Vierailija
Poiminta

Eikä välttämättä juomaankaan. Tämä ei ole mikään vaihe vaan jo vastasyntyneenä oli sellainen, että vain rintamaito kelpasi, mutta sekin vain imetettynä ja joka kerta oli tissiraivarit paitsi yöllä, jos ihan unisena imetti. Tissiraivarit vaati vartin rauhoittelun, mutta sen jälkeen imetys onnistui. Pumpattua maitoa ei suostunut juomaan tuttipullosta eikä pikkumukista eikä mistään millään. Kiinteiden kanssa oli alusta asti hankalaa. Useimmiten syömiseen liittyi joku raivari tai kieltäytyminen. Ja sama jatkuu edelleen. Lapsi menee painon suhteen alakäyrällä ja siksi syömisen onnistuminen olisi tärkeää. Välillä hän saattaa mieluummin koko päivän ja yön olla janossa ja nälässä (ja itkeä niitä) kuin suostua syömään tai juomaan mitään edes vettä. Ei kelpaa lempiruoat eikä uudet ruoat.

Olen neuvolassa kysynyt tähän neuvoa useamman kerran, mutta ei kukaan oikein anna muuta neuvoa, kuin että sitkeästi pitää vain kokeilla syömistä ja lapsi kyllä syö kun on nälkäinen (joo ei meidän lapsi vaan mieluummin itkee nälkää kuin syö). Ollaan käyty yksityislääkärillä tämän syömättömyyden vuoksi parikin kertaa, mutta ei olla saatu muuta apua kuin että kielijänne on ok, ei ole allergioita eikä mahavaivoja ja lapsi on terve muutenkin. Neuvola kyllä on huolissaan painosta mutta ei sano miten lapsen saa syömään (tai siis vatvoo sitä, että "ompa hankalaa ja kyllä kuulostaa rankalta ja mikähän siihen voisi auttaa ja eipä kyllä tule oikein ideoita että mikähän tässä nyt olisi" jne jne).

Ystävissä neuvojia riittää, mutta jokainen heistä hiljenee, kun tulee innokkaana näyttämään, että näin lapset syövät, eivätkä saa lastani syömään palaakaan tai lusikallistakaan. Anoppi etunenässä oli selittämässä miten teen kaiken väärin ja hän kyllä saa lapsen kuin lapsen syömään. Useamman kerran yritti ja lopputuloksena oli lapsen itku, ei yhtään syötyä palaa eikä lusikallista ja hermostunut anoppi.

Onko kellään muulla ollut vauvaa ja taaperoa, joka ei suostu syömään? Miten sait hänet syömään?

Sivut

Kommentit (240)

Vierailija

Ehdotuksiani: Suolisto-oireinen allergia. Ei näy testeissä, mutta aiheuttaa aina huonon olon syömisen jälkeen. Ruoka voi myös polttaa suussa allergian takia. Jos syömisestä tulee huono olo ei lapsi syö. Sama efekti on rintamaidolla, jos siinä on allergeenejä mukana.

Neurologisia ongelmia tai aistiyliherkkyyksiä: ei tunne nälkää tai ruoka tuntuu suussa oudolta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ehdotuksiani: Suolisto-oireinen allergia. Ei näy testeissä, mutta aiheuttaa aina huonon olon syömisen jälkeen. Ruoka voi myös polttaa suussa allergian takia. Jos syömisestä tulee huono olo ei lapsi syö. Sama efekti on rintamaidolla, jos siinä on allergeenejä mukana.

Neurologisia ongelmia tai aistiyliherkkyyksiä: ei tunne nälkää tai ruoka tuntuu suussa oudolta.

Miten selvitetään suolisto-oireinen allergia, jos se ei näy testeissä? 

Ja miten selvitetään nuo aistiyliherkkyydet (ruoka tuntuu oudolta)?

En enää keksi mistä haen apua, koska neuvola ei osaa auttaa eikä nämä muutama kokenut yksityinen lastenlääkärikään.

AP

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Anna sille jotain makeaa, karkkia/keksiä/pullaa/limua. Varmaan kelpaa ja pääasia, että saa jotain mahaansa.

Ei kelpaa. Ei kelpaa mehu, ei kelpaa pulla, jäätelö eikä keksi. Olen niitäkin epätoivoissani kokeillut. Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mene yksityiselle lastenlääkärille ja siellä alatte purkaa tilannetta, laittaa eteenpäin jatkoja, jos tarvetta.

