IS: Kauko Röyhkä avautuu kustannusalasta: Myös valkoisella heteromiehellä on seksuaalielämää, sellaista ei haluta
Hänen mukaansa kustannusmaailma on mennyt vähän sellaiseksi, että suurin osa lukijoista on yliopistokoulutettuja naisia, joilla on tietynlainen näkemys. Vanhemmat mieskirjailijat saattavat olla vaikeuksissa näiden naislukijoiden kanssa, Röyhkä ajattelee.
- Myös valkoisella heteromiehellä on seksuaalielämää, sellaista ei haluta, Röyhkä väittää.
- Mun näkemykset ovat liikaa. Ne eivät ole ajan hengen mukaisia. Se näkyy monessa asiassa, esimerkiksi ruoassa. Jos syöt lihaa, se ei sovi tai että ajat autoa.
- Tuntuu, että 60-vuotiaan elämäntavat ovat jo liikaa. Et ota vähemmistöjä huomioon.
Sama juttu täällä. Heti kun hopeakettu avautuu seikkailuistaan naisteen kanssa palstan yliopistonaiset hyökkäävät päälle kuin yleinen syyttäjä ilmiantoineen
Kommentit (845)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää lukea se kirja. Sittenhän sitä tietää mikä siinä oli niin sopimatonta. Olisin vaan hyvin mieluusti lainannut tämän kirjastosta.
Ei siinä ole mitään sopimatonta. Se on huono - kustantamoille kelpaamaton. Toksinen setämiesseksuaalisuus esineellistävine kuvastoineen ei kiinnosta eikä myy. Mutta tuskin tämä on ollut ollenkaan ainoa syy kirjan hylkäykselle.
Minkä sortin mittapuu on tämä "toksisuus" josta puhutte? Onko kriteereitä määritelty? Voiko feminismikin olla toksista?
"Voiko feminismikin olla toksista?" Totta h-tissä voi ja onkin tämän ketjun perusteella.
Kaikkitietävyys. Se että ei kyetä aidosti kuuntelemaan toista vaan tiedetään kaikki hänen puolestaan.
Liittyy kontrollinhimoon. Ehkä myös toiseuden pelkoon.
Eivät naiset ovat tälle yhtään miehiä immuunimpia, kyllä se on kasvatus, itseymmärrys ja sivistys jotka pitävät ihmisiä jyräävyyden yläpuolella. Käytännössä suostutaan hyväksymään asioita joita ei ihan ymmärretä toisessa sukupuolessa. Tuo taas edellyttää sukupuolten vastavuoroista hyväntahtoisuutta. Kulttuurin sovinnollisuutta. Ruokitaan enemmän myönteistä uteliaisuutta kuin inhoa tai pelkoa.
No miltäs näyttää "edistynyt" nyky-Suomi?
On oikeita ja vääriä tapoja olla mies. "Ahtaat maskuliiniset roolit".
Onko vastaavasti oikeita ja vääriä tapoja olla nainen? Arvaankin jo: suomalainen kotiäiti. Riippumatta yksityiskohdista.
Vierailija kirjoitti:
Matriarkaalisessa suomessa myy vain naisia kehuvat kirjat.
Jari Tervoa silitellään edestä ja takaa kun kirjoitti Matriarkan.
No, kaikki ei tälläiseen onneksi pysty. Siis, halua pystyä.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä saa tuosta kuvaa että Kauko sanoisi tuon olevan naisten syytä.
En minäkään. Pikemminkin tuli kuva, että kun kustantamo hylkäsi kirjan, Kauko kuvitteli että se johtui panokohtauksesta ja että nuoret naislukijat eivät tästä tykänneet.
Defenssi. Ei kestänyt sitä, että kirja ei kelvannut, se piti selittää jotenkin itselle suotuisasti.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Naisille yleiset näkemykset?
Ennen kirjailijat olivat yksilöitä. Kyllä varmaan liian pitkään naisjotain ja naisia on vähätelty, sitä ei voi kiistää. Mutta on heitä osattu myös nostaa ja arvostaa. Aivan kuin tämä puoli haluttaisiin täysin unohtaa.
Minusta naiset kirjoittivat määrällisesti paljon jo 70-luvulla. Heidän näkyvyytensä ja äänensä on kasvanut jatkuvasti. Mikä tässä riittää? Kuin pelkkä naiseus riittäisi kriteeriksi sanottavalle, toivottavasti ei!
Jos haluan suomen säilyvän suomalaisille suomenkielisenä olen nyt automaattisesti paha ihminen?
