luokkaa.
Alemmalla keskiluokalla tyypillisesti merkonomikoulutus, joskus AMK-koulutus, rutiiniluonteinen toimistotyö tai työnjohtotehtävä ja palkka noin 2500 - 3500 €/kk luokkaa.
Näiden lisäksi on työväenluokka, jolla tyypillisesti ammattikoulu, suorittava työ työnjohdon valvonnassa tai yrittäjänä ja palkka vaihtelee noin välillä 2000 - 4000 €/kk.
Alimpana on n.s. alaluokka, joka tyypillisesti ei käy töissä vaan elää pitkäaikaisesti sosiaalitukien varassa. Alaluokka ei ole yhtenäinen, siihen kuuluu mm. korkeasti koulutettua ja sivistynyttä prekariaattia (ne työttömät korkeakoulutetut) ja täysin vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia elämäntapatyöttömiä.
Ap:n kysymys siis koski tapojen eroja alemman keskiluokan ja ylemmän keskiluokan välillä.
Mihinkään luokkaan kuuluminen ei tietenkään määrittele ihmisen arvoa, kaikki me olemme ihmisiä, ja varmasti jokaisesta ryhmästä löytyy niin reiluja kuin ikäviä persoonia. Mainitsit toki "alaluokan" olevan laaja ryhmä, mutta uskaltaisin väittää tyypillisen akateemisen työttömän olevan maailmankuvaltaan ja elintavoiltaan lähempänä keskiluokkaa kuin heitä, jotka ovat tarkoituksellisesti jättäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Näin on varsinkin, jos henkilö on jo lapsuudessaan kasvanut keskiluokkaisessa ympäristössä ja tämän ympäristön turvaverkot edelleen kannattelevat häntä. Työttömänä hänelle ei ehkä ole varaa harrastaa niin laajasti kuin työssä olevilla, mutta hän todennäköisesti arvostaa samoja asioita kuin työssä ollessaankin arvostaisi, eikä heittäydy hunningolle.
Lyhytaikainen työttömyys ei yleensä vaikuta yhteiskuntaluokkaan, mutta pitkään jatkuva vaikuttaa. Ei voi olla keskiluokkaa, ellei ole varaa elää keskiluokan arvojen mukaista elämää. Turvaverkot toki vaikuttavat, mihin on varaa. Prekariaatti-käsite on hyvä tuntea, ei siihen kuulu hunningolle heittäytymistä vaan valkokaulusköyhälistöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onni on elää omannäköistä elämää, riippumatta siitä näyttääkö se toisten mielestä alemmalta vai ylemmältä keskiluokalta. Mitä haaskausta kuluttaa elämää tuollaisen turhuuden miettimiseen.
Tämä! Nimenomaan järkyttävää energian tuhlausta ja samalla näiden rakenteiden ylläpitämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan ajatellut, että Suomi on luokkayhteiskunta. Siis käytännön tasolla. Noin ylipäätään, mitä merkitystä sillä on, jos ihminen sijoittuu mihinkin yhteiskuntaluokkaan? Mun mielestäni kaikki on duunareita jos palkkakuitissa lukee työnantajana joku muu kuin oma nimi. Olet sitten siinä Oy Firma Ab:ssä lähetti, asiantuntija, siivooja, keittäjä, ylempi toimihenkilö.
Koko ketju on täynnä naurettavia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Ainahan näille joku elävän elämän esimerkki(kin) löytyy.
Lisäksi täällä unohdetaan kokonaan se, että saman "luokan" keskelläkin on eri tyylisiä ihmisiä ja piirejä, ja piireissäkin erilaisia persoonia. Eivät he ole mitään homogeenistä massaa keskenään.
Varmaan on aikamoista yleistystä, mutta jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä haluta kirjoittaa romaanin pituista tekstiä, niin on pakko yleistää. Pitää ymmärtää, että aina on poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön.
Minua häiritsee paljon enemmän, että joissakin kommenteissa sekoitetaan ylempi keskiluokka yläluokkaan (jota Suomessa ei juuri edes ole) ja eliittiin. Joissakin kommenteissa sekoitetaan alempi keskiluokka työväenluokkaan, vaikka sekin on aivan eri asia. Mutta tämähän on anonyymi keskustelupalsta. Kaikki saa sanoa mitä ajattelee, ja se on hieno juttu.
Joo, ei monillakaan varmaan ole niin tarkkaa luokkatietoisuutta ja saattavat havahtua näihin asioihin lähinnä välillä nettikeskusteluissa.
Tietysti tekstin sisältö on sitten laadultaan erilaista, kuin jollain sellaisella, joka on kenties opiskellut tai muutoin syventynyt aiheeseen. Minusta tuntuu, että itse en esim. erota "eliitin" ja ylemmän keskiluokan eroja, tai miksi jokin sukutausta tekisi tavallisesta ihmisestä "eliittiä".
Eliitti on Suomessa monenkirjava joukko. Voi olla poliittista tai taloudellista eliittiä, myös äkkirikastuneita urheilijoita vailla korkeaa koulutusta tai kulttuuritaustaa. Myös pieni joukko vanhaa aatelia tai varakkaita kulttuurisukuja luetaan osaksi eliittiä, ja erona ylempään keskiluokkaan on lähinnä se, ettei ole riippuvuutta palkkatyöstä.
Keskiluokan tunnusmerkki on koulutus, työ ja palkka. Nämä eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan myös verkostot ovat tärkeitä, perhe ja ystäväpiirit.
Ylemmällä keskiluokalla on tyypillisesti yliopiston maisterin, lisensiaatin tai tohtorin koulutus, erityisasiantuntijatyö tai johtoasema ja palkka noin 4500 - 6500 €/kk. Keskiluokalla on tyypillisesti AMK-, YAMK- tai yliopistokoulutus, asiantuntijatyö tai päällikkötaso ja palkka usein noin 3500 - 4500 €/kk luokkaa.
Alemmalla keskiluokalla tyypillisesti merkonomikoulutus, joskus AMK-koulutus, rutiiniluonteinen toimistotyö tai työnjohtotehtävä ja palkka noin 2500 - 3500 €/kk luokkaa.
Näiden lisäksi on työväenluokka, jolla tyypillisesti ammattikoulu, suorittava työ työnjohdon valvonnassa tai yrittäjänä ja palkka vaihtelee noin välillä 2000 - 4000 €/kk.
Alimpana on n.s. alaluokka, joka tyypillisesti ei käy töissä vaan elää pitkäaikaisesti sosiaalitukien varassa. Alaluokka ei ole yhtenäinen, siihen kuuluu mm. korkeasti koulutettua ja sivistynyttä prekariaattia (ne työttömät korkeakoulutetut) ja täysin vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia elämäntapatyöttömiä.
Ap:n kysymys siis koski tapojen eroja alemman keskiluokan ja ylemmän keskiluokan välillä.
Mihinkään luokkaan kuuluminen ei tietenkään määrittele ihmisen arvoa, kaikki me olemme ihmisiä, ja varmasti jokaisesta ryhmästä löytyy niin reiluja kuin ikäviä persoonia. Mainitsit toki "alaluokan" olevan laaja ryhmä, mutta uskaltaisin väittää tyypillisen akateemisen työttömän olevan maailmankuvaltaan ja elintavoiltaan lähempänä keskiluokkaa kuin heitä, jotka ovat tarkoituksellisesti jättäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Näin on varsinkin, jos henkilö on jo lapsuudessaan kasvanut keskiluokkaisessa ympäristössä ja tämän ympäristön turvaverkot edelleen kannattelevat häntä. Työttömänä hänelle ei ehkä ole varaa harrastaa niin laajasti kuin työssä olevilla, mutta hän todennäköisesti arvostaa samoja asioita kuin työssä ollessaankin arvostaisi, eikä heittäydy hunningolle.