Olemme olleet, kuten aloituksessa kirjoitin. Ja siellä selvitetty kielijänteet (on ok), allergiat (ei ole) ja muut jutut, joita näillä kahdella eri lääkärillä nyt tuli mieleen, ja lopputulos on, että lapsi on terve ja pitää vain yrittää tsempata häntä syömään. Ap

Vierailija

Onko olemassa mitään, mitä lapsi laittaa mielellään suuhunsa?

Oireiden syyn selvittäminen vaatii oirepäiväkirjaa, johon kirjataan kaikki suuhun laitettu ja käyttäytyminen. Eli salapoliisiksi on ryhdyttävä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Onko olemassa mitään, mitä lapsi laittaa mielellään suuhunsa?

Oireiden syyn selvittäminen vaatii oirepäiväkirjaa, johon kirjataan kaikki suuhun laitettu ja käyttäytyminen. Eli salapoliisiksi on ryhdyttävä.

Laittaa mielellään suuhunsa leluja, paperia, roskia, lakanaa, tyhjän lusikan, tyhjän haarukan, tyhjän mukin, sormensa, varpaansa ja oikeastaan mitä vain paitsi syötävää tai juotavaa. 

Olisiko sinulla vinkkiä mistä kohdin aloitan salapoliisityön?

Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtuu jos annat hänelle vauvojen maissinaksuja leikittäväksi? Et siis puhu syömisestä mitään?

Välillä saattaa syödä yhden naksun kolmesta, välillä vain heittelee niitä, välillä käyttää niitä leikeissään esim. tunkee jonkun leluauton sisään. Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos lapsi katsoisi samalla tablettia kun syötät häntä? Oletko kokeillut? Kannattaa yrittää kaikki konstit.

Joskus se auttaa, useimmiten ei. Ap

Vierailija

Selvästi lapsi kuitenkin syö jotain, kun puhut lempiruuista?

Mun siskon lapsi on ollut tosi nirso syömään. Erikoislääkäri sanoi, että kyseessä on aistiyliherkkyys, mihin viittaa esim. se, että lapsi syö mielellään melko väritöntä, koostumukseltaan tasaista ruokaa. Myös serkkuni lapsi on aisteiltaan herkkä, hän ei vauvana syönyt muuta kuin kaupan soseita, koska ne olivat tasalaatuisempia ja aina saman makuisia kuin äidin itse tekemät. Hän on jo teini, ruokavalikoima on toki laahejentunut, mutta herkkyys näkyy monessa suhteessa.

Siskolleni lääkäri sanoi neuvoksi, että lasta ei voi pakottaa, ja jos joka ryhmästä löytyy edes yksi ruoka-aine, niin sitten sitä. On se iso juttu verrattuna yhden tuttavan siskon asperger-lapseen (jo suunnilleen täysikäinen), joka ei ole juuri muuta elämässään syönyt kuin nakkia ja makaronia.

Mutta jos ongelmanne on todella huomattavasti tätä pahempi ja lapsi on pitkiä aikoja syömättä, niin mielestäni sinun pitää vaatia apua, vaikka sitten itse tehdyn lastensuojeluilmoituksen kautta. 

Jos kyseessä on ensimmäinen lapseni, niin lohdutan sen verran, että tuossa iässä todella monella lapsella on vaikeaa syömisten kanssa (tai siis heidän vanhemmillaan on), mutta yleensä se helpottaa jossain vaiheessa. Ja jos sinun lapsellasi syömiset ovat keskivertoa hankalampia normaalistikin, niin tämä vaihe todennäköisesti on koettelevampi.

Vierailija

Mulla ei ole antaa mitään ihmelääkettä mutta lohduksi haluan kertoa, että mieheni oli samanlainen vauvana ja lapsena. Vasta armeijassa sai yhtään massaa.
Nyt kahden lapsen isänä on oppinut syömään monipuolisemmin ja on jopa vähän pyöreä.
Vatsa hänellä on kuitenkin todella herkkä,ei pysty syömään mausteisia ruokia eikä esim. sipulia, kun vatsaa alkaa poltella heti.
Voisikohan pienellä lapsella kokeilla närästyslääkettä 🤔

Itse varmaan ruoka-aikoina antaisin kulhoon vauvojen soseruokia/herkkuja joilla saisi leikkiä kun muut syö, en siis syöttäisi kuin siihen aikaan kun olet huomannut, että syö edes sen vähän jolla pysyy hengissä.

