Lue keskustelun säännöt.
Onko ateismi jotenkin neutraali uskomusjärjestelmä?
30.05.2026 |
Kun tässä Suvivirsi-keskustelussa tunnutaan ajattelevan, että ateistinen laulu olisi jotenkin neutraalimpi kuin uskonnollisia asioita sisältävä.
Mutta onhan ateismi uskomusjärjestelmä muiden joukossa, ei sen neutraalimpi.
Kukaan ei voi todistaa, että ateistinen maailmankuva olisi totuudenmukainen, enempää kuin sitäkään että Luoja olisi olemassa. Tasoissa siis ollaan.
Kommentit (141)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on muuten mielenkiintoinen asia, kun ihminen tietää tekevänsä kuolemaa, niin ainakin osa ateisteista ja uskonnottomista alkaa pohtimaan Jumalan olemassaoloa. Onko se sitten kuolemanpelkoa, pelkoa että kaikki päättyy kuolemaan vai mistä se sitten johtuu. En tiedä.
Jumalusko on merkityksen ja selityksien hakemista elämälle ja kuolemanpelkoa. Se on monelle musertava ajatus, ettei millään ole mitään suurempaa merkitystä ja kaikki on lopulta sattumaa.
Kukaan uskovainen ei ole koskaan onnistunut kertomaan minulle mikä se oletettu "merkitys" on. Loputon haahuilu jossa taivaallisilla herättäjäjuhlilla? Ei kiitos. Terveellä ihmisellä merkitys on elämisessä itsessään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ateismi olisi neutraali uskomusjärmestelmä ja usko Jumalaan samantekevää, niin koko suvivirsi ei herättäisi heissä asenteita vastaan. Vain agnostismi suhtautuu neutraalisti uskonnollisiin uskomuksiin.
Kukaan ei vastusta suvivirtta, mutta osa ei halua sitä kuunnella. En itsekään katso euroviisuja, missikisoja tai jääkiekkoa, koska mikään niistä ei kiinnosta.
No aika moni ei halua esim. kertolaskuja, kemian kaavoja tai kielten sijamuotoja opiskella, kalevalaa lukea, tai vaikka kuunnella uskomuksia useista sukupuolista.
Suvivirttä ei ole edes pakko kuunnella, koska saa lähteä pois tilaisuudesta. Terveystiedontunnilta tuskin saa poistua kun uskotellaan sukupuolia olevan enemmän kuin kaksi ja kokeesta tuskin pääsee läpi jos sen väitteen kyseenalaistaa biologiaan nojaten.
Ei ole vertailukelpoinen. Vertailukelpoista olisi, jos opettaja veisi luokan pride-marssille vastoin tahtoa, koska pieni kävely ei ketään vahingoita ja hyvän asian puoliesta (eli suvaitsevaisuuden) puolesta kävellään.
Onhan vertailukelpoista.
Ja vietiin meidät koulussa omalle vappumarssille, vaikkei kaikki vassareita olleetkaan.
No, kun ei ole. Uskontojen perusprisiinpit käydään koulussa läpi myös asiatietona. "Kulttuurilliset" juhlatapahtumat ovat täysin toinen seikka, jotka eivät liity itse opetukseen ja tiedon jakamiseen millään tavalla.
Niin ja siitä tapahtumasta saa poistua tai jättäytyä pous jos oma vakaumus ei kestä, mutta toinen joutuu toimimaan kokeista läpi päästäkseen vakaumuksensa vastaisesti.
