Taloudellinen hyväksikäyttö parisuhteessa vähemmän tienaavan toimesta
Onko tää nykyään oikeasti hyväksyttävää vai miksi tästä ei saa koskaan puhua ääneen?
Mua on alkanut suorastaan oksettaa tämä “maksukykyjen mukaan” -ajattelu parisuhteissa. Eli käytännössä se, että enemmän tienaava maksaa kaiken isomman osuuden asumisesta, ruoista, autoista, lomista ja elämästä yleensä — ja vähemmän tienaava saa elää leveämmin omilla rahoillaan, koska ei muka pysty osallistumaan enempää. Tää on se mikä raivostuttaa, miten tää muka EI ole taloudellista hyväksikäyttöä?
Jos toinen tekee pidempää päivää, kantaa enemmän vastuuta, stressaa rahasta enemmän ja maksaa vaikka 70 % yhteisistä menoista, niin miksi sitä pidetään automaattisesti reiluna? Samaan aikaan toinen voi shoppailla, tehdä lyhyempää työviikkoa tai valita huonompipalkkaisen työn muka koska raha ei ole tärkeintä, kun tietää että toinen paikkaa erotuksen.
Ja ennen ku joku vetää herneet nenään: mä en puhu tilanteista missä sokea jalkapuoli äiti on kotona kuuden vammaisen lapsen kanssa tai oikeasti vaikeassa tilanteessa. Puhun ihan tavallisista parisuhteista, joissa perhe elää niin, että toisen aikuisen palkka on automaattisesti myös toisen palkkaa sillä hankittavan elintason muodossa.
Jos sukupuolet olisi toisin päin eli mies nautiskelisi naisen suuremmista tuloista, tästä puhuttaisiin hyväksikäyttönä välittömästi.
Onko täällä muita jotka on vihdoin tajunneet, että ns ”maksukyvyn mukaan osallistuminen” on yleensä vain kauniimpi nimi sille, että toinen elää siivellä?
Kommentit (770)
Tämähän se tilanne yleensä on suhteissa, jossa mies tienaa enemmän - hänen ahkeruuttaan hyväksikäytetään.
Puolisoni äiti on tällainen. Mies tienaa, koska on ollut ahkera ja älykäs. Vaimonsa elänyt koko ikänsä siivellä ja höylännyt kortteja niin että savu nousee maksupäätteistä. Palkaksi saa vattuilua ja syyllistämistä. En tajua, miksei heitä hullua kadulle, mutta rakkaus lie sokean lisäksi kuuromykkä ja quadripleginen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se on vanhanaikaista, mutta meillä on kyllä yhdessä vastattu perheen kuluista. Toinen voi olla vaikka työttömänä välillä tai sairas, niin silloin tietysti toisen puolison tuloja käytetään enemmän elämiseen.
Olkaa onnellisia, jotka olette naimisissa rakastavina tai rakastettuna niin,, että ei laskeskella kenen kulut tai tulot ovat suuremmat. Ja kuka mitäkin maksaa.
Avioliiton pitäisi olla rakkautta, eikä mikään bisnessopimus-
Sehän nimenomaan on bisnessopimus jos toinen hyötyy toisen rahoista.
Eikö hyvässä parishteessa molemmat hyödy?
Myös se joka maksaa viulut, vai?
Miksu hyvässä suhteessa toien maksaisi vastentahtoisesti viulut?
En tiedä. Miksi taloudellinen väkivalta on väkivaltaa vain, kun nainen on se joka ei hyödy rahallisesti?
Jos olet sitä mieltä niin odotan vastausta sinulta.
Ei kun tässä ketjussa se on tullut selväksi. Jos isotuloinen mies haluaa että nainen maksaa puolet, nainen on taloudellisen väkivallan uhri. Jos mies maksaa vastentahtoisesti suurimman osan kuluista, sanotaan että mitäs läksit, ei ole pakko olla suhteessa, miksi et eroa.
Ehkä kannattaakin kysyä, miksi se on niin vaikeaa sille isotuloiselle miehelle kantaa suurempi taloudellinen vastuu, jos on mennyt ihan itse valitsemaan itselleen pienituloisen puolison? Ja että kannattaisiko tuollaisen isotuloisen miehen pitää naisen tulotasoa yhtenä kriteerinä puolisoa valitessaan? Kun yleensä miehet jaksavat julistaa, kuinka naisen tuloilla tai ammatilla tai koulutuksella ei ole heille minkään maailman merkitystä näissä asioissa. Pitäisikö kuitenkin olla, jos on noin vaikeaa?