Veikkaan että hyvin moni edesmennyt naiskirjailija kääntyisi haudassaan tälläisestä leimasta.
On tutkimusten valossa tiedossa, että naiset ovat esimerkiksi arvoissaan ja mielipiteissään keskimäärin enemmän vasemmalla ja vihertävät, kuin miehet, joilla on taas keskimäärin enemmän poliittisesti oikealle kallellaan olevia näkemyksiä.
Mikä tässä nyt oli niin kummallista?
Tietenkin jokainen on yksilö omine ajatuksineen ja tavoitteineen, ja vaihtelua on paljon, mutta jos tarkastellaan tällä tavalla suuressa kaavassa yhteiskunnan kehitystä, niin joitain johtopäätöksiä voidaan tehdä toki näinkin.
Kyllä se kertoo myös tasa-arvon lisääntymisestä, että naiset pääsevät selvästi vaikuttamaan heille usein tärkeissä asioissa, ja että se näkyy isomminkin yhteiskunnassa ja päätöksenteossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille yleiset näkemykset?
Ennen kirjailijat olivat yksilöitä. Kyllä varmaan liian pitkään naisjotain ja naisia on vähätelty, sitä ei voi kiistää. Mutta on heitä osattu myös nostaa ja arvostaa. Aivan kuin tämä puoli haluttaisiin täysin unohtaa.
Minusta naiset kirjoittivat määrällisesti paljon jo 70-luvulla. Heidän näkyvyytensä ja äänensä on kasvanut jatkuvasti. Mikä tässä riittää? Kuin pelkkä naiseus riittäisi kriteeriksi sanottavalle, toivottavasti ei!
Jos haluan suomen säilyvän suomalaisille suomenkielisenä olen nyt automaattisesti paha ihminen?
Veikkaan että hyvin moni edesmennyt naiskirjailija kääntyisi haudassaan tälläisestä leimasta.
On tutkimusten valossa tiedossa, että naiset ovat esimerkiksi arvoissaan ja mielipiteissään keskimäärin enemmän vasemmalla ja vihertävät, kuin miehet, joilla on taas keskimäärin enemmän poliittisesti oikealle kallellaan olevia näkemyksiä.
Mikä tässä nyt oli niin kummallista?
Tietenkin jokainen on yksilö omine ajatuksineen ja tavoitteineen, ja vaihtelua on paljon, mutta jos tarkastellaan tällä tavalla suuressa kaavassa yhteiskunnan kehitystä, niin joitain johtopäätöksiä voidaan tehdä toki näinkin.
Kyllä se kertoo myös tasa-arvon lisääntymisestä, että naiset pääsevät selvästi vaikuttamaan heille usein tärkeissä asioissa, ja että se näkyy isomminkin yhteiskunnassa ja päätöksenteossa.
...
Tietenkin niitä aiemmin vakiintuneita, enemmän nimenomaan miesten luomia maskuliinisia toimintamalleja ja rakenteita edelleen on jokapuolella, mutta myös sellaista terveellistä uudempien näkökulmien ja asioiden sekoittumista vanhan kanssa on myös tapahtunut yhteiskunnan toimintaan ja pikkuhiljaa myös suurempiin rakenteisiin asti. Kyllä tässäkin näkyy naisten kädenjälki jo selvästi.
Jotkut sitten vierastavat ja vastustavatkin tällaista muutosta ja tasa-arvon näkymistä myös laajasti yhteiskunnallisella tasolla. On totta, että miehistä ja maskuliinisten toimintapojen valta-asemaa ei samalla tavalla enää näy monessakaan paikassa ja tällainen muutos voi joillekin sitten olla heiluttavaa ja luoda esimerkiksi pelon ja epävarmuuden tunteita uudenlaisessa toimintaympäristössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille yleiset näkemykset?
Ennen kirjailijat olivat yksilöitä. Kyllä varmaan liian pitkään naisjotain ja naisia on vähätelty, sitä ei voi kiistää. Mutta on heitä osattu myös nostaa ja arvostaa. Aivan kuin tämä puoli haluttaisiin täysin unohtaa.
Minusta naiset kirjoittivat määrällisesti paljon jo 70-luvulla. Heidän näkyvyytensä ja äänensä on kasvanut jatkuvasti. Mikä tässä riittää? Kuin pelkkä naiseus riittäisi kriteeriksi sanottavalle, toivottavasti ei!
Jos haluan suomen säilyvän suomalaisille suomenkielisenä olen nyt automaattisesti paha ihminen?