Tämä on hienoa logiikkaa taas. Ehkä se neutraaliuden tuntu (ihmisten omat pätemiset nyt sivuuttaen) ettei siihen sisälly massiivisia harppauksia havaintorekisterin ulkopuolisesta kausaatiosta, saati jostain moraalisista imperatiiveista lain, tilannetajun ja empatian ulkopuolella. :0
Eihän se tyhjiössä ole syntynyt mutta lienee jotain eroa siinä paljonko jotain perinteitä tai tottumuksia huomioidaan taikka ei.. ja siinä tehdäänkö kuten yllä kuvaillaan vaiko ei. Taas saa aika paljon tiivistettyä lyhyeen mutta apinointi tuskin tulee heijastelemaan sitä mutta minkäs teet. Ja btw, mistään tästä ei saa pääteltyä tippaakaan siitä mitä a) uskon b) koen sopivaksi harjoittaa missäkin c) pidän tärkeänä keskusteluna.
Kysymys esitettiin ja siihen vastattiin järjellä. Ymmärrän mahdollisen hämmennyksen ilmiön harvinaisuuden vuoksi. :P
Neutraalius on typerän äärioikeiston käsite, joka järjenvastaisesti väittää taikauskoa ja tiedefaktaa tai viha-agendaa ja sen vastustamista samanarvoisiksi.
Eivät ne ole.
Vierailija kirjoitti:
Ateisti ei usko mihinkään joten se ei ole uskomusjärjestelmä. Se on korkeintaan uskomattomuusjärjestelmä.
Määritelmällisesti ateismiin ei sisälly tiedeuskovaisuus mutta käytännössä jokainen ateisti on tiedeuskovainen, eli uskoo tieteelliseen auktoriteettiin, todisteluihin, papereihin ym. todisteluihin ihan samalla eetoksella ja paatoksella kuin kristitty voi uskoa uskonnollista auktoriteettia. Kristityllä on usein myös omakohtaisia kokemuksia uskon asioista joten kyseessä ei ole vain usko vaan kokemus eli tieto.
Ei järkevä ihminen kyllä "usko" tieteelliseen auktoriteettiin tai todisteluihin millään paatoksella. Sama koe kun toistetaan useamman kerran ja saadaan samankaltaisia tuloksia, niin todennäköisyys sille, että selitysmalli on ainakin lähellä oikeaa, nousee. Jokainen tiedettä ja tieteen historiaa tunteva tietää, että paradigman muutoksia on käytännössä kaikissa tieteissä tapahtunut aikojen saatossa, eli entinen selitysmalli on laitettu roskakoriin ja tilalle on sorvattu uusi.
Jos perustaa omat valinnat paljolti tieteelliselle tiedolle, niin se johtuu siitä, että tieteelliseen tietoon liittyy aina kuitenkin jotain todistusaineistoa, eli selityksiä ei olla vedetty hatusta vaan on järjestelmällisesti pyritty löytämään niitä tutkimuksen heikkouksia, jotka voisivat heikentää tuloksen uskottavuutta. Ei tämä ole mitään sokeaa uskoa. Voihan käydä vaikka niin, että lääke, joka toimii 100 000 ihmisellä hyvin, onkin minulle vaarallinen jonkun hyvin harvinaisen geenivirheen vuoksi. Mutta sellaista se elämä nyt vain on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi ei ole uskomusjärjestelmä. Ateismi tarkoittaa nimenomaan sitä että ei ole uskomusta.
Tämäkin on keksitty aikana, jolloin uskonto oli käytännössä pakko, kuten se on joissain arabimaissa ja Iranissa edelleen.
Se, että uskonnottomuudelle on ylipäätään tällainen sana on jotenkin hassua. Vähän sama kuin ei-vapaamurareille tai ei-helluntailaisille olisi omansa.
Itse pidän sanasta uskonnoton, sillä se kattaa kaikki agnostikot, ateistit ja sellaiset, joiden uskomusjärjestelmä ei istu valmiiseen dogman muottiin. En ole kieltämässä kenenkään jumalaa tai uskontoa, mutta en itse usko niihin.
nnn
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Mitään uskontoa ei ole todistettu oikeaksi. Ei ole tosistettu ettei Jumalaa tms. ole, eikä ole todistettu että on.