No jaa. Esimerkiksi moni taiteilija on työtön ja taiteilijuus on korkeampaa kognitiota kuin vaikkapa logiikka. Harrastaminenkin on varsin laaja spektri siinä mielessä et voit ryhtyä vaikka carl linnaeukseksi työttömänä ja etsiä 500 uutta eliölajia, tai tehdä jotakin muuta ihmeellistä ja merkittävää, joka ei vaadi rahaa. Ennemminkin työväenluokkaista ajatella, että kaikki tekeminen vaatii rahaa ja pitää olla joku erikseen järjestetty ohjelma. Tämä linnaeus-esimerkki on sitä paitsi vain sieltä miedommasta päästä miten elämää voi laajentaa ilmaiseksi, en viitsi tällä palstalla edes mainita muista tavoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onni on elää omannäköistä elämää, riippumatta siitä näyttääkö se toisten mielestä alemmalta vai ylemmältä keskiluokalta. Mitä haaskausta kuluttaa elämää tuollaisen turhuuden miettimiseen.
Tämä! Nimenomaan järkyttävää energian tuhlausta ja samalla näiden rakenteiden ylläpitämistä.
Ehkä joo, mutta kyllä sen ymmärtää jollekin duunarille, että on iso juttu nousta sosiaaliluokassa ja kaipaa vähän tukea ja vinkkejä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan ajatellut, että Suomi on luokkayhteiskunta. Siis käytännön tasolla. Noin ylipäätään, mitä merkitystä sillä on, jos ihminen sijoittuu mihinkin yhteiskuntaluokkaan? Mun mielestäni kaikki on duunareita jos palkkakuitissa lukee työnantajana joku muu kuin oma nimi. Olet sitten siinä Oy Firma Ab:ssä lähetti, asiantuntija, siivooja, keittäjä, ylempi toimihenkilö.
Koko ketju on täynnä naurettavia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Ainahan näille joku elävän elämän esimerkki(kin) löytyy.
Lisäksi täällä unohdetaan kokonaan se, että saman "luokan" keskelläkin on eri tyylisiä ihmisiä ja piirejä, ja piireissäkin erilaisia persoonia. Eivät he ole mitään homogeenistä massaa keskenään.
Varmaan on aikamoista yleistystä, mutta jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä haluta kirjoittaa romaanin pituista tekstiä, niin on pakko yleistää. Pitää ymmärtää, että aina on poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön.
Minua häiritsee paljon enemmän, että joissakin kommenteissa sekoitetaan ylempi keskiluokka yläluokkaan (jota Suomessa ei juuri edes ole) ja eliittiin. Joissakin kommenteissa sekoitetaan alempi keskiluokka työväenluokkaan, vaikka sekin on aivan eri asia. Mutta tämähän on anonyymi keskustelupalsta. Kaikki saa sanoa mitä ajattelee, ja se on hieno juttu.
Joo, ei monillakaan varmaan ole niin tarkkaa luokkatietoisuutta ja saattavat havahtua näihin asioihin lähinnä välillä nettikeskusteluissa.
Tietysti tekstin sisältö on sitten laadultaan erilaista, kuin jollain sellaisella, joka on kenties opiskellut tai muutoin syventynyt aiheeseen. Minusta tuntuu, että itse en esim. erota "eliitin" ja ylemmän keskiluokan eroja, tai miksi jokin sukutausta tekisi tavallisesta ihmisestä "eliittiä".
Eliitti on Suomessa monenkirjava joukko. Voi olla poliittista tai taloudellista eliittiä, myös äkkirikastuneita urheilijoita vailla korkeaa koulutusta tai kulttuuritaustaa. Myös pieni joukko vanhaa aatelia tai varakkaita kulttuurisukuja luetaan osaksi eliittiä, ja erona ylempään keskiluokkaan on lähinnä se, ettei ole riippuvuutta palkkatyöstä.
Keskiluokan tunnusmerkki on koulutus, työ ja palkka. Nämä eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan myös verkostot ovat tärkeitä, perhe ja ystäväpiirit.
Ylemmällä keskiluokalla on tyypillisesti yliopiston maisterin, lisensiaatin tai tohtorin koulutus, erityisasiantuntijatyö tai johtoasema ja palkka noin 4500 - 6500 €/kk. Keskiluokalla on tyypillisesti AMK-, YAMK- tai yliopistokoulutus, asiantuntijatyö tai päällikkötaso ja palkka usein noin 3500 - 4500 €/kk luokkaa.
Alemmalla keskiluokalla tyypillisesti merkonomikoulutus, joskus AMK-koulutus, rutiiniluonteinen toimistotyö tai työnjohtotehtävä ja palkka noin 2500 - 3500 €/kk luokkaa.
Näiden lisäksi on työväenluokka, jolla tyypillisesti ammattikoulu, suorittava työ työnjohdon valvonnassa tai yrittäjänä ja palkka vaihtelee noin välillä 2000 - 4000 €/kk.
Alimpana on n.s. alaluokka, joka tyypillisesti ei käy töissä vaan elää pitkäaikaisesti sosiaalitukien varassa. Alaluokka ei ole yhtenäinen, siihen kuuluu mm. korkeasti koulutettua ja sivistynyttä prekariaattia (ne työttömät korkeakoulutetut) ja täysin vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia elämäntapatyöttömiä.
Ap:n kysymys siis koski tapojen eroja alemman keskiluokan ja ylemmän keskiluokan välillä.
Mihinkään luokkaan kuuluminen ei tietenkään määrittele ihmisen arvoa, kaikki me olemme ihmisiä, ja varmasti jokaisesta ryhmästä löytyy niin reiluja kuin ikäviä persoonia. Mainitsit toki "alaluokan" olevan laaja ryhmä, mutta uskaltaisin väittää tyypillisen akateemisen työttömän olevan maailmankuvaltaan ja elintavoiltaan lähempänä keskiluokkaa kuin heitä, jotka ovat tarkoituksellisesti jättäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Näin on varsinkin, jos henkilö on jo lapsuudessaan kasvanut keskiluokkaisessa ympäristössä ja tämän ympäristön turvaverkot edelleen kannattelevat häntä. Työttömänä hänelle ei ehkä ole varaa harrastaa niin laajasti kuin työssä olevilla, mutta hän todennäköisesti arvostaa samoja asioita kuin työssä ollessaankin arvostaisi, eikä heittäydy hunningolle.
Lyhytaikainen työttömyys ei yleensä vaikuta yhteiskuntaluokkaan, mutta pitkään jatkuva vaikuttaa. Ei voi olla keskiluokkaa, ellei ole varaa elää keskiluokan arvojen mukaista elämää. Turvaverkot toki vaikuttavat, mihin on varaa. Prekariaatti-käsite on hyvä tuntea, ei siihen kuulu hunningolle heittäytymistä vaan valkokaulusköyhälistöä.
Totta, pitkäaikainen työttömyys altistaa monille ongelmille, niin taloudellisille kuin henkisille, jos joutuu kokemaan etteivät työnantajat arvosta vaivalla hankittua osaamista ja motivaatiota. Kyse oli enemmän siitä, että onko mielekästä luokitella tahallaan hunningolle heittäytyviä ja kovasta yrityksestä huolimatta työttömiksi jääneitä samaan kategoriaan. Koulutetulla on kuitenkin koulutuksen ja mahdollisen muun taustan tuomaa ymmärrystä yhteiskunnasta ja omasta hyvinvoinnista ja kykyä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tuntuu vaikealta kirjoittaa näitä ajatuksia kuulostamatta samalla ikävän luokittelevalta, mutta samalla tuntuu todella epäreilulta luokitella yhteiskunnan alimmalle portaalle heitä, jotka ovat läpi elämänsä pyrkineet sivistämään itseään ja elämään terveellisesti kulloistenkin mahdollisuuksien mukaan. Itsellänikin on kokemusta pitkäaikaistyöttömyydestä, vaikka nykyisin olen maisterina vakituisessa virassa ihan mukavalla palkalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan ajatellut, että Suomi on luokkayhteiskunta. Siis käytännön tasolla. Noin ylipäätään, mitä merkitystä sillä on, jos ihminen sijoittuu mihinkin yhteiskuntaluokkaan? Mun mielestäni kaikki on duunareita jos palkkakuitissa lukee työnantajana joku muu kuin oma nimi. Olet sitten siinä Oy Firma Ab:ssä lähetti, asiantuntija, siivooja, keittäjä, ylempi toimihenkilö.
