Lue keskustelun säännöt.
Onko muita jotka ei pysty parisuhteeseen koska se on henkisesti kuluttavaa?
06.06.2026 |
Itse analysoin koko ajan tunnelmaa, sanoja ja tekoja. En kykene rentoutumaan toisen ihmisen läheisyydessä vaan koen sen uhkaavaksi ja henkisesti todella raskaaksi. En myöskään siedä ällöttäviä tapoja tai maneereja, junttiutta, tyhmyyttä.
Onni on olla yksin!
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
No just tänään mietin että onpa kiva olla yksin. Saa tehdä mitä haluaa eikä just tarvitse kuulostella toisen muuttuvia mielialoja. Saa keskittyä omiin tavoitteisiin eikä mustasukkainen kumppani ala sabotoida. Ei valehtelua, petettyjä lupauksia, epäilyksiä pettämisestä. Ei ongelmia erilaisista rahankäyttötavoista. Parisuhteista kuulee niin paljon negatiivista etten ymmärrä niitä silti tavoitellaan.
Jatkan vielä että aikaisemmin tuntui turvattomalta kun mietin miten pärjään yksin jos jotain sattuu. Siihen auttoi kun ymmärsin että parisuhteessakin tilanne on usein se ettei toiseen voi turvautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä! Olen viihtynyt sinkkuna kohta 25 vuotta. Parisuhteesta on enemmän vaivaa, haittaa ja harmia kuin hyötyä, ja reagoin samalla tavalla toisten ihmisten läsnäoloon. Ihan sama miten kauan on tunnettu ja miten läheisiä ollaan, en vain pysty olemaan täysin oma itseni ja rentoutumaan kenenkään seurassa.
Syy? Autismi. Tutkitusti.
Minä olen samanlainen autisti. Omat lapset ovat poikkeus. Vain heidän seurassa en stressaa.
Täällä kolmas. Mulla kesti aika pitkään tajuta tämä ja ihmettelin kovasti, miksi olin parisuhteissa aina niin kuormittunut. Oli tosi helpottavaa tajuta, ettei parisuhteessa oleminen vain sovi mulle ja that's it. Onneksi olen saanut kuitenkin aikaiseksi ihanat lapset. Kaikki siis paremmin kuin hyvin ja elämä on ihanaa näin :-)
n53
Ihana kuulla, että olet löytänyt mielekkään tavan elää. Tämä olisi minun unelmani.
Saanko kysyä minkä ikäisiä lapsesi olivat kun erositte? Elämä tuntuu pelkältä sinnittelyltä ja pelkään, että sairastun kohta pahasti. Mutta en kestäisi nähdä sitä lasten surua, jos hajottaisin perheen.
Vierailija kirjoitti:
https://www.hs.fi/lifestyle/art-2000011751533.html
Hypervigilanssi
Mikähän se on suomeksi?
Pystyn parisuhteen silloin kun olen työttömänä. Työssä ollessa en pysty. Mutta eipä voi muuttaa toisen luo lokkeilemaan.
Olen nyt ollut sinkkuna kahdeksan vuotta. Ja tää on ollut parasta pettävän juopon miehen jälkeen.
Kaikista huvittavinta oli. Että hän itse oli mustasukkainen jankuttaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No just tänään mietin että onpa kiva olla yksin. Saa tehdä mitä haluaa eikä just tarvitse kuulostella toisen muuttuvia mielialoja. Saa keskittyä omiin tavoitteisiin eikä mustasukkainen kumppani ala sabotoida. Ei valehtelua, petettyjä lupauksia, epäilyksiä pettämisestä. Ei ongelmia erilaisista rahankäyttötavoista. Parisuhteista kuulee niin paljon negatiivista etten ymmärrä niitä silti tavoitellaan.
Jatkan vielä että aikaisemmin tuntui turvattomalta kun mietin miten pärjään yksin jos jotain sattuu. Siihen auttoi kun ymmärsin että parisuhteessakin tilanne on usein se ettei toiseen voi turvautua.
Minulla myös oli tuollainen ajatus ennen ja pelossa ripustauduin parisuhteeseen. Mutta sairastuin ja olin hetkittäin kuoleman pelossa ja tajusin, että lopulta olen yksin eikä siinä mikään parisuhde suojele. Kävin myös yksin tutkimuksissa jne., ei ollut kukaan pitämässä kädestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.hs.fi/lifestyle/art-2000011751533.html
Hypervigilanssi
Mikähän se on suomeksi?
Hyperviglanssi tarkoittaa suomeksi jatkuvaa varuilla oloa ja uhkien tarkkailua.
Uskovainen mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.hs.fi/lifestyle/art-2000011751533.html
Hypervigilanssi
Mikähän se on suomeksi?
Hyperviglanssi tarkoittaa suomeksi jatkuvaa varuilla oloa ja uhkien tarkkailua.
Uskovainen mies
Miksei sitä voi sanoa suomeksi?
Periaatteessa samoilla linjoilla APn kanssa. Kaikki mitä AP listasi, plus en suvaitse päihteiden käyttöä enkä oikeistolaisia mielipiteitä ja arvomaailmaa.
