Lue keskustelun säännöt.
Loppuunpalamisen jälkeen en näe itseäni missään työssä
30.08.2026 |
Haettava tietysti on, jotta saa tukia. En kuitenkaan tällä hetkellä näe itseäni sopivana mihinkään työhön. Huolestuttaa, jos tämä tunne ei poistu.
Ennen loppuunpalamista tuntui että hyvin monenlaiset asiat kiinnostivat sekä että niissä voisi kehittyä hyväksi. Nyt tavallaan jopa pelkään sitä jos tulisin jonnekin valituksi enkä jaksaisi töissä.
Kommentit (15)
Miten muut jotka ovat loppuunpalamisen jälkeen työttöminä? Onko jossain vaiheessa tullut toiveikkaampi olo sen suhteen, että seuraavassa paikassa voisi onnistua paremmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei! Mulla on sama tunne. Ahdistaa pelkkä ajatus olla jossain toimistossa ja palavereissa vaikkei ne sillon töissä ollessa ollenkaan ahdistaneet.
Oon tässä jo 5 vuotta miettiny mitä sitä keksis ja mitä alaa. Toisaalta olen kyllä aina ollut sellainen, että keksin vain semmoisia aloja minne en voi päästä mitkä itseäni kiinnostaisi oikein intohimoisesti.
Muistatko vielä, mitä ne alat tai työt olivat, mitkä sua kiinnosti ennen loppuunpalamista?
Vierailija kirjoitti:
Miten muut jotka ovat loppuunpalamisen jälkeen työttöminä? Onko jossain vaiheessa tullut toiveikkaampi olo sen suhteen, että seuraavassa paikassa voisi onnistua paremmin?
Töitä pitää tehdä ei muu auta
Vierailija kirjoitti:
Hei! Mulla on sama tunne. Ahdistaa pelkkä ajatus olla jossain toimistossa ja palavereissa vaikkei ne sillon töissä ollessa ollenkaan ahdistaneet.
Oon tässä jo 5 vuotta miettiny mitä sitä keksis ja mitä alaa. Toisaalta olen kyllä aina ollut sellainen, että keksin vain semmoisia aloja minne en voi päästä mitkä itseäni kiinnostaisi oikein intohimoisesti.
Muistatko vielä, mitä ne alat tai työt olivat, mitkä sua kiinnosti ennen loppuunpalamista?
Se ala kiinnosti todella paljon, jossa paloin loppuun. Näin jälkikäteen en täysin ymmärrä miksi, ei se työ sitten kuitenkaan ollut kovinkaan paljon sellaista kuin olisin halunnut.
Olen pitkään ajatellut että kiinnostaisi toimia esimerkiksi työnohjaajana, mutta tällaiseen ei ole koulutusta. Käsittääkseni työpaikkoja on aika vähän tarjolla. Olisi kuitenkin hienoa olla kehittämässä työelämästä nykyistä inhimillisempää ja toimivampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten muut jotka ovat loppuunpalamisen jälkeen työttöminä? Onko jossain vaiheessa tullut toiveikkaampi olo sen suhteen, että seuraavassa paikassa voisi onnistua paremmin?
Töitä pitää tehdä ei muu auta
Ei ole työtä mitä tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman alan työpaikkoja on karsittu säästösyistä paljon. Monet tehtävistä siirtyvät tekoälylle. En sitten tiedä mitä kannattaisi nyt esimerkiksi opiskella, jotta töitä riittäisi.
No jos loppuunpalaminen on edelleen akuutti ja toipuminen vasta alussa, niin lienee ihan normaalia, että tuntuu nyt siltä, että ei koskaan enää jaksa mitään työtä.
Kunhan tuosta toivut, niin ajatuksetkin muuttuu.
Ja viimeistään rahapula on tehokkain työuupumuksen hoitokeino.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten muut jotka ovat loppuunpalamisen jälkeen työttöminä? Onko jossain vaiheessa tullut toiveikkaampi olo sen suhteen, että seuraavassa paikassa voisi onnistua paremmin?
Töitä pitää tehdä ei muu auta
Ei ole työtä mitä tehdä.
Tuo ei ollut ap:n ongelma
Vierailija kirjoitti:
No jos loppuunpalaminen on edelleen akuutti ja toipuminen vasta alussa, niin lienee ihan normaalia, että tuntuu nyt siltä, että ei koskaan enää jaksa mitään työtä.
Kunhan tuosta toivut, niin ajatuksetkin muuttuu.
Ja viimeistään rahapula on tehokkain työuupumuksen hoitokeino.
On jo nyt rahapula, kun työttömyys on jatkunut hyvän aikaa. Silti edelleen olen jopa jotenkin helpottunut ettei ole joutunut menemään minnekään töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten muut jotka ovat loppuunpalamisen jälkeen työttöminä? Onko jossain vaiheessa tullut toiveikkaampi olo sen suhteen, että seuraavassa paikassa voisi onnistua paremmin?
Töitä pitää tehdä ei muu auta
Ei ole työtä mitä tehdä.
Tuo ei ollut ap:n ongelma
Onhan tuo osa ongelmaa. Ei ole mitään tarjolla, joten ei ole mahdollista saada työstä onnistumisen kokemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos loppuunpalaminen on edelleen akuutti ja toipuminen vasta alussa, niin lienee ihan normaalia, että tuntuu nyt siltä, että ei koskaan enää jaksa mitään työtä.
Kunhan tuosta toivut, niin ajatuksetkin muuttuu.
Ja viimeistään rahapula on tehokkain työuupumuksen hoitokeino.
On jo nyt rahapula, kun työttömyys on jatkunut hyvän aikaa. Silti edelleen olen jopa jotenkin helpottunut ettei ole joutunut menemään minnekään töihin.
Eli tuet on riittävän hyviä Suomessa vielä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos loppuunpalaminen on edelleen akuutti ja toipuminen vasta alussa, niin lienee ihan normaalia, että tuntuu nyt siltä, että ei koskaan enää jaksa mitään työtä.
Kunhan tuosta toivut, niin ajatuksetkin muuttuu.
Ja viimeistään rahapula on tehokkain työuupumuksen hoitokeino.
On jo nyt rahapula, kun työttömyys on jatkunut hyvän aikaa. Silti edelleen olen jopa jotenkin helpottunut ettei ole joutunut menemään minnekään töihin.
Eli tuet on riittävän hyviä Suomessa vielä
Ei vaan työnantajille on liian vähän rangaistuksia siitä, että pilataan ihmisen työkyky. Ei se kuntouta uupunutta työelämään yhtään nykyistä paremmin, että pitäisi kodittomana kerjätä kadulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos loppuunpalaminen on edelleen akuutti ja toipuminen vasta alussa, niin lienee ihan normaalia, että tuntuu nyt siltä, että ei koskaan enää jaksa mitään työtä.
Kunhan tuosta toivut, niin ajatuksetkin muuttuu.
Ja viimeistään rahapula on tehokkain työuupumuksen hoitokeino.
On jo nyt rahapula, kun työttömyys on jatkunut hyvän aikaa. Silti edelleen olen jopa jotenkin helpottunut ettei ole joutunut menemään minnekään töihin.
Eli tuet on riittävän hyviä Suomessa vielä
Ei vaan työnantajille on liian vähän rangaistuksia siitä, että pilataan ihmisen työkyky. Ei se kuntouta uupunutta työelämään yhtään nykyistä paremmin, että pitäisi kodittomana kerjätä kadulla.
Luultavasti ap ei olisi siellä kadulla kerjäämässä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse onneksi pääsin 34-vuotiaana tk-eläkkeelle jolla nyt ollut 13 vuotta. Tylsää on, mutta kyllä tää on helpottanut tiettyjä juttuja. Ja siis etenkin nyt kun on näitä kiristyksiä tullut hommaan ihan reippaasti. Luojan kiitos että pääsin silloin.
Tällaisena aikana tosin ei ole kovin todennäköistä edes saada työpaikkaa, kun joka paikkaan on paljon hakijoita.