Vierailija

Minä veikkaan allergiaa todella suurella todennäköisyydellä. Kerran juttelin juuri samankaltaisesta tilanteessa olevan äidin kanssa. Vinkkasin että kokeilisi maidotonta, kanamunatonta jne ruokavalioa lapselle edes kolmen päivän ajan. Kokeilun jälkeen äiti kertoi että lapsi ahmii ruokaa ja kasvojen värikin on muuttunut jo terveemmäksi. Heillä syyllinen oli maitoallergia selkeni myöhemmin kun palautti poissa olleita ruoka-aineita käyttöön takaisin.

allergiatestit näyttävät vain tietyillä välittäjäaineilla oireilevat allergiat. Ei kaikkia. Joskus allergiatestit näyttävät vääriä positiivisia tuloksia mutta vielä useammin ne näyttävät vääriä negatiivisia.

Varmin tapa todeta allergiat on että rupeat pitämään kaikesta lapsen syömisestä tarkkaa kirjaa ja oirepäiväkirjaa. Et siis kirjoita lihaperunat vaan ihan kaikki ainesosat erikseen mitä ruuassa on. Ja oirepäiväkirjaan kirjaat muutokset ruokahalussa, unissa, mahdolliset ihottumat jne.

Jos ruokahalu on kokoajan huono veikkaisin että syyllinen(syylliset) ovat jokapäivä käytettyjä ruoka-aineita esim maito, kanamuna, ruis, vehnä jne. Voitko pitää lasta muutaman päivän tarkalla ruokavaliolla jolloin pidät kirjaa syömisistä ja oireista. Suunnittelet etukäteen mitä ruokia lapselle tarjoat ja pidät tiukasti kiinni maidoton, kanamunaton jne linjasta niin saatat saada esim kolmessa päivässä näkyviin paraneeko lapsen ruokahalu jos ei syö näitä poisjätettyjä aineita.

Eli tarjoaisi lapselle esim kalkkunaa, possua, päärynäsosetta, maissinaksuja, maissia, riisiä, mustikoita, bataattia, kuorittua tuorekurkkua, vesimelonia jne. Keväisin yleisesti hyvin siedettyjä ruoka-aineita kuten yllä ja tekisin niistä lapsen ruuat kolmen päivän ajan. Jos vointi paranisi palauttaisi suurimman osan poisjätetyistä aineista ja käyttäisin niitä eripäivinä eli jos ma ja ti käyttäisi kauraa. Ke ja to voisi sitten käyttää ruista jne. Siten seuraisin tarkasti kirjanpidosta tuleeko jostain ruoka-aineista muutosta ruokahaluun tai muuta oiretta (kovaa hikkaamista, nieleskelyä, punoitusta ym). Maidon, kanamunan, vehnän, tomaatin, sitrukset ja pähkinät palauttaisin vasta kun muuten asia selvä. Jos taas dietti ei auttaisi olettaisin että ei kyse ruoka-aine allergiasta mutta sitten keskittyisin selvittämään refluksin mahdollisuutta.

Tsemppiä ap salapoliisin työhön!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Selvästi lapsi kuitenkin syö jotain, kun puhut lempiruuista?

Mun siskon lapsi on ollut tosi nirso syömään. Erikoislääkäri sanoi, että kyseessä on aistiyliherkkyys, mihin viittaa esim. se, että lapsi syö mielellään melko väritöntä, koostumukseltaan tasaista ruokaa. Myös serkkuni lapsi on aisteiltaan herkkä, hän ei vauvana syönyt muuta kuin kaupan soseita, koska ne olivat tasalaatuisempia ja aina saman makuisia kuin äidin itse tekemät. Hän on jo teini, ruokavalikoima on toki laahejentunut, mutta herkkyys näkyy monessa suhteessa.

Siskolleni lääkäri sanoi neuvoksi, että lasta ei voi pakottaa, ja jos joka ryhmästä löytyy edes yksi ruoka-aine, niin sitten sitä. On se iso juttu verrattuna yhden tuttavan siskon asperger-lapseen (jo suunnilleen täysikäinen), joka ei ole juuri muuta elämässään syönyt kuin nakkia ja makaronia.