Koko ketju on täynnä naurettavia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Ainahan näille joku elävän elämän esimerkki(kin) löytyy.
Lisäksi täällä unohdetaan kokonaan se, että saman "luokan" keskelläkin on eri tyylisiä ihmisiä ja piirejä, ja piireissäkin erilaisia persoonia. Eivät he ole mitään homogeenistä massaa keskenään.
Varmaan on aikamoista yleistystä, mutta jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä haluta kirjoittaa romaanin pituista tekstiä, niin on pakko yleistää. Pitää ymmärtää, että aina on poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön.
Minua häiritsee paljon enemmän, että joissakin kommenteissa sekoitetaan ylempi keskiluokka yläluokkaan (jota Suomessa ei juuri edes ole) ja eliittiin. Joissakin kommenteissa sekoitetaan alempi keskiluokka työväenluokkaan, vaikka sekin on aivan eri asia. Mutta tämähän on anonyymi keskustelupalsta. Kaikki saa sanoa mitä ajattelee, ja se on hieno juttu.
Joo, ei monillakaan varmaan ole niin tarkkaa luokkatietoisuutta ja saattavat havahtua näihin asioihin lähinnä välillä nettikeskusteluissa.
Tietysti tekstin sisältö on sitten laadultaan erilaista, kuin jollain sellaisella, joka on kenties opiskellut tai muutoin syventynyt aiheeseen. Minusta tuntuu, että itse en esim. erota "eliitin" ja ylemmän keskiluokan eroja, tai miksi jokin sukutausta tekisi tavallisesta ihmisestä "eliittiä".
Eliitti on Suomessa monenkirjava joukko. Voi olla poliittista tai taloudellista eliittiä, myös äkkirikastuneita urheilijoita vailla korkeaa koulutusta tai kulttuuritaustaa. Myös pieni joukko vanhaa aatelia tai varakkaita kulttuurisukuja luetaan osaksi eliittiä, ja erona ylempään keskiluokkaan on lähinnä se, ettei ole riippuvuutta palkkatyöstä.
Keskiluokan tunnusmerkki on koulutus, työ ja palkka. Nämä eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan myös verkostot ovat tärkeitä, perhe ja ystäväpiirit.
Ylemmällä keskiluokalla on tyypillisesti yliopiston maisterin, lisensiaatin tai tohtorin koulutus, erityisasiantuntijatyö tai johtoasema ja palkka noin 4500 - 6500 €/kk. Keskiluokalla on tyypillisesti AMK-, YAMK- tai yliopistokoulutus, asiantuntijatyö tai päällikkötaso ja palkka usein noin 3500 - 4500 €/kk luokkaa.
Alemmalla keskiluokalla tyypillisesti merkonomikoulutus, joskus AMK-koulutus, rutiiniluonteinen toimistotyö tai työnjohtotehtävä ja palkka noin 2500 - 3500 €/kk luokkaa.
Näiden lisäksi on työväenluokka, jolla tyypillisesti ammattikoulu, suorittava työ työnjohdon valvonnassa tai yrittäjänä ja palkka vaihtelee noin välillä 2000 - 4000 €/kk.
Alimpana on n.s. alaluokka, joka tyypillisesti ei käy töissä vaan elää pitkäaikaisesti sosiaalitukien varassa. Alaluokka ei ole yhtenäinen, siihen kuuluu mm. korkeasti koulutettua ja sivistynyttä prekariaattia (ne työttömät korkeakoulutetut) ja täysin vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia elämäntapatyöttömiä.
Ap:n kysymys siis koski tapojen eroja alemman keskiluokan ja ylemmän keskiluokan välillä.
Mihinkään luokkaan kuuluminen ei tietenkään määrittele ihmisen arvoa, kaikki me olemme ihmisiä, ja varmasti jokaisesta ryhmästä löytyy niin reiluja kuin ikäviä persoonia. Mainitsit toki "alaluokan" olevan laaja ryhmä, mutta uskaltaisin väittää tyypillisen akateemisen työttömän olevan maailmankuvaltaan ja elintavoiltaan lähempänä keskiluokkaa kuin heitä, jotka ovat tarkoituksellisesti jättäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Näin on varsinkin, jos henkilö on jo lapsuudessaan kasvanut keskiluokkaisessa ympäristössä ja tämän ympäristön turvaverkot edelleen kannattelevat häntä. Työttömänä hänelle ei ehkä ole varaa harrastaa niin laajasti kuin työssä olevilla, mutta hän todennäköisesti arvostaa samoja asioita kuin työssä ollessaankin arvostaisi, eikä heittäydy hunningolle.
Onhan niitä erittäin hyväosaisistakin perheistä päihdeongelmiin ymv. pudonneita ihmisiä, jotka ovat käytännössä yhteiskunnan ulkopuolella. Tavat ei heilläkään silti välttämättä muutu, ja se voi näkyä yllättävän pitkäänkin esim. puhetavassa ja pukeutumisessa.
Akateemisen työttömän tilanne on ehkä väliaikainen, ja varmaan pysyy porukoissa mukana? Toki jos tilanne pitkittyy, voi tulla ehkä syrjään jäämistä?
Itse en oikein tajua tätä syrjään jäämis-juttua. Kuulostaa ennemminkin joltain sosiaalitanttojen yritelmältä pakottaa vapaana liikuskelevia ihmisiä heidän palveluihinsa, minkä varjolla voivat nostaa itselleen valtion kassasta rahaa. Että kun tämä ei ole palkkatyössä niin minä otan tämän pupukurssilla, noin caching rahaa minulle. En ole koskaan tavannut mitenkään avutonta "syrjäytynyttä". Päin vastoin ainakin omissa porukoissani ovat erittäin intellektuelleja ja kehittyneitä yksilöitä, ennemminkin niin päin etteivät sopeudu rakenteisiin tämän vuoksi kuin siksi, että heillä olisi jotain erityisiä ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan ajatellut, että Suomi on luokkayhteiskunta. Siis käytännön tasolla. Noin ylipäätään, mitä merkitystä sillä on, jos ihminen sijoittuu mihinkin yhteiskuntaluokkaan? Mun mielestäni kaikki on duunareita jos palkkakuitissa lukee työnantajana joku muu kuin oma nimi. Olet sitten siinä Oy Firma Ab:ssä lähetti, asiantuntija, siivooja, keittäjä, ylempi toimihenkilö.
Koko ketju on täynnä naurettavia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Ainahan näille joku elävän elämän esimerkki(kin) löytyy.
Lisäksi täällä unohdetaan kokonaan se, että saman "luokan" keskelläkin on eri tyylisiä ihmisiä ja piirejä, ja piireissäkin erilaisia persoonia. Eivät he ole mitään homogeenistä massaa keskenään.
Varmaan on aikamoista yleistystä, mutta jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä haluta kirjoittaa romaanin pituista tekstiä, niin on pakko yleistää. Pitää ymmärtää, että aina on poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön.
Minua häiritsee paljon enemmän, että joissakin kommenteissa sekoitetaan ylempi keskiluokka yläluokkaan (jota Suomessa ei juuri edes ole) ja eliittiin. Joissakin kommenteissa sekoitetaan alempi keskiluokka työväenluokkaan, vaikka sekin on aivan eri asia. Mutta tämähän on anonyymi keskustelupalsta. Kaikki saa sanoa mitä ajattelee, ja se on hieno juttu.
Joo, ei monillakaan varmaan ole niin tarkkaa luokkatietoisuutta ja saattavat havahtua näihin asioihin lähinnä välillä nettikeskusteluissa.
