Tuhansien suomalaislasten kevättodistukseen tehdään pieni merkintä, joka voi nopealla vilkaisulla jäädä jopa huomaamatta.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011842971.html
Merkityt lapset
Pieni merkintä todistuksessa voi johtaa yllättävän karuihin seurauksiin. Epämiellyttävä totuus saattaa lävähtää vasten lapsen ja hänen vanhempiensa kasvoja vasta vuosia myöhemmin.
MIKÄ merkintä?
Kommentit (226)
Pelkkä heikko koulumenestys, motivaation puute, levottomuus tai runsaat poissaolot eivät hänen mukaansa ole hyväksyttäviä syitä madaltaa tavoitteita.
Tottakai nuo on ihan hyväksyttäviä syitä nuokin, jos kerran tähtiä käytetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelin mukaan tähtiarvosanoja on kuitenkin käytössä yllättävän paljon. Viime vuosina noin kolme prosenttia kaikista peruskoululaisista ja noin viisi prosenttia alakoululaisista on ollut niin sanottuja tähtioppilaita. Palmqvist pitää lukua liian suurena. Hän sanoo, ettei haluaisi ajatella, että näin suuri osa suomalaisista lapsista ei selviytyisi perusopetuksen vähimmäistasosta, koska perusopetus on tarkoitettu kaikille kansalaisille. Hänen huolensa on, että järjestelmässä lasketaan rimaa joillekin oppilaille liian helposti sen sijaan, että heille annettaisiin riittävää opetusta ja tukea normaalien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Artikkelissa korostetaan, että hyväksyttävä syy oppimäärän rajaamiseen voi olla esimerkiksi todettu vakava matematiikan oppimisvaikeus, jossa lapsi ei psykologin testien perusteella kykene hahmottamaan numeroita tai matemaattisia käsitteitä riittävästi. Äidinkielessä vastaava peruste voisi olla vakava lukivaikeus. Palmqvistin mukaan oppimisvaikeuksia on monenlaisia, mutta jos lapsi saa jo erityisopetusta pienryhmässä ja opetus on mukautettu tukemaan häntä, täytyy vaikeuden olla todella merkittävä, jotta normaaleista vähimmäistavoitteista luovutaan.
Ongelmaksi nousee se, että yksittäisiä lapsia koskevien päätösten perustelut eivät ole julkisia. Siksi ulkopuolisten on vaikea tietää, tehdäänkö oppimäärän rajaamisia aina asianmukaisesti. Palmqvistin mukaan tähtiarvosana ei saisi olla mikään läpihuutojuttu, vaan erittäin painava päätös. Jos sitä käytetään liian laajasti, koko peruskoulun perusajatus alkaa hänen mukaansa murentua. Peruskoulun ideana on tarjota kaikille lapsille yhteinen vähimmäisosaaminen ja mahdollisuus jatkaa opintoja. Jos tavoitteita madalletaan heppoisesti, osa lapsista ei saa tätä osaamista.
Miksei sitten ole heikkolahjaisille omia ryhmiä ettei isossa ryhmässä tarvitse mennä tyhmimpien mukaan?!
Ei ehkä omia ryhmiä jos vaikka ongelmia matikassa mutta pärjää muissa aineissa hyvin. Sen sijaan voi kysyä miksi ei saa ylimääräistä opetusta matikassa. Alakoulussa vanhemmatkin voivat auttaa kotona.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on erityisesti peruskoulun todistuksiin kirjattavasta yksilöllistetystä oppimäärästä (merkitty oppiaineen kohdalle tähdellä \(*\)). Yksilöllistäminen voi estää suoran pääsyn lukioon tai tiettyihin toisen asteen ammatillisiin opintoihin, sillä oppilas ei välttämättä täytä opiskelupaikan vaadittuja pohjakoulutusvaatimuksia. [1, 2]
No, entä sitten, että ei pääse lukioon!! Jos on mikä tahansa lukuaine nelosen tasolla, ei kannata mennä lukioon. Siellä ei ole resursseja tukea apukoulutasolla olevia ja hyvä niin. Aivan järjetön tuon akan urputus tuossa jutussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelin mukaan tähtiarvosanoja on kuitenkin käytössä yllättävän paljon. Viime vuosina noin kolme prosenttia kaikista peruskoululaisista ja noin viisi prosenttia alakoululaisista on ollut niin sanottuja tähtioppilaita. Palmqvist pitää lukua liian suurena. Hän sanoo, ettei haluaisi ajatella, että näin suuri osa suomalaisista lapsista ei selviytyisi perusopetuksen vähimmäistasosta, koska perusopetus on tarkoitettu kaikille kansalaisille. Hänen huolensa on, että järjestelmässä lasketaan rimaa joillekin oppilaille liian helposti sen sijaan, että heille annettaisiin riittävää opetusta ja tukea normaalien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Artikkelissa korostetaan, että hyväksyttävä syy oppimäärän rajaamiseen voi olla esimerkiksi todettu vakava matematiikan oppimisvaikeus, jossa lapsi ei psykologin testien perusteella kykene hahmottamaan numeroita tai matemaattisia käsitteitä riittävästi. Äidinkielessä vastaava peruste voisi olla vakava lukivaikeus. Palmqvistin mukaan oppimisvaikeuksia on monenlaisia, mutta jos lapsi saa jo erityisopetusta pienryhmässä ja opetus on mukautettu tukemaan häntä, täytyy vaikeuden olla todella merkittävä, jotta normaaleista vähimmäistavoitteista luovutaan.
Ongelmaksi nousee se, että yksittäisiä lapsia koskevien päätösten perustelut eivät ole julkisia. Siksi ulkopuolisten on vaikea tietää, tehdäänkö oppimäärän rajaamisia aina asianmukaisesti. Palmqvistin mukaan tähtiarvosana ei saisi olla mikään läpihuutojuttu, vaan erittäin painava päätös. Jos sitä käytetään liian laajasti, koko peruskoulun perusajatus alkaa hänen mukaansa murentua. Peruskoulun ideana on tarjota kaikille lapsille yhteinen vähimmäisosaaminen ja mahdollisuus jatkaa opintoja. Jos tavoitteita madalletaan heppoisesti, osa lapsista ei saa tätä osaamista.
Miksei sitten ole heikkolahjaisille omia ryhmiä ettei isossa ryhmässä tarvitse mennä tyhmimpien mukaan?!
Ei ehkä omia ryhmiä jos vaikka ongelmia matikassa mutta pärjää muissa aineissa hyvin. Sen sijaan voi kysyä miksi ei saa ylimääräistä opetusta matikassa. Alakoulussa vanhemmatkin voivat auttaa kotona.
Opettaja antaa nykyään ryhmämuotoista tukea ja tukiopetusta kesken tunnin. En jaksa alkaa avata nykyisen tukiviidakon kummallisuuksia. Pääasiassa oppilaiden määrä, jotka tarvitsevat tukea, on kasvanut valtavasti 2000-luvulla. Mistä tämä johtuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelin mukaan tähtiarvosanoja on kuitenkin käytössä yllättävän paljon. Viime vuosina noin kolme prosenttia kaikista peruskoululaisista ja noin viisi prosenttia alakoululaisista on ollut niin sanottuja tähtioppilaita. Palmqvist pitää lukua liian suurena. Hän sanoo, ettei haluaisi ajatella, että näin suuri osa suomalaisista lapsista ei selviytyisi perusopetuksen vähimmäistasosta, koska perusopetus on tarkoitettu kaikille kansalaisille. Hänen huolensa on, että järjestelmässä lasketaan rimaa joillekin oppilaille liian helposti sen sijaan, että heille annettaisiin riittävää opetusta ja tukea normaalien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Artikkelissa korostetaan, että hyväksyttävä syy oppimäärän rajaamiseen voi olla esimerkiksi todettu vakava matematiikan oppimisvaikeus, jossa lapsi ei psykologin testien perusteella kykene hahmottamaan numeroita tai matemaattisia käsitteitä riittävästi. Äidinkielessä vastaava peruste voisi olla vakava lukivaikeus. Palmqvistin mukaan oppimisvaikeuksia on monenlaisia, mutta jos lapsi saa jo erityisopetusta pienryhmässä ja opetus on mukautettu tukemaan häntä, täytyy vaikeuden olla todella merkittävä, jotta normaaleista vähimmäistavoitteista luovutaan.
Ongelmaksi nousee se, että yksittäisiä lapsia koskevien päätösten perustelut eivät ole julkisia. Siksi ulkopuolisten on vaikea tietää, tehdäänkö oppimäärän rajaamisia aina asianmukaisesti. Palmqvistin mukaan tähtiarvosana ei saisi olla mikään läpihuutojuttu, vaan erittäin painava päätös. Jos sitä käytetään liian laajasti, koko peruskoulun perusajatus alkaa hänen mukaansa murentua. Peruskoulun ideana on tarjota kaikille lapsille yhteinen vähimmäisosaaminen ja mahdollisuus jatkaa opintoja. Jos tavoitteita madalletaan heppoisesti, osa lapsista ei saa tätä osaamista.
Miksei sitten ole heikkolahjaisille omia ryhmiä ettei isossa ryhmässä tarvitse mennä tyhmimpien mukaan?!
Ei ehkä omia ryhmiä jos vaikka ongelmia matikassa mutta pärjää muissa aineissa hyvin. Sen sijaan voi kysyä miksi ei saa ylimääräistä opetusta matikassa. Alakoulussa vanhemmatkin voivat auttaa kotona.
Ja vielä suurempi kysymys on että miksi pitää oppia ylipäätään jotain väkisin tietyllä tasolla. Peruskoulussa riittää kyllä peruslaskutoimitukset ja rahan käyttö matikassa ja luku- ja kirjoitustaito äikässä. Ihan turha on hakata päätä seinään ja sitoa kolme opettajaa siihen että osaa murtoluvut ja prosentit niin että pääsee kokeesta läpi. Ketä se hyödyttää?
Kyllä vaan ennen oli paljon paremmin. Jos oli idiootti jäi luokalle ja muut jatkoivat. Jos ei osannut käyttäytyä, pääsi tarkkikselle.
Mikä siinä on ettei nykyajan mattiroosat kykene ottamaan edes henkilökohtaista tappiota vastaan. Nilkuttavat eteenpäin vuodesta toiseen ja toisella asteella tulee stoppi. Et osaa, et pärjää, minnekään et pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelin mukaan tähtiarvosanoja on kuitenkin käytössä yllättävän paljon. Viime vuosina noin kolme prosenttia kaikista peruskoululaisista ja noin viisi prosenttia alakoululaisista on ollut niin sanottuja tähtioppilaita. Palmqvist pitää lukua liian suurena. Hän sanoo, ettei haluaisi ajatella, että näin suuri osa suomalaisista lapsista ei selviytyisi perusopetuksen vähimmäistasosta, koska perusopetus on tarkoitettu kaikille kansalaisille. Hänen huolensa on, että järjestelmässä lasketaan rimaa joillekin oppilaille liian helposti sen sijaan, että heille annettaisiin riittävää opetusta ja tukea normaalien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Artikkelissa korostetaan, että hyväksyttävä syy oppimäärän rajaamiseen voi olla esimerkiksi todettu vakava matematiikan oppimisvaikeus, jossa lapsi ei psykologin testien perusteella kykene hahmottamaan numeroita tai matemaattisia käsitteitä riittävästi. Äidinkielessä vastaava peruste voisi olla vakava lukivaikeus. Palmqvistin mukaan oppimisvaikeuksia on monenlaisia, mutta jos lapsi saa jo erityisopetusta pienryhmässä ja opetus on mukautettu tukemaan häntä, täytyy vaikeuden olla todella merkittävä, jotta normaaleista vähimmäistavoitteista luovutaan.
Ongelmaksi nousee se, että yksittäisiä lapsia koskevien päätösten perustelut eivät ole julkisia. Siksi ulkopuolisten on vaikea tietää, tehdäänkö oppimäärän rajaamisia aina asianmukaisesti. Palmqvistin mukaan tähtiarvosana ei saisi olla mikään läpihuutojuttu, vaan erittäin painava päätös. Jos sitä käytetään liian laajasti, koko peruskoulun perusajatus alkaa hänen mukaansa murentua. Peruskoulun ideana on tarjota kaikille lapsille yhteinen vähimmäisosaaminen ja mahdollisuus jatkaa opintoja. Jos tavoitteita madalletaan heppoisesti, osa lapsista ei saa tätä osaamista.
Miksei sitten ole heikkolahjaisille omia ryhmiä ettei isossa ryhmässä tarvitse mennä tyhmimpien mukaan?!
Ei ehkä omia ryhmiä jos vaikka ongelmia matikassa mutta pärjää muissa aineissa hyvin. Sen sijaan voi kysyä miksi ei saa ylimääräistä opetusta matikassa. Alakoulussa vanhemmatkin voivat auttaa kotona.
Opettaja antaa nykyään ryhmämuotoista tukea ja tukiopetusta kesken tunnin. En jaksa alkaa avata nykyisen tukiviidakon kummallisuuksia. Pääasiassa oppilaiden määrä, jotka tarvitsevat tukea, on kasvanut valtavasti 2000-luvulla. Mistä tämä johtuu?
Se tuen tarve syntyy ihan suoraan siitä, että opetussuunnitelmat on tehty utopistisesti, jotta voidaan päteä ulospäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelin mukaan tähtiarvosanoja on kuitenkin käytössä yllättävän paljon. Viime vuosina noin kolme prosenttia kaikista peruskoululaisista ja noin viisi prosenttia alakoululaisista on ollut niin sanottuja tähtioppilaita. Palmqvist pitää lukua liian suurena. Hän sanoo, ettei haluaisi ajatella, että näin suuri osa suomalaisista lapsista ei selviytyisi perusopetuksen vähimmäistasosta, koska perusopetus on tarkoitettu kaikille kansalaisille. Hänen huolensa on, että järjestelmässä lasketaan rimaa joillekin oppilaille liian helposti sen sijaan, että heille annettaisiin riittävää opetusta ja tukea normaalien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Artikkelissa korostetaan, että hyväksyttävä syy oppimäärän rajaamiseen voi olla esimerkiksi todettu vakava matematiikan oppimisvaikeus, jossa lapsi ei psykologin testien perusteella kykene hahmottamaan numeroita tai matemaattisia käsitteitä riittävästi. Äidinkielessä vastaava peruste voisi olla vakava lukivaikeus. Palmqvistin mukaan oppimisvaikeuksia on monenlaisia, mutta jos lapsi saa jo erityisopetusta pienryhmässä ja opetus on mukautettu tukemaan häntä, täytyy vaikeuden olla todella merkittävä, jotta normaaleista vähimmäistavoitteista luovutaan.
Ongelmaksi nousee se, että yksittäisiä lapsia koskevien päätösten perustelut eivät ole julkisia. Siksi ulkopuolisten on vaikea tietää, tehdäänkö oppimäärän rajaamisia aina asianmukaisesti. Palmqvistin mukaan tähtiarvosana ei saisi olla mikään läpihuutojuttu, vaan erittäin painava päätös. Jos sitä käytetään liian laajasti, koko peruskoulun perusajatus alkaa hänen mukaansa murentua. Peruskoulun ideana on tarjota kaikille lapsille yhteinen vähimmäisosaaminen ja mahdollisuus jatkaa opintoja. Jos tavoitteita madalletaan heppoisesti, osa lapsista ei saa tätä osaamista.
Miksei sitten ole heikkolahjaisille omia ryhmiä ettei isossa ryhmässä tarvitse mennä tyhmimpien mukaan?!
Ei ehkä omia ryhmiä jos vaikka ongelmia matikassa mutta pärjää muissa aineissa hyvin. Sen sijaan voi kysyä miksi ei saa ylimääräistä opetusta matikassa. Alakoulussa vanhemmatkin voivat auttaa kotona.
Ja vielä suurempi kysymys on että miksi pitää oppia ylipäätään jotain väkisin tietyllä tasolla. Peruskoulussa riittää kyllä peruslaskutoimitukset ja rahan käyttö matikassa ja luku- ja kirjoitustaito äikässä. Ihan turha on hakata päätä seinään ja sitoa kolme opettajaa siihen että osaa murtoluvut ja prosentit niin että pääsee kokeesta läpi. Ketä se hyödyttää?
Ei herran jumala. Minkälaisia idiootteja kasvatetaan. Ilman noita prosentti sekä murtolukulaskuja on vaikea edetä elämässä. Mitäs kun et osaa alessa miinustaa prosentteja täyshintaisesta tuotteesta.
Ei ihme että lasten numerot laskevat, jos vanhemmat eivät kykene vaatimaan lapsilta perustasoista osaamista vaan meuhkaavat koululle.
Vierailija kirjoitti:
jää luokalle. On ikäisiään hitaampi tyyliin Teuvo Hakkarainen joka ei koskaan saanut käydyksi peruskoulua loppuun.
Ei jää luokalle, mutta opiskeltu määrä on mukautettu. Lapsen kognitiiviset kyvyt eivät riitä koko sisällön oppimiseen.
Vierailija kirjoitti:
jää luokalle. On ikäisiään hitaampi tyyliin Teuvo Hakkarainen joka ei koskaan saanut käydyksi peruskoulua loppuun.
Hakkarainen on ollut opettamassa metsätöitä Etelä-Amerikassakin ja osannut kupata hyvät rahat meppiaikoinaan joten ei hän mitenkään jälkeenjäänyt ole vaikka persuhullu haluaakin näin kuvitella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelin mukaan tähtiarvosanoja on kuitenkin käytössä yllättävän paljon. Viime vuosina noin kolme prosenttia kaikista peruskoululaisista ja noin viisi prosenttia alakoululaisista on ollut niin sanottuja tähtioppilaita. Palmqvist pitää lukua liian suurena. Hän sanoo, ettei haluaisi ajatella, että näin suuri osa suomalaisista lapsista ei selviytyisi perusopetuksen vähimmäistasosta, koska perusopetus on tarkoitettu kaikille kansalaisille. Hänen huolensa on, että järjestelmässä lasketaan rimaa joillekin oppilaille liian helposti sen sijaan, että heille annettaisiin riittävää opetusta ja tukea normaalien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Artikkelissa korostetaan, että hyväksyttävä syy oppimäärän rajaamiseen voi olla esimerkiksi todettu vakava matematiikan oppimisvaikeus, jossa lapsi ei psykologin testien perusteella kykene hahmottamaan numeroita tai matemaattisia käsitteitä riittävästi. Äidinkielessä vastaava peruste voisi olla vakava lukivaikeus. Palmqvistin mukaan oppimisvaikeuksia on monenlaisia, mutta jos lapsi saa jo erityisopetusta pienryhmässä ja opetus on mukautettu tukemaan häntä, täytyy vaikeuden olla todella merkittävä, jotta normaaleista vähimmäistavoitteista luovutaan.
Ongelmaksi nousee se, että yksittäisiä lapsia koskevien päätösten perustelut eivät ole julkisia. Siksi ulkopuolisten on vaikea tietää, tehdäänkö oppimäärän rajaamisia aina asianmukaisesti. Palmqvistin mukaan tähtiarvosana ei saisi olla mikään läpihuutojuttu, vaan erittäin painava päätös. Jos sitä käytetään liian laajasti, koko peruskoulun perusajatus alkaa hänen mukaansa murentua. Peruskoulun ideana on tarjota kaikille lapsille yhteinen vähimmäisosaaminen ja mahdollisuus jatkaa opintoja. Jos tavoitteita madalletaan heppoisesti, osa lapsista ei saa tätä osaamista.
Miksei sitten ole heikkolahjaisille omia ryhmiä ettei isossa ryhmässä tarvitse mennä tyhmimpien mukaan?!
Ei ehkä omia ryhmiä jos vaikka ongelmia matikassa mutta pärjää muissa aineissa hyvin. Sen sijaan voi kysyä miksi ei saa ylimääräistä opetusta matikassa. Alakoulussa vanhemmatkin voivat auttaa kotona.
Ja vielä suurempi kysymys on että miksi pitää oppia ylipäätään jotain väkisin tietyllä tasolla. Peruskoulussa riittää kyllä peruslaskutoimitukset ja rahan käyttö matikassa ja luku- ja kirjoitustaito äikässä. Ihan turha on hakata päätä seinään ja sitoa kolme opettajaa siihen että osaa murtoluvut ja prosentit niin että pääsee kokeesta läpi. Ketä se hyödyttää?
Murtoluvut ja prosenttilaskut ovat peruslaskutoimituksia (jako- ja kertolaskua) ja niitä käytetään ihan normaalissa arkipäivässä. Vaikkapa punalapputuotteet kaupassa, eduskuntapuolueiden kannatus tai asuntolainan korko vaativat prosenttien perusymmärtämistä. Kyllä vähintään sen verran täytyy jokaisen osata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelin mukaan tähtiarvosanoja on kuitenkin käytössä yllättävän paljon. Viime vuosina noin kolme prosenttia kaikista peruskoululaisista ja noin viisi prosenttia alakoululaisista on ollut niin sanottuja tähtioppilaita. Palmqvist pitää lukua liian suurena. Hän sanoo, ettei haluaisi ajatella, että näin suuri osa suomalaisista lapsista ei selviytyisi perusopetuksen vähimmäistasosta, koska perusopetus on tarkoitettu kaikille kansalaisille. Hänen huolensa on, että järjestelmässä lasketaan rimaa joillekin oppilaille liian helposti sen sijaan, että heille annettaisiin riittävää opetusta ja tukea normaalien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Artikkelissa korostetaan, että hyväksyttävä syy oppimäärän rajaamiseen voi olla esimerkiksi todettu vakava matematiikan oppimisvaikeus, jossa lapsi ei psykologin testien perusteella kykene hahmottamaan numeroita tai matemaattisia käsitteitä riittävästi. Äidinkielessä vastaava peruste voisi olla vakava lukivaikeus. Palmqvistin mukaan oppimisvaikeuksia on monenlaisia, mutta jos lapsi saa jo erityisopetusta pienryhmässä ja opetus on mukautettu tukemaan häntä, täytyy vaikeuden olla todella merkittävä, jotta normaaleista vähimmäistavoitteista luovutaan.
Ongelmaksi nousee se, että yksittäisiä lapsia koskevien päätösten perustelut eivät ole julkisia. Siksi ulkopuolisten on vaikea tietää, tehdäänkö oppimäärän rajaamisia aina asianmukaisesti. Palmqvistin mukaan tähtiarvosana ei saisi olla mikään läpihuutojuttu, vaan erittäin painava päätös. Jos sitä käytetään liian laajasti, koko peruskoulun perusajatus alkaa hänen mukaansa murentua. Peruskoulun ideana on tarjota kaikille lapsille yhteinen vähimmäisosaaminen ja mahdollisuus jatkaa opintoja. Jos tavoitteita madalletaan heppoisesti, osa lapsista ei saa tätä osaamista.
Miksei sitten ole heikkolahjaisille omia ryhmiä ettei isossa ryhmässä tarvitse mennä tyhmimpien mukaan?!
