Lue keskustelun säännöt.
IS: Kauko Röyhkä avautuu kustannusalasta: Myös valkoisella heteromiehellä on seksuaalielämää, sellaista ei haluta
03.06.2026 |
Hänen mukaansa kustannusmaailma on mennyt vähän sellaiseksi, että suurin osa lukijoista on yliopistokoulutettuja naisia, joilla on tietynlainen näkemys. Vanhemmat mieskirjailijat saattavat olla vaikeuksissa näiden naislukijoiden kanssa, Röyhkä ajattelee.
- Myös valkoisella heteromiehellä on seksuaalielämää, sellaista ei haluta, Röyhkä väittää.
- Mun näkemykset ovat liikaa. Ne eivät ole ajan hengen mukaisia. Se näkyy monessa asiassa, esimerkiksi ruoassa. Jos syöt lihaa, se ei sovi tai että ajat autoa.
- Tuntuu, että 60-vuotiaan elämäntavat ovat jo liikaa. Et ota vähemmistöjä huomioon.
Sama juttu täällä. Heti kun hopeakettu avautuu seikkailuistaan naisteen kanssa palstan yliopistonaiset hyökkäävät päälle kuin yleinen syyttäjä ilmiantoineen
Kommentit (738)
Vierailija kirjoitti:
Ei puhuta suotta kuplista.
Jos elät edistyksellisten kuplassa niin jokainen trans, poly, queer, vegaani, palestiina, anti-rasismi, anti- fa.. koko hela rimpsu- aiheinen kirja, levy tai vaikka tyylivillitys on Just Sulle Ja Sun KamuilleTehty.
Se vaan kun se suurin osa meistä ei kuulu tuohon kuplaan. The Kuplaan.
Näkyy tämä enemmistö miten rehellisesti vaikka mediasisällöissä? No ei näy. Se halutaan liuottaa sisään The Kuplaan vaikka väkisin väsyttämällä. Häpäisemällä, pakottamalla, vaientamalla, pelottelemalla, leimaamalla.."ethän sinä vain ole sellainen. Ethän sinä vain KEHTAA!?"
Tämän kun tajuaa niin tajuaa jo aika paljon nykyhetkestä. Ja vähän ehkä Röyhkän ärsyttävyydestäkin. Tällä kertaa hänen, kohta jonkun muun.
Se on juuri noin! Ja asiaa edistää/lietsoo nämä mediaan pesiytyneet wokettajat. Hyi hitto!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, lukeminen on sillailla vapaaehtoinen harrastus, että vaikka Kauko Röyhkä HALUAISI että nuoret koulutetut naiset lukisivat hänen munansa naisseikkailuista, naisia ei voi pakottaa lukemaan.
Hän tarkoittaa KUSTANTAJAN edustajia/lukijoita.
Kyllähän tuollainen vinouma pilaa kirjallisuuden monipuolisuutta, jos siellä esiseula on liian homogeeninen.
On tuossa tietty perä, haluaako joku lukea vain kirjoja jotka ovat kaikukammio omille ajatuksille? Minua kiinnostaa enemmän muiden näkökulmat kuin papukaija peilaamassa omiani.
Halutaanko meidän olevan tälläisiä valistuneita, uteliaita ja moniruokaisia lukijoita? Ei näytä siltä. Ja ikävästi liittyy kirjallisuuskentän tietynlainen naisistuminen. Jopa työväenluokkaa edustamaan asettuneet työntävät umpiennustettavaa feminismiosoittelua. Keskiluokan yliopistonaiset hieman toisilla sisällöillä ja otteilla (elitistinen urbaani polyamorinen multigender viherpiiperrys) tunkevat luukusta sisään yhtä ohjelmoivaa tavaraa.
En minäkään olisi arvannut että joskus vielä puolustaisin Röyhkän kirjoja mutta tämän kaiken nykyisen aatteellisen yksipuolisuuden keskellä tekee kummasti mieli. Hän ei sentään ole tosikko.
En usko, että kyse on aatteesta tai ideologiasta. Harva enää kustantaa sellaista. Kyse on siitä, että onko kirjallisuudelle lukijoita.
Ruvetkaa miehet lukemaan ja ostamaan kirjoja.
Toivoisin, että te naiset kyllästyisitte lukemaan pride/uhrimentaliteetilla kyllästettyjä domestikoituja ihmissuhdevatvontoja ja kustantajat voisivat laajentaa tarjontaa. Olen samaa mieltä, että kustannustoiminta on muuttunut täysin markkinavetoiseksi, julkaistaan vain sitä, mitä odotetaan tulevan myydyksi.
Toivolla ei kirjoja myydä, joten se on ihan sama mitä sinä toivot. Agitoi mieskavereitasi ostamaan haluamiasi kirjoja, niin ehkä tilanne muuttuu. Miksi te miehet luette vain jotain Remestä?
Koska nää naisten vanhatkin bulkkikirja-lukemistot täynnä "rohkeita" kohtauksia olikin sellaista jatkuvassa angstissa rypemistä? Samoin esim. jokavuotiset hallmarkin joululeffat on ihan tietyllä formaatilla tehtyä josta epätoivossa rypeminen puuttuu täysin.
Kumma kyllä miten kustannusala suomessa ei ole noita trendejä huomannut.
Miten nämä liittyvät tähän? Jos miehet oikeasti haluaisivat lukea kirjoja, heille olisi tarjolla runsaasti kirjallisuutta. Kirjallisuuden historiasta löytyy niin paljon laadukkaita miesten kirjoittamia kirjoja, että niiden lukemiseen ei yksi elämä riitä. Jos ei löydy laadukasta kotimaista miesten kirjoittamaa nykykirjallisuutta, ulkomailta löytyy.
Naiset lukevat ylipäätään kaikkea paljon enemmän kuin miehet, ja siksi heille on tarjolla paljon erilaista. Ainoa ratkaisu miesten kirjojen tarjonnan puutteisiin on se, että miehet alkavat lukea ja vaatia. Siis kysynnän kautta. Älä pelaa pleikkaa ja tumputa nettipornolle vaan lue. Ja anna naisten lukea mitä naiset lukevat. Se ei ole sinulta pois.
Puhuin siitä että tarjonta yksipuolistuu kun tarjoava taho uppoaa omaan harhaiseen ideologiaansa ja rupeaa tuputtamaan pelkkää yhdenlaista materiaalia luettavaksi. Ei siis ole mitään vaihtoehtoista luettavaa kun sitä ei kustanneta. Ihan vastaavasti jos radiota kuuntelee niin siellä on parin musiikkipäällikön keskenään päättämät bulkkimusiikki soittolistat kaikille tarjolla, ja jos haluaa vaihtoehtoja niin on pakko ruveta hakemaan musiikkia striimipalveluista.
Missä nuo kirjallisuuden striiimipalvelut mahtaa olla?
Huvittavaa kyllä, kirjailijat just vihaa striimipalveluita :D
Toki lähinnä ne, joiden kirjoja kustantajat kustantaa muutenkin.
Sun maailmassasi ei ole mitään muuta viihdettä kuin juuri tänään tehty ja kaupallisesti jaeltu? Kehotan perehtymään vaikka ihan Project Gutenbergiin. Sieltä löytyy niin paljon miesten tekemiä mestariteoksia, jotka sopivat konservatiivisiin arvoihin, ettei yhtään uutta teosta tarvitse koskaan kirjoittaa.
Ja sitten jos haluat nimenomaan nykykirjailijoiden teoksia, omakustanteita ilmestyy kovempaa tahtia kuin yksikään ihminen ehtii lukea, kaikissa genreissä. Tekoäly tekee mieleisesi kirjan.
