Onko ateismi jotenkin neutraali uskomusjärjestelmä?
Kun tässä Suvivirsi-keskustelussa tunnutaan ajattelevan, että ateistinen laulu olisi jotenkin neutraalimpi kuin uskonnollisia asioita sisältävä.
Mutta onhan ateismi uskomusjärjestelmä muiden joukossa, ei sen neutraalimpi.
Kukaan ei voi todistaa, että ateistinen maailmankuva olisi totuudenmukainen, enempää kuin sitäkään että Luoja olisi olemassa. Tasoissa siis ollaan.
Kommentit (2049)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa hedelmätön keskustelu, mitään selvyyttä ateismin ydinsanomaan ei ole tullut.
Ateismilla nimenomaan ei ole mitään ydinsanomaa. Se vain tarkoittaa sitä, ettei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen. Sanomat saat etsiä iham muualta.
"Karl Marxin mukaan uskonto on ihmiselle haitallinen. Sitä vastoin uskomisen vastaisuus, ateismi ja materialistinen maailmankatsomus (idealistsen sijasta), voi johtaa ihmiselämän kannalta parempaan."
Sanoo suoraan, että ateismi tarkoittaa, että on uskomisen vastainen. Sinun kuvauksesi, että ateisti ei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen, ei vastaa Marxin määritelmää.
Vierailija kirjoitti:
Onpa hedelmätön keskustelu, mitään selvyyttä ateismin ydinsanomaan ei ole tullut.
Ei ateismilla ole mitään muuta ydinsanomaa kuin kertoa puolueettomuudesta. Jos haluat tuntea ateistin niin tutustu häneen ja saat selville mitä hän ajattelee ja haluaa sanoa. Lopettakaa jo tämä lapsellinen touhunne ja keskittykää oikeisiin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa hedelmätön keskustelu, mitään selvyyttä ateismin ydinsanomaan ei ole tullut.
Ateismilla nimenomaan ei ole mitään ydinsanomaa. Se vain tarkoittaa sitä, ettei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen. Sanomat saat etsiä iham muualta.
"Karl Marxin mukaan uskonto on ihmiselle haitallinen. Sitä vastoin uskomisen vastaisuus, ateismi ja materialistinen maailmankatsomus (idealistsen sijasta), voi johtaa ihmiselämän kannalta parempaan."
Sanoo suoraan, että ateismi tarkoittaa, että on uskomisen vastainen. Sinun kuvauksesi, että ateisti ei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen, ei vastaa Marxin määritelmää.
Lue nyt ihan itse tuo Marx-lainauksesi. Silleen ajatuksella, jos osaat. Ja minun Marxisimini rajoittu lähinnä Grouchoon, Chicoon ja Zeppoon, enkä ota heiltäkään ohjeita maailmankatsomukseeni.
"Sanoo suoraan, että ateismi tarkoittaa, että on uskomisen vastainen. Sinun kuvauksesi, että ateisti ei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen, ei vastaa Marxin määritelmää. "
Marx saa määritellä ateismin miten haluaa mutta hän ei ole mikään sen kummempi ylin auktoriteetti sanojen määrittelijänä. Hän on poliittisen aatteen luoja ja poliittiset aatteet haluavat usein määritellä asioita omien päämääriensä mukaan. Sanojen viralliset määritelmät löytyvät sitten sanakirjoista.
"Karl Marxin mukaan uskonto on ihmiselle haitallinen. Sitä vastoin uskomisen vastaisuus, ateismi ja materialistinen maailmankatsomus (idealistsen sijasta), voi johtaa ihmiselämän kannalta parempaan."
Miksi hän on tätä mieltä? Heitän hatusta ajatuksen siitä että hän on halunnut tuoda esille vapauden ajatella, vapauden tutkia asioita ja elämää.
"Sanoo suoraan, että ateismi tarkoittaa, että on uskomisen vastainen. Sinun kuvauksesi, että ateisti ei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen, ei vastaa Marxin määritelmää. "
Aatteilla ja uskonnoilla on usein paha tapa määritellä uudellaan sanoja tai omia niitä kokonaan itselleen.
Kuten vaikka kristinuskon sanoma "Jumala on rakkaus". Tämä on ihan vastoin rakkauden yleistä määritelmää koska siinä rakkaus on vain tunne, ei jonkun toimijan ominaisuus. Ja kaikki mitä Jumala tekee on silloin rakkaudellista oli se sitten millaista vain.
Juuri tällainen vääntely itse asiassa poistaa sanoilta merkitystä enemmän kuin tuo niihin lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa hedelmätön keskustelu, mitään selvyyttä ateismin ydinsanomaan ei ole tullut.
Ateismilla nimenomaan ei ole mitään ydinsanomaa. Se vain tarkoittaa sitä, ettei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen. Sanomat saat etsiä iham muualta.
"Karl Marxin mukaan uskonto on ihmiselle haitallinen. Sitä vastoin uskomisen vastaisuus, ateismi ja materialistinen maailmankatsomus (idealistsen sijasta), voi johtaa ihmiselämän kannalta parempaan."
Sanoo suoraan, että ateismi tarkoittaa, että on uskomisen vastainen. Sinun kuvauksesi, että ateisti ei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen, ei vastaa Marxin määritelmää.
Lue nyt ihan itse tuo Marx-lainauksesi. Silleen ajatuksella, jos osaat. Ja minun Marxisimini rajoittu lähinnä Grouchoon, Chicoon ja Zeppoon, enkä ota heiltäkään ohjeita maailmankatsomukseeni.
Mutta ateismin virallinen kanta on tuo Marxin määritelmä, ei sinun oma mielesi mukaan muokattu "ateismi". Eli onko se sitten ateismia ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa hedelmätön keskustelu, mitään selvyyttä ateismin ydinsanomaan ei ole tullut.
Ateismilla nimenomaan ei ole mitään ydinsanomaa. Se vain tarkoittaa sitä, ettei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen. Sanomat saat etsiä iham muualta.
"Karl Marxin mukaan uskonto on ihmiselle haitallinen. Sitä vastoin uskomisen vastaisuus, ateismi ja materialistinen maailmankatsomus (idealistsen sijasta), voi johtaa ihmiselämän kannalta parempaan."
Sanoo suoraan, että ateismi tarkoittaa, että on uskomisen vastainen. Sinun kuvauksesi, että ateisti ei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen, ei vastaa Marxin määritelmää.
Lue nyt ihan itse tuo Marx-lainauksesi. Silleen ajatuksella, jos osaat. Ja minun Marxisimini rajoittu lähinnä Grouchoon, Chicoon ja Zeppoon, enkä ota heiltäkään ohjeita maailmankatsomukseeni.
ateismi olikin vaihtunut jo minun marxismini -myöntämiseen. Lue ihan ajatuksella, mitä aiemmin olet kirjoittanut tässä ketjussa.
Mitä Karl Marx ajatteli uskonnosta?
AI-yhteenveto
Karl Marx piti uskontoa ihmisen itse luomana harhana ja hallitsevan luokan välineenä, joka ylläpitää alistamista. Hänen mukaansa uskonto toimi valtion ja porvariston työkaluna, joka tarjoaa ihmisille lohtua kärsimyksestä ja lupaa paremman elämän vasta kuoleman jälkeen, mikä estää ihmisiä kapinoimasta.
Tätähän voi soveltaa nykyiseen Suomeenkin.
Samaa mieltä. En halua puhua pahaa ateisteistakaan, mutat heidän olisi hyvä sisiäistää oelvansa yhtä uskon varassa kuin uskovatkin ovat. Vain agnostikko voi sanoa tietävänsä. Että mitään ei voi varmuudella tietää. ehkä jonanin päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa hedelmätön keskustelu, mitään selvyyttä ateismin ydinsanomaan ei ole tullut.
Ateismilla nimenomaan ei ole mitään ydinsanomaa. Se vain tarkoittaa sitä, ettei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen. Sanomat saat etsiä iham muualta.
"Karl Marxin mukaan uskonto on ihmiselle haitallinen. Sitä vastoin uskomisen vastaisuus, ateismi ja materialistinen maailmankatsomus (idealistsen sijasta), voi johtaa ihmiselämän kannalta parempaan."
Sanoo suoraan, että ateismi tarkoittaa, että on uskomisen vastainen. Sinun kuvauksesi, että ateisti ei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen, ei vastaa Marxin määritelmää.
Lue nyt ihan itse tuo Marx-lainauksesi. Silleen ajatuksella, jos osaat. Ja minun Marxisimini rajoittu lähinnä Grouchoon, Chicoon ja Zeppoon, enkä ota heiltäkään ohjeita maailmankatsomukseeni.
Mutta ateismin virallinen kanta on tuo Marxin määritelmä, ei sinun oma mielesi mukaan muokattu "ateismi". Eli onko se sitten ateismia ollenkaan.
Millä ihmeen perusteella kuvittelet, että (ilmeisesti Karl) Marx on tehnyt virallisen määritelmän ateismista?
Ja kun et kerran itse tajunnut, niin siinä Marx-sitaatissa luki kolme asiaa:
uskomisen vastaisuus
ateismi
materialistinen maailmankatsomus
Ei siinä lukenut, että ateismi on uskomisen vastaisuus.
"Mutta ateismin virallinen kanta on tuo Marxin määritelmä"
Mikä ihmeen "ateismin virallinen kanta"? Ateismi ei ole mikään sellainen aate jolla olisi joku viralinen kanta tai edes joku auktoriteetti joka voisi sellaisia määritellä. Ateismi on vain sana jolla on tietty sisältö joka on määritelty mm. sanakirjoissa ja tietokirjoissa.
"Samaa mieltä. En halua puhua pahaa ateisteistakaan, mutat heidän olisi hyvä sisiäistää oelvansa yhtä uskon varassa kuin uskovatkin ovat."
Niin, sikäli uskon varassa että ateismi on sen uskon puutetta. Muuten sitten ei.
Vierailija kirjoitti:
Mitä Karl Marx ajatteli uskonnosta?
AI-yhteenveto
Karl Marx piti uskontoa ihmisen itse luomana harhana ja hallitsevan luokan välineenä, joka ylläpitää alistamista. Hänen mukaansa uskonto toimi valtion ja porvariston työkaluna, joka tarjoaa ihmisille lohtua kärsimyksestä ja lupaa paremman elämän vasta kuoleman jälkeen, mikä estää ihmisiä kapinoimasta.
Tätähän voi soveltaa nykyiseen Suomeenkin.
Mitä on marksilaisuus?
AI-yhteenveto
Marksilaisuus eli marxismi on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin 1800-luvulla kehittämä yhteiskuntafilosofinen ja taloudellinen aatesuunta. Sen ytimessä on ajatus siitä, että yhteiskunnan kehitys perustuu luokkataisteluun ja tuotantovälineiden omistamiseen. Aate tähtää kapitalistisen riiston poistamiseen ja luokattoman kommunistisen yhteiskunnan rakentamiseen. Wikipedia
Tätähän tämä nytkin on.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. En halua puhua pahaa ateisteistakaan, mutat heidän olisi hyvä sisiäistää oelvansa yhtä uskon varassa kuin uskovatkin ovat. Vain agnostikko voi sanoa tietävänsä. Että mitään ei voi varmuudella tietää. ehkä jonanin päivänä.
En kyllä kerta kaikkiaan tajua tuota, mikä syy on yrittää vääntää ateismia uskoksi. Sitä se ei vaan ole, vaan se on vaatimus todisteista jonkun tietyn uskon tai yliluonnollisen puolesta. Eipä ole vielä näkynyt.
Vierailija kirjoitti:
"Samaa mieltä. En halua puhua pahaa ateisteistakaan, mutat heidän olisi hyvä sisiäistää oelvansa yhtä uskon varassa kuin uskovatkin ovat."
Niin, sikäli uskon varassa että ateismi on sen uskon puutetta. Muuten sitten ei.
Eli olette tulleet siihen tulokseen että jokainen ihminen voi vain uskoa Jumalaan/luojaan/pyhään henkeen/muuhun haluamaansa eikä yksikään ihminen voi koskaan tietää varmaksi koskaan onko mikään siitä uskomastansa totta.
Asia on harvinaisen selvä.
Eli olette tulleet siihen tulokseen että jokainen ihminen voi vain uskoa Jumalaan/luojaan/pyhään henkeen/muuhun haluamaansa eikä yksikään ihminen voi koskaan tietää varmaksi koskaan onko mikään siitä uskomastansa totta.
Asia on harvinaisen selvä.
Koskaan tuli kahdesti, pahoittelen tätä ajatusvirhettäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Samaa mieltä. En halua puhua pahaa ateisteistakaan, mutat heidän olisi hyvä sisiäistää oelvansa yhtä uskon varassa kuin uskovatkin ovat."
Niin, sikäli uskon varassa että ateismi on sen uskon puutetta. Muuten sitten ei.
Eli olette tulleet siihen tulokseen että jokainen ihminen voi vain uskoa Jumalaan/luojaan/pyhään henkeen/muuhun haluamaansa eikä yksikään ihminen voi koskaan tietää varmaksi koskaan onko mikään siitä uskomastansa totta.
Asia on harvinaisen selvä.
En nyt kyllä oikein ymmärrä, mitä olet selittämässä. Mutta sinänsähän osut oikeaan, ei kukaan voi tietääkään, että onko siellä kuoleman jälkeen odottamassa kerberos, pyhä pietari vai pelkkä olemattomuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa hedelmätön keskustelu, mitään selvyyttä ateismin ydinsanomaan ei ole tullut.
Ateismilla nimenomaan ei ole mitään ydinsanomaa. Se vain tarkoittaa sitä, ettei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen. Sanomat saat etsiä iham muualta.
"Karl Marxin mukaan uskonto on ihmiselle haitallinen. Sitä vastoin uskomisen vastaisuus, ateismi ja materialistinen maailmankatsomus (idealistsen sijasta), voi johtaa ihmiselämän kannalta parempaan."
Sanoo suoraan, että ateismi tarkoittaa, että on uskomisen vastainen. Sinun kuvauksesi, että ateisti ei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen, ei vastaa Marxin määritelmää.
Lue nyt ihan itse tuo Marx-lainauksesi. Silleen ajatuksella, jos osaat. Ja minun Marxisimini rajoittu lähinnä Grouchoon, Chicoon ja Zeppoon, enkä ota heiltäkään ohjeita maailmankatsomukseeni.
Ote Marxin veljeksistä kertovasta kirjasta:
"Myös veljesten uran alkuvaiheessa kesti monta vuotta ennen kuin tulot sallivat ylellisen elämän. Siinä vaiheessa Marxin perheellä oli useita palvelijoita, hieno asunto, useita autoja ja kaikenlaista muutakin ylellisyyttä. Grouchon asenne rahaan oli ristiriitainen. Koko ajan hän pelkäsi tulojensa hiipuvan ja vaati perheeltä säästäväisyyttä triviaaleissa asioissa, mutta samalla hän kuitenkin tuhlasi, minkä ehti. Hän mietti jatkuvasti, miten sijoittaisi rahansa ja miten rahoja pitäisi hoitaa niin, että ne tuottaisivat lisää rahaa."
Tässä hyvä kirjoitus materialismista:
https://www.markkuojanen.com/psykologia/onnellisuus/materialismin-vaara…
"Onpa hedelmätön keskustelu, mitään selvyyttä ateismin ydinsanomaan ei ole tullut. "
Ehkäpä koska ateismissä ei ole mitään ydinsanomaa. Se on vain ja ainoastaan uskon puutetta.