Ei ehkä omia ryhmiä jos vaikka ongelmia matikassa mutta pärjää muissa aineissa hyvin. Sen sijaan voi kysyä miksi ei saa ylimääräistä opetusta matikassa. Alakoulussa vanhemmatkin voivat auttaa kotona.
Opettaja antaa nykyään ryhmämuotoista tukea ja tukiopetusta kesken tunnin. En jaksa alkaa avata nykyisen tukiviidakon kummallisuuksia. Pääasiassa oppilaiden määrä, jotka tarvitsevat tukea, on kasvanut valtavasti 2000-luvulla. Mistä tämä johtuu?
Se tuen tarve syntyy ihan suoraan siitä, että opetussuunnitelmat on tehty utopistisesti, jotta voidaan päteä ulospäin.
Peruskoulu on oikeasti äärimmäisen helppo. Ihan liian helppo lukioon jatkaville.
Varmaan QR-koodi.
Ei ainakaan mitään mullistavaa, koska juttu on maksumuurin takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelin mukaan tähtiarvosanoja on kuitenkin käytössä yllättävän paljon. Viime vuosina noin kolme prosenttia kaikista peruskoululaisista ja noin viisi prosenttia alakoululaisista on ollut niin sanottuja tähtioppilaita. Palmqvist pitää lukua liian suurena. Hän sanoo, ettei haluaisi ajatella, että näin suuri osa suomalaisista lapsista ei selviytyisi perusopetuksen vähimmäistasosta, koska perusopetus on tarkoitettu kaikille kansalaisille. Hänen huolensa on, että järjestelmässä lasketaan rimaa joillekin oppilaille liian helposti sen sijaan, että heille annettaisiin riittävää opetusta ja tukea normaalien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Artikkelissa korostetaan, että hyväksyttävä syy oppimäärän rajaamiseen voi olla esimerkiksi todettu vakava matematiikan oppimisvaikeus, jossa lapsi ei psykologin testien perusteella kykene hahmottamaan numeroita tai matemaattisia käsitteitä riittävästi. Äidinkielessä vastaava peruste voisi olla vakava lukivaikeus. Palmqvistin mukaan oppimisvaikeuksia on monenlaisia, mutta jos lapsi saa jo erityisopetusta pienryhmässä ja opetus on mukautettu tukemaan häntä, täytyy vaikeuden olla todella merkittävä, jotta normaaleista vähimmäistavoitteista luovutaan.
Ongelmaksi nousee se, että yksittäisiä lapsia koskevien päätösten perustelut eivät ole julkisia. Siksi ulkopuolisten on vaikea tietää, tehdäänkö oppimäärän rajaamisia aina asianmukaisesti. Palmqvistin mukaan tähtiarvosana ei saisi olla mikään läpihuutojuttu, vaan erittäin painava päätös. Jos sitä käytetään liian laajasti, koko peruskoulun perusajatus alkaa hänen mukaansa murentua. Peruskoulun ideana on tarjota kaikille lapsille yhteinen vähimmäisosaaminen ja mahdollisuus jatkaa opintoja. Jos tavoitteita madalletaan heppoisesti, osa lapsista ei saa tätä osaamista.
Miksei sitten ole heikkolahjaisille omia ryhmiä ettei isossa ryhmässä tarvitse mennä tyhmimpien mukaan?!
Ei ehkä omia ryhmiä jos vaikka ongelmia matikassa mutta pärjää muissa aineissa hyvin. Sen sijaan voi kysyä miksi ei saa ylimääräistä opetusta matikassa. Alakoulussa vanhemmatkin voivat auttaa kotona.
Opettaja antaa nykyään ryhmämuotoista tukea ja tukiopetusta kesken tunnin. En jaksa alkaa avata nykyisen tukiviidakon kummallisuuksia. Pääasiassa oppilaiden määrä, jotka tarvitsevat tukea, on kasvanut valtavasti 2000-luvulla. Mistä tämä johtuu?
Se tuen tarve syntyy ihan suoraan siitä, että opetussuunnitelmat on tehty utopistisesti, jotta voidaan päteä ulospäin.
Peruskoulu on oikeasti äärimmäisen helppo. Ihan liian helppo lukioon jatkaville.
Mietin tässä myös, että kuinka paljon vaikeampi peruskoulu on nyt kuin omana kouluaikana 90-luvulla. Silloin se oli nimittäin ihan läpihuutojuttu.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vaan ennen oli paljon paremmin. Jos oli idiootti jäi luokalle ja muut jatkoivat. Jos ei osannut käyttäytyä, pääsi tarkkikselle.
Mikä siinä on ettei nykyajan mattiroosat kykene ottamaan edes henkilökohtaista tappiota vastaan. Nilkuttavat eteenpäin vuodesta toiseen ja toisella asteella tulee stoppi. Et osaa, et pärjää, minnekään et pääse.
Ja mitä noista tuli? Luokalle jäämisestä ei seuraa muuta kuin kiusaamista, tarkkisluokka oli säilö. Parempi sen lapsen on käydä sitä koulua omassa ikäluokassaan ja kun vielä unohdettaisiin se jatkuva ongelmaan puuttuminen ja todistusnumeroilla kyykyttäminen niin ihan kunnon kansalaisia näistäkin tulisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelin mukaan tähtiarvosanoja on kuitenkin käytössä yllättävän paljon. Viime vuosina noin kolme prosenttia kaikista peruskoululaisista ja noin viisi prosenttia alakoululaisista on ollut niin sanottuja tähtioppilaita. Palmqvist pitää lukua liian suurena. Hän sanoo, ettei haluaisi ajatella, että näin suuri osa suomalaisista lapsista ei selviytyisi perusopetuksen vähimmäistasosta, koska perusopetus on tarkoitettu kaikille kansalaisille. Hänen huolensa on, että järjestelmässä lasketaan rimaa joillekin oppilaille liian helposti sen sijaan, että heille annettaisiin riittävää opetusta ja tukea normaalien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Artikkelissa korostetaan, että hyväksyttävä syy oppimäärän rajaamiseen voi olla esimerkiksi todettu vakava matematiikan oppimisvaikeus, jossa lapsi ei psykologin testien perusteella kykene hahmottamaan numeroita tai matemaattisia käsitteitä riittävästi. Äidinkielessä vastaava peruste voisi olla vakava lukivaikeus. Palmqvistin mukaan oppimisvaikeuksia on monenlaisia, mutta jos lapsi saa jo erityisopetusta pienryhmässä ja opetus on mukautettu tukemaan häntä, täytyy vaikeuden olla todella merkittävä, jotta normaaleista vähimmäistavoitteista luovutaan.
Ongelmaksi nousee se, että yksittäisiä lapsia koskevien päätösten perustelut eivät ole julkisia. Siksi ulkopuolisten on vaikea tietää, tehdäänkö oppimäärän rajaamisia aina asianmukaisesti. Palmqvistin mukaan tähtiarvosana ei saisi olla mikään läpihuutojuttu, vaan erittäin painava päätös. Jos sitä käytetään liian laajasti, koko peruskoulun perusajatus alkaa hänen mukaansa murentua. Peruskoulun ideana on tarjota kaikille lapsille yhteinen vähimmäisosaaminen ja mahdollisuus jatkaa opintoja. Jos tavoitteita madalletaan heppoisesti, osa lapsista ei saa tätä osaamista.
Miksei sitten ole heikkolahjaisille omia ryhmiä ettei isossa ryhmässä tarvitse mennä tyhmimpien mukaan?!
Ei ehkä omia ryhmiä jos vaikka ongelmia matikassa mutta pärjää muissa aineissa hyvin. Sen sijaan voi kysyä miksi ei saa ylimääräistä opetusta matikassa. Alakoulussa vanhemmatkin voivat auttaa kotona.
Opettaja antaa nykyään ryhmämuotoista tukea ja tukiopetusta kesken tunnin. En jaksa alkaa avata nykyisen tukiviidakon kummallisuuksia. Pääasiassa oppilaiden määrä, jotka tarvitsevat tukea, on kasvanut valtavasti 2000-luvulla. Mistä tämä johtuu?
Se tuen tarve syntyy ihan suoraan siitä, että opetussuunnitelmat on tehty utopistisesti, jotta voidaan päteä ulospäin.
Peruskoulu on oikeasti äärimmäisen helppo. Ihan liian helppo lukioon jatkaville.
Mietin tässä myös, että kuinka paljon vaikeampi peruskoulu on nyt kuin omana kouluaikana 90-luvulla. Silloin se oli nimittäin ihan läpihuutojuttu.
Sen mitä omien lasten peruskoulua tässä seurannut on se lähes samaa kauraa. Samoja tehtäviä, samoja juttuja.