Olemassa olematonta on mahdoton todistaa.
James Randi-säätiön tarjous yliluonnollisen ilmiön todistamisesta on edelleen voimassa. 1000 000 dollaria sille, joka todistaa esim. Jumalan olevan olemassa.
Palkkio on odottanut 1980-luvulta saakka. Olette vapaat yrittämään.
Kyllähän rukousten ja pyhimysten teot ovat joitain silti auttaneet
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ateismi olisi neutraali uskomusjärmestelmä ja usko Jumalaan samantekevää, niin koko suvivirsi ei herättäisi heissä asenteita vastaan. Vain agnostismi suhtautuu neutraalisti uskonnollisiin uskomuksiin.
Kukaan ei vastusta suvivirtta, mutta osa ei halua sitä kuunnella. En itsekään katso euroviisuja, missikisoja tai jääkiekkoa, koska mikään niistä ei kiinnosta.
No aika moni ei halua esim. kertolaskuja, kemian kaavoja tai kielten sijamuotoja opiskella, kalevalaa lukea, tai vaikka kuunnella uskomuksia useista sukupuolista.
Suvivirttä ei ole edes pakko kuunnella, koska saa lähteä pois tilaisuudesta. Terveystiedontunnilta tuskin saa poistua kun uskotellaan sukupuolia olevan enemmän kuin kaksi ja kokeesta tuskin pääsee läpi jos sen väitteen kyseenalaistaa biologiaan nojaten.
Ei ole vertailukelpoinen. Vertailukelpoista olisi, jos opettaja veisi luokan pride-marssille vastoin tahtoa, koska pieni kävely ei ketään vahingoita ja hyvän asian puoliesta (eli suvaitsevaisuuden) puolesta kävellään.
Onhan vertailukelpoista.
Ja vietiin meidät koulussa omalle vappumarssille, vaikkei kaikki vassareita olleetkaan.
No, kun ei ole. Uskontojen perusprisiinpit käydään koulussa läpi myös asiatietona. "Kulttuurilliset" juhlatapahtumat ovat täysin toinen seikka, jotka eivät liity itse opetukseen ja tiedon jakamiseen millään tavalla.
Niin ja siitä tapahtumasta saa poistua tai jättäytyä pous jos oma vakaumus ei kestä, mutta toinen joutuu toimimaan kokeista läpi päästäkseen vakaumuksensa vastaisesti.
Mikä onkin ok. Tässä tapauksessa nyt homma oli kussut reisille, eikä ole tehty kuten pitäisi. Mokia sattuu, mutta olennaista on, että jotkut jääräpäät eivät ole suostuneet virhettä myöntämään ja korjaamaan mokiaan.
Käykää allekirjoittamassa fasistit ulos Suomesta. Myös kristofasistit eli Suomi-Taleban.
https://www.Cansalaisaloite.fi/fi/aloite/17364
C---> k
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi ei ole uskomusjärjestelmä. Ateismi tarkoittaa nimenomaan sitä että ei ole uskomusta.
Tämäkin on keksitty aikana, jolloin uskonto oli käytännössä pakko, kuten se on joissain arabimaissa ja Iranissa edelleen.
Se, että uskonnottomuudelle on ylipäätään tällainen sana on jotenkin hassua. Vähän sama kuin ei-vapaamurareille tai ei-helluntailaisille olisi omansa.
Itse pidän sanasta uskonnoton, sillä se kattaa kaikki agnostikot, ateistit ja sellaiset, joiden uskomusjärjestelmä ei istu valmiiseen dogman muottiin. En ole kieltämässä kenenkään jumalaa tai uskontoa, mutta en itse usko niihin.
Onko sitten usko Jumalaan, tai Jeesuksen ylösnousemukseen uskontoa? mielestäni ei sen enempää kuin ateismi tai usko siihen, että Jeesus ei noussut ylös.
