Tuhansien suomalaislasten kevättodistukseen tehdään pieni merkintä, joka voi nopealla vilkaisulla jäädä jopa huomaamatta.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011842971.html
Merkityt lapset
Pieni merkintä todistuksessa voi johtaa yllättävän karuihin seurauksiin. Epämiellyttävä totuus saattaa lävähtää vasten lapsen ja hänen vanhempiensa kasvoja vasta vuosia myöhemmin.
MIKÄ merkintä?
Kommentit (226)
"Tähtiarvostelulla voi olla iso vaikutus lapsen tulevaisuuteen ja jatko-opintoihin. Joskus oppilaan käsitys omista taidoista voi hämärtyä. Nuori voi huomata vasta lukiossa, etteivät esimerkiksi hänen matematiikan taitonsa riitä lääketieteelliseen.
Lukiossa vaatimukset ovat kaikille samat.
– Sitä ei voida alkaa paikkailla toisella asteella, kun huomataan, että oppilaalta puuttuukin vaikka matematiikasta koko geometrian osuus. Se on hirveän painava päätös, kun katsotaan, että helpotetaan perusopetusta.
Jotkut oppilaat voivat päästä jatko-opintoihin tai lukioon toisia heikommilla taidoilla, koska tähtiarvosana on laskettu sellaisenaan päättötodistuksen keskiarvoon. Se asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan. Osittain tästä syystä tähtiarvosanaksi ei voi enää antaa enempää kuin vitosen.
Tähtivitoset eivät kuitenkaan täysin korjaa ongelmaa.
Tähtivitonen voidaan yhä laskea keskiarvoon samanarvoisena kuin tavallinen vitonen. Silloin tähtioppilas saattaa päästä lukioon koko peruskoulun oppimäärän hyväksytysti suorittaneen oppilaan ohi, jos tähtioppilaan muut arvosanat nostavat keskiarvoa riittävästi.
Uudessa järjestelmässä yritetään karsia turhat tähdet todistuksista pois. Opetuksen helpottaminen loukkaa lapsen perusoikeuksia, jos se tehdään ilman hyvin vakavaa syytä, Palmqvist huomauttaa."
Vierailija kirjoitti:
Tämä on juuri tulos, kun ei saa antaa nelosta eikä jättää luokalle. Totuus on,että on aina oppilaita, jotka eivät opi, vaikka mitä tehtäisiin koulussa. Apukoulut on lopetettu.
Mitä se luokalle jättäminen hyödyttää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kun oppiaineen sisältöjä muokataan, ne räätälöidään oppilaalle niin helpoiksi, että hän pystyy saamaan aineesta hyväksytyn arvosanan. Näin ollen tähtiarvosanoja ei voi verrata toisiinsa. Erikoisnumero on kuitenkin huonompi kuin tavallinen vitonen, koska siihen päätyminen tarkoittaa, että koululainen olisi saanut tavallisessa arvostelussa nelosen.
Ennen kuin opetuksen tukea uudistettiin tähtiarvosana saattoi olla esimerkiksi kahdeksan. Todellisuudessa oppilaan taidot eivät yltäneet edes alimpaan hyväksyttyyn, eli vitosen arvosanaan. Elokuun 2025 alussa arvostelu muuttui niin, että rajatusta oppimäärästä voi saada korkeintaan vitosen, jonka perään lisätään tähti.
Miksi opettaja haluaisi antaa oppilaalle mieluummin ”valeseiskan” kuin rehellisen vitosen? Palmqvistin mukaan taustalla voi olla kaunis ajatus siitä, ettei numerolla haluta määrittää ihmisen arvoa."
Tämä on Suomen koulujärjestelmän suurin ongelma että kaikkia verrataan keinotekoisesti gaussinkäyrään. Mitä väliä sillä on mikä kunkin taso on suhteessa muihin tai kokeen taulukkoon? Kaikilla pitäisi olla yksilöllinen arvostelu tai ihan vain saavuttanut omat tavoitteensa/ei saavuttanut tavoitteitaan.