Ei 50-50-jako ole mitenkään vaikeaa.
Eikä selibaatti tai sinkkuus. Nauti niistä rahoistasi vaan, itseksesi.
Ei tarvitse, olen avioliitossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos lapsa ei ole parisuhteessa olla vielä epätodennäköisemmin ellei sitä molemmat halua ja molemmat siitä hyödy tavalla tai toisella."
Totta, mutta bisnessopimus se on silti, jos toinen hyötyy rahallisesti.
Entä jos siitä hyötyy molemmat myös taloudelliswsti kuten monesti käy?
Miten se on mahdollista, jos vain toinen on maksumies?
Parisuhteessa aina toinen on maksumies?
Jos sinun käsitys parisuhteesta on tuo niin lienee turha jatkas väittelyä. Se miksi jankaaminen parisuhteesta jota sinulla ei edes ole kiinnostaa noin kovasti jää ilmeisesti vastamatta.
Olen naimisissa. Ilmeisesti en voi olla, koska en loisi kenenkään lompakolla.
Eli olet maksumies? Miksi ihmeessä?
Olen oman osani maksava nainen.
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti: aika moni parisuhde kaatuisi ja perhe hajoaisi heti, jos parempituloinen osapuoli sanoisi että nyt mennään oikeasti puoliksi kaikesta niinkuin olisi oikeudenmukaista
Eikö tuo ole aika normaalia, että kulut puoliksi? Meillä on aina ollut, vaikka äitiysrahlla ja kotihoidontuella vuosia, josta syysä eläkekin pieni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti: aika moni parisuhde kaatuisi ja perhe hajoaisi heti, jos parempituloinen osapuoli sanoisi että nyt mennään oikeasti puoliksi kaikesta niinkuin olisi oikeudenmukaista
Eikö tuo ole aika normaalia, että kulut puoliksi? Meillä on aina ollut, vaikka äitiysrahlla ja kotihoidontuella vuosia, josta syysä eläkekin pieni.
Miten pärjäsi se osapuoli joka kotihoidontuella maksoi kaiken puoliksi? Mitä se raha on, jotain 300 euroa? Sillä ei kyllä makseta puolia kaikesta eli ilmeisesti loppu meni sitten säästöistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kato ku perhe ja lapset ja muut tekosyyt
"Kulta (cuck!), käyt sä topin kanssa vesisateessa kusetuslenkillä jos mä käyn kaupassa? (kusetan sua täältä sohvanmutkasta kännykällä)."
SOPII !!!
*RAIVOKASTA KÄNNYKÄN NÄPPÄILYÄ SOHVANMUTKASSA*
NÄIN!😁
Jos oma mies saisi valita käyttääkö hän koiran ulkona vesisateessa vai tilaako ruokaostokset kännykällä, niin hän lähtisi koiran kanssa ulos.
Samoin tekisin - rakastan vesisadeulkoilua!
N
Miksi naiset ei yleensä kyseenalaista sitä että mies tienaa enemmän ja maksaa suurimman osan. Se on ihan normi juttu. Heti jos nainen tienaa enemmän niin mies on taakka.
Niin ihanaa on rakkaus!
Pitkääkö vielä kaiken muun lisäksi tulot mennä yksyhteen tässä alati vaikeammaksi menevässä deittailukulttuurissa. Tätä tahtia kyllä kuollaan sukupuuttoon ja palvelutaloistakin tulee itsepalvelutaloja viimeisten hoitajienkin sinne itse päätyessä.
Asumme miesystäväni kanssa erillään, yhteen emme muuta, sillä se veisi asumistukeni ja siivun vielä eläkkeestäkin. Mies on parempituloinen. En todellakaan aio muuttaa miehen asuntoon ja jäädä taloudellisesti riippuvaiseksi miehestä, mikä tilanne olisi, jos maksaisin puolet juoksevista menoista. Ei kiitos. Mies kyllä sanoi, että se ei olisi hänelle ongelma ja mun ei tarvitsisi osallistua esim. vastikkeeseen, mutta se taas ei tuntuisi reilulta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi naiset ei yleensä kyseenalaista sitä että mies tienaa enemmän ja maksaa suurimman osan. Se on ihan normi juttu. Heti jos nainen tienaa enemmän niin mies on taakka.