Olen nähnyt vain huonoja esimerkkejä parisuhteista. Loppujen lopuksi se kaikki taantuu aina kaikenlaiseen suukopuun ja nälvimiseen, mistä eskaloidutaan lopulta avoimiin äänekkäisiin riitoihin ja pahimmassa tapauksessa pettämiseen ja väkivaltaan. Ilmapiiri on tämän jälkeen pysyvästi pilalla eikä paluuta kuherruskuukauden ihanan pehmoiseen tunnelmaan enää ole. En pysty tähän enää. Varsinkin kun erotilanteissa mies nähdään aina roistona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raskasta myös sopiminen kompromissia, aikataulut ja päivärytmin yhteen sovittaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No just tänään mietin että onpa kiva olla yksin. Saa tehdä mitä haluaa eikä just tarvitse kuulostella toisen muuttuvia mielialoja. Saa keskittyä omiin tavoitteisiin eikä mustasukkainen kumppani ala sabotoida. Ei valehtelua, petettyjä lupauksia, epäilyksiä pettämisestä. Ei ongelmia erilaisista rahankäyttötavoista. Parisuhteista kuulee niin paljon negatiivista etten ymmärrä niitä silti tavoitellaan.
No tuo on jonkinlainen vääristymä. Johtuu siitä että onnettomissa suhteissa olevat haluaa jatkuvasti purkaa mieltään asiasta toisille mutta onnelliset ihmiset ei yleensä koko ajan julista miten onnellisia ovat taas tänäänkin. Ja miten ihana ja rakas puoliso heillä on. Tuollaista ei jaeta varsinkaan niitten onnettomissa liitoissa olevien kanssa. Sehän olisi kuin hieroisi suolaa toisen haavoihin.
Tällä hetkellä kyllä. Olen ollut ihan tarpeeksi parisuhteissa. Viimeinen kesti n. 18 vuotta.
Ajatuskin erimielisyyksistä uuvuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No just tänään mietin että onpa kiva olla yksin. Saa tehdä mitä haluaa eikä just tarvitse kuulostella toisen muuttuvia mielialoja. Saa keskittyä omiin tavoitteisiin eikä mustasukkainen kumppani ala sabotoida. Ei valehtelua, petettyjä lupauksia, epäilyksiä pettämisestä. Ei ongelmia erilaisista rahankäyttötavoista. Parisuhteista kuulee niin paljon negatiivista etten ymmärrä niitä silti tavoitellaan.
No tuo on jonkinlainen vääristymä. Johtuu siitä että onnettomissa suhteissa olevat haluaa jatkuvasti purkaa mieltään asiasta toisille mutta onnelliset ihmiset ei yleensä koko ajan julista miten onnellisia ovat taas tänäänkin. Ja miten ihana ja rakas puoliso heillä on. Tuollaista ei jaeta varsinkaan niitten onnettomissa liitoissa olevien kanssa. Sehän olisi kuin hieroisi suolaa toisen haavoihin.
Kuitenkin esim media on täynnään näitä parisuhdeongelmia käsitteleviä juttuja kommunikaationgelmista puolison rahapeliaddiktioihin ja erilaisiin seksitarpeisiin joihin ehdotetaan ratkaisuksi avoimia suhteita. Siihen päälle surulliset tilastot lähisuhdeväkivallasta ja siitä, että turvakodeille on tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No just tänään mietin että onpa kiva olla yksin. Saa tehdä mitä haluaa eikä just tarvitse kuulostella toisen muuttuvia mielialoja. Saa keskittyä omiin tavoitteisiin eikä mustasukkainen kumppani ala sabotoida. Ei valehtelua, petettyjä lupauksia, epäilyksiä pettämisestä. Ei ongelmia erilaisista rahankäyttötavoista. Parisuhteista kuulee niin paljon negatiivista etten ymmärrä niitä silti tavoitellaan.
No tuo on jonkinlainen vääristymä. Johtuu siitä että onnettomissa suhteissa olevat haluaa jatkuvasti purkaa mieltään asiasta toisille mutta onnelliset ihmiset ei yleensä koko ajan julista miten onnellisia ovat taas tänäänkin. Ja miten ihana ja rakas puoliso heillä on. Tuollaista ei jaeta varsinkaan niitten onnettomissa liitoissa olevien kanssa. Sehän olisi kuin hieroisi suolaa toisen haavoihin.
Kuitenkin esim media on täynnään näitä parisuhdeongelmia käsitteleviä juttuja kommunikaationgelmista puolison rahapeliaddiktioihin ja erilaisiin seksitarpeisiin joihin ehdotetaan ratkaisuksi avoimia suhteita. Siihen päälle surulliset tilastot lähisuhdeväkivallasta ja siitä, että turvakodeille on tarvetta.
No nimenomaan. Koska draama ja surkeus ylittää helpommin uutiskynnyksen. Se että joku on onnellinen ja tyytyväinen ei tuo niin paljon lukijoita eikä klikkauksia. Se on tylsää. Siitä sitten syntyy kuvitelma joka tukee omaa kokemusta että parisuhteet ovat aina ongelmallisia. Todellisuudessa jotkut suhteet ovatkin ja jotkut taas ei. Toiset ihmiset viihtyvät parhaiten yksin ja toiset suhteissa. Me olemme erilaisia ja se on ihan ok.
Täällä kolmas. Mulla kesti aika pitkään tajuta tämä ja ihmettelin kovasti, miksi olin parisuhteissa aina niin kuormittunut. Oli tosi helpottavaa tajuta, ettei parisuhteessa oleminen vain sovi mulle ja that's it. Onneksi olen saanut kuitenkin aikaiseksi ihanat lapset. Kaikki siis paremmin kuin hyvin ja elämä on ihanaa näin :-)
n53