Tietysti tekstin sisältö on sitten laadultaan erilaista, kuin jollain sellaisella, joka on kenties opiskellut tai muutoin syventynyt aiheeseen. Minusta tuntuu, että itse en esim. erota "eliitin" ja ylemmän keskiluokan eroja, tai miksi jokin sukutausta tekisi tavallisesta ihmisestä "eliittiä".
Eliitti on Suomessa monenkirjava joukko. Voi olla poliittista tai taloudellista eliittiä, myös äkkirikastuneita urheilijoita vailla korkeaa koulutusta tai kulttuuritaustaa. Myös pieni joukko vanhaa aatelia tai varakkaita kulttuurisukuja luetaan osaksi eliittiä, ja erona ylempään keskiluokkaan on lähinnä se, ettei ole riippuvuutta palkkatyöstä.
Keskiluokan tunnusmerkki on koulutus, työ ja palkka. Nämä eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan myös verkostot ovat tärkeitä, perhe ja ystäväpiirit.
Ylemmällä keskiluokalla on tyypillisesti yliopiston maisterin, lisensiaatin tai tohtorin koulutus, erityisasiantuntijatyö tai johtoasema ja palkka noin 4500 - 6500 €/kk. Keskiluokalla on tyypillisesti AMK-, YAMK- tai yliopistokoulutus, asiantuntijatyö tai päällikkötaso ja palkka usein noin 3500 - 4500 €/kk luokkaa.
Alemmalla keskiluokalla tyypillisesti merkonomikoulutus, joskus AMK-koulutus, rutiiniluonteinen toimistotyö tai työnjohtotehtävä ja palkka noin 2500 - 3500 €/kk luokkaa.
Näiden lisäksi on työväenluokka, jolla tyypillisesti ammattikoulu, suorittava työ työnjohdon valvonnassa tai yrittäjänä ja palkka vaihtelee noin välillä 2000 - 4000 €/kk.
Alimpana on n.s. alaluokka, joka tyypillisesti ei käy töissä vaan elää pitkäaikaisesti sosiaalitukien varassa. Alaluokka ei ole yhtenäinen, siihen kuuluu mm. korkeasti koulutettua ja sivistynyttä prekariaattia (ne työttömät korkeakoulutetut) ja täysin vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia elämäntapatyöttömiä.
Ap:n kysymys siis koski tapojen eroja alemman keskiluokan ja ylemmän keskiluokan välillä.
Mihinkään luokkaan kuuluminen ei tietenkään määrittele ihmisen arvoa, kaikki me olemme ihmisiä, ja varmasti jokaisesta ryhmästä löytyy niin reiluja kuin ikäviä persoonia. Mainitsit toki "alaluokan" olevan laaja ryhmä, mutta uskaltaisin väittää tyypillisen akateemisen työttömän olevan maailmankuvaltaan ja elintavoiltaan lähempänä keskiluokkaa kuin heitä, jotka ovat tarkoituksellisesti jättäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Näin on varsinkin, jos henkilö on jo lapsuudessaan kasvanut keskiluokkaisessa ympäristössä ja tämän ympäristön turvaverkot edelleen kannattelevat häntä. Työttömänä hänelle ei ehkä ole varaa harrastaa niin laajasti kuin työssä olevilla, mutta hän todennäköisesti arvostaa samoja asioita kuin työssä ollessaankin arvostaisi, eikä heittäydy hunningolle.
Lyhytaikainen työttömyys ei yleensä vaikuta yhteiskuntaluokkaan, mutta pitkään jatkuva vaikuttaa. Ei voi olla keskiluokkaa, ellei ole varaa elää keskiluokan arvojen mukaista elämää. Turvaverkot toki vaikuttavat, mihin on varaa. Prekariaatti-käsite on hyvä tuntea, ei siihen kuulu hunningolle heittäytymistä vaan valkokaulusköyhälistöä.
Totta, pitkäaikainen työttömyys altistaa monille ongelmille, niin taloudellisille kuin henkisille, jos joutuu kokemaan etteivät työnantajat arvosta vaivalla hankittua osaamista ja motivaatiota. Kyse oli enemmän siitä, että onko mielekästä luokitella tahallaan hunningolle heittäytyviä ja kovasta yrityksestä huolimatta työttömiksi jääneitä samaan kategoriaan. Koulutetulla on kuitenkin koulutuksen ja mahdollisen muun taustan tuomaa ymmärrystä yhteiskunnasta ja omasta hyvinvoinnista ja kykyä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tuntuu vaikealta kirjoittaa näitä ajatuksia kuulostamatta samalla ikävän luokittelevalta, mutta samalla tuntuu todella epäreilulta luokitella yhteiskunnan alimmalle portaalle heitä, jotka ovat läpi elämänsä pyrkineet sivistämään itseään ja elämään terveellisesti kulloistenkin mahdollisuuksien mukaan. Itsellänikin on kokemusta pitkäaikaistyöttömyydestä, vaikka nykyisin olen maisterina vakituisessa virassa ihan mukavalla palkalla.
Siis miksi pitää luokitella? Kuulostaa ennemminkin sinun mielenhäiriöltäsi, jos koet jotain tarvetta luokitella ihmisiä tällaisiin järjestyksiin. Jokainen kuuluu johonkin demografiaan siinä mielessä, että elanto tulee jostakin: joko sosiaaliturvasta, palkasta, tai pääomatuloista. Joku voi elää myös vaikka jonkun toisen ihmisen siivellä ja tämäkin voi olla erittäin toimiva järjestely molemmille ilman minkäänlaista ongelmaa. Ei näillä ole mitään väliä tai merkitystä, eivätkä ne korreloi ihmisen kykyjen kanssa. Kyllähän täälläkin varmasti tiedetään fakta, että suomen korkeimman äo:n omaava on amistaustainen kultaseppä. Ihan yhtä lailla suomen mahtavin nero - jota ei ole ehkä edes testattu - saattaa olla pitkäaikaistyötön. Sitten on aivan mieletön määrä ihan kirjaimellista kultapaperista paskaa, missä ihmisellä on rahaa mutta sielun taso on jossain jätteen tasolla. Älä tee itsellesi ongelmaa ja ala kyhäämään tällaisia luokitelmia. Kohtaa ihmiset ihminen kerrallaan ja pidä sydämesi avoinna, muuten et saa tästä elämästä mitään irti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylemmän keskiluokan edustajat eivät ainakaan lue vauva.fi -palstaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan ajatellut, että Suomi on luokkayhteiskunta. Siis käytännön tasolla. Noin ylipäätään, mitä merkitystä sillä on, jos ihminen sijoittuu mihinkin yhteiskuntaluokkaan? Mun mielestäni kaikki on duunareita jos palkkakuitissa lukee työnantajana joku muu kuin oma nimi. Olet sitten siinä Oy Firma Ab:ssä lähetti, asiantuntija, siivooja, keittäjä, ylempi toimihenkilö.
Koko ketju on täynnä naurettavia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Ainahan näille joku elävän elämän esimerkki(kin) löytyy.
Lisäksi täällä unohdetaan kokonaan se, että saman "luokan" keskelläkin on eri tyylisiä ihmisiä ja piirejä, ja piireissäkin erilaisia persoonia. Eivät he ole mitään homogeenistä massaa keskenään.
Varmaan on aikamoista yleistystä, mutta jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä haluta kirjoittaa romaanin pituista tekstiä, niin on pakko yleistää. Pitää ymmärtää, että aina on poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön.
Minua häiritsee paljon enemmän, että joissakin kommenteissa sekoitetaan ylempi keskiluokka yläluokkaan (jota Suomessa ei juuri edes ole) ja eliittiin. Joissakin kommenteissa sekoitetaan alempi keskiluokka työväenluokkaan, vaikka sekin on aivan eri asia. Mutta tämähän on anonyymi keskustelupalsta. Kaikki saa sanoa mitä ajattelee, ja se on hieno juttu.
Joo, ei monillakaan varmaan ole niin tarkkaa luokkatietoisuutta ja saattavat havahtua näihin asioihin lähinnä välillä nettikeskusteluissa.