Niin ihanaa on rakkaus!
Mies nyt useimmille on pelkkä taakka tienasi hän paljon tai vähän.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, moni kyllä puhuu taloudellisesta väkivallasta mutta koskaan ei saa sanoa ääneen että toisen siivellä eläminen on myös vallankäyttöä. Ihan yhtälailla siinä toinen joutuu elättämään aikuista ihmistä vastentahtoisesti.
Kuka pakottaa elättämään yhtään ketään jos ei halua, ellei puhuta jostain lainmukaisesta elatusvelvollisuudesta? Lokit pihalle
Vierailija kirjoitti:
Miksi naiset ei yleensä kyseenalaista sitä että mies tienaa enemmän ja maksaa suurimman osan. Se on ihan normi juttu. Heti jos nainen tienaa enemmän niin mies on taakka.
Niin ihanaa on rakkaus!
Valitakko taakka josta on taloudellista hyötyä vai taakka josta ei hyödy mitenkään?
Vierailija kirjoitti:
Miksi naiset ei yleensä kyseenalaista sitä että mies tienaa enemmän ja maksaa suurimman osan. Se on ihan normi juttu. Heti jos nainen tienaa enemmän niin mies on taakka.
Niin ihanaa on rakkaus!
Nykyään aika moni nainen tienaa enemmän kuin miehensä. Ja maksaa suuremman osan talouden menoista. Joskus niin tekevät myös vähemmän ansaitsevat naiset, koska lapset pitää ruokkia ja vaatettaa vaikka miehellä olisi kalliita harrastuksia. Monella miehellä rahat menevät kalliiseen autoon ja veneeseen ja muun perheen pitäisi olla kiitollisia, jos joskus pääsevät näiden kulkuvälineiden kyytiin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi naiset ei yleensä kyseenalaista sitä että mies tienaa enemmän ja maksaa suurimman osan. Se on ihan normi juttu. Heti jos nainen tienaa enemmän niin mies on taakka.
Niin ihanaa on rakkaus!
Ei se noin mene. Meillä rahat ovat aina olleet yhteisessä käytössä. Oli aika, jolloin olin kotona lasten kanssa ja mies oli suurituloinen uraohjus. Nyt mies on pitkäaikaistyötön ja minä hyvätuloinen. Edelleenkään emme erittele tuloja emmekä menoja. Mielestäni mies oli enemmän taakka silloin, kun teki töitä sata lasissa. Nykyisin asiat on paljon paremmin enkä todellakaan haluaisi vaihtaa takaisin entiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti: aika moni parisuhde kaatuisi ja perhe hajoaisi heti, jos parempituloinen osapuoli sanoisi että nyt mennään oikeasti puoliksi kaikesta niinkuin olisi oikeudenmukaista
Eikö tuo ole aika normaalia, että kulut puoliksi? Meillä on aina ollut, vaikka äitiysrahlla ja kotihoidontuella vuosia, josta syysä eläkekin pieni.
Miten pärjäsi se osapuoli joka kotihoidontuella maksoi kaiken puoliksi? Mitä se raha on, jotain 300 euroa? Sillä ei kyllä makseta puolia kaikesta eli ilmeisesti loppu meni sitten säästöistä?
Mä olin kotihoidontuella vuoden ja pienempipalkkainen puoliso 6kk. Yhdessä on oltu 26,5v eli tuo kotihoidontuen poikkeustila on kärpäsen kakka kokonaisuudessa ja täysin yhteisen lapsen hyväksi. Silloin sillä sai kuntalisineen suunnilleen perheen ruuat.
Tämän jälkeen taas palattiin 50-50 YHTEISTEN menojen jakoon. Omat menot (mm. vaatteet, huvit, autot, puhelimet) kumpikin valitsee itse ja ottaa niihin huveihin ja autokyyteihin usein puolison mukaan ilman erillistä korvausta.
Minä pienipalkkainen menin parempituloisen miehen kanssa naimisiin. Hänellä oli jo maksettu omistusasunto, minä muutin siihen vuokra-asunnostani.
Pian perustettiin yhteinen tili josta maksetaan kaikki elämisen kulut. Ikinä mies ei ole vihjaillut mitään asiasta.