Mutta jos ongelmanne on todella huomattavasti tätä pahempi ja lapsi on pitkiä aikoja syömättä, niin mielestäni sinun pitää vaatia apua, vaikka sitten itse tehdyn lastensuojeluilmoituksen kautta. 

Jos kyseessä on ensimmäinen lapseni, niin lohdutan sen verran, että tuossa iässä todella monella lapsella on vaikeaa syömisten kanssa (tai siis heidän vanhemmillaan on), mutta yleensä se helpottaa jossain vaiheessa. Ja jos sinun lapsellasi syömiset ovat keskivertoa hankalampia normaalistikin, niin tämä vaihe todennäköisesti on koettelevampi.

Lapsellani on tosiaan aina ollut tiettyjä lempiruokia, joita monesti suostuu syömään, mutta ei ollenkaan aina. Sitten on ruokia, joita ei suostu ikinä syömään, vaikka aikuisen näkökulmasta ne olisi samanlaisia kuin ne lempiruoat ja niitä on maistettu varmaan 20 kertaa ja aina reaktio on, että ei kelpaa ja niinä päivänä ei sitten kelpaa edes ne lempiruoat, siis sen jälkeen kun ollaan yritetty antaa jotain mistä ei tykkää (vaikka siis luulimme, että voisi tykätä). Lapsi ei ole pitkiä aikoja syömättä, korkeintaan 1,5 vrk, mutta koska tuollainen syömätön 1,5 vrk on sitten pelkkää nälkäitkua, niin alan väsyä siihen (kun sellaista on ollut koko tämän 1v 4kk ajan). Vähällä syömisellä saattaa mennä 10 vrk ja sitten joskus on yksittäinen päivä kun syö hyvin. Neuvola ei ole vakavasti huolissaan, sanovat vain aina että pitäisi saada paino nousuun kun se laahaa liian matalana (mutta ei vakavaa vielä). Ap 

Vierailija

Tsemppiä, kuulostaa hirmu hankalalta. Mulla oli pienenä (no vähän vieläkin) ongelmia sekä ruuan rakenteen että makujen kanssa. "Ruokafobiani" on helpottanut vasta kun tulin aikuiseksi eikä kukaan enää tuputtanut mitään.

Tämä on tosi radikaali ehdotus, mutta olisikohan mahdollista että et muutamaan päivään ollenkaan ns istuttaisi lasta syömään, jos on mennyt jotenkin lukkoon että koko tilanne ahdistaa? Sinä ja muut perheenjäsenet söisitte tietty ihan normisti, toteaisitte vaan että odota hetki, me syödään nyt. Jos lapsi haluaa ruokaa niin sitten tottakai annatte, vaikka suoraan omalta lautaselta alkuun.

Kämppään voisi jättää sinne tänne tarjolle hedelmiä, leipää, keksejä, vihanneksia yms. erilaisia asioita sanomatta niistä sen enempää mitään. Ja tietty juotavaa nokkamukeissa tms.?

Tiedän että tämä kuulostaa varmaan ihan naurettavalta ajatukselta, mutta tuollainen tuli entisenä huonosti syövänä lapsena mieleen. Se tuputtaminen mitä esim. tarhassa tehtiin oli superahdistavaa. Yritä välttää sanomasta mitään "ihmisen on pakko syödä/juoda" tai määräämästä lasta ruokapöydän ääreen tms.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minä veikkaan allergiaa todella suurella todennäköisyydellä. Kerran juttelin juuri samankaltaisesta tilanteessa olevan äidin kanssa. Vinkkasin että kokeilisi maidotonta, kanamunatonta jne ruokavalioa lapselle edes kolmen päivän ajan. Kokeilun jälkeen äiti kertoi että lapsi ahmii ruokaa ja kasvojen värikin on muuttunut jo terveemmäksi. Heillä syyllinen oli maitoallergia selkeni myöhemmin kun palautti poissa olleita ruoka-aineita käyttöön takaisin.

allergiatestit näyttävät vain tietyillä välittäjäaineilla oireilevat allergiat. Ei kaikkia. Joskus allergiatestit näyttävät vääriä positiivisia tuloksia mutta vielä useammin ne näyttävät vääriä negatiivisia.