Tietysti tekstin sisältö on sitten laadultaan erilaista, kuin jollain sellaisella, joka on kenties opiskellut tai muutoin syventynyt aiheeseen. Minusta tuntuu, että itse en esim. erota "eliitin" ja ylemmän keskiluokan eroja, tai miksi jokin sukutausta tekisi tavallisesta ihmisestä "eliittiä".
Eliitti on Suomessa monenkirjava joukko. Voi olla poliittista tai taloudellista eliittiä, myös äkkirikastuneita urheilijoita vailla korkeaa koulutusta tai kulttuuritaustaa. Myös pieni joukko vanhaa aatelia tai varakkaita kulttuurisukuja luetaan osaksi eliittiä, ja erona ylempään keskiluokkaan on lähinnä se, ettei ole riippuvuutta palkkatyöstä.
Keskiluokan tunnusmerkki on koulutus, työ ja palkka. Nämä eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan myös verkostot ovat tärkeitä, perhe ja ystäväpiirit.
Ylemmällä keskiluokalla on tyypillisesti yliopiston maisterin, lisensiaatin tai tohtorin koulutus, erityisasiantuntijatyö tai johtoasema ja palkka noin 4500 - 6500 €/kk. Keskiluokalla on tyypillisesti AMK-, YAMK- tai yliopistokoulutus, asiantuntijatyö tai päällikkötaso ja palkka usein noin 3500 - 4500 €/kk luokkaa.
Alemmalla keskiluokalla tyypillisesti merkonomikoulutus, joskus AMK-koulutus, rutiiniluonteinen toimistotyö tai työnjohtotehtävä ja palkka noin 2500 - 3500 €/kk luokkaa.
Näiden lisäksi on työväenluokka, jolla tyypillisesti ammattikoulu, suorittava työ työnjohdon valvonnassa tai yrittäjänä ja palkka vaihtelee noin välillä 2000 - 4000 €/kk.
Alimpana on n.s. alaluokka, joka tyypillisesti ei käy töissä vaan elää pitkäaikaisesti sosiaalitukien varassa. Alaluokka ei ole yhtenäinen, siihen kuuluu mm. korkeasti koulutettua ja sivistynyttä prekariaattia (ne työttömät korkeakoulutetut) ja täysin vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia elämäntapatyöttömiä.
Ap:n kysymys siis koski tapojen eroja alemman keskiluokan ja ylemmän keskiluokan välillä.
Mihinkään luokkaan kuuluminen ei tietenkään määrittele ihmisen arvoa, kaikki me olemme ihmisiä, ja varmasti jokaisesta ryhmästä löytyy niin reiluja kuin ikäviä persoonia. Mainitsit toki "alaluokan" olevan laaja ryhmä, mutta uskaltaisin väittää tyypillisen akateemisen työttömän olevan maailmankuvaltaan ja elintavoiltaan lähempänä keskiluokkaa kuin heitä, jotka ovat tarkoituksellisesti jättäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Näin on varsinkin, jos henkilö on jo lapsuudessaan kasvanut keskiluokkaisessa ympäristössä ja tämän ympäristön turvaverkot edelleen kannattelevat häntä. Työttömänä hänelle ei ehkä ole varaa harrastaa niin laajasti kuin työssä olevilla, mutta hän todennäköisesti arvostaa samoja asioita kuin työssä ollessaankin arvostaisi, eikä heittäydy hunningolle.
Lyhytaikainen työttömyys ei yleensä vaikuta yhteiskuntaluokkaan, mutta pitkään jatkuva vaikuttaa. Ei voi olla keskiluokkaa, ellei ole varaa elää keskiluokan arvojen mukaista elämää. Turvaverkot toki vaikuttavat, mihin on varaa. Prekariaatti-käsite on hyvä tuntea, ei siihen kuulu hunningolle heittäytymistä vaan valkokaulusköyhälistöä.
Totta, pitkäaikainen työttömyys altistaa monille ongelmille, niin taloudellisille kuin henkisille, jos joutuu kokemaan etteivät työnantajat arvosta vaivalla hankittua osaamista ja motivaatiota. Kyse oli enemmän siitä, että onko mielekästä luokitella tahallaan hunningolle heittäytyviä ja kovasta yrityksestä huolimatta työttömiksi jääneitä samaan kategoriaan. Koulutetulla on kuitenkin koulutuksen ja mahdollisen muun taustan tuomaa ymmärrystä yhteiskunnasta ja omasta hyvinvoinnista ja kykyä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tuntuu vaikealta kirjoittaa näitä ajatuksia kuulostamatta samalla ikävän luokittelevalta, mutta samalla tuntuu todella epäreilulta luokitella yhteiskunnan alimmalle portaalle heitä, jotka ovat läpi elämänsä pyrkineet sivistämään itseään ja elämään terveellisesti kulloistenkin mahdollisuuksien mukaan. Itsellänikin on kokemusta pitkäaikaistyöttömyydestä, vaikka nykyisin olen maisterina vakituisessa virassa ihan mukavalla palkalla.
Kuulostaa samanlaiselta jaarittelulta, kuin mitä juuri gemini kertoi, että syrjäytyneellä ei olisi kulttuuripääomaa. Sinänsä hassu oletus, sillä työttömällä on nimenomaan aikaa koluta kaiken maailman kulttuurisisältöjä läpi ja hänellä saattaa olla moninkertaisesti rikkaampi kulttuuripääoma kuin kenelläkään, joka on sidottuna mihinkään ammattirooliin.
Ehkäpä tämä on vaan joku yritys sinun pönkittää keskinkertaista keskiluokkaista egoasi, en tiedä. Mutta typerältä se kuulostaa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Venäjälläkin taitaa elää se joku matematiikkanero, joka ei ole käynyt mitään kouluja eikä suostunut edes euroopan herrakerhojen bilekutsuihin, kun ratkaisi jonkun pitkään ihmisiä vaivanneen matikka-aivopähkinän. Keskiluokkaisten pippelien mittailu tällaisten ihmisten olemassaollessa on lähinnä itseivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan ajatellut, että Suomi on luokkayhteiskunta. Siis käytännön tasolla. Noin ylipäätään, mitä merkitystä sillä on, jos ihminen sijoittuu mihinkin yhteiskuntaluokkaan? Mun mielestäni kaikki on duunareita jos palkkakuitissa lukee työnantajana joku muu kuin oma nimi. Olet sitten siinä Oy Firma Ab:ssä lähetti, asiantuntija, siivooja, keittäjä, ylempi toimihenkilö.
Koko ketju on täynnä naurettavia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Ainahan näille joku elävän elämän esimerkki(kin) löytyy.
Lisäksi täällä unohdetaan kokonaan se, että saman "luokan" keskelläkin on eri tyylisiä ihmisiä ja piirejä, ja piireissäkin erilaisia persoonia. Eivät he ole mitään homogeenistä massaa keskenään.
Varmaan on aikamoista yleistystä, mutta jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä haluta kirjoittaa romaanin pituista tekstiä, niin on pakko yleistää. Pitää ymmärtää, että aina on poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön.
Minua häiritsee paljon enemmän, että joissakin kommenteissa sekoitetaan ylempi keskiluokka yläluokkaan (jota Suomessa ei juuri edes ole) ja eliittiin. Joissakin kommenteissa sekoitetaan alempi keskiluokka työväenluokkaan, vaikka sekin on aivan eri asia. Mutta tämähän on anonyymi keskustelupalsta. Kaikki saa sanoa mitä ajattelee, ja se on hieno juttu.
Joo, ei monillakaan varmaan ole niin tarkkaa luokkatietoisuutta ja saattavat havahtua näihin asioihin lähinnä välillä nettikeskusteluissa.
Tietysti tekstin sisältö on sitten laadultaan erilaista, kuin jollain sellaisella, joka on kenties opiskellut tai muutoin syventynyt aiheeseen. Minusta tuntuu, että itse en esim. erota "eliitin" ja ylemmän keskiluokan eroja, tai miksi jokin sukutausta tekisi tavallisesta ihmisestä "eliittiä".