Nuo kaikki ovat uskomuksia, eli jonkin asian pitämistä totena. Eikä niihin uskominen vaadi liittymistä tai kuulumista mihinkään uskontokuntaan tai uskontoon.
En minä pidä totena jumalan olemattomuutta, en vain usko siihen. Olematonta on mahdoton todistaa olemattomaksi.
Voisi olla jossain kokeissa tarjolla lisäpisteitä heille, jotka kirjoittavat vastaukseen suvivirren sanat. Ja musiikinkokeessa voisi laulaa sen lisäpisteitä vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkään kieltäminen ei ole neutraalia. Uskonnollisuudessa agnostismi on lähellä neutraaliutta - sen tunnustamista, ettei tiedä.
Mitenhän olematon kielletään? On olemassa miljoonia asioita, joihin en usko, koska en ole niistä koskaan kuullutkaan. Mutta miten niitäkään voi erikseen kieltää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos kokeitas sellasta laulua, että anna kaikkien kukkien kukkia ja pidä huoli omista asioistasi.
Voikukan ei tarvitse kukkia. M52
Voikukka kasvaa vain aika hyvällä maalla ja lämpimissä paikoissa. Ei kasva esim. veden vaivaamilla paikoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi ei ole uskomusjärjestelmä. Ateismi tarkoittaa nimenomaan sitä että ei ole uskomusta.
Ateismi on uskomista siihen että jumalaa ei ole. Ateisimi ei ole jumaluskon puutetta, eikä mitenkään neutraalia.
Usko tarkoittaa uskonnollisessa asiayhteydessä uskonnollista vakaumusta, erityisesti ihmisen vakaumusta jumalan tai muun yli-inhimillisen mahdin olemassaolosta ja tähän turvautumista.[1]
Ateistit nimenomaan uskovat että jumalaa ei ole. He eivät ole epävarmoja asiasta. Monet ovat jopa varsin äänekkäästi ja ärhäkkäästi kertomassa kaikille muille (kuin lähetyssaarnaajat konsanaan) sitä omaa uskoansa siitä että jumalaa ei ole.
Itse en usko, koska ei ole mitään syytä uskoa. Tämä ei sulje pois sitä vaihtoehtoa, että uskoisin, jos joku vakuuttaisi minut jumalan olemassaolosta. En siis varsinaisesti "usko", ettei jumalaa ole. Asia ei jaksa kiinnostaa niin paljoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkään kieltäminen ei ole neutraalia. Uskonnollisuudessa agnostismi on lähellä neutraaliutta - sen tunnustamista, ettei tiedä.
Mitenhän olematon kielletään? On olemassa miljoonia asioita, joihin en usko, koska en ole niistä koskaan kuullutkaan. Mutta miten niitäkään voi erikseen kieltää?
Looginen positivismi katsoo, että väitteet Jumalan olemassaolosta tai olemattomuudesta ovat järjettömiä tai merkityksettömiä.
Mutta:
Sillä, uskotko sinä Jumalan olemassaoloon vai et, ei ole merkitystä, sillä Jumala ON. Jumala itse vastasi, kun häneltä kysytttiin, kuka hän on "Minä olen, kuka minä olen." Lyhyesti "Minä olen".
Raamatun Ilmestyskirjassa Jeesus avaa elämän kirjat, mistä löytyy niiden nimet, jotka pääsevät taivaan valtakuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako tuonne vaikka lampaanpäitä ja palavia ristejä? Lisäksi ylistyksiä Saatanalle.
Kun kerran uskontojen tuputus on ok.
Kuka tuputtaa? Mormonit ja jehovantodistajat taitaa olla aktiivisimpia uskonsa tuputtajia, mutta niitäkin harvoin tulee kaduilla vastaan.
Virsien pakottaminen uskonnottomille on tuputusta.
571 Jo joutui armas aika
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi ei ole uskomusjärjestelmä. Ateismi tarkoittaa nimenomaan sitä että ei ole uskomusta.