Meidän lasten koulussa tähti-oppilaat on oma luokkansa. Eikö kaikissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelin mukaan tähtiarvosanoja on kuitenkin käytössä yllättävän paljon. Viime vuosina noin kolme prosenttia kaikista peruskoululaisista ja noin viisi prosenttia alakoululaisista on ollut niin sanottuja tähtioppilaita. Palmqvist pitää lukua liian suurena. Hän sanoo, ettei haluaisi ajatella, että näin suuri osa suomalaisista lapsista ei selviytyisi perusopetuksen vähimmäistasosta, koska perusopetus on tarkoitettu kaikille kansalaisille. Hänen huolensa on, että järjestelmässä lasketaan rimaa joillekin oppilaille liian helposti sen sijaan, että heille annettaisiin riittävää opetusta ja tukea normaalien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Artikkelissa korostetaan, että hyväksyttävä syy oppimäärän rajaamiseen voi olla esimerkiksi todettu vakava matematiikan oppimisvaikeus, jossa lapsi ei psykologin testien perusteella kykene hahmottamaan numeroita tai matemaattisia käsitteitä riittävästi. Äidinkielessä vastaava peruste voisi olla vakava lukivaikeus. Palmqvistin mukaan oppimisvaikeuksia on monenlaisia, mutta jos lapsi saa jo erityisopetusta pienryhmässä ja opetus on mukautettu tukemaan häntä, täytyy vaikeuden olla todella merkittävä, jotta normaaleista vähimmäistavoitteista luovutaan.
Ongelmaksi nousee se, että yksittäisiä lapsia koskevien päätösten perustelut eivät ole julkisia. Siksi ulkopuolisten on vaikea tietää, tehdäänkö oppimäärän rajaamisia aina asianmukaisesti. Palmqvistin mukaan tähtiarvosana ei saisi olla mikään läpihuutojuttu, vaan erittäin painava päätös. Jos sitä käytetään liian laajasti, koko peruskoulun perusajatus alkaa hänen mukaansa murentua. Peruskoulun ideana on tarjota kaikille lapsille yhteinen vähimmäisosaaminen ja mahdollisuus jatkaa opintoja. Jos tavoitteita madalletaan heppoisesti, osa lapsista ei saa tätä osaamista.
Miksei sitten ole heikkolahjaisille omia ryhmiä ettei isossa ryhmässä tarvitse mennä tyhmimpien mukaan?!
Ei ehkä omia ryhmiä jos vaikka ongelmia matikassa mutta pärjää muissa aineissa hyvin. Sen sijaan voi kysyä miksi ei saa ylimääräistä opetusta matikassa. Alakoulussa vanhemmatkin voivat auttaa kotona.
Opettaja antaa nykyään ryhmämuotoista tukea ja tukiopetusta kesken tunnin. En jaksa alkaa avata nykyisen tukiviidakon kummallisuuksia. Pääasiassa oppilaiden määrä, jotka tarvitsevat tukea, on kasvanut valtavasti 2000-luvulla. Mistä tämä johtuu?
Se tuen tarve syntyy ihan suoraan siitä, että opetussuunnitelmat on tehty utopistisesti, jotta voidaan päteä ulospäin.
Peruskoulu on oikeasti äärimmäisen helppo. Ihan liian helppo lukioon jatkaville.
Mietin tässä myös, että kuinka paljon vaikeampi peruskoulu on nyt kuin omana kouluaikana 90-luvulla. Silloin se oli nimittäin ihan läpihuutojuttu.
Sen mitä omien lasten peruskoulua tässä seurannut on se lähes samaa kauraa. Samoja tehtäviä, samoja juttuja.
Pääosin joo. Reaaliaineissa aikaisemmin mennään tarinan kerrontaan ja aineiden kirjoittamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vaan ennen oli paljon paremmin. Jos oli idiootti jäi luokalle ja muut jatkoivat. Jos ei osannut käyttäytyä, pääsi tarkkikselle.
Mikä siinä on ettei nykyajan mattiroosat kykene ottamaan edes henkilökohtaista tappiota vastaan. Nilkuttavat eteenpäin vuodesta toiseen ja toisella asteella tulee stoppi. Et osaa, et pärjää, minnekään et pääse.
Ja mitä noista tuli? Luokalle jäämisestä ei seuraa muuta kuin kiusaamista, tarkkisluokka oli säilö. Parempi sen lapsen on käydä sitä koulua omassa ikäluokassaan ja kun vielä unohdettaisiin se jatkuva ongelmaan puuttuminen ja todistusnumeroilla kyykyttäminen niin ihan kunnon kansalaisia näistäkin tulisi.
Tunnen parikin aikoinaan luokalle jäänyttä kaveria. Nyt ovat tyytyväisiä tähän, oppivat oikeasti ja joo, silloin hävetti mutta siitä mentiin eteenpäin.
Parempi kerrata vuosi kun runtata väkisin läpi ja jäädä joka vuosi enemmän ja enemmän jälkeen. Jatko -opintoihin niitä hyviä numeroita vaaditaan.
Höpö höpö. Usein tuollaisella oppilaalla on ollut jo ekaluokalta asti suuria vaikeuksia selviytyä helpoistakaan tehtävistä. Kyse ei ole liian helposta vaatimustasosta vaan kognitiivisista kyvyttömyyksistä, joita ei voida tuputtamalla valtavasti tukea isoissa ryhmissä parantaa. Näille pitäisi olla aivan omat ryhmänsä. Nyt ei ole.