Eliitti on Suomessa monenkirjava joukko. Voi olla poliittista tai taloudellista eliittiä, myös äkkirikastuneita urheilijoita vailla korkeaa koulutusta tai kulttuuritaustaa. Myös pieni joukko vanhaa aatelia tai varakkaita kulttuurisukuja luetaan osaksi eliittiä, ja erona ylempään keskiluokkaan on lähinnä se, ettei ole riippuvuutta palkkatyöstä.
Keskiluokan tunnusmerkki on koulutus, työ ja palkka. Nämä eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan myös verkostot ovat tärkeitä, perhe ja ystäväpiirit.
Ylemmällä keskiluokalla on tyypillisesti yliopiston maisterin, lisensiaatin tai tohtorin koulutus, erityisasiantuntijatyö tai johtoasema ja palkka noin 4500 - 6500 €/kk. Keskiluokalla on tyypillisesti AMK-, YAMK- tai yliopistokoulutus, asiantuntijatyö tai päällikkötaso ja palkka usein noin 3500 - 4500 €/kk luokkaa.
Alemmalla keskiluokalla tyypillisesti merkonomikoulutus, joskus AMK-koulutus, rutiiniluonteinen toimistotyö tai työnjohtotehtävä ja palkka noin 2500 - 3500 €/kk luokkaa.
Näiden lisäksi on työväenluokka, jolla tyypillisesti ammattikoulu, suorittava työ työnjohdon valvonnassa tai yrittäjänä ja palkka vaihtelee noin välillä 2000 - 4000 €/kk.
Alimpana on n.s. alaluokka, joka tyypillisesti ei käy töissä vaan elää pitkäaikaisesti sosiaalitukien varassa. Alaluokka ei ole yhtenäinen, siihen kuuluu mm. korkeasti koulutettua ja sivistynyttä prekariaattia (ne työttömät korkeakoulutetut) ja täysin vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia elämäntapatyöttömiä.
Ap:n kysymys siis koski tapojen eroja alemman keskiluokan ja ylemmän keskiluokan välillä.
Mihinkään luokkaan kuuluminen ei tietenkään määrittele ihmisen arvoa, kaikki me olemme ihmisiä, ja varmasti jokaisesta ryhmästä löytyy niin reiluja kuin ikäviä persoonia. Mainitsit toki "alaluokan" olevan laaja ryhmä, mutta uskaltaisin väittää tyypillisen akateemisen työttömän olevan maailmankuvaltaan ja elintavoiltaan lähempänä keskiluokkaa kuin heitä, jotka ovat tarkoituksellisesti jättäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Näin on varsinkin, jos henkilö on jo lapsuudessaan kasvanut keskiluokkaisessa ympäristössä ja tämän ympäristön turvaverkot edelleen kannattelevat häntä. Työttömänä hänelle ei ehkä ole varaa harrastaa niin laajasti kuin työssä olevilla, mutta hän todennäköisesti arvostaa samoja asioita kuin työssä ollessaankin arvostaisi, eikä heittäydy hunningolle.
Lyhytaikainen työttömyys ei yleensä vaikuta yhteiskuntaluokkaan, mutta pitkään jatkuva vaikuttaa. Ei voi olla keskiluokkaa, ellei ole varaa elää keskiluokan arvojen mukaista elämää. Turvaverkot toki vaikuttavat, mihin on varaa. Prekariaatti-käsite on hyvä tuntea, ei siihen kuulu hunningolle heittäytymistä vaan valkokaulusköyhälistöä.
Totta, pitkäaikainen työttömyys altistaa monille ongelmille, niin taloudellisille kuin henkisille, jos joutuu kokemaan etteivät työnantajat arvosta vaivalla hankittua osaamista ja motivaatiota. Kyse oli enemmän siitä, että onko mielekästä luokitella tahallaan hunningolle heittäytyviä ja kovasta yrityksestä huolimatta työttömiksi jääneitä samaan kategoriaan. Koulutetulla on kuitenkin koulutuksen ja mahdollisen muun taustan tuomaa ymmärrystä yhteiskunnasta ja omasta hyvinvoinnista ja kykyä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tuntuu vaikealta kirjoittaa näitä ajatuksia kuulostamatta samalla ikävän luokittelevalta, mutta samalla tuntuu todella epäreilulta luokitella yhteiskunnan alimmalle portaalle heitä, jotka ovat läpi elämänsä pyrkineet sivistämään itseään ja elämään terveellisesti kulloistenkin mahdollisuuksien mukaan. Itsellänikin on kokemusta pitkäaikaistyöttömyydestä, vaikka nykyisin olen maisterina vakituisessa virassa ihan mukavalla palkalla.
Kuulostaa samanlaiselta jaarittelulta, kuin mitä juuri gemini kertoi, että syrjäytyneellä ei olisi kulttuuripääomaa. Sinänsä hassu oletus, sillä työttömällä on nimenomaan aikaa koluta kaiken maailman kulttuurisisältöjä läpi ja hänellä saattaa olla moninkertaisesti rikkaampi kulttuuripääoma kuin kenelläkään, joka on sidottuna mihinkään ammattirooliin.
Ehkäpä tämä on vaan joku yritys sinun pönkittää keskinkertaista keskiluokkaista egoasi, en tiedä. Mutta typerältä se kuulostaa :D
Totta, kaipa sitä voisi sunnuntaita paremminkin viettää kuin ilmaisemalla itseään epäselvästi ja väittelemällä tällaisista. Pyydän anteeksi että annoin kirjoituksellani ymmärtää negatiivisia asioita. Sen verran haluan kuitenkin täsmentää, etten ole missään vaiheessa väittänyt, ettei syrjäytyneellä voisi olla kulttuuripääomaa, päinvastoin. Eihän kenestäkään voi päältä päin tietää miksi juuri hän on työtön, ja olen tosiaan pahoillani, että annoin ymmärtää jotain muuta. Kuten kirjoitin, ihan jokaisesta ryhmästä voi löytyä monenlaisia tyyppejä, niin kymppitonnin kuussa tienaavista kuin koko elämänsä työttömänä olleista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan ajatellut, että Suomi on luokkayhteiskunta. Siis käytännön tasolla. Noin ylipäätään, mitä merkitystä sillä on, jos ihminen sijoittuu mihinkin yhteiskuntaluokkaan? Mun mielestäni kaikki on duunareita jos palkkakuitissa lukee työnantajana joku muu kuin oma nimi. Olet sitten siinä Oy Firma Ab:ssä lähetti, asiantuntija, siivooja, keittäjä, ylempi toimihenkilö.
Koko ketju on täynnä naurettavia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Ainahan näille joku elävän elämän esimerkki(kin) löytyy.
Lisäksi täällä unohdetaan kokonaan se, että saman "luokan" keskelläkin on eri tyylisiä ihmisiä ja piirejä, ja piireissäkin erilaisia persoonia. Eivät he ole mitään homogeenistä massaa keskenään.
Varmaan on aikamoista yleistystä, mutta jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä haluta kirjoittaa romaanin pituista tekstiä, niin on pakko yleistää. Pitää ymmärtää, että aina on poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön.
Minua häiritsee paljon enemmän, että joissakin kommenteissa sekoitetaan ylempi keskiluokka yläluokkaan (jota Suomessa ei juuri edes ole) ja eliittiin. Joissakin kommenteissa sekoitetaan alempi keskiluokka työväenluokkaan, vaikka sekin on aivan eri asia. Mutta tämähän on anonyymi keskustelupalsta. Kaikki saa sanoa mitä ajattelee, ja se on hieno juttu.
Joo, ei monillakaan varmaan ole niin tarkkaa luokkatietoisuutta ja saattavat havahtua näihin asioihin lähinnä välillä nettikeskusteluissa.
Tietysti tekstin sisältö on sitten laadultaan erilaista, kuin jollain sellaisella, joka on kenties opiskellut tai muutoin syventynyt aiheeseen. Minusta tuntuu, että itse en esim. erota "eliitin" ja ylemmän keskiluokan eroja, tai miksi jokin sukutausta tekisi tavallisesta ihmisestä "eliittiä".
Eliitti on Suomessa monenkirjava joukko. Voi olla poliittista tai taloudellista eliittiä, myös äkkirikastuneita urheilijoita vailla korkeaa koulutusta tai kulttuuritaustaa. Myös pieni joukko vanhaa aatelia tai varakkaita kulttuurisukuja luetaan osaksi eliittiä, ja erona ylempään keskiluokkaan on lähinnä se, ettei ole riippuvuutta palkkatyöstä.
Keskiluokan tunnusmerkki on koulutus, työ ja palkka. Nämä eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan myös verkostot ovat tärkeitä, perhe ja ystäväpiirit.
Ylemmällä keskiluokalla on tyypillisesti yliopiston maisterin, lisensiaatin tai tohtorin koulutus, erityisasiantuntijatyö tai johtoasema ja palkka noin 4500 - 6500 €/kk. Keskiluokalla on tyypillisesti AMK-, YAMK- tai yliopistokoulutus, asiantuntijatyö tai päällikkötaso ja palkka usein noin 3500 - 4500 €/kk luokkaa.
Alemmalla keskiluokalla tyypillisesti merkonomikoulutus, joskus AMK-koulutus, rutiiniluonteinen toimistotyö tai työnjohtotehtävä ja palkka noin 2500 - 3500 €/kk luokkaa.
Näiden lisäksi on työväenluokka, jolla tyypillisesti ammattikoulu, suorittava työ työnjohdon valvonnassa tai yrittäjänä ja palkka vaihtelee noin välillä 2000 - 4000 €/kk.
Alimpana on n.s. alaluokka, joka tyypillisesti ei käy töissä vaan elää pitkäaikaisesti sosiaalitukien varassa. Alaluokka ei ole yhtenäinen, siihen kuuluu mm. korkeasti koulutettua ja sivistynyttä prekariaattia (ne työttömät korkeakoulutetut) ja täysin vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia elämäntapatyöttömiä.
Ap:n kysymys siis koski tapojen eroja alemman keskiluokan ja ylemmän keskiluokan välillä.
Mihinkään luokkaan kuuluminen ei tietenkään määrittele ihmisen arvoa, kaikki me olemme ihmisiä, ja varmasti jokaisesta ryhmästä löytyy niin reiluja kuin ikäviä persoonia. Mainitsit toki "alaluokan" olevan laaja ryhmä, mutta uskaltaisin väittää tyypillisen akateemisen työttömän olevan maailmankuvaltaan ja elintavoiltaan lähempänä keskiluokkaa kuin heitä, jotka ovat tarkoituksellisesti jättäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Näin on varsinkin, jos henkilö on jo lapsuudessaan kasvanut keskiluokkaisessa ympäristössä ja tämän ympäristön turvaverkot edelleen kannattelevat häntä. Työttömänä hänelle ei ehkä ole varaa harrastaa niin laajasti kuin työssä olevilla, mutta hän todennäköisesti arvostaa samoja asioita kuin työssä ollessaankin arvostaisi, eikä heittäydy hunningolle.
Lyhytaikainen työttömyys ei yleensä vaikuta yhteiskuntaluokkaan, mutta pitkään jatkuva vaikuttaa. Ei voi olla keskiluokkaa, ellei ole varaa elää keskiluokan arvojen mukaista elämää. Turvaverkot toki vaikuttavat, mihin on varaa. Prekariaatti-käsite on hyvä tuntea, ei siihen kuulu hunningolle heittäytymistä vaan valkokaulusköyhälistöä.
Totta, pitkäaikainen työttömyys altistaa monille ongelmille, niin taloudellisille kuin henkisille, jos joutuu kokemaan etteivät työnantajat arvosta vaivalla hankittua osaamista ja motivaatiota. Kyse oli enemmän siitä, että onko mielekästä luokitella tahallaan hunningolle heittäytyviä ja kovasta yrityksestä huolimatta työttömiksi jääneitä samaan kategoriaan. Koulutetulla on kuitenkin koulutuksen ja mahdollisen muun taustan tuomaa ymmärrystä yhteiskunnasta ja omasta hyvinvoinnista ja kykyä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tuntuu vaikealta kirjoittaa näitä ajatuksia kuulostamatta samalla ikävän luokittelevalta, mutta samalla tuntuu todella epäreilulta luokitella yhteiskunnan alimmalle portaalle heitä, jotka ovat läpi elämänsä pyrkineet sivistämään itseään ja elämään terveellisesti kulloistenkin mahdollisuuksien mukaan. Itsellänikin on kokemusta pitkäaikaistyöttömyydestä, vaikka nykyisin olen maisterina vakituisessa virassa ihan mukavalla palkalla.
Kuulostaa samanlaiselta jaarittelulta, kuin mitä juuri gemini kertoi, että syrjäytyneellä ei olisi kulttuuripääomaa. Sinänsä hassu oletus, sillä työttömällä on nimenomaan aikaa koluta kaiken maailman kulttuurisisältöjä läpi ja hänellä saattaa olla moninkertaisesti rikkaampi kulttuuripääoma kuin kenelläkään, joka on sidottuna mihinkään ammattirooliin.
Ehkäpä tämä on vaan joku yritys sinun pönkittää keskinkertaista keskiluokkaista egoasi, en tiedä. Mutta typerältä se kuulostaa :D
Käsittääkseni pitkittynyt työttömyys lähinnä lamaannuttaa ja passivoi ihmistä, ei aktivoi kun "nythän minulla on aikaa". Samoin rahattomuus luo pitkittyessään pitkittynyttä stressiä, mikä vähentää toimijuutta.
Sinä saatat olla jonkinlainen poikkeus, tai sitten et hahmota kaikkea. Esim. välineisiin menee rahaa ja jos saa ne tai rahat niihin vanhemmilta ja muutenkin säännöllisesti rahaa vanhemmilta ja isovanhemmilta, niin voi olla vaikea hahmottaa, miten pienellä joku toinen työtön elää, ja miten näköalatonta elämä voi olla.
Sinulla on ilmeisesti myös verkostot kaltaisistasi, mikä tietysti luo hyvinvointia eikä passivoi, jos pysytte yhdessä aktiivisina.
Mihin luokkaan kuuluu jos harrastaa juoksemista, lukemista, teatteria, kirjoittamista, taidenäyttelyitä, opiskelua sivistyksen vuoksi (mm filosofia), on kasvissyöjä, kansainvälinen ja korkeasti koulutettu tuttavapiiri, kaupunkilomailee, seuraa politiikkaa jne mitä tässä ketjussa on mainittu, MUTTA on myös työkyvyttömyyseläkkeellä ja asuu ei -arvostetulla alueella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan ajatellut, että Suomi on luokkayhteiskunta. Siis käytännön tasolla. Noin ylipäätään, mitä merkitystä sillä on, jos ihminen sijoittuu mihinkin yhteiskuntaluokkaan? Mun mielestäni kaikki on duunareita jos palkkakuitissa lukee työnantajana joku muu kuin oma nimi. Olet sitten siinä Oy Firma Ab:ssä lähetti, asiantuntija, siivooja, keittäjä, ylempi toimihenkilö.
Koko ketju on täynnä naurettavia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Ainahan näille joku elävän elämän esimerkki(kin) löytyy.
Lisäksi täällä unohdetaan kokonaan se, että saman "luokan" keskelläkin on eri tyylisiä ihmisiä ja piirejä, ja piireissäkin erilaisia persoonia. Eivät he ole mitään homogeenistä massaa keskenään.
Varmaan on aikamoista yleistystä, mutta jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä haluta kirjoittaa romaanin pituista tekstiä, niin on pakko yleistää. Pitää ymmärtää, että aina on poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön.
Minua häiritsee paljon enemmän, että joissakin kommenteissa sekoitetaan ylempi keskiluokka yläluokkaan (jota Suomessa ei juuri edes ole) ja eliittiin. Joissakin kommenteissa sekoitetaan alempi keskiluokka työväenluokkaan, vaikka sekin on aivan eri asia. Mutta tämähän on anonyymi keskustelupalsta. Kaikki saa sanoa mitä ajattelee, ja se on hieno juttu.