Monenlaisia itkunaiheita hyväksyn, mutta en sitä että kirjoja tai musiikkia ei olisi saatavilla vuonna 2026.
-eri.
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena, mutta inhottaako muita se, kun jossain ei-eroottisessa kirjassa tulee vastaan tyyliin "hänen terhakat rinnat pomppivat" -tyylinen kuvailu? (Ei sillä, itseäni ällöttää kyseinen kuvailu jokainen kerta).
Miksi onkin niin, että mieskirjoittajat yleensä käyttävät tällaista kieltä, kun naiskirjoittajissa (edes niissä eroottisissa tarinoissa) ei kuvailla miehiä tyylillä "könsikkään suonikas miehuus heilahteli kuin kellon viisari".
Varmaan siksi, koska naiset keskimäärin pitävät eri asioista, ja hahmottavat maailmaa eri tavalla. Naisystävä lukee nyt eroottisia fantasiaromaaneja, jotka ovat kuin Forgotten Realms- bulkkifantasiaa sekoitettuna 50 shades of greyhin. On kuulemma kovin tuhmaa ja kiihottavaa tyyliin (enkelivampyyrihaltia kietoi voimakkaat siipensä ympärilleni, ja rakasteli minua aistillisesti)....
Pentuna lainasin kirjastosta Philip Rothin ja Brian Aldissin romaaneja, niissä on vähän eri meininki. Ja nekin ovat kesyjä verrattuna tiettyihin Gonzokirjoihin, joita en edes kehtaa nimeltä mainita. Näissä elämäkerrallisissa/autofiktiivisissä jutuissa on vielä se jokin totuuspohja mukana, mikä antaa tekstille eri sävyn kuin "Johanna suuteli Jania tulisesti". Harmillista kyllä, mutta oikeassa maailmassa kohtaus, jossa köyhä juutalaispoika ra iskaa pahaa-aavistamattoman maksapihvin mainostelineen takana, tai jotain vielä pahempaa, on uskottavampi kuin kohtaus, jossa "tumma Carlos, joka on sekä miehekäs, mutta herkkä ja aistillinen, otti Esmeraldan syleilyynsä, jolloin he molemmat saivat maata järisyttävän orgasmin kartanon uima-altaan reunalla".
Seksiä on myös kirjoissa, joissa se ei ole lainkaan pääosassa. Ainakin Paul Austerilta ja Haruki Murakamilta muistan lukeneeni kohtauksia, jotka jäivät mieleeni. Ne tavallaan nivoutuvat muihin asioihin, ja saattavat olla symbolisia. Joskus aikamoinen mindf uck.
Tulee mieleen eräät itäeurooppalaiset taideleffat, joissa saattaa olla jokin todella outo se ksiin viittaava kohtaus, joka jää vaivaamaan. Joskus pari äännähdystä, kolahdusta ja varjoa lautojen raosta -> zoomaus järvestä nousevaan saukkoon on paljon vaikuttavampi kuin vaikka suoran aktin kuvaaminen. Siitä tunnistaa taitavan ohjaajan. Jotkut kirjailijat pystyvät samaan käyttämällä sanoja.
Menin vähän sivuraiteille, mutta huvinsa kullakin. Kiva, että naisystävä tykkää. Ihmiset noin yleensä lukevat liian vähän, ja melkein mikä tahansa pidempi teos on jollain tavalla nettopositiivinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, lukeminen on sillailla vapaaehtoinen harrastus, että vaikka Kauko Röyhkä HALUAISI että nuoret koulutetut naiset lukisivat hänen munansa naisseikkailuista, naisia ei voi pakottaa lukemaan.
Hän tarkoittaa KUSTANTAJAN edustajia/lukijoita.
Kyllähän tuollainen vinouma pilaa kirjallisuuden monipuolisuutta, jos siellä esiseula on liian homogeeninen.
On tuossa tietty perä, haluaako joku lukea vain kirjoja jotka ovat kaikukammio omille ajatuksille? Minua kiinnostaa enemmän muiden näkökulmat kuin papukaija peilaamassa omiani.
Halutaanko meidän olevan tälläisiä valistuneita, uteliaita ja moniruokaisia lukijoita? Ei näytä siltä. Ja ikävästi liittyy kirjallisuuskentän tietynlainen naisistuminen. Jopa työväenluokkaa edustamaan asettuneet työntävät umpiennustettavaa feminismiosoittelua. Keskiluokan yliopistonaiset hieman toisilla sisällöillä ja otteilla (elitistinen urbaani polyamorinen multigender viherpiiperrys) tunkevat luukusta sisään yhtä ohjelmoivaa tavaraa.
En minäkään olisi arvannut että joskus vielä puolustaisin Röyhkän kirjoja mutta tämän kaiken nykyisen aatteellisen yksipuolisuuden keskellä tekee kummasti mieli. Hän ei sentään ole tosikko.
En usko, että kyse on aatteesta tai ideologiasta. Harva enää kustantaa sellaista. Kyse on siitä, että onko kirjallisuudelle lukijoita.
Ruvetkaa miehet lukemaan ja ostamaan kirjoja.
Toivoisin, että te naiset kyllästyisitte lukemaan pride/uhrimentaliteetilla kyllästettyjä domestikoituja ihmissuhdevatvontoja ja kustantajat voisivat laajentaa tarjontaa. Olen samaa mieltä, että kustannustoiminta on muuttunut täysin markkinavetoiseksi, julkaistaan vain sitä, mitä odotetaan tulevan myydyksi.
Toivolla ei kirjoja myydä, joten se on ihan sama mitä sinä toivot. Agitoi mieskavereitasi ostamaan haluamiasi kirjoja, niin ehkä tilanne muuttuu. Miksi te miehet luette vain jotain Remestä?
Yäk, viimeksi luin Remestä kasiluokalla joskus 21-22 vuotta sitten. Oli se silloin ihan ok kai. Pommi agentti pum räjähdys piu-pau vrooom -> MYRKKY-PÖPÖ LENTO KONEESSA piu piu pam pam sankari pelasti kaiken.
Ainoa, mikä jäi mieleen oli kohtaus, kun pahikset uhkasivat laittaa silmän lasiaisen tilalle jotain happoa. Ja kun snägärillä joku rupesi nauramaan eräälle pahikselle että se on venäläinen n-sana (koska oli tummaihoinen venäläinen).
Agitoin mies- ja naiskavereita lukemaan kirjoja ainoastaan, jos ne liittyvät johonkin asiaan tai keskusteluun. Yhdessä discord porukassa luettiin kukin tahoillamme eri kielillä Harmangen Moi les hommes, je les déteste ihan vaan siksi kun se on niin paska kirja ja voitiin nauraa sille. Ja sen lukee vartissa, koska on niin lyhyt ja yhdellä sivulla on viisi kirjainta.
Tuo kaveri, jolle vastasit on 90% varmuudella provo. Surullista, jos ei ole.
Aika moni kohuttu mutta myös kirjallisesti arvostettu mieskirjailijaa kuvaa seksiä kirjoissaan kuten Hanif Kureishi tai Michel Houellebecq. Ei tuossa sinänsä pitäisi olla kirjallisuudenystävälle mitään kummastelavaa tai yököteltävää, se on ainakin harhakäsitys että nämä kirjojen miehet olisivat jotain virheettömiä sankareita tai suurenmoisia naistenmiehiä.
Pystyykö nainen käsittelemään omaa himoaan tai yhtä analyyttisesti tai raadollisesti kuin mies? Saa suositella jos tietää tälläisen naiskirjailijan mikä ei säästele ketään. Siis että pönkitettäisiin jotain kirjailijan omaa seksuaalista suuruudenhulluutta, eihän sellaista jaksa kukaan ottaa vakavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, lukeminen on sillailla vapaaehtoinen harrastus, että vaikka Kauko Röyhkä HALUAISI että nuoret koulutetut naiset lukisivat hänen munansa naisseikkailuista, naisia ei voi pakottaa lukemaan.
Hän tarkoittaa KUSTANTAJAN edustajia/lukijoita.
Kyllähän tuollainen vinouma pilaa kirjallisuuden monipuolisuutta, jos siellä esiseula on liian homogeeninen.
On tuossa tietty perä, haluaako joku lukea vain kirjoja jotka ovat kaikukammio omille ajatuksille? Minua kiinnostaa enemmän muiden näkökulmat kuin papukaija peilaamassa omiani.
Halutaanko meidän olevan tälläisiä valistuneita, uteliaita ja moniruokaisia lukijoita? Ei näytä siltä. Ja ikävästi liittyy kirjallisuuskentän tietynlainen naisistuminen. Jopa työväenluokkaa edustamaan asettuneet työntävät umpiennustettavaa feminismiosoittelua. Keskiluokan yliopistonaiset hieman toisilla sisällöillä ja otteilla (elitistinen urbaani polyamorinen multigender viherpiiperrys) tunkevat luukusta sisään yhtä ohjelmoivaa tavaraa.
En minäkään olisi arvannut että joskus vielä puolustaisin Röyhkän kirjoja mutta tämän kaiken nykyisen aatteellisen yksipuolisuuden keskellä tekee kummasti mieli. Hän ei sentään ole tosikko.
En usko, että kyse on aatteesta tai ideologiasta. Harva enää kustantaa sellaista. Kyse on siitä, että onko kirjallisuudelle lukijoita.
Ruvetkaa miehet lukemaan ja ostamaan kirjoja.
Toivoisin, että te naiset kyllästyisitte lukemaan pride/uhrimentaliteetilla kyllästettyjä domestikoituja ihmissuhdevatvontoja ja kustantajat voisivat laajentaa tarjontaa. Olen samaa mieltä, että kustannustoiminta on muuttunut täysin markkinavetoiseksi, julkaistaan vain sitä, mitä odotetaan tulevan myydyksi.
Mitä kettua nyt taas? Vapaa maa, ja markkinatalous. Tottakai ihmiset ostavat sitä, mikä myy ja päin vastoin. Ja eiköhän tämä Röyhkän kirja ole juuri sitä ihmissuhdesäätöä. Setämiesversio salkkareista painettuna.
Minustakin olisi kiva, jos ihmiset lukisivat samoja kirjoja kuin minä itse (ei olisi). He lukevat, mitä huvittaa. Ja rahalla sekä yliopistokirjaston jäsenydellä saa kaikkea kivaa. Neukkulaisia sukellusveneiden manuaaleja, RANDin declassified-analyysejä kylmän sodan ajalta, nuotit Monteverdin oopperoihin tai Aureliuksen meditaatiot alkuperäisessä asussaan.
Tämä ei olisi ollut mahdollista vielä kymmenen vuotta sitten. Ja tekoäly kääntää lähes kaikki kielet englanniksi tosi hyvin, ja lukee jpeg- tai pdf-tiedostot automaattisesti.
Itse luen kirjat kirjoina, ja katson pornon pornona. Joku saattaa lukea pelkkiä dekkareita tai hentai-mangaa. Ei oo multa pois.
Tuo argumentti, että yhteiskunnan tulisi kontrolloida kansalaisten luku-, elokuva- tai musiikkitottumuksia on juuri se, mitä woke-vasemmisto käyttää. Wööö miksi mun lyhytelokuvaa ei katso/rahoita kukaan (juoni: kesäkurpitsa menee pyllyyn kun joku lausuu lukion kotitehtävän kuuloisen runon)? Tai vaikka katso jotain naisten jääkiekkoa.
Naiset saavat tehdä just tasan mitä haluavat, kuten miehetkin, ja lukea kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Eivät kustantamot toimi niin että lähetät toiveen saada mieleistäsi kirjallisuutta.
Kuinka moni on tilannut nykyistä jo pidempäänkin jatkunutta woketusohjelmointia? Ei kukaan. Tai ehkä tietyt puolueet, niiden aktiivikannattajat ja toimittelijaluokka. Mutteivät perustavikset eli enemmistö. Joista iso osa myös jättää ilmiselvät wokesisällöt hyllyyn.
Eli kyllä kustannustoiminta on paljon mutkikkaampaa kuin että jätät kauppiaan ilmoitustaululle toiveen halutusta kirjasta. Eikä kirjallisuuden idea olekaan tuo. Muttei se ole myöskään jostain johdettu massojen aivopesu yhdenmukaiseen ideologiaan joka vielä pyyhkii kaiken entisen pois näkyviltä (kilpailemasta).
Kustantamot tasan tarkkaan tekevät rahaa. Toimittajakentällä on enemmän vasemmistolaisia ja wokea, kyllä, mutta se on aivan eri maailma kuin kaunokirjallisuuden kustantaminen. Eikä suuri osa suomalaisista enää edes lue jotain hesaria, vaan hankkivat uutisensa eri lähteistä. Miksi maksaa siitä, että saat jonkun Saska Saarikoski- version ja suomennoksen BBC:n uutisesta kolme päivää myöhässä?
Ja tässäkin markkinatalous toimii. Jos jokin asia on yleisölle liian woke, se ei myy. Katso, mitä kävi vaikkapa tietyille Disneyn leffoille tai Jaguarille. Kauko-paralle taisi käydä käänteinen go woke-go broke- ilmiö.
Saan sellaisen kuvan, että mielestäsi ks. ilmiön tulisi toimia ainoastaan yhteen suuntaan. Tämähän on melkein kuin Saara Särmän kanssa väittelisi. Oh the ironing and the turntables.
Olen siis itse perus_hetero_työ_ukko. On auto ja juon olutta sekä wokevassareiden kyyneliä. Tuo väitetty massojen aivopesu jää kyllä näyttämättä toteen ainakaan kustantamoissa. Jos wokesisältö jää hyllyyn, ei mikään kustantamo julkaise sellaista. Jos on kysyntää, se julkaistaan. Niin yksinkertaista.
Ne kustantamot ovat lähempänä pankkeja kuin mediatalojen toimituksia. Ei kukaan myönnä asuntolainaakaan, vaikka olisi sama puoluekirja, jos taustalla 100 maksuhäiriömerkintää eikä tuloja. Jotenkin hassua joutua vääntämään oletettavasti aikuiselle ihmiselle rautalangasta tuollainen perusasia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena, mutta inhottaako muita se, kun jossain ei-eroottisessa kirjassa tulee vastaan tyyliin "hänen terhakat rinnat pomppivat" -tyylinen kuvailu? (Ei sillä, itseäni ällöttää kyseinen kuvailu jokainen kerta).
Miksi onkin niin, että mieskirjoittajat yleensä käyttävät tällaista kieltä, kun naiskirjoittajissa (edes niissä eroottisissa tarinoissa) ei kuvailla miehiä tyylillä "könsikkään suonikas miehuus heilahteli kuin kellon viisari".
Katsoin eilen Rubensin taidetta käsittelevän dokun, siinä jokainen nänni (niitä oli paljon) oli sumennettu. Naurettavaa. Mistä moinen viktoriaaninen puritaaninen siveys jälleen kumpuaa? En jaksa tätä hyvesignalointia akateemisten sivistyneiden naisten toimesta, jotka haluavat tehdä selvää hajurakoa alhaisten insta-beibejen maailmaan? Ehkä olisi hyvä kääriä kaikki kirjat sellofaaniin ja lisätä suuri tarra, jossa varoitetaan asenteellisille lukijoille, että esimerkiksi terhakkaat rinnat mainitaan sivulla 216? Voi aiheuttaa ällötystä, koska patriarkaatti.
Kyllähän tämä nännihysteria tulee Amerikan maalta, ja sieltä evankelikaalisten kristittyjen puolelta. Mutta toki aina hyvä syyttää suomalaisia akateemisia naisia.
Jos oltaisiin johdonmukaisia seksuaalisen vapautumisen suhteen niin silloin tietynlaiset keski-ikäiset mieskirjailijat eivät aiheuttaisi omituista, vihaa tihkuvaa kiihkoilua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, lukeminen on sillailla vapaaehtoinen harrastus, että vaikka Kauko Röyhkä HALUAISI että nuoret koulutetut naiset lukisivat hänen munansa naisseikkailuista, naisia ei voi pakottaa lukemaan.
Hän tarkoittaa KUSTANTAJAN edustajia/lukijoita.
Kyllähän tuollainen vinouma pilaa kirjallisuuden monipuolisuutta, jos siellä esiseula on liian homogeeninen.
On tuossa tietty perä, haluaako joku lukea vain kirjoja jotka ovat kaikukammio omille ajatuksille? Minua kiinnostaa enemmän muiden näkökulmat kuin papukaija peilaamassa omiani.
Halutaanko meidän olevan tälläisiä valistuneita, uteliaita ja moniruokaisia lukijoita? Ei näytä siltä. Ja ikävästi liittyy kirjallisuuskentän tietynlainen naisistuminen. Jopa työväenluokkaa edustamaan asettuneet työntävät umpiennustettavaa feminismiosoittelua. Keskiluokan yliopistonaiset hieman toisilla sisällöillä ja otteilla (elitistinen urbaani polyamorinen multigender viherpiiperrys) tunkevat luukusta sisään yhtä ohjelmoivaa tavaraa.
En minäkään olisi arvannut että joskus vielä puolustaisin Röyhkän kirjoja mutta tämän kaiken nykyisen aatteellisen yksipuolisuuden keskellä tekee kummasti mieli. Hän ei sentään ole tosikko.
En usko, että kyse on aatteesta tai ideologiasta. Harva enää kustantaa sellaista. Kyse on siitä, että onko kirjallisuudelle lukijoita.
Ruvetkaa miehet lukemaan ja ostamaan kirjoja.
Toivoisin, että te naiset kyllästyisitte lukemaan pride/uhrimentaliteetilla kyllästettyjä domestikoituja ihmissuhdevatvontoja ja kustantajat voisivat laajentaa tarjontaa. Olen samaa mieltä, että kustannustoiminta on muuttunut täysin markkinavetoiseksi, julkaistaan vain sitä, mitä odotetaan tulevan myydyksi.
Mitä kettua nyt taas? Vapaa maa, ja markkinatalous. Tottakai ihmiset ostavat sitä, mikä myy ja päin vastoin. Ja eiköhän tämä Röyhkän kirja ole juuri sitä ihmissuhdesäätöä. Setämiesversio salkkareista painettuna.
Minustakin olisi kiva, jos ihmiset lukisivat samoja kirjoja kuin minä itse (ei olisi). He lukevat, mitä huvittaa. Ja rahalla sekä yliopistokirjaston jäsenydellä saa kaikkea kivaa. Neukkulaisia sukellusveneiden manuaaleja, RANDin declassified-analyysejä kylmän sodan ajalta, nuotit Monteverdin oopperoihin tai Aureliuksen meditaatiot alkuperäisessä asussaan.
Tämä ei olisi ollut mahdollista vielä kymmenen vuotta sitten. Ja tekoäly kääntää lähes kaikki kielet englanniksi tosi hyvin, ja lukee jpeg- tai pdf-tiedostot automaattisesti.
Itse luen kirjat kirjoina, ja katson pornon pornona. Joku saattaa lukea pelkkiä dekkareita tai hentai-mangaa. Ei oo multa pois.
Tuo argumentti, että yhteiskunnan tulisi kontrolloida kansalaisten luku-, elokuva- tai musiikkitottumuksia on juuri se, mitä woke-vasemmisto käyttää. Wööö miksi mun lyhytelokuvaa ei katso/rahoita kukaan (juoni: kesäkurpitsa menee pyllyyn kun joku lausuu lukion kotitehtävän kuuloisen runon)? Tai vaikka katso jotain naisten jääkiekkoa.
Naiset saavat tehdä just tasan mitä haluavat, kuten miehetkin, ja lukea kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Eivät kustantamot toimi niin että lähetät toiveen saada mieleistäsi kirjallisuutta.
Kuinka moni on tilannut nykyistä jo pidempäänkin jatkunutta woketusohjelmointia? Ei kukaan. Tai ehkä tietyt puolueet, niiden aktiivikannattajat ja toimittelijaluokka. Mutteivät perustavikset eli enemmistö. Joista iso osa myös jättää ilmiselvät wokesisällöt hyllyyn.
Eli kyllä kustannustoiminta on paljon mutkikkaampaa kuin että jätät kauppiaan ilmoitustaululle toiveen halutusta kirjasta. Eikä kirjallisuuden idea olekaan tuo. Muttei se ole myöskään jostain johdettu massojen aivopesu yhdenmukaiseen ideologiaan joka vielä pyyhkii kaiken entisen pois näkyviltä (kilpailemasta).
Kustantamot tasan tarkkaan tekevät rahaa. Toimittajakentällä on enemmän vasemmistolaisia ja wokea, kyllä, mutta se on aivan eri maailma kuin kaunokirjallisuuden kustantaminen. Eikä suuri osa suomalaisista enää edes lue jotain hesaria, vaan hankkivat uutisensa eri lähteistä. Miksi maksaa siitä, että saat jonkun Saska Saarikoski- version ja suomennoksen BBC:n uutisesta kolme päivää myöhässä?
Ja tässäkin markkinatalous toimii. Jos jokin asia on yleisölle liian woke, se ei myy. Katso, mitä kävi vaikkapa tietyille Disneyn leffoille tai Jaguarille. Kauko-paralle taisi käydä käänteinen go woke-go broke- ilmiö.
Saan sellaisen kuvan, että mielestäsi ks. ilmiön tulisi toimia ainoastaan yhteen suuntaan. Tämähän on melkein kuin Saara Särmän kanssa väittelisi. Oh the ironing and the turntables.
Olen siis itse perus_hetero_työ_ukko. On auto ja juon olutta sekä wokevassareiden kyyneliä. Tuo väitetty massojen aivopesu jää kyllä näyttämättä toteen ainakaan kustantamoissa. Jos wokesisältö jää hyllyyn, ei mikään kustantamo julkaise sellaista. Jos on kysyntää, se julkaistaan. Niin yksinkertaista.
Ne kustantamot ovat lähempänä pankkeja kuin mediatalojen toimituksia. Ei kukaan myönnä asuntolainaakaan, vaikka olisi sama puoluekirja, jos taustalla 100 maksuhäiriömerkintää eikä tuloja. Jotenkin hassua joutua vääntämään oletettavasti aikuiselle ihmiselle rautalangasta tuollainen perusasia.
Kustantamoiden myynti perustuu isoihin tähtiin, kyllä. Mutta on myös riskien ottoa ja uusien kykyjen nostamista.
Isona tekijänä kapeutuneeseen julkaisuprofiiliin on lukemisen väheneminen. Mutta mikä kaikki tähän vaikuttaa, somen ja digin lisäksi? Kyllä se on mielestäni kaunokirjallisuuden välineellistäminen agendojen kantajaksi. Olisi tärkeää kuulla eriäviä näkemyksiä, tätä polittisesti epäkorrektiksi määriteltyä sisältöä myös. Sellaista mikä ei miellytä wokepäsmäreitä ja jonka he mieluusti pyyhkisivät pois vanhempien ikäpolvien muistista "tunkkaisena taantumuksena".
Voi olla että Röyhkä ei ole paras mahdollinen haastaja laadullisesti (tuskin pyrkii mihinkään kovin syvälliseen analyysiin mistään) mutta näen silti hyvänä asiana että hän tekee mitä tekee. Ja huomauttaa asiasta mihin uskon itse: kirjallisuus saisi olla rohkeampaa kaikilla tasoillaan. Voi olla että jotain muutosta on jo havaittavissa reunoilla, marginaalissa kytee sama turhautuminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, lukeminen on sillailla vapaaehtoinen harrastus, että vaikka Kauko Röyhkä HALUAISI että nuoret koulutetut naiset lukisivat hänen munansa naisseikkailuista, naisia ei voi pakottaa lukemaan.
Hän tarkoittaa KUSTANTAJAN edustajia/lukijoita.
Kyllähän tuollainen vinouma pilaa kirjallisuuden monipuolisuutta, jos siellä esiseula on liian homogeeninen.
On tuossa tietty perä, haluaako joku lukea vain kirjoja jotka ovat kaikukammio omille ajatuksille? Minua kiinnostaa enemmän muiden näkökulmat kuin papukaija peilaamassa omiani.
Halutaanko meidän olevan tälläisiä valistuneita, uteliaita ja moniruokaisia lukijoita? Ei näytä siltä. Ja ikävästi liittyy kirjallisuuskentän tietynlainen naisistuminen. Jopa työväenluokkaa edustamaan asettuneet työntävät umpiennustettavaa feminismiosoittelua. Keskiluokan yliopistonaiset hieman toisilla sisällöillä ja otteilla (elitistinen urbaani polyamorinen multigender viherpiiperrys) tunkevat luukusta sisään yhtä ohjelmoivaa tavaraa.
En minäkään olisi arvannut että joskus vielä puolustaisin Röyhkän kirjoja mutta tämän kaiken nykyisen aatteellisen yksipuolisuuden keskellä tekee kummasti mieli. Hän ei sentään ole tosikko.
En usko, että kyse on aatteesta tai ideologiasta. Harva enää kustantaa sellaista. Kyse on siitä, että onko kirjallisuudelle lukijoita.
Ruvetkaa miehet lukemaan ja ostamaan kirjoja.
Toivoisin, että te naiset kyllästyisitte lukemaan pride/uhrimentaliteetilla kyllästettyjä domestikoituja ihmissuhdevatvontoja ja kustantajat voisivat laajentaa tarjontaa. Olen samaa mieltä, että kustannustoiminta on muuttunut täysin markkinavetoiseksi, julkaistaan vain sitä, mitä odotetaan tulevan myydyksi.
Toivolla ei kirjoja myydä, joten se on ihan sama mitä sinä toivot. Agitoi mieskavereitasi ostamaan haluamiasi kirjoja, niin ehkä tilanne muuttuu. Miksi te miehet luette vain jotain Remestä?
Koska nää naisten vanhatkin bulkkikirja-lukemistot täynnä "rohkeita" kohtauksia olikin sellaista jatkuvassa angstissa rypemistä? Samoin esim. jokavuotiset hallmarkin joululeffat on ihan tietyllä formaatilla tehtyä josta epätoivossa rypeminen puuttuu täysin.
Kumma kyllä miten kustannusala suomessa ei ole noita trendejä huomannut.
Miten nämä liittyvät tähän? Jos miehet oikeasti haluaisivat lukea kirjoja, heille olisi tarjolla runsaasti kirjallisuutta. Kirjallisuuden historiasta löytyy niin paljon laadukkaita miesten kirjoittamia kirjoja, että niiden lukemiseen ei yksi elämä riitä. Jos ei löydy laadukasta kotimaista miesten kirjoittamaa nykykirjallisuutta, ulkomailta löytyy.
Naiset lukevat ylipäätään kaikkea paljon enemmän kuin miehet, ja siksi heille on tarjolla paljon erilaista. Ainoa ratkaisu miesten kirjojen tarjonnan puutteisiin on se, että miehet alkavat lukea ja vaatia. Siis kysynnän kautta. Älä pelaa pleikkaa ja tumputa nettipornolle vaan lue. Ja anna naisten lukea mitä naiset lukevat. Se ei ole sinulta pois.
Puhuin siitä että tarjonta yksipuolistuu kun tarjoava taho uppoaa omaan harhaiseen ideologiaansa ja rupeaa tuputtamaan pelkkää yhdenlaista materiaalia luettavaksi. Ei siis ole mitään vaihtoehtoista luettavaa kun sitä ei kustanneta. Ihan vastaavasti jos radiota kuuntelee niin siellä on parin musiikkipäällikön keskenään päättämät bulkkimusiikki soittolistat kaikille tarjolla, ja jos haluaa vaihtoehtoja niin on pakko ruveta hakemaan musiikkia striimipalveluista.
Missä nuo kirjallisuuden striiimipalvelut mahtaa olla?
Huvittavaa kyllä, kirjailijat just vihaa striimipalveluita :D
Toki lähinnä ne, joiden kirjoja kustantajat kustantaa muutenkin.
Sun maailmassasi ei ole mitään muuta viihdettä kuin juuri tänään tehty ja kaupallisesti jaeltu? Kehotan perehtymään vaikka ihan Project Gutenbergiin. Sieltä löytyy niin paljon miesten tekemiä mestariteoksia, jotka sopivat konservatiivisiin arvoihin, ettei yhtään uutta teosta tarvitse koskaan kirjoittaa.
Ja sitten jos haluat nimenomaan nykykirjailijoiden teoksia, omakustanteita ilmestyy kovempaa tahtia kuin yksikään ihminen ehtii lukea, kaikissa genreissä. Tekoäly tekee mieleisesi kirjan.
Monenlaisia itkunaiheita hyväksyn, mutta en sitä että kirjoja tai musiikkia ei olisi saatavilla vuonna 2026.
-eri.
Voi hyvin olla että valtavirrasta erkaneva tasokas omakustannuskirjallisuus lisääntyy. Täytyy vain totutella siihen ja tämän tekijöille soisi oman toimivan markkinointinsa, jotta siitä voi edes tietää.
Helsingin kirjamessut, päästettäisiinkö nämä sinne? Epäilen mutta en kyllä tiedäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena, mutta inhottaako muita se, kun jossain ei-eroottisessa kirjassa tulee vastaan tyyliin "hänen terhakat rinnat pomppivat" -tyylinen kuvailu? (Ei sillä, itseäni ällöttää kyseinen kuvailu jokainen kerta).
Miksi onkin niin, että mieskirjoittajat yleensä käyttävät tällaista kieltä, kun naiskirjoittajissa (edes niissä eroottisissa tarinoissa) ei kuvailla miehiä tyylillä "könsikkään suonikas miehuus heilahteli kuin kellon viisari".
Katsoin eilen Rubensin taidetta käsittelevän dokun, siinä jokainen nänni (niitä oli paljon) oli sumennettu. Naurettavaa. Mistä moinen viktoriaaninen puritaaninen siveys jälleen kumpuaa? En jaksa tätä hyvesignalointia akateemisten sivistyneiden naisten toimesta, jotka haluavat tehdä selvää hajurakoa alhaisten insta-beibejen maailmaan? Ehkä olisi hyvä kääriä kaikki kirjat sellofaaniin ja lisätä suuri tarra, jossa varoitetaan asenteellisille lukijoille, että esimerkiksi terhakkaat rinnat mainitaan sivulla 216? Voi aiheuttaa ällötystä, koska patriarkaatti.
Kyllähän tämä nännihysteria tulee Amerikan maalta, ja sieltä evankelikaalisten kristittyjen puolelta. Mutta toki aina hyvä syyttää suomalaisia akateemisia naisia.
Jos oltaisiin johdonmukaisia seksuaalisen vapautumisen suhteen niin silloin tietynlaiset keski-ikäiset mieskirjailijat eivät aiheuttaisi omituista, vihaa tihkuvaa kiihkoilua.
Mitä kiihkoilua tässä on nyt tapahtunut? Keski-ikäinen mies ei saanut kustannussopimusta. Ei saa moni muukaan, itse asiassa erittäin harva saa.
Nyt moni on ilmoittautunut tässäkin ketjussa hänen kannattajakseen ja ilmeisesti hankkii omakustanteen ja lukee sen. Kirjailijalla menee siis hyvin. Mitä vielä vaadit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena, mutta inhottaako muita se, kun jossain ei-eroottisessa kirjassa tulee vastaan tyyliin "hänen terhakat rinnat pomppivat" -tyylinen kuvailu? (Ei sillä, itseäni ällöttää kyseinen kuvailu jokainen kerta).
Miksi onkin niin, että mieskirjoittajat yleensä käyttävät tällaista kieltä, kun naiskirjoittajissa (edes niissä eroottisissa tarinoissa) ei kuvailla miehiä tyylillä "könsikkään suonikas miehuus heilahteli kuin kellon viisari".
Katsoin eilen Rubensin taidetta käsittelevän dokun, siinä jokainen nänni (niitä oli paljon) oli sumennettu. Naurettavaa. Mistä moinen viktoriaaninen puritaaninen siveys jälleen kumpuaa? En jaksa tätä hyvesignalointia akateemisten sivistyneiden naisten toimesta, jotka haluavat tehdä selvää hajurakoa alhaisten insta-beibejen maailmaan? Ehkä olisi hyvä kääriä kaikki kirjat sellofaaniin ja lisätä suuri tarra, jossa varoitetaan asenteellisille lukijoille, että esimerkiksi terhakkaat rinnat mainitaan sivulla 216? Voi aiheuttaa ällötystä, koska patriarkaatti.
Kyllähän tämä nännihysteria tulee Amerikan maalta, ja sieltä evankelikaalisten kristittyjen puolelta. Mutta toki aina hyvä syyttää suomalaisia akateemisia naisia.
Jos oltaisiin johdonmukaisia seksuaalisen vapautumisen suhteen niin silloin tietynlaiset keski-ikäiset mieskirjailijat eivät aiheuttaisi omituista, vihaa tihkuvaa kiihkoilua.
Mitä kiihkoilua tässä on nyt tapahtunut? Keski-ikäinen mies ei saanut kustannussopimusta. Ei saa moni muukaan, itse asiassa erittäin harva saa.
Nyt moni on ilmoittautunut tässäkin ketjussa hänen kannattajakseen ja ilmeisesti hankkii omakustanteen ja lukee sen. Kirjailijalla menee siis hyvin. Mitä vielä vaadit?
Vielä täsmennän itseäni sen verran, että Kauko Röyhkähän ei ole keski-ikäinen vaan eläkeikäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, lukeminen on sillailla vapaaehtoinen harrastus, että vaikka Kauko Röyhkä HALUAISI että nuoret koulutetut naiset lukisivat hänen munansa naisseikkailuista, naisia ei voi pakottaa lukemaan.
Hän tarkoittaa KUSTANTAJAN edustajia/lukijoita.
Kyllähän tuollainen vinouma pilaa kirjallisuuden monipuolisuutta, jos siellä esiseula on liian homogeeninen.
On tuossa tietty perä, haluaako joku lukea vain kirjoja jotka ovat kaikukammio omille ajatuksille? Minua kiinnostaa enemmän muiden näkökulmat kuin papukaija peilaamassa omiani.
Halutaanko meidän olevan tälläisiä valistuneita, uteliaita ja moniruokaisia lukijoita? Ei näytä siltä. Ja ikävästi liittyy kirjallisuuskentän tietynlainen naisistuminen. Jopa työväenluokkaa edustamaan asettuneet työntävät umpiennustettavaa feminismiosoittelua. Keskiluokan yliopistonaiset hieman toisilla sisällöillä ja otteilla (elitistinen urbaani polyamorinen multigender viherpiiperrys) tunkevat luukusta sisään yhtä ohjelmoivaa tavaraa.
En minäkään olisi arvannut että joskus vielä puolustaisin Röyhkän kirjoja mutta tämän kaiken nykyisen aatteellisen yksipuolisuuden keskellä tekee kummasti mieli. Hän ei sentään ole tosikko.
En usko, että kyse on aatteesta tai ideologiasta. Harva enää kustantaa sellaista. Kyse on siitä, että onko kirjallisuudelle lukijoita.
Ruvetkaa miehet lukemaan ja ostamaan kirjoja.
Toivoisin, että te naiset kyllästyisitte lukemaan pride/uhrimentaliteetilla kyllästettyjä domestikoituja ihmissuhdevatvontoja ja kustantajat voisivat laajentaa tarjontaa. Olen samaa mieltä, että kustannustoiminta on muuttunut täysin markkinavetoiseksi, julkaistaan vain sitä, mitä odotetaan tulevan myydyksi.
Toivolla ei kirjoja myydä, joten se on ihan sama mitä sinä toivot. Agitoi mieskavereitasi ostamaan haluamiasi kirjoja, niin ehkä tilanne muuttuu. Miksi te miehet luette vain jotain Remestä?
Koska nää naisten vanhatkin bulkkikirja-lukemistot täynnä "rohkeita" kohtauksia olikin sellaista jatkuvassa angstissa rypemistä? Samoin esim. jokavuotiset hallmarkin joululeffat on ihan tietyllä formaatilla tehtyä josta epätoivossa rypeminen puuttuu täysin.
Kumma kyllä miten kustannusala suomessa ei ole noita trendejä huomannut.
Miten nämä liittyvät tähän? Jos miehet oikeasti haluaisivat lukea kirjoja, heille olisi tarjolla runsaasti kirjallisuutta. Kirjallisuuden historiasta löytyy niin paljon laadukkaita miesten kirjoittamia kirjoja, että niiden lukemiseen ei yksi elämä riitä. Jos ei löydy laadukasta kotimaista miesten kirjoittamaa nykykirjallisuutta, ulkomailta löytyy.
Naiset lukevat ylipäätään kaikkea paljon enemmän kuin miehet, ja siksi heille on tarjolla paljon erilaista. Ainoa ratkaisu miesten kirjojen tarjonnan puutteisiin on se, että miehet alkavat lukea ja vaatia. Siis kysynnän kautta. Älä pelaa pleikkaa ja tumputa nettipornolle vaan lue. Ja anna naisten lukea mitä naiset lukevat. Se ei ole sinulta pois.
Puhuin siitä että tarjonta yksipuolistuu kun tarjoava taho uppoaa omaan harhaiseen ideologiaansa ja rupeaa tuputtamaan pelkkää yhdenlaista materiaalia luettavaksi. Ei siis ole mitään vaihtoehtoista luettavaa kun sitä ei kustanneta. Ihan vastaavasti jos radiota kuuntelee niin siellä on parin musiikkipäällikön keskenään päättämät bulkkimusiikki soittolistat kaikille tarjolla, ja jos haluaa vaihtoehtoja niin on pakko ruveta hakemaan musiikkia striimipalveluista.
Missä nuo kirjallisuuden striiimipalvelut mahtaa olla?
Huvittavaa kyllä, kirjailijat just vihaa striimipalveluita :D
Toki lähinnä ne, joiden kirjoja kustantajat kustantaa muutenkin.
Sun maailmassasi ei ole mitään muuta viihdettä kuin juuri tänään tehty ja kaupallisesti jaeltu? Kehotan perehtymään vaikka ihan Project Gutenbergiin. Sieltä löytyy niin paljon miesten tekemiä mestariteoksia, jotka sopivat konservatiivisiin arvoihin, ettei yhtään uutta teosta tarvitse koskaan kirjoittaa.
Ja sitten jos haluat nimenomaan nykykirjailijoiden teoksia, omakustanteita ilmestyy kovempaa tahtia kuin yksikään ihminen ehtii lukea, kaikissa genreissä. Tekoäly tekee mieleisesi kirjan.
Monenlaisia itkunaiheita hyväksyn, mutta en sitä että kirjoja tai musiikkia ei olisi saatavilla vuonna 2026.
-eri.
Voi hyvin olla että valtavirrasta erkaneva tasokas omakustannuskirjallisuus lisääntyy. Täytyy vain totutella siihen ja tämän tekijöille soisi oman toimivan markkinointinsa, jotta siitä voi edes tietää.
Helsingin kirjamessut, päästettäisiinkö nämä sinne? Epäilen mutta en kyllä tiedäkään.
Oletko internetistä kuullut? Kauko on saanut yhdellä iltapulun jutulla enemmän huomiota kuin keskivertokirjailija kustantajan markkinoinnilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena, mutta inhottaako muita se, kun jossain ei-eroottisessa kirjassa tulee vastaan tyyliin "hänen terhakat rinnat pomppivat" -tyylinen kuvailu? (Ei sillä, itseäni ällöttää kyseinen kuvailu jokainen kerta).
Miksi onkin niin, että mieskirjoittajat yleensä käyttävät tällaista kieltä, kun naiskirjoittajissa (edes niissä eroottisissa tarinoissa) ei kuvailla miehiä tyylillä "könsikkään suonikas miehuus heilahteli kuin kellon viisari".
Katsoin eilen Rubensin taidetta käsittelevän dokun, siinä jokainen nänni (niitä oli paljon) oli sumennettu. Naurettavaa. Mistä moinen viktoriaaninen puritaaninen siveys jälleen kumpuaa? En jaksa tätä hyvesignalointia akateemisten sivistyneiden naisten toimesta, jotka haluavat tehdä selvää hajurakoa alhaisten insta-beibejen maailmaan? Ehkä olisi hyvä kääriä kaikki kirjat sellofaaniin ja lisätä suuri tarra, jossa varoitetaan asenteellisille lukijoille, että esimerkiksi terhakkaat rinnat mainitaan sivulla 216? Voi aiheuttaa ällötystä, koska patriarkaatti.
Kyllähän tämä nännihysteria tulee Amerikan maalta, ja sieltä evankelikaalisten kristittyjen puolelta. Mutta toki aina hyvä syyttää suomalaisia akateemisia naisia.
Jos oltaisiin johdonmukaisia seksuaalisen vapautumisen suhteen niin silloin tietynlaiset keski-ikäiset mieskirjailijat eivät aiheuttaisi omituista, vihaa tihkuvaa kiihkoilua.
Mitä kiihkoilua tässä on nyt tapahtunut? Keski-ikäinen mies ei saanut kustannussopimusta. Ei saa moni muukaan, itse asiassa erittäin harva saa.
Nyt moni on ilmoittautunut tässäkin ketjussa hänen kannattajakseen ja ilmeisesti hankkii omakustanteen ja lukee sen. Kirjailijalla menee siis hyvin. Mitä vielä vaadit?
Vielä täsmennän itseäni sen verran, että Kauko Röyhkähän ei ole keski-ikäinen vaan eläkeikäinen.
Tosin ei eläkeikäistenkään seksuaalisuus mikään tabu ole pitkään aikaan ollut. Jos joku muistaa K. Palsan teoksen aiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena, mutta inhottaako muita se, kun jossain ei-eroottisessa kirjassa tulee vastaan tyyliin "hänen terhakat rinnat pomppivat" -tyylinen kuvailu? (Ei sillä, itseäni ällöttää kyseinen kuvailu jokainen kerta).
Miksi onkin niin, että mieskirjoittajat yleensä käyttävät tällaista kieltä, kun naiskirjoittajissa (edes niissä eroottisissa tarinoissa) ei kuvailla miehiä tyylillä "könsikkään suonikas miehuus heilahteli kuin kellon viisari".
Katsoin eilen Rubensin taidetta käsittelevän dokun, siinä jokainen nänni (niitä oli paljon) oli sumennettu. Naurettavaa. Mistä moinen viktoriaaninen puritaaninen siveys jälleen kumpuaa? En jaksa tätä hyvesignalointia akateemisten sivistyneiden naisten toimesta, jotka haluavat tehdä selvää hajurakoa alhaisten insta-beibejen maailmaan? Ehkä olisi hyvä kääriä kaikki kirjat sellofaaniin ja lisätä suuri tarra, jossa varoitetaan asenteellisille lukijoille, että esimerkiksi terhakkaat rinnat mainitaan sivulla 216? Voi aiheuttaa ällötystä, koska patriarkaatti.
Kyllähän tämä nännihysteria tulee Amerikan maalta, ja sieltä evankelikaalisten kristittyjen puolelta. Mutta toki aina hyvä syyttää suomalaisia akateemisia naisia.
Jos oltaisiin johdonmukaisia seksuaalisen vapautumisen suhteen niin silloin tietynlaiset keski-ikäiset mieskirjailijat eivät aiheuttaisi omituista, vihaa tihkuvaa kiihkoilua.
Mitä kiihkoilua tässä on nyt tapahtunut? Keski-ikäinen mies ei saanut kustannussopimusta. Ei saa moni muukaan, itse asiassa erittäin harva saa.
Nyt moni on ilmoittautunut tässäkin ketjussa hänen kannattajakseen ja ilmeisesti hankkii omakustanteen ja lukee sen. Kirjailijalla menee siis hyvin. Mitä vielä vaadit?
Vielä täsmennän itseäni sen verran, että Kauko Röyhkähän ei ole keski-ikäinen vaan eläkeikäinen.
Tosin ei eläkeikäistenkään seksuaalisuus mikään tabu ole pitkään aikaan ollut. Jos joku muistaa K. Palsan teoksen aiheesta.
Ei muista jostain viidenkymmenen vuoden takaa.
Ajat ovat ihan omanlaisensa nyt. Hyvin omituiset mitä seksuaalisuuden esityksiin tulee. Ja osa ihmisistä sulkeutuu tältä kaikelta seksintuputtamiselta täysin, työntää sen jo inhoten pois. Että mihinkään parempaan suuntaan ei olla kyllä menty joissain asioissa, junnataan joko paikallaan tai mennään jonnekin ihan omituisiin pervomaisemiin, joka kuitenkin jäänee vain pienen poppoon harrasteluksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena, mutta inhottaako muita se, kun jossain ei-eroottisessa kirjassa tulee vastaan tyyliin "hänen terhakat rinnat pomppivat" -tyylinen kuvailu? (Ei sillä, itseäni ällöttää kyseinen kuvailu jokainen kerta).
Miksi onkin niin, että mieskirjoittajat yleensä käyttävät tällaista kieltä, kun naiskirjoittajissa (edes niissä eroottisissa tarinoissa) ei kuvailla miehiä tyylillä "könsikkään suonikas miehuus heilahteli kuin kellon viisari".
Katsoin eilen Rubensin taidetta käsittelevän dokun, siinä jokainen nänni (niitä oli paljon) oli sumennettu. Naurettavaa. Mistä moinen viktoriaaninen puritaaninen siveys jälleen kumpuaa? En jaksa tätä hyvesignalointia akateemisten sivistyneiden naisten toimesta, jotka haluavat tehdä selvää hajurakoa alhaisten insta-beibejen maailmaan? Ehkä olisi hyvä kääriä kaikki kirjat sellofaaniin ja lisätä suuri tarra, jossa varoitetaan asenteellisille lukijoille, että esimerkiksi terhakkaat rinnat mainitaan sivulla 216? Voi aiheuttaa ällötystä, koska patriarkaatti.
Kyllähän tämä nännihysteria tulee Amerikan maalta, ja sieltä evankelikaalisten kristittyjen puolelta. Mutta toki aina hyvä syyttää suomalaisia akateemisia naisia.
Jos oltaisiin johdonmukaisia seksuaalisen vapautumisen suhteen niin silloin tietynlaiset keski-ikäiset mieskirjailijat eivät aiheuttaisi omituista, vihaa tihkuvaa kiihkoilua.
Mitä kiihkoilua tässä on nyt tapahtunut? Keski-ikäinen mies ei saanut kustannussopimusta. Ei saa moni muukaan, itse asiassa erittäin harva saa.
Nyt moni on ilmoittautunut tässäkin ketjussa hänen kannattajakseen ja ilmeisesti hankkii omakustanteen ja lukee sen. Kirjailijalla menee siis hyvin. Mitä vielä vaadit?
Olisiko saanut kustannussopparin jos olisi kirjoittanut vaikka homoparista kertovan sateenkaariylistyksen? Tai jotain itselleen keinotekoista mutta juuri tätä nykyistä ääritiedostavaa makutuomarikööriä miellyttävää?
En kyllä käsitä miten hän olisi siihen kyennyt mutta sehän se koko jutun vitsi tässä on: hänen juttunsa eivät kiinnosta koska hän on passee suttuisine heteroasetelmineen kirjallisten tuomarien mielestä. Eli ne eivät saa enää kiinnostaa.
Onhan tuo nyt ihan saakelin huvittavaa lähtökohtaisesti. Tai kauheaa. Että tämä ihan oikeasti päätetään näin: tuollaista (elämän rujoutta) ei enää saa kirjallisesti näyttää. Vääränlaista. Epäsopivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsisköhän joku Bukowski tai Hemingway nykyään edes julkaisemaan, kun ovat niin "mies"kirjallisuutta?
Ylipäänsä ongelma on heteroromantiikka ja valkoisten pariutuminen. Pitää olla intersektionaalia feminismiä.
Kantasuomalaisten pitää kuolla sukupuuttoon. Vähempi ei mitenkään nyt riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena, mutta inhottaako muita se, kun jossain ei-eroottisessa kirjassa tulee vastaan tyyliin "hänen terhakat rinnat pomppivat" -tyylinen kuvailu? (Ei sillä, itseäni ällöttää kyseinen kuvailu jokainen kerta).
Miksi onkin niin, että mieskirjoittajat yleensä käyttävät tällaista kieltä, kun naiskirjoittajissa (edes niissä eroottisissa tarinoissa) ei kuvailla miehiä tyylillä "könsikkään suonikas miehuus heilahteli kuin kellon viisari".
Katsoin eilen Rubensin taidetta käsittelevän dokun, siinä jokainen nänni (niitä oli paljon) oli sumennettu. Naurettavaa. Mistä moinen viktoriaaninen puritaaninen siveys jälleen kumpuaa? En jaksa tätä hyvesignalointia akateemisten sivistyneiden naisten toimesta, jotka haluavat tehdä selvää hajurakoa alhaisten insta-beibejen maailmaan? Ehkä olisi hyvä kääriä kaikki kirjat sellofaaniin ja lisätä suuri tarra, jossa varoitetaan asenteellisille lukijoille, että esimerkiksi terhakkaat rinnat mainitaan sivulla 216? Voi aiheuttaa ällötystä, koska patriarkaatti.
Kyllähän tämä nännihysteria tulee Amerikan maalta, ja sieltä evankelikaalisten kristittyjen puolelta. Mutta toki aina hyvä syyttää suomalaisia akateemisia naisia.
Jos oltaisiin johdonmukaisia seksuaalisen vapautumisen suhteen niin silloin tietynlaiset keski-ikäiset mieskirjailijat eivät aiheuttaisi omituista, vihaa tihkuvaa kiihkoilua.
Jutun koko sisältö on keski-ikäisen mieskirjailijan omituinen vihaa tihkuva kiihkoilu. Johdonmukaisuus on heitetty romukoppaan jo tuossa kohtaa, jos sitä olisi Kauko miettisi itsekseen mikä hänen jutuissaan on vialla eikä itkisi lehdissä.
Itse en keski-ikäisenä miehenä piilottele seksielämääni. Puhun avoimesti teinitytöistä, joita panen. M52
Vierailija kirjoitti:
Ei puhuta suotta kuplista.
Jos elät edistyksellisten kuplassa niin jokainen trans, poly, queer, vegaani, palestiina, anti-rasismi, anti- fa.. koko hela rimpsu- aiheinen kirja, levy tai vaikka tyylivillitys on Just Sulle Ja Sun KamuilleTehty.
Se vaan kun se suurin osa meistä ei kuulu tuohon kuplaan. The Kuplaan.
Näkyy tämä enemmistö miten rehellisesti vaikka mediasisällöissä? No ei näy. Se halutaan liuottaa sisään The Kuplaan vaikka väkisin väsyttämällä. Häpäisemällä, pakottamalla, vaientamalla, pelottelemalla, leimaamalla.."ethän sinä vain ole sellainen. Ethän sinä vain KEHTAA!?"
Tämän kun tajuaa niin tajuaa jo aika paljon nykyhetkestä. Ja vähän ehkä Röyhkän ärsyttävyydestäkin. Tällä kertaa hänen, kohta jonkun muun.
No eipä se Röyhkä ihan hirveästi ärsytä. Jos hän ärsyttäisi, saattaisi jopa kiinnostaa.
Kuplia on, ja niitä on aina ollut. Joskus oli mölisevät stallarit, jotka samalla tavalla yrittivät puhua kaikki foorumit omiin nimiinsä. Eivät he kuitenkaan edustaneet kuin itseään.
Kaipaatko yhtenäiskulttuuria? Vähän häiritsee tämä ääneen lausumaton tarve ohjata kirjallisuuden koko kenttää. Luulisi, että omakustanteiden kautta säilyisi moniäänisyys, vaikka kaupallista potentiaalia ei olisi.
Kyllähän tämä nännihysteria tulee Amerikan maalta, ja sieltä evankelikaalisten kristittyjen puolelta. Mutta toki aina hyvä syyttää suomalaisia akateemisia naisia.