Veikkaan että hyvin moni edesmennyt naiskirjailija kääntyisi haudassaan tälläisestä leimasta.
On tutkimusten valossa tiedossa, että naiset ovat esimerkiksi arvoissaan ja mielipiteissään keskimäärin enemmän vasemmalla ja vihertävät, kuin miehet, joilla on taas keskimäärin enemmän poliittisesti oikealle kallellaan olevia näkemyksiä.
Mikä tässä nyt oli niin kummallista?
Tietenkin jokainen on yksilö omine ajatuksineen ja tavoitteineen, ja vaihtelua on paljon, mutta jos tarkastellaan tällä tavalla suuressa kaavassa yhteiskunnan kehitystä, niin joitain johtopäätöksiä voidaan tehdä toki näinkin.
Kyllä se kertoo myös tasa-arvon lisääntymisestä, että naiset pääsevät selvästi vaikuttamaan heille usein tärkeissä asioissa, ja että se näkyy isomminkin yhteiskunnassa ja päätöksenteossa....
Tietenkin niitä aiemmin vakiintuneita, enemmän nimenomaan miesten luomia maskuliinisia toimintamalleja ja rakenteita edelleen on jokapuolella, mutta myös sellaista terveellistä uudempien näkökulmien ja asioiden sekoittumista vanhan kanssa on myös tapahtunut yhteiskunnan toimintaan ja pikkuhiljaa myös suurempiin rakenteisiin asti. Kyllä tässäkin näkyy naisten kädenjälki jo selvästi.
Jotkut sitten vierastavat ja vastustavatkin tällaista muutosta ja tasa-arvon näkymistä myös laajasti yhteiskunnallisella tasolla. On totta, että miehistä ja maskuliinisten toimintapojen valta-asemaa ei samalla tavalla enää näy monessakaan paikassa ja tällainen muutos voi joillekin sitten olla heiluttavaa ja luoda esimerkiksi pelon ja epävarmuuden tunteita uudenlaisessa toimintaympäristössä.
... Jos vanha malli, joskin epätasa-arvoinen, on koettu hyväksi ja turvalliseksi, niin muutos lajemman yhteiskunnallisen tasa-arvon suuntaan (koskien myös vaikkapa kustannusalaa) saatetaan kokea epäreiluna, ikävänä sekä epävarmuutta, turvattomuuttaa ja pelkojakin tuovana muutoksena. Minusta tämä asia nähdään tässäkin keskustelussa selvästi.
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä saa tuosta kuvaa että Kauko sanoisi tuon olevan naisten syytä.
En minäkään. Pikemminkin tuli kuva, että kun kustantamo hylkäsi kirjan, Kauko kuvitteli että se johtui panokohtauksesta ja että nuoret naislukijat eivät tästä tykänneet.
Defenssi. Ei kestänyt sitä, että kirja ei kelvannut, se piti selittää jotenkin itselle suotuisasti.
Hyvä kiteytys tuosta defenssistään.
Vaikka kyllähän hän myös kirtisoi nimemoaan kustannusalaa ja "akteemisten naisten" näkemyksiä. Myös nuorten naisten mielipiteitä. Eli kyllähän naiseus nostettiin nimenomaan negiivisena elemenettinä, myös epäreiluna ja epäpätevänäkin, syynä tikunnokkaan, kun oli kyse hänen kirjansa hylkäämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää lukea se kirja. Sittenhän sitä tietää mikä siinä oli niin sopimatonta. Olisin vaan hyvin mieluusti lainannut tämän kirjastosta.
Ei siinä ole mitään sopimatonta. Se on huono - kustantamoille kelpaamaton. Toksinen setämiesseksuaalisuus esineellistävine kuvastoineen ei kiinnosta eikä myy. Mutta tuskin tämä on ollut ollenkaan ainoa syy kirjan hylkäykselle.
Minkä sortin mittapuu on tämä "toksisuus" josta puhutte? Onko kriteereitä määritelty? Voiko feminismikin olla toksista?
Jos "toksisuus" on sinulle terminä kovin vieras, niin kannattaa varmasti kysyä vaikka tekoälyltä perustiedot merkityksestä ja sen käytöstä. Toksisuuden merkitys ei ole kovin tarkkaan rajattu, vaan sitä voidaan käyttää useissa yhteyksissä, jolloin merkitys voi hieman muuttua.