Joo, ei monillakaan varmaan ole niin tarkkaa luokkatietoisuutta ja saattavat havahtua näihin asioihin lähinnä välillä nettikeskusteluissa.
Tietysti tekstin sisältö on sitten laadultaan erilaista, kuin jollain sellaisella, joka on kenties opiskellut tai muutoin syventynyt aiheeseen. Minusta tuntuu, että itse en esim. erota "eliitin" ja ylemmän keskiluokan eroja, tai miksi jokin sukutausta tekisi tavallisesta ihmisestä "eliittiä".
Eliitti on Suomessa monenkirjava joukko. Voi olla poliittista tai taloudellista eliittiä, myös äkkirikastuneita urheilijoita vailla korkeaa koulutusta tai kulttuuritaustaa. Myös pieni joukko vanhaa aatelia tai varakkaita kulttuurisukuja luetaan osaksi eliittiä, ja erona ylempään keskiluokkaan on lähinnä se, ettei ole riippuvuutta palkkatyöstä.
Keskiluokan tunnusmerkki on koulutus, työ ja palkka. Nämä eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan myös verkostot ovat tärkeitä, perhe ja ystäväpiirit.
Ylemmällä keskiluokalla on tyypillisesti yliopiston maisterin, lisensiaatin tai tohtorin koulutus, erityisasiantuntijatyö tai johtoasema ja palkka noin 4500 - 6500 €/kk. Keskiluokalla on tyypillisesti AMK-, YAMK- tai yliopistokoulutus, asiantuntijatyö tai päällikkötaso ja palkka usein noin 3500 - 4500 €/kk luokkaa.
Alemmalla keskiluokalla tyypillisesti merkonomikoulutus, joskus AMK-koulutus, rutiiniluonteinen toimistotyö tai työnjohtotehtävä ja palkka noin 2500 - 3500 €/kk luokkaa.
Näiden lisäksi on työväenluokka, jolla tyypillisesti ammattikoulu, suorittava työ työnjohdon valvonnassa tai yrittäjänä ja palkka vaihtelee noin välillä 2000 - 4000 €/kk.
Alimpana on n.s. alaluokka, joka tyypillisesti ei käy töissä vaan elää pitkäaikaisesti sosiaalitukien varassa. Alaluokka ei ole yhtenäinen, siihen kuuluu mm. korkeasti koulutettua ja sivistynyttä prekariaattia (ne työttömät korkeakoulutetut) ja täysin vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia elämäntapatyöttömiä.
Ap:n kysymys siis koski tapojen eroja alemman keskiluokan ja ylemmän keskiluokan välillä.
Mihinkään luokkaan kuuluminen ei tietenkään määrittele ihmisen arvoa, kaikki me olemme ihmisiä, ja varmasti jokaisesta ryhmästä löytyy niin reiluja kuin ikäviä persoonia. Mainitsit toki "alaluokan" olevan laaja ryhmä, mutta uskaltaisin väittää tyypillisen akateemisen työttömän olevan maailmankuvaltaan ja elintavoiltaan lähempänä keskiluokkaa kuin heitä, jotka ovat tarkoituksellisesti jättäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Näin on varsinkin, jos henkilö on jo lapsuudessaan kasvanut keskiluokkaisessa ympäristössä ja tämän ympäristön turvaverkot edelleen kannattelevat häntä. Työttömänä hänelle ei ehkä ole varaa harrastaa niin laajasti kuin työssä olevilla, mutta hän todennäköisesti arvostaa samoja asioita kuin työssä ollessaankin arvostaisi, eikä heittäydy hunningolle.
Lyhytaikainen työttömyys ei yleensä vaikuta yhteiskuntaluokkaan, mutta pitkään jatkuva vaikuttaa. Ei voi olla keskiluokkaa, ellei ole varaa elää keskiluokan arvojen mukaista elämää. Turvaverkot toki vaikuttavat, mihin on varaa. Prekariaatti-käsite on hyvä tuntea, ei siihen kuulu hunningolle heittäytymistä vaan valkokaulusköyhälistöä.
Oma puoliso on ylempää keskiluokkaa. Tohtorin tutkinto jo useammassa sukupolvessa ja perittyä rahaa niin, että riittää ylimpään varallisuusdesiiliin. Ja pitkäaikaistyötön pääosin nepsypiirteidensä vuoksi. Eivät hänen elämäntappansa tai arvomaailmansa mihinkään muutu sillä, että saako hän palkkatuloa vai ei.
Oiskohan tässä nyt ap:lla sitten semmonen siirtymä edessä, että menet tänä kesänä SuomiPOP-festareiden tai vastaavien sijasta Savonlinnaan? Ja vaikka Venetsian biennaaliin Bulgarian Sunny Beachin sijasta.
Vierailija kirjoitti:
Kannan ylpeydellä perhetaustani enkä yritä esittää ylempää keskiluokkaa vapaa-ajalla. Asiantuntijatyössä pukeudun ja käyttäydyn toki ammattiroolin mukaisesti, mutta se on vain työroolini.
Sama täällä. Kotipaikkakunnalla ahkeria duunarivanhempiani arvostivat kaikki, miksen minäkin. Käly sanoi kerran että isäni on huvin herrasmiesmäinen juhlissa eikä uskoisi että on duunari. En minä keksi yhtään syytä miksi en saisi vapaalla olla oma itseni. Eikä mulle töissäkään ole ongelma tiskata omia astioita tai pyyhkäistä pöytää jos on tarvetta.
Äitikin, ensin siivooja ja myöhemmin myyjä, kävi mielellään mm. teatterissa yms.
Sama ongelma. Pitää:
- hankkia lapsille alumiiniset polkupyörät ja nanosukset, itselläni oli naapurin vanhat
- lasten pitää harrastaa laskettelua ja muodostelmaluistelua, itse harrastin työväenopiston kursseja
- viikonloppuisin käydään koko perheen kanssa museossa, baletissa, oopperassa ja olo tai muru nimisessä ravintolassa, kun itse kävisin mieluummin kaverin luona ja hesessä
- pitää kuunnella klassista, tai käydä konsertissa, eikä voi mennä festareille.
- vaatteet pitää olla marimekkoa kun itse käytän Lidliä
Vierailija kirjoitti:
Oiskohan tässä nyt ap:lla sitten semmonen siirtymä edessä, että menet tänä kesänä SuomiPOP-festareiden tai vastaavien sijasta Savonlinnaan? Ja vaikka Venetsian biennaaliin Bulgarian Sunny Beachin sijasta.
Se Marimekon laukku jonka hihnassa lukee marimekkomarimekkomarimekko kannattaa jättää kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Mihin luokkaan kuuluu jos harrastaa juoksemista, lukemista, teatteria, kirjoittamista, taidenäyttelyitä, opiskelua sivistyksen vuoksi (mm filosofia), on kasvissyöjä, kansainvälinen ja korkeasti koulutettu tuttavapiiri, kaupunkilomailee, seuraa politiikkaa jne mitä tässä ketjussa on mainittu, MUTTA on myös työkyvyttömyyseläkkeellä ja asuu ei -arvostetulla alueella?
Köyhälistö. Sosiaalista ja kulttuurillista pääomaa löytyy sen verran, että ei ihan kurjalistoa ole.
Onhan niitä erittäin hyväosaisistakin perheistä päihdeongelmiin ymv. pudonneita ihmisiä, jotka ovat käytännössä yhteiskunnan ulkopuolella. Tavat ei heilläkään silti välttämättä muutu, ja se voi näkyä yllättävän pitkäänkin esim. puhetavassa ja pukeutumisessa.
Akateemisen työttömän tilanne on ehkä väliaikainen, ja varmaan pysyy porukoissa mukana? Toki jos tilanne pitkittyy, voi tulla ehkä syrjään jäämistä?