Kertokaa pelottavin kohtaamisenne/kokemuksenne

Vierailija kirjoitti:

Olin nuori äiti jolla oli rastat ja päällä värikäs hellemekko,kävelin hiekkatietä käytöstä  poistetun hautausmaan ja tyhjän tontin välissä noin klo 18 kesäisenä alkuiltana ja työnsin vauvaani vaunuissa. Yhtäkkiä pusikosta  nousi likaista reppua roikottaen haiseva,hajusta päätellen  paskat housussa ja kaikin puolin rähjäinen kuin olisi ojassa nukkunut,nuorehko mieshenkilö joka kysyi onko minulla bensaa tai bentsoja,veikkaan jälkimmäistä. Mies otti vaunuista kiinni,oli uhkaavan oloinen ja jatkoi päihteistä tivaamista mädät hampaat vilkkuen.

 En todellakaan tiedä mitä olisi käynyt ilman mopopoika laumaa, jotka pärisivät ohi ja  säikyttivät  miehen  reppuineen takaisin puskaan. Minä taas  juoksin  vaunujen  kanssa kunnes pääsin paikkaan jossa liikkuu  enemmän  ihmisiä.

Hurja kokemus, mutta mulle jäi vähän mietityttään, että liittyikö mielestäsi rastat ja värikäs hellemekko tähän jotenkin? :D kun voisin kuvitella, että tuo olisi voinut tapahtua kenelle tahansa, keneen hullu narkki olisi sattunut keskittämään huomionsa. Onneksi oli mopopojat ja loppu hyvin. 

Juoksin yläasteella illalla kaverin kanssa rantaraittia kun huomasin miehen pusikossa. Se juoksi vähän matkaa eteenpäin köysi kainalossa ja sanoin kaverille että nyt juostaan takas ja kovaa. Onneks ei lähtenyt seuraa 

Asuessani Kalliossa ja pari kertaa narkkari lähti seuraamaan mua. Yksi keräsi uhkaavasti rahaa, toisella kertaa toinen uhkasi tappaa mut työntämällä bussin alle. Molemmat tapahtui aika lailla siinä kurvin kohdalla. Toinen noin 22 aikaan, kun olin menossa Alepaan, toinen sunnuntaina aamupäivällä.

Muutin pois. 

Vierailija kirjoitti:

Asuessani Kalliossa ja pari kertaa narkkari lähti seuraamaan mua. Yksi keräsi uhkaavasti rahaa, toisella kertaa toinen uhkasi tappaa mut työntämällä bussin alle. Molemmat tapahtui aika lailla siinä kurvin kohdalla. Toinen noin 22 aikaan, kun olin menossa Alepaan, toinen sunnuntaina aamupäivällä.

Muutin pois. 

Siis tää toinen narkkari uhkasi työntää mut bussin alle, ei sentään onneksi työntänyt... Ei tosin tullut siinä välillä bussia. Kiihdytin kävelytahtiani, ja niin teki tuo narkkarikin, ja olin ihan ihmeissäni, miten nopeaa 50+ vuotias huonokuntoinen päihteidenkäyttäjä pääsekään. Onneksi pääsin Kurvin Alepaan ennen kuin tuli bussia vastaan. Sanoin Alepan vartijalle, millainen tyyppi oli mua seurannut, ja hän tarkisti, että reitti oli selvä, kun menin kaupasta pois. Mutta jotenkin kuvaavaa, ettei mä tai vartija edes soittettu poliisia, sillä tuo on niin arkipäivää. 

Joskus on sattunut silmiin jokin saippuasarja TV:ssä. Sen jälkeen olen pelännyt ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta lakkaamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin nuori äiti jolla oli rastat ja päällä värikäs hellemekko,kävelin hiekkatietä käytöstä  poistetun hautausmaan ja tyhjän tontin välissä noin klo 18 kesäisenä alkuiltana ja työnsin vauvaani vaunuissa. Yhtäkkiä pusikosta  nousi likaista reppua roikottaen haiseva,hajusta päätellen  paskat housussa ja kaikin puolin rähjäinen kuin olisi ojassa nukkunut,nuorehko mieshenkilö joka kysyi onko minulla bensaa tai bentsoja,veikkaan jälkimmäistä. Mies otti vaunuista kiinni,oli uhkaavan oloinen ja jatkoi päihteistä tivaamista mädät hampaat vilkkuen.

 En todellakaan tiedä mitä olisi käynyt ilman mopopoika laumaa, jotka pärisivät ohi ja  säikyttivät  miehen  reppuineen takaisin puskaan. Minä taas  juoksin  vaunujen  kanssa kunnes pääsin paikkaan jossa liikkuu  enemmän  ihmisiä.

Hurja kokemus, mutta mulle jäi vähän mietityttään, että liittyikö mielestäsi rastat ja värikäs hellemekko tähän jotenkin? :D kun voisin kuvitella, että tuo olisi voinut tapahtua kenelle tahansa, keneen hullu narkki olisi sattunut keskittämään huomionsa. Onneksi oli mopopojat ja loppu hyvin. 

Varmaan siihen että kun on rastat niin oletetaan että polttaa muutakin kuin tupakkaa.

Minultakin tultiin pari kertaa ostamaan pilveä kun oli värikkäät rastat yhden kesän.

Olen skeptikko, joka ei usko yliluonnolliseen. Siitä huolimatta mulla on käynyt pari selittämätöntä asiaa, jotka voi olla sattumaa, tai sitten ei. 

1) läheiseni kuoli, ja tasan heräsin yöllä juuri samaan aikaan, kun oli hänen lähtöhetkensä. Mun aktiivisuusranneke oli tallentanut tuon heräämisajankohdan minuutilleen. 

2) mietin erästä entistä tuttuani, jonka kanssa tiet oli eronneet vuosia sitten. Ajattelin, miten harmittaa, ettei hän ole enää elämässäni ja ettei siitä tullut enempää. Siitä muutaman päivän päästä tämä ihminen otti yhteyttä ja sanoi, että olin tullut hänen uneensa etsimään häntä. Hän on nyt paras ystäväni ja olemme päivittäin tekemisissä. 

Mitä mieltä olette, voiko molemmat olla vaan sattumaa? 🤔

Joku Ahma metsässä , kerran iso kyykäärme otti aurinkoa rantakivellä ja kettu tuijotti niin kauan että piti perääntyä. Jossain Afrikassa kirahvi pölähti tielle pusikosta. Vihainen elefantti. Joku löi huumepiikin kaulaan ja taju meni oli nainen. Se . 

Huumeruiskuttajat on useimmin ulkomailta mutta ne juuri on pahinta pahaa. 

...Ja kaikki viestit on hulluista miehistä.

uppista!

Kertokaa lisää!

Nuorena siivosin päiväkotia joka sijaitsi metsän reunalla ja aika syrjässä muutenkin kaikesta. Jätin auton päiväkodin eteen tyhjälle parkkipaikalle. 
Päiväkoti oli paikkana todella vanha, pimeä ja  todella aavemainen. Lisäksi olo siellä tuntui todella raskaalta. Syksy ja illan pimeyden saapuminen ei auttanut yhtään asiaa. Siivosin aikani loisteputkien loisteessa kun huomasin ulkopuolella epämääräisen näköisen miehen joka pyrki ovista sisään. Mies rymisteli ovea ja tottakai sisälle näkyi selvästi kun ulkona hämärää ja sisällä valot. Se pelon tunne mikä valtasi koko kehon. Ovi oli lukossa, mutta ulos oli mentävä lopuksi kuitenkin. 
Mies näki selvästi minut ja meni istumaan parkkipaikan vieressä olevalle kivetykselle. Aina kun vilkaisin ulos mies tuijotti sisälle. 
Siivosin normaalia kauemmin ja kyllä se mies siinä kivetyksellä kauan jaksoi odottaakin. 
Paniikissa lopulta yritin tehdä lähdön mahdollisimman nopeasti, kuitenkin peläten että ukko hyppää jostain eteen. 
Juoksin autolle ja selvisin onneksi siitä päivästä. Järkyttävä pelko siitä jäi ja nopeasti vaihdoinkin työpaikkaa. (Silloin se oli vielä helppoa) :D 
 

Lisää? 

Pakko kertoa tämä. Tommy Tabermann oli sairastunut vakavasti jonkin aikaa sitten. Tämä siis oli minullakin hyvin tiedossa. Mutta kesälomalla ollessa satuin yhtenä päivänä katsomaan yhden hänen kolumninsa ilmaisjakelulehdessä missä oli myös hänen kuvansa. Kuvaa katsoessa tuli yhtäkkiä hyvin vahva tunne: tuo mies ei elä enää kauan. Avasin vielä samana päivänä Iltalehden tai Iltasanomat tietokoneella ja etusivulla loisti uutisotsikko: Tommy Tabermann on kuollut 🤔. Huima sattuma vai?

On jäänyt lapsuudesta mieleen yksi pelottava kohtaaminen. Olin päiväkoti-ikäinen, ehkä 5-vuotias. Sain leikkiä koti(kerros)talon sisäpihalla naapurustossa asuvien lasten kanssa ilman muuta aikuisen valvontaa kuin välillä ikkunan tai parvekkeen kautta tapahtuva. Siihen aikaan oli vielä ihan tavallista että alle kouluikäiset lapset leikkivät ulkona keskenään. Talojen ympäröimälle sisäpihalle pääsi yhdeltä sivulta avoimesta portista ja yhdellä toisella sivulla oli porttikongisyvennys, jossa oli lukittu kalteriportti. Olin parin kaverin kanssa porttikongisyvennyksessä leikkimässä, kun siihen kalterin toiselle puolelle pysähtyi keski-ikäinen mies, jossa oli jotain pahaenteistä. Me kaikki lapset jähmetyimme miehen tuijottaessa meitä. Mies kysyi inhottavalla äänellä "leikittekö te siellä vankilaa?". Kysymys tuntui oudolta ja miehen olemus uhkaavalta. Muistan todella epämiellyttävän olon. Säikähtäneet kaverini lähtivät juoksemaan pois porttikongista ja sisäpihan poikki omille pihoilleen. Juoksin heidän perässään, mutta muistin, ettei minulla ole lupaa poistua omalta pihalta. Jäin siis yksin sisäpihalle ja aika nopeasti se pelottava mies olikin sen toisen, avoimena olleen portin luona ja tuijotti minua puhellen jotain mistä en saanut selvää. Mies tuli sisäpihalle ja käveli minua kohti jotain ällöttävästi leperrellen. Juoksin rappukäytävän ovelle, painoin ovisummeria ja onneksi pääsin sisään ennen kuin mies ehti lähelleni.

En tiedä mikä tuo mies oli tai mitä hänellä oli mielessään,mutta jokin hänen olemuksessaan herätti voimakkaan kauhun tunteen meissä kaikissa lapsissa ja yhä muistan tuon kohtaamisen erityisen pelottavana.

Vierailija kirjoitti:

Pakko kertoa tämä. Tommy Tabermann oli sairastunut vakavasti jonkin aikaa sitten. Tämä siis oli minullakin hyvin tiedossa. Mutta kesälomalla ollessa satuin yhtenä päivänä katsomaan yhden hänen kolumninsa ilmaisjakelulehdessä missä oli myös hänen kuvansa. Kuvaa katsoessa tuli yhtäkkiä hyvin vahva tunne: tuo mies ei elä enää kauan. Avasin vielä samana päivänä Iltalehden tai Iltasanomat tietokoneella ja etusivulla loisti uutisotsikko: Tommy Tabermann on kuollut 🤔. Huima sattuma vai?

Miksi alapeukutit sitä. Tarina on tosi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Festareilla meinasin litystyä ihmismassan alle. 

Olin ihan  lavan edessä,humalassa ja jengi vyöryi päälle.

Saman kokenut, hentona 15-vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Lenkkeilin tutun reitin. Menin ison tien vartta ja ohitin 2 aasialaisen näköistä tyyppiä jotka katsoivat järvelle juhlavaatteet päällä. 
Jatkoin matkaa ja huomasin että nämä samat tyypit seisoi jonkin matkan päässä rappuset alas menevällä tiellä. 
Hetken mietin että nopeasti olivat kävelleet. 
Jatkoin matkaa ja menin alikulkusillan kautta eri  alueelle jossa oli tietyömaa. (Tämä reitti oli ainoa mistä pääsi alueelle sillä hetkellä, ellei halunnut kiertää monta kilometriä toiseen suuntaan.) 

Jatkoin matkaa ja jossain vaiheessa nämä samat ihmiset tuli vastaan ja käveli ohitseni. En vieläkään tajua kuinka tämä oli mahdollista. He ei selvästikkään ollut lenkillä vaatetuksen perusteella ja se monen kilometrin matka olisi ollut mahdotonta suorittaa siinä ajassa. 

Jotenkin aasialaiset osaa tämän. 

Olen kertonut täällä ennenkin, miten odotin Turun torilla bussia ja pysäkin tuntumassa pyöri kiinalais(?)mies.

Auto tuli pian, ja kun oltiin lähellä Länsikeskusta, sama kiinalainen nousi kyytiin. Välimatkaa on useampi kilometri. Mies oli siirtynyt lyhyessä ajassa kauemmas kuin olisi pitänyt kyetä. Millä ihmeellä, ja miksei hän tehnyt sitä jo torilla?

Porukoilla vielä asuin, olin ehkä 10 v. Sain hommaksi lämmittää taloa. Talo lämpeni kellarissa olevalla puukattilalla. Samalla kun sytytti tulen, piti kytkeä vesikierto päälle että kattila ei räjähdä. Unohdin laittaa vesikierron ja nukahdin sohvalle. Heräsin ja muistin että hups. Juoksin äkkiä kellariin ja kattilassa oli paineet ihan tapissa. Pelotti mennä sen viereen painamaan nappia, mutta pelkäsin enemmän että äiti suuttuu jos paskon koko talon antamalla kattilan räjähtää. Paineet lähti laskemaan.

Joskus saman ikäisenä pelkäsin hulluna ukkosta, kun se hajotti kaikki töpseliin jääneet laitteet. Alkoi kova ukkosmyrsky. Äiti käski viedä polkupyörän autotalliin suojaan. Autotallin lattialla meni sähköjohto sähköpaimenelle ja lattialla oli kymmenisen senttiä vettä. Pelotti ihan sikana kahlata sinne viemään pyörä.