Se vaan, että Suomessa on opetussuunnitelma, jonka mukaan opetetaan ja jossa on joka oppiaineessa päättöarvioinnin kriteerit, joita jokaisen opettajan pitäisi noudattaa. Näin ollen opettaja ei voi eikä saisi antaa numeroa todistukseen sen perusteella, että pekkapirkitta yrittää kovasti ja osaa laskea ehkä viiteen.
Vierailija kirjoitti:
"Tähtiarvostelulla voi olla iso vaikutus lapsen tulevaisuuteen ja jatko-opintoihin. Joskus oppilaan käsitys omista taidoista voi hämärtyä. Nuori voi huomata vasta lukiossa, etteivät esimerkiksi hänen matematiikan taitonsa riitä lääketieteelliseen.
Lukiossa vaatimukset ovat kaikille samat.
– Sitä ei voida alkaa paikkailla toisella asteella, kun huomataan, että oppilaalta puuttuukin vaikka matematiikasta koko geometrian osuus. Se on hirveän painava päätös, kun katsotaan, että helpotetaan perusopetusta.
Jotkut oppilaat voivat päästä jatko-opintoihin tai lukioon toisia heikommilla taidoilla, koska tähtiarvosana on laskettu sellaisenaan päättötodistuksen keskiarvoon. Se asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan. Osittain tästä syystä tähtiarvosanaksi ei voi enää antaa enempää kuin vitosen.
Tähtivitoset eivät kuitenkaan täysin korjaa ongelmaa.
Tähtivitonen voidaan yhä laskea keskiarvoon samanarvoisena kuin tavallinen vitonen. Silloin tähtioppilas saattaa päästä lukioon koko peruskoulun oppimäärän hyväksytysti suorittaneen oppilaan ohi, jos tähtioppilaan muut arvosanat nostavat keskiarvoa riittävästi.
Uudessa järjestelmässä yritetään karsia turhat tähdet todistuksista pois. Opetuksen helpottaminen loukkaa lapsen perusoikeuksia, jos se tehdään ilman hyvin vakavaa syytä, Palmqvist huomauttaa."
Mikä ongelma? Mitä väliä sillä on meneekö lukioon oikealla tai väärällä vitosella? Ihan kuin tuossa nyt jaettaisiin jotain palkintopaikkoja ja elämän eväitä 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on juuri tulos, kun ei saa antaa nelosta eikä jättää luokalle. Totuus on,että on aina oppilaita, jotka eivät opi, vaikka mitä tehtäisiin koulussa. Apukoulut on lopetettu.
Mitä se luokalle jättäminen hyödyttää?
Hyvä kysymys. Kysy opetusministeriltä. Hän on nyt niiden nelosten antamisen ja luokalle jättämisen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kun oppiaineen sisältöjä muokataan, ne räätälöidään oppilaalle niin helpoiksi, että hän pystyy saamaan aineesta hyväksytyn arvosanan. Näin ollen tähtiarvosanoja ei voi verrata toisiinsa. Erikoisnumero on kuitenkin huonompi kuin tavallinen vitonen, koska siihen päätyminen tarkoittaa, että koululainen olisi saanut tavallisessa arvostelussa nelosen.
Ennen kuin opetuksen tukea uudistettiin tähtiarvosana saattoi olla esimerkiksi kahdeksan. Todellisuudessa oppilaan taidot eivät yltäneet edes alimpaan hyväksyttyyn, eli vitosen arvosanaan. Elokuun 2025 alussa arvostelu muuttui niin, että rajatusta oppimäärästä voi saada korkeintaan vitosen, jonka perään lisätään tähti.
Miksi opettaja haluaisi antaa oppilaalle mieluummin ”valeseiskan” kuin rehellisen vitosen? Palmqvistin mukaan taustalla voi olla kaunis ajatus siitä, ettei numerolla haluta määrittää ihmisen arvoa."
Tämä on Suomen koulujärjestelmän suurin ongelma että kaikkia verrataan keinotekoisesti gaussinkäyrään. Mitä väliä sillä on mikä kunkin taso on suhteessa muihin tai kokeen taulukkoon? Kaikilla pitäisi olla yksilöllinen arvostelu tai ihan vain saavuttanut omat tavoitteensa/ei saavuttanut tavoitteitaan.