Se, mikä kenellekin ihmiselle on missäkin asiassa mittapuu ja mihinkin, niin vaihtelee. Kommentistasi ei käynyt ilmi, mitä mittapuuta ja mihin asiaan oikein ajoit takaa? Kirjan kustannuskelpoisuuteenko?
Siihen varmasti vaikuttaa aika moni muukin asia, kriteeri ja kokonaisuus. Varmastikin taloudelliset tuotto-arviot, aiheen kiinnostavuus ja tuoreus, muu tekstin laadukkuus, kohdeyleisö jne. Itse en ole kustannusalalla.
Mitkä sitten olivat kustantamon perusteet hylätä Röyhkän kirja, niin sitä tarina ei varsinaisesti kyllä kerro. Röyhkä on esittänyt itse joitain harmistuneita arvioita asiasta ja kommentoijat täällä omia arvailujaan aloituksen lehtijutun perusteella, jossa mm. tämä "toksisuus" oli mainittu.
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä saa tuosta kuvaa että Kauko sanoisi tuon olevan naisten syytä.
En minäkään. Pikemminkin tuli kuva, että kun kustantamo hylkäsi kirjan, Kauko kuvitteli että se johtui panokohtauksesta ja että nuoret naislukijat eivät tästä tykänneet.
Defenssi. Ei kestänyt sitä, että kirja ei kelvannut, se piti selittää jotenkin itselle suotuisasti.Hyvä kiteytys tuosta defenssistään.
Vaikka kyllähän hän myös kirtisoi nimemoaan kustannusalaa ja "akteemisten naisten" näkemyksiä. Myös nuorten naisten mielipiteitä. Eli kyllähän naiseus nostettiin nimenomaan negiivisena elemenettinä, myös epäreiluna ja epäpätevänäkin, syynä tikunnokkaan, kun oli kyse hänen kirjansa hylkäämisestä.
En tunne Kaukoa enkä hänen entisen kustantamonsa väkeä. Tiedän, että näin pienessä maassa keskustelua lukee moni sellainen, joka tietää juuri tästä tapauksesta enemmän. Puhun siis aivan yleisellä tasolla.
Kustannusala on muuttunut paljon. Entisaikaan kustannustoimittaja oli kuin ystävä ja kustannuspäällikönkin tukeen saattoi luottaa arkielämän vaikeuksissa. Kustantaja saattoi hankkia ahdingossa olevalle kirjailijalle vaikka asunnon.
Sama lojaliteetti toimi kahteen suuntaan. Ennen oli suuri uutinen, jos suosittu kirjailija vaihtoi kustantamoa. Aprikoitiin välirikon syytä. Nykyään sopimukset tehdään kirja kerrallaan, ja moni kustantaa kahden tai useamman kustantamon kautta, tai täysin itsenäisesti.
Kun Kauko aloitti kirjailijana 1980-luvulla, vanha systeemi jo osittain murtunut. Kokonaisuudessaan se murtui Röyhkän uran aikana.
Röyhkä oli 19-vuotias kirjoittaessaan esikoisromaaninsa. Nyt hän on 67-vuotias. Voimme aika varmasti sanoa, ettei kustannusalalla ole enää ainuttakaan niistä aikalaisista, joiden kanssa hän työnteon aloitti. Jokainen tuntee työelämästä jonkun tällaisen tervaskannon. Osa jaksaa esittää mukavaa ja rakentavaa. Suuri osa ei.
Kauko syyttää nyt nuoria naisia. Hänen näkökulmastaan se voi pitää paikkansa. Mutta ehkä parempi olisi syyttää aikaa. Se kuluu, meillä jokaisella koko ajan.
Onhan siellä vailka ketä samoja ikiä olevia ja monta vuosikymmentä kirjoittaneita. Tuo nyt ei ole mikään syy.
Jos nuorten naisten sensuurihenkinen ideologia estää sekä kirjan julkaisun että muunlaisen edes neutraalin näkyvyyden ja arvooinnin niin kyllä silloin näitä nuoria voi jostain syyttää. Tai jos ei syytetä niin todetaan.
Eihän tuo itse edes lähde kiukuttelemaan. Hän nyt on vain yksi tuon roskaaatteen kelvottomaksi leimaamista kaikkien jo tähän nähtyjen jatkoksi.
Vierailija kirjoitti:
Onhan siellä vailka ketä samoja ikiä olevia ja monta vuosikymmentä kirjoittaneita. Tuo nyt ei ole mikään syy.
Missä siellä?
Vierailija kirjoitti:
Jos nuorten naisten sensuurihenkinen ideologia estää sekä kirjan julkaisun että muunlaisen edes neutraalin näkyvyyden ja arvooinnin niin kyllä silloin näitä nuoria voi jostain syyttää. Tai jos ei syytetä niin todetaan.
Eihän tuo itse edes lähde kiukuttelemaan. Hän nyt on vain yksi tuon roskaaatteen kelvottomaksi leimaamista kaikkien jo tähän nähtyjen jatkoksi.
Kirja on julkaistu, sitä saa lukea ja sitä saa arvioida. Hymyä huuleen.
Vierailija kirjoitti:
Niin, lukeminen on sillailla vapaaehtoinen harrastus, että vaikka Kauko Röyhkä HALUAISI että nuoret koulutetut naiset lukisivat hänen munansa naisseikkailuista, naisia ei voi pakottaa lukemaan.
Älä lue jos ei kiinnosta. On vähän tympeää, jos kustantaja kieltäytyy toteaen ettei sovi ajan henkeen. Julkaistaan vaan valtavirtaa, ja sitten itketään kun kukaan ei enää lue enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, lukeminen on sillailla vapaaehtoinen harrastus, että vaikka Kauko Röyhkä HALUAISI että nuoret koulutetut naiset lukisivat hänen munansa naisseikkailuista, naisia ei voi pakottaa lukemaan.
Älä lue jos ei kiinnosta. On vähän tympeää, jos kustantaja kieltäytyy toteaen ettei sovi ajan henkeen. Julkaistaan vaan valtavirtaa, ja sitten itketään kun kukaan ei enää lue enää.
Luin Röyhkän Wiki-sivua. Hänellä oli jo 1980-luvulla ongelmia saada kirjojaan kustannetuiksi, joten ihan pelkästään tämän ajan henkeä ja nuoria naisia ei voi asiasta syyttää.
Kun Otava ei halunnut kustantaa hänen kirjojaan, hän löysi kumppanin Likestä 1990-luvulla ja julkaisi monta kirjaa Liken kautta.
Like taas on ollut nyt jo vuosia Otavan omistuksessa js ylipäätään profiloitunut vähän nuorempien ihmisten kirjallisuuteen. Ei voittoa tuottavaa yritystoimintaa voi minun mielestäni sitouttaa tukemaan loputtomiin yksittäisen ihmisen taiteellisia pyrkimyksiä.
Se väite, että suomalaiset lakkaisivat lukemasta juuri siksi, että tämä Kaukon romaani reppanamiehestä ei ylittänyt kustantajan julkaisukynnystä ja on saatavana nyt ainoastaan omakustanteena, toki mehevän ilmaisen mainoskampanjan kera, ei oikein vakuuta ketään.
Vierailija kirjoitti:
Jos nuorten naisten sensuurihenkinen ideologia estää sekä kirjan julkaisun että muunlaisen edes neutraalin näkyvyyden ja arvooinnin niin kyllä silloin näitä nuoria voi jostain syyttää. Tai jos ei syytetä niin todetaan.
Eihän tuo itse edes lähde kiukuttelemaan. Hän nyt on vain yksi tuon roskaaatteen kelvottomaksi leimaamista kaikkien jo tähän nähtyjen jatkoksi.
Ei ole sensuroitu eikä ole estetty julkaisemista. Vähän noloa sulta agumentoida noin värittyneen valheellisesti, jatkuvasti.
Ja mikä nyt siis on se "roska-aate" sinun mielestäsi? jäi vähän epäselväksi...
Se voidaan kyllä todeta, ettei jossain kustantamossa nyt sitten kustannustoimittajat tosiaan valinneet kirjaa heille julkaisuun. Eipä ole enää kovin radikaalia, vai mitä.
Naisille yleiset näkemykset?
Ennen kirjailijat olivat yksilöitä. Kyllä varmaan liian pitkään naisjotain ja naisia on vähätelty, sitä ei voi kiistää. Mutta on heitä osattu myös nostaa ja arvostaa. Aivan kuin tämä puoli haluttaisiin täysin unohtaa.
Minusta naiset kirjoittivat määrällisesti paljon jo 70-luvulla. Heidän näkyvyytensä ja äänensä on kasvanut jatkuvasti. Mikä tässä riittää? Kuin pelkkä naiseus riittäisi kriteeriksi sanottavalle, toivottavasti ei!
Jos haluan suomen säilyvän suomalaisille suomenkielisenä olen nyt automaattisesti paha ihminen?
Veikkaan että hyvin moni edesmennyt naiskirjailija kääntyisi haudassaan tälläisestä leimasta.