Ateismi on uskomista siihen että jumalaa ei ole. Ateisimi ei ole jumaluskon puutetta, eikä mitenkään neutraalia.
Usko tarkoittaa uskonnollisessa asiayhteydessä uskonnollista vakaumusta, erityisesti ihmisen vakaumusta jumalan tai muun yli-inhimillisen mahdin olemassaolosta ja tähän turvautumista.[1]
Ateistit nimenomaan uskovat että jumalaa ei ole. He eivät ole epävarmoja asiasta. Monet ovat jopa varsin äänekkäästi ja ärhäkkäästi kertomassa kaikille muille (kuin lähetyssaarnaajat konsanaan) sitä omaa uskoansa siitä että jumalaa ei ole.
Itse en usko, koska ei ole mitään syytä uskoa. Tämä ei sulje pois sitä vaihtoehtoa, että uskoisin, jos joku vakuuttaisi minut jumalan olemassaolosta. En siis varsinaisesti "usko", ettei jumalaa ole. Asia ei jaksa kiinnostaa niin paljoa.
Lähinnä näin itselläkin. Mistä ihmeestä minä voisin tietää varmasti mitään maailmankaikkeuden olemassaolon alkusyystä? Enemmän se on just noin, ettei ole hyvää syytä uskoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateisti ei usko mihinkään joten se ei ole uskomusjärjestelmä. Se on korkeintaan uskomattomuusjärjestelmä.
Ateisti USKOO, ettei jumalaa ole.
huli huli hihhuli
Encyclopedia britannica:
ateismi, metafyysisten uskomusten kritiikki ja kieltäminen, jotka koskevat Jumalaa tai jumalallisia olentoja. Toisin kuin agnostismi, joka jättää avoimeksi kysymyksen siitä, onko Jumalaa olemassa, ateismi on aktiivista kieltämistä. Se juontaa juurensa useista filosofisista koulukunnista. Antiikin Kreikan filosofit, kuten Demokritos ja Epikuros, puolustivat sitä materialismin näkökulmasta. 1700-luvulla David Hume ja Immanuel Kant, vaikkakaan eivät olleet ateisteja, vastustivat perinteisiä todisteita Jumalan olemassaolosta ja tekivät uskosta pelkän uskon asian. Ateistit, kuten Ludwig Feuerbach, katsoivat, että Jumala oli ihmisten ihanteiden heijastuma ja että tämän fiktiivisyyden tunnustaminen mahdollisti itsensä toteuttamisen. Marxismi oli esimerkki modernista materialismista. Friedrich Nietzschestä lähtien eksistentialistinen ateismi julisti Jumalan kuoleman ja ihmisen vapauden määrittää arvoja ja merkityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on muuten mielenkiintoinen asia, kun ihminen tietää tekevänsä kuolemaa, niin ainakin osa ateisteista ja uskonnottomista alkaa pohtimaan Jumalan olemassaoloa. Onko se sitten kuolemanpelkoa, pelkoa että kaikki päättyy kuolemaan vai mistä se sitten johtuu. En tiedä.
Jumalusko on merkityksen ja selityksien hakemista elämälle ja kuolemanpelkoa. Se on monelle musertava ajatus, ettei millään ole mitään suurempaa merkitystä ja kaikki on lopulta sattumaa.
Totta kai koska se on puppua. Pitää olla masentunut ja välittäjäaineiden sekä ajatusmallien tosi pilalla, jos ei koe elämässä merkitystä tai esimerkiksi hengellisiä kokemuksia. Ne ovat ihan täysin kiinteä osa ihmisapina-organismin toimintaa.
En ole masentunut, enkä ole kokenut hengellisiä kokemuksia, mutta tunnen silti, että elämällä on merkitystä.
Tottakai näin asia menee teosofisestq näkökulmasta jos vaihtoehdoksi annetaan muutakin kuin ei.