Se vaan, että Suomessa on opetussuunnitelma, jonka mukaan opetetaan ja jossa on joka oppiaineessa päättöarvioinnin kriteerit, joita jokaisen opettajan pitäisi noudattaa. Näin ollen opettaja ei voi eikä saisi antaa numeroa todistukseen sen perusteella, että pekkapirkitta yrittää kovasti ja osaa laskea ehkä viiteen.
Sitähän tossa kritisoitiinkin. Täysin keinotekoista ja pyrograattista paskaa tasapäistää ja katsoa jotain oppiko tän jonkun määrittelemän asian tällä tasolla. Sillä numerolla ole mitään väliä myöhemmin mihinkään.
Ei ihme, että oppimistulokset laskevat jos koulussa ei enää edes vaadita, että lapset oppivat ylipäätään mitään. Kaikille kaikesta vähintään 9 ettei vaan tule paha mieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on juuri tulos, kun ei saa antaa nelosta eikä jättää luokalle. Totuus on,että on aina oppilaita, jotka eivät opi, vaikka mitä tehtäisiin koulussa. Apukoulut on lopetettu.
Mitä se luokalle jättäminen hyödyttää?
Antaa lisää aikaa ja voi kerrata sisältöjä, jolloin ne voi jäädä paremmin mieleen. Lisäaika auttaa myös, jos elämässä ollut kriisejä (esim. oppilaan vanhempi kuollut tai oppilas itse sairastanut syöpää), joiden vuoksi oppiminen on jäänyt eikä ole valmis seuraavalle tasolle, joka rakentuu vanhan päälle. Jokainen myös kehittyy eri tahtiin. Luokalle jättäminen on vahva tukitoimi, joka suo runsaasti lisää aikaa opiskeluun.
Se tähti on persujen kakaroille. Tarkoittaa, että on siirretty elämämkouluun kun ei pärjää peruskoulussa.
Se merkintä leimaa kehitysvammaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kun oppiaineen sisältöjä muokataan, ne räätälöidään oppilaalle niin helpoiksi, että hän pystyy saamaan aineesta hyväksytyn arvosanan. Näin ollen tähtiarvosanoja ei voi verrata toisiinsa. Erikoisnumero on kuitenkin huonompi kuin tavallinen vitonen, koska siihen päätyminen tarkoittaa, että koululainen olisi saanut tavallisessa arvostelussa nelosen.
Ennen kuin opetuksen tukea uudistettiin tähtiarvosana saattoi olla esimerkiksi kahdeksan. Todellisuudessa oppilaan taidot eivät yltäneet edes alimpaan hyväksyttyyn, eli vitosen arvosanaan. Elokuun 2025 alussa arvostelu muuttui niin, että rajatusta oppimäärästä voi saada korkeintaan vitosen, jonka perään lisätään tähti.
Miksi opettaja haluaisi antaa oppilaalle mieluummin ”valeseiskan” kuin rehellisen vitosen? Palmqvistin mukaan taustalla voi olla kaunis ajatus siitä, ettei numerolla haluta määrittää ihmisen arvoa."
Tämä on Suomen koulujärjestelmän suurin ongelma että kaikkia verrataan keinotekoisesti gaussinkäyrään. Mitä väliä sillä on mikä kunkin taso on suhteessa muihin tai kokeen taulukkoon? Kaikilla pitäisi olla yksilöllinen arvostelu tai ihan vain saavuttanut omat tavoitteensa/ei saavuttanut tavoitteitaan.
Eli jos kaksi oppilasta vastaavat kokeessa täysin samoin niin toinen voi saada yksin ja toinen vitosen? Samalla suorituksella. Onko siinäkään mitään järkeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on juuri tulos, kun ei saa antaa nelosta eikä jättää luokalle. Totuus on,että on aina oppilaita, jotka eivät opi, vaikka mitä tehtäisiin koulussa. Apukoulut on lopetettu.
Mitä se luokalle jättäminen hyödyttää?