Varmin tapa todeta allergiat on että rupeat pitämään kaikesta lapsen syömisestä tarkkaa kirjaa ja oirepäiväkirjaa. Et siis kirjoita lihaperunat vaan ihan kaikki ainesosat erikseen mitä ruuassa on. Ja oirepäiväkirjaan kirjaat muutokset ruokahalussa, unissa, mahdolliset ihottumat jne.

Jos ruokahalu on kokoajan huono veikkaisin että syyllinen(syylliset) ovat jokapäivä käytettyjä ruoka-aineita esim maito, kanamuna, ruis, vehnä jne. Voitko pitää lasta muutaman päivän tarkalla ruokavaliolla jolloin pidät kirjaa syömisistä ja oireista. Suunnittelet etukäteen mitä ruokia lapselle tarjoat ja pidät tiukasti kiinni maidoton, kanamunaton jne linjasta niin saatat saada esim kolmessa päivässä näkyviin paraneeko lapsen ruokahalu jos ei syö näitä poisjätettyjä aineita.

Eli tarjoaisi lapselle esim kalkkunaa, possua, päärynäsosetta, maissinaksuja, maissia, riisiä, mustikoita, bataattia, kuorittua tuorekurkkua, vesimelonia jne. Keväisin yleisesti hyvin siedettyjä ruoka-aineita kuten yllä ja tekisin niistä lapsen ruuat kolmen päivän ajan. Jos vointi paranisi palauttaisi suurimman osan poisjätetyistä aineista ja käyttäisin niitä eripäivinä eli jos ma ja ti käyttäisi kauraa. Ke ja to voisi sitten käyttää ruista jne. Siten seuraisin tarkasti kirjanpidosta tuleeko jostain ruoka-aineista muutosta ruokahaluun tai muuta oiretta (kovaa hikkaamista, nieleskelyä, punoitusta ym). Maidon, kanamunan, vehnän, tomaatin, sitrukset ja pähkinät palauttaisin vasta kun muuten asia selvä. Jos taas dietti ei auttaisi olettaisin että ei kyse ruoka-aine allergiasta mutta sitten keskittyisin selvittämään refluksin mahdollisuutta.

Tsemppiä ap salapoliisin työhön!

Kiitos. Kokeilen tätä. Mutta en uskalla maidotonta ja viljatonta kokeilla kovin montaa päivä putkeen, mutta tuo kolme-neljä päivää on varmaan ihan turvallinen kokeilla. AP

Vierailija

15 jatkaa

kerroit noista ruuista joiden jälkeen lapsi ei suostu syömään mitään. Onko niissä jotain erityisiä ainesosia? Esim kanamunaa, jotain tiettyä maustetta ? Ehkä niissä on jotain josta tulee lapselle syystä tai toisesta tosi huono olo. Ja siksi ei syö enää mitään niiden jälkeen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä, kuulostaa hirmu hankalalta. Mulla oli pienenä (no vähän vieläkin) ongelmia sekä ruuan rakenteen että makujen kanssa. "Ruokafobiani" on helpottanut vasta kun tulin aikuiseksi eikä kukaan enää tuputtanut mitään.

Tämä on tosi radikaali ehdotus, mutta olisikohan mahdollista että et muutamaan päivään ollenkaan ns istuttaisi lasta syömään, jos on mennyt jotenkin lukkoon että koko tilanne ahdistaa? Sinä ja muut perheenjäsenet söisitte tietty ihan normisti, toteaisitte vaan että odota hetki, me syödään nyt. Jos lapsi haluaa ruokaa niin sitten tottakai annatte, vaikka suoraan omalta lautaselta alkuun.

Kämppään voisi jättää sinne tänne tarjolle hedelmiä, leipää, keksejä, vihanneksia yms. erilaisia asioita sanomatta niistä sen enempää mitään. Ja tietty juotavaa nokkamukeissa tms.?

Tiedän että tämä kuulostaa varmaan ihan naurettavalta ajatukselta, mutta tuollainen tuli entisenä huonosti syövänä lapsena mieleen. Se tuputtaminen mitä esim. tarhassa tehtiin oli superahdistavaa. Yritä välttää sanomasta mitään "ihmisen on pakko syödä/juoda" tai määräämästä lasta ruokapöydän ääreen tms.

Kiitos. Kokeilen tätäkin ainakin yksittäisinä päivinä. Koska lapsi on muutenkin välillä koko päivän syömättä, niin ei tuosta kokeilusta johtuva mahdollinen syömättömyys olisi sen pahempi asia. Ap

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat