Lue keskustelun säännöt.
Onko ateismi jotenkin neutraali uskomusjärjestelmä?
30.05.2026 |
Kun tässä Suvivirsi-keskustelussa tunnutaan ajattelevan, että ateistinen laulu olisi jotenkin neutraalimpi kuin uskonnollisia asioita sisältävä.
Mutta onhan ateismi uskomusjärjestelmä muiden joukossa, ei sen neutraalimpi.
Kukaan ei voi todistaa, että ateistinen maailmankuva olisi totuudenmukainen, enempää kuin sitäkään että Luoja olisi olemassa. Tasoissa siis ollaan.
Kommentit (1972)
En kuulu mihinkään uskontoon koska aikuisten mielikuvitusystävät eivät jaksa kiinnostaa minua.
En ole myöskään ateisti koska ateismi edellyttää aktiivisuutta jankuttaa kaikille asiasta joka ei minua kiinnosta.
Tuntemani ateistit ovat vielä jehovia rasittavampia tyyppejä jotka yrittävät käännyttää uskovaisia omaan uskonpuutteeseensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Samaa mieltä. En halua puhua pahaa ateisteistakaan, mutat heidän olisi hyvä sisiäistää oelvansa yhtä uskon varassa kuin uskovatkin ovat."
Niin, sikäli uskon varassa että ateismi on sen uskon puutetta. Muuten sitten ei.
Eli olette tulleet siihen tulokseen että jokainen ihminen voi vain uskoa Jumalaan/luojaan/pyhään henkeen/muuhun haluamaansa eikä yksikään ihminen voi koskaan tietää varmaksi koskaan onko mikään siitä uskomastansa totta.
Asia on harvinaisen selvä.
En nyt kyllä oikein ymmärrä, mitä olet selittämässä. Mutta sinänsähän osut oikeaan, ei kukaan voi tietääkään, että onko siellä kuoleman jälkeen odottamassa kerberos, pyhä pietari vai pelkkä olemattomuus.
Niinpä, olin siis täysin oikeassa.
Voit sitten varmaan perustella, miksi sinun (oletettavasti teistinen) näkemyksesi on jotenkin vahvemmalla pohjalla kuin ateistinen tai joku muu teistinen?
Vierailija kirjoitti:
En kuulu mihinkään uskontoon koska aikuisten mielikuvitusystävät eivät jaksa kiinnostaa minua.
En ole myöskään ateisti koska ateismi edellyttää aktiivisuutta jankuttaa kaikille asiasta joka ei minua kiinnosta.
Tuntemani ateistit ovat vielä jehovia rasittavampia tyyppejä jotka yrittävät käännyttää uskovaisia omaan uskonpuutteeseensa.
Olet sekottainut antiteistiset ateisteihin. Minä en ole yrittänyt käännyttää edes vaimoani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Samaa mieltä. En halua puhua pahaa ateisteistakaan, mutat heidän olisi hyvä sisiäistää oelvansa yhtä uskon varassa kuin uskovatkin ovat."
Niin, sikäli uskon varassa että ateismi on sen uskon puutetta. Muuten sitten ei.
Eli olette tulleet siihen tulokseen että jokainen ihminen voi vain uskoa Jumalaan/luojaan/pyhään henkeen/muuhun haluamaansa eikä yksikään ihminen voi koskaan tietää varmaksi koskaan onko mikään siitä uskomastansa totta.
Asia on harvinaisen selvä.
En nyt kyllä oikein ymmärrä, mitä olet selittämässä. Mutta sinänsähän osut oikeaan, ei kukaan voi tietääkään, että onko siellä kuoleman jälkeen odottamassa kerberos, pyhä pietari vai pelkkä olemattomuus.
Niinpä, olin siis täysin oikeassa.
Voit sitten varmaan perustella, miksi sinun (oletettavasti teistinen) näkemyksesi on jotenkin vahvemmalla pohjalla kuin ateistinen tai joku muu teistinen?
Heti kun ansaitset sen ja kykenet ymmärtämään edes jotakin asioita.
Käytöstapoja typerykset, vaadin hieman arvostusta. Jos et pysty siihen niin et pysty minuun. Kiitos ja hyvää päivänjatkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kuulu mihinkään uskontoon koska aikuisten mielikuvitusystävät eivät jaksa kiinnostaa minua.
En ole myöskään ateisti koska ateismi edellyttää aktiivisuutta jankuttaa kaikille asiasta joka ei minua kiinnosta.
Tuntemani ateistit ovat vielä jehovia rasittavampia tyyppejä jotka yrittävät käännyttää uskovaisia omaan uskonpuutteeseensa.
Olet sekottainut antiteistiset ateisteihin. Minä en ole yrittänyt käännyttää edes vaimoani.
Tekoäly google:
Groucho Marx: uskooko Harpo Jumalaan?
Chico (Crouchon veli): hän on teisti
Groucho: milloin hänestä tuli ateisti?
Chico: Ei, teisti
Croucho: Sitä mä sanoin. Ateisti.
Vaikka Groucho piti järjestäytynyttä instituutiota turhana, hän alkoi vanhoilla päivillään käydä satunnaisesti reformisynagogassa.
uskoi sittenkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Hengellisyys on myös yksi korkeamman ajattelun muoto"
Ei ole. Hengellisyys on rationaalisen ajattelun korvaamista tunteilla ja fiilistelyllä. Usko on tunne.
Monilla ihmisillä (mutta ei välttämättä kaikilla) on kyky ajatella ja olettaa ei-näkyviä asioita. On jopa väitetty, ihmisellä esiintyy jumalageeni (Dean Hamer: The God Gene. How Faith Is Hardwired into Our Genes), joka tekee ihmisestä henkis-hengellisen. Tämä ei tietenkään ole sama kuin jonkun opitun uskonnon tunnustaminen. Hamerin mukaan jumalageeni on hyödyllinen ja se voi jopa tehdä ihmisestä paremman. Karl Marxilla mitä ilmeisimmin oli jumalageeni, hän kävi jo 200 vuotta sitten keskustelua, jota me käymme tässä ja nyt.
"Eli olette tulleet siihen tulokseen että jokainen ihminen voi vain uskoa Jumalaan/luojaan/pyhään henkeen/muuhun haluamaansa eikä yksikään ihminen voi koskaan tietää varmaksi koskaan onko mikään siitä uskomastansa totta.
Asia on harvinaisen selvä."
Ensin keksit päästäsi mitä minä muka sanoin ja sitten onnittelet siitä itseäsi? Mitään tuollaista en kyllä sanonut.
Sanoin vain että ihminen joko uskoo tai ei usko. Se että uskoo sisältää sitten paljon kaikenlaisia käsityksiä siitä mihin uskoo. Se että ei usko, ei taas sisällä yhtään mitään.
Kyse ei ole tiedosta vaan uskosta tai uskon puutteesta. Usko voi syntyä jos ihminen mielestää tietää tarpeeksi jotta asia olisi uskottava. Se että ei usko voi olla joko sitä että ei edes tiedä koko asiasta tai että se saatu tieto ei ole vakuuttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Monilla ihmisillä (mutta ei välttämättä kaikilla) on kyky ajatella ja olettaa ei-näkyviä asioita."
Kyky ajatella näitä asioita ei vielä ole sama asia kuin usko. Vasta jos vakuuttuu näiden asioiden olevaisuudesta, se saa aikaa tunteen että asia on totta. Ja sitä ihmisen sisäistä tunnetta asian totuudellisuudesta kutsutaan uskoksi.
Usko on siis edelleen tunne.
"En kuulu mihinkään uskontoon koska aikuisten mielikuvitusystävät eivät jaksa kiinnostaa minua.
En ole myöskään ateisti koska ateismi edellyttää aktiivisuutta jankuttaa kaikille asiasta joka ei minua kiinnosta."
Aivan sama kuulutko johonkin uskontoon tai jankutatko tai et. Jos uskot jonkun tai joidenkin jumaluuksien olevan olemassa, olet teisti. Jos sinulla ei ole mitään uskoa mihinkään jumaluuksiin, olet ateisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hengellisyys on myös yksi korkeamman ajattelun muoto"
Ei ole. Hengellisyys on rationaalisen ajattelun korvaamista tunteilla ja fiilistelyllä. Usko on tunne.
Monilla ihmisillä (mutta ei välttämättä kaikilla) on kyky ajatella ja olettaa ei-näkyviä asioita. On jopa väitetty, ihmisellä esiintyy jumalageeni (Dean Hamer: The God Gene. How Faith Is Hardwired into Our Genes), joka tekee ihmisestä henkis-hengellisen. Tämä ei tietenkään ole sama kuin jonkun opitun uskonnon tunnustaminen. Hamerin mukaan jumalageeni on hyödyllinen ja se voi jopa tehdä ihmisestä paremman. Karl Marxilla mitä ilmeisimmin oli jumalageeni, hän kävi jo 200 vuotta sitten keskustelua, jota me käymme tässä ja nyt.
"ihmisellä esiintyy jumalageeni joka tekee ihmisestä henkis-hengellisen."
Väitän että kyllä ja minä pääsin perille tästä geenistä mutta kukaan ei usko minua.
Väitän siis että on ihmisiä jotka elävät tämän geenin aktiivivaihetta.
"Hamerin mukaan jumalageeni on hyödyllinen ja se voi jopa tehdä ihmisestä paremman."
Erikoisesti ilmaistu asia. Geeni on ihmisen omaakin ansiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Monilla ihmisillä (mutta ei välttämättä kaikilla) on kyky ajatella ja olettaa ei-näkyviä asioita. On jopa väitetty, ihmisellä esiintyy jumalageeni (Dean Hamer: The God Gene. How Faith Is Hardwired into Our Genes), joka tekee ihmisestä henkis-hengellisen. "
Ihmisellä on tosiaan paha taipumus täyttää tietonsa ja ymmärryksensä aukkoja mielikuvituksella. Kätevin selitys on kaikkivaltias jumala koska hänellä voi selittää ihan mitä vain.
Tiede syntyy siitä kun ihminen ei enää hyväksy selitykseksi jotain joka vain syntyy ihmisen mielessä vaan ihminen alkaa vaatia todisteita vaikka joku helppo selitys tuntuisi miten houkuttelevalta tahansa.
"Karl Marxilla mitä ilmeisimmin oli jumalageeni, hän kävi jo 200 vuotta sitten keskustelua, jota me käymme tässä ja nyt. "
Itse asiassa te puhutte vain hänestä ja tuotte hänenkin asioita esille mutta keskusteluun ette ole vielä päässeet.
Nyt kannattaa aktivoida jumal(a)geeni ja kehittyä. Keskustellaan sitten taas lisää ketjuissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Monilla ihmisillä (mutta ei välttämättä kaikilla) on kyky ajatella ja olettaa ei-näkyviä asioita."
Kyky ajatella näitä asioita ei vielä ole sama asia kuin usko. Vasta jos vakuuttuu näiden asioiden olevaisuudesta, se saa aikaa tunteen että asia on totta. Ja sitä ihmisen sisäistä tunnetta asian totuudellisuudesta kutsutaan uskoksi.
Usko on siis edelleen tunne.
Usko on jotain, jonka Jumala antaa sinulle, jos otat Jeesuksen vastaan.
"Usko on jotain, jonka Jumala antaa sinulle, jos otat Jeesuksen vastaan. "
Tuo on kristillinen uskonnollinen selitys asialle. Todellisuudessa usko mihin tahansa asiaan syntyy kun syystä tai toisesta vakuutut että joku asia on totta. Silloin sinulle syntyy sisäinen tunne uskosta siihen asiaan.
Kukaan ei voi uskoa pelkällä järjellä joten kyse on edelleen aina tunteesta.
"Nyt kannattaa aktivoida jumal(a)geeni ja kehittyä. Keskustellaan sitten taas lisää ketjuissa."
Todistamattomaan uskominen ei ole kehittymistä. Eikä minulla ole mitään ongelmaa ajatella näkymättömiä asioita. Sellaisiahan on maailma täynnä radioaalloista lähtien. Ongelma on vain sellaisten näkymättömien kohdalla joiden olemassaololle ei ole oikein mitään todisteita tai hyviä perusteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Monilla ihmisillä (mutta ei välttämättä kaikilla) on kyky ajatella ja olettaa ei-näkyviä asioita."
Kyky ajatella näitä asioita ei vielä ole sama asia kuin usko. Vasta jos vakuuttuu näiden asioiden olevaisuudesta, se saa aikaa tunteen että asia on totta. Ja sitä ihmisen sisäistä tunnetta asian totuudellisuudesta kutsutaan uskoksi.
Usko on siis edelleen tunne.
Usko on jotain, jonka Jumala antaa sinulle, jos otat Jeesuksen vastaan.
Entäs muut uskonnot, kuka on antanut uskon niiden harjoittajille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Monilla ihmisillä (mutta ei välttämättä kaikilla) on kyky ajatella ja olettaa ei-näkyviä asioita."
Kyky ajatella näitä asioita ei vielä ole sama asia kuin usko. Vasta jos vakuuttuu näiden asioiden olevaisuudesta, se saa aikaa tunteen että asia on totta. Ja sitä ihmisen sisäistä tunnetta asian totuudellisuudesta kutsutaan uskoksi.
Usko on siis edelleen tunne.
Usko on jotain, jonka Jumala antaa sinulle, jos otat Jeesuksen vastaan.
Eikös ole jännää, että Jeesus tulee lähinnä niille, joiden vanhemmat ja lähiympäristö ovat jo valmiiksi kristinuskon piirissä? Harvemmin kuulee, että joku borneon viidakossa erillään muusta maailmasta asuva alkuasukas tulee itsekseen kristinuskoon?
"Usko on jotain, jonka Jumala antaa sinulle, jos otat Jeesuksen vastaan. "
Teet jälleen sen mistä jo kerran puhuin eli omit sanan oman uskosi käyttöön ja annat sille oman uskosi mukaisia merkityksiä.
Usko ja uskominen ei ole rajattu sinun uskontoosi eikä edes uskonnollisiin asioihin. Ihminen voi uskoa tai olla uskomatta vaikka mihin asioihin. Ihminen voi uskoa olevansa kaunis, uskoa että Kokoomus on paras puolue tai uskoa että uskoa holokaustia ei ole tapahtunut. Uskoa voi olla siis vaikka mihin.
Niinpä, olin siis täysin oikeassa.