Hyödyttää se niitä kakaroita, jotka ovat ikäisiinsä verrattuna jälkeenjääneitä. Eivätkä kuormita turhaan koko luokkaa seuraavalla luokalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kun oppiaineen sisältöjä muokataan, ne räätälöidään oppilaalle niin helpoiksi, että hän pystyy saamaan aineesta hyväksytyn arvosanan. Näin ollen tähtiarvosanoja ei voi verrata toisiinsa. Erikoisnumero on kuitenkin huonompi kuin tavallinen vitonen, koska siihen päätyminen tarkoittaa, että koululainen olisi saanut tavallisessa arvostelussa nelosen.
Ennen kuin opetuksen tukea uudistettiin tähtiarvosana saattoi olla esimerkiksi kahdeksan. Todellisuudessa oppilaan taidot eivät yltäneet edes alimpaan hyväksyttyyn, eli vitosen arvosanaan. Elokuun 2025 alussa arvostelu muuttui niin, että rajatusta oppimäärästä voi saada korkeintaan vitosen, jonka perään lisätään tähti.
Miksi opettaja haluaisi antaa oppilaalle mieluummin ”valeseiskan” kuin rehellisen vitosen? Palmqvistin mukaan taustalla voi olla kaunis ajatus siitä, ettei numerolla haluta määrittää ihmisen arvoa."
Tämä on Suomen koulujärjestelmän suurin ongelma että kaikkia verrataan keinotekoisesti gaussinkäyrään. Mitä väliä sillä on mikä kunkin taso on suhteessa muihin tai kokeen taulukkoon? Kaikilla pitäisi olla yksilöllinen arvostelu tai ihan vain saavuttanut omat tavoitteensa/ei saavuttanut tavoitteitaan.
Elämässä myöhemminkin ihmisiä verrataan toisiinsa, ei omiin tavoitteisiinsa. Karua, mutta totta. Töihin otetaan se, joka on paras ei sitä, joka on kehittynyt eniten.
Toisiin vertaaminen auttaa hahmottamaan omia vahvuuksiaan yhteisössä. Mistä ehkä voit saada tulevaisuudessa työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kun oppiaineen sisältöjä muokataan, ne räätälöidään oppilaalle niin helpoiksi, että hän pystyy saamaan aineesta hyväksytyn arvosanan. Näin ollen tähtiarvosanoja ei voi verrata toisiinsa. Erikoisnumero on kuitenkin huonompi kuin tavallinen vitonen, koska siihen päätyminen tarkoittaa, että koululainen olisi saanut tavallisessa arvostelussa nelosen.
Ennen kuin opetuksen tukea uudistettiin tähtiarvosana saattoi olla esimerkiksi kahdeksan. Todellisuudessa oppilaan taidot eivät yltäneet edes alimpaan hyväksyttyyn, eli vitosen arvosanaan. Elokuun 2025 alussa arvostelu muuttui niin, että rajatusta oppimäärästä voi saada korkeintaan vitosen, jonka perään lisätään tähti.
Miksi opettaja haluaisi antaa oppilaalle mieluummin ”valeseiskan” kuin rehellisen vitosen? Palmqvistin mukaan taustalla voi olla kaunis ajatus siitä, ettei numerolla haluta määrittää ihmisen arvoa."
Tämä on Suomen koulujärjestelmän suurin ongelma että kaikkia verrataan keinotekoisesti gaussinkäyrään. Mitä väliä sillä on mikä kunkin taso on suhteessa muihin tai kokeen taulukkoon? Kaikilla pitäisi olla yksilöllinen arvostelu tai ihan vain saavuttanut omat tavoitteensa/ei saavuttanut tavoitteitaan.
Eli jos kaksi oppilasta vastaavat kokeessa täysin samoin niin toinen voi saada yksin ja toinen vitosen? Samalla suorituksella. Onko siinäkään mitään järkeä?
Toinen saa yksin? Saikko itse montakin kertaa kaksin?
Vierailija kirjoitti:
Se merkintä leimaa kehitysvammaiseksi.
Tai vaan persuksi. Tarkemmin ajatellenhan noi ovat toistensa synonyymeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on juuri tulos, kun ei saa antaa nelosta eikä jättää luokalle. Totuus on,että on aina oppilaita, jotka eivät opi, vaikka mitä tehtäisiin koulussa. Apukoulut on lopetettu.
Mitä se luokalle jättäminen hyödyttää?
Ei ole heikkolahjaiset normaalien lasten opettamisen jarruna.
Vierailija kirjoitti:
jää luokalle. On ikäisiään hitaampi tyyliin Teuvo Hakkarainen joka ei koskaan saanut käydyksi peruskoulua loppuun.
Persuissa on paljon tuota tähtiainesta jo peruskoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on juuri tulos, kun ei saa antaa nelosta eikä jättää luokalle. Totuus on,että on aina oppilaita, jotka eivät opi, vaikka mitä tehtäisiin koulussa. Apukoulut on lopetettu.
Mitä se luokalle jättäminen hyödyttää?
Antaa lisää aikaa ja voi kerrata sisältöjä, jolloin ne voi jäädä paremmin mieleen. Lisäaika auttaa myös, jos elämässä ollut kriisejä (esim. oppilaan vanhempi kuollut tai oppilas itse sairastanut syöpää), joiden vuoksi oppiminen on jäänyt eikä ole valmis seuraavalle tasolle, joka rakentuu vanhan päälle. Jokainen myös kehittyy eri tahtiin. Luokalle jättäminen on vahva tukitoimi, joka suo runsaasti lisää aikaa opiskeluun.
Ei se auta yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kun oppiaineen sisältöjä muokataan, ne räätälöidään oppilaalle niin helpoiksi, että hän pystyy saamaan aineesta hyväksytyn arvosanan. Näin ollen tähtiarvosanoja ei voi verrata toisiinsa. Erikoisnumero on kuitenkin huonompi kuin tavallinen vitonen, koska siihen päätyminen tarkoittaa, että koululainen olisi saanut tavallisessa arvostelussa nelosen.
Ennen kuin opetuksen tukea uudistettiin tähtiarvosana saattoi olla esimerkiksi kahdeksan. Todellisuudessa oppilaan taidot eivät yltäneet edes alimpaan hyväksyttyyn, eli vitosen arvosanaan. Elokuun 2025 alussa arvostelu muuttui niin, että rajatusta oppimäärästä voi saada korkeintaan vitosen, jonka perään lisätään tähti.
Miksi opettaja haluaisi antaa oppilaalle mieluummin ”valeseiskan” kuin rehellisen vitosen? Palmqvistin mukaan taustalla voi olla kaunis ajatus siitä, ettei numerolla haluta määrittää ihmisen arvoa."
Tämä on Suomen koulujärjestelmän suurin ongelma että kaikkia verrataan keinotekoisesti gaussinkäyrään. Mitä väliä sillä on mikä kunkin taso on suhteessa muihin tai kokeen taulukkoon? Kaikilla pitäisi olla yksilöllinen arvostelu tai ihan vain saavuttanut omat tavoitteensa/ei saavuttanut tavoitteitaan.
Elämässä myöhemminkin ihmisiä verrataan toisiinsa, ei omiin tavoitteisiinsa. Karua, mutta totta. Töihin otetaan se, joka on paras ei sitä, joka on kehittynyt eniten.
Toisiin vertaaminen auttaa hahmottamaan omia vahvuuksiaan yhteisössä. Mistä ehkä voit saada tulevaisuudessa työtä.
Joopa joo. Ei todellakaan sillä matikan numerolla ole mitään tekoa työllistymisen tai edes jarkokoulutuksen kanssa.
Tämä on Suomen koulujärjestelmän suurin ongelma että kaikkia verrataan keinotekoisesti gaussinkäyrään. Mitä väliä sillä on mikä kunkin taso on suhteessa muihin tai kokeen taulukkoon? Kaikilla pitäisi olla yksilöllinen arvostelu tai ihan vain saavuttanut omat tavoitteensa/ei saavuttanut tavoitteitaan.