Autoakin sanoo meidän autoksi vaikka minulla ei ole edes korttia.
Minun on todella vaikea ymmärtää tuota että pienillä tuloilla pitäisi - parempituloisen vaatimuksesta!- maksaa kaikki puoliksi!
En ikinä ole kokenut eläväni jotenkin loisena tässä. Yhteisestä sopimuksesta oli vuorotteluvapaalla ja ennen eläkettä vuoden työttömänä jolloin es edes hakenut mitään tukia.
Vaikea on ymmärtää sellaista taloudellista väkivaltaa mitä täältä saa lukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä lässytetään tasa-arvosta ties mistä, mutta eipäs sotketa nyt raha-asioita ideologiaan. Raha kun on numeroita pääasiassa.
Eipä ole tullut vastausta aikaisemminkaan tähän kysymykseen: Miten otatte tai miten ottaisitte perheen ainoan auton kulut huomioon yhteisissä kuluissa? Aito köytössä miehen työmatkoihin ja perheen kauppareissulla.
Onko auto pakollinen työmatkoihin vai mukavuustekijä? Jos auto on pakollinen siihen, että töissä voi ylipäätään käydä ja kustannukset jaetaan tulojen suhteessa, niin auton kustannukset huomioidaan nettotuloa vähentävänä. Jos ollaan 50/50 suhteessa, niin auton käyttäjä maksaa autonsa. Kauppareissuista voi toinen sitten heittää muutaman euron hyvitykseksi. Jos ostosten kotiintuonti maksaisi 10 euroa, niin 50/50 suhteessa toinen voi maksaa 5 euroa auton käytöstä.
Ei helwetti, olisin kyllä täysin seonnut päästäni, jos ottaisin vaimolta 5 euroa, kun hän käy autollani kaupassa.
Et olekaan sellaisessa 50/50 suhteessa, jossa jokainen euro lasketaan. Ennen vauvapalstaa en itsekään tiennyt, että sellaisia suhteita on.
Jos se kauppareissu maksaa vitosen, niin eihän siitä makseta kuin 2,5 tai toinen hakekoon omat ruokansa sieltä kaupasta ihan itse.
Meidän 50-50 suhteessa jaetaan budjetti eli käytännössä asuminen ja ruokalasku (eikä lasketa kuitteja). Pitäisi olla tarkempi jos rahaa ei olisi kummallakin aina jäänyt säästöön asti.
Puoliso kulkee työmatkat mun siivellä aina kun aikatauluihin sopii, mennään mun autolla kun se kuluttaa vähemmän. Kyllä mä muutaman kerran vuodessa tankilla sanon että maksapa sä vuorostasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin vasta aloituksen, en koko ketjua. Aion kyllä. Tämä oli kuin minä olisin kirjoittanut meidän tilanteestamme, jossa nainen eli minä suurempituloinen. Aihe on arka ja on viemässä suhteemme kriisiin. Koko aikuiselämäni olen systemaattisesti koittanut päästä eteenpäin työelämässäni jotta voin nauttia sekä työn tuomasta ilosta, että sen taloudellisista tuloksista. Havaitakseni vain näin varhais keski-iässä että kaikki ylimääräinen extra, jonka tienaan ja voisin potentiaalisesti säästää/sijoittaa menee toisen tulovajeen paikkailuun. Kun ei kuulema voi uravalinnalleen enää mitään. Olen totaalisen loppu.
Sama. Progressiivinen verotus vie sykkimiseni tuottamasta lisähyvästä puolet, ja loppusiivusta menee suuri osa puolison vätystelyn paikkaamiseen.
Näin toimii kommunistinen tasapääyhteiskunta.
Eli et ajattele ertä se puoliso ja perhe on sitä palkasta ja elämästä nauttimista? Ei ehkä olisi teidän kannattanut pariutua ollenkaan.
Ajattelen etyä olemme tasaveroiset kumpoanit tässä liitossa, joista molemmilla on yhtäläinen vastuu huolehtia taloudellisista ja kaikista muistakin vastuista.
Vierailija kirjoitti:
Miehet saa parempaa palkkaa koska yhteiskuntarakenne toimii siten, että mies maksaa enemmän. Muutetaan siis asiaa niin että mies ja naisvaltaisten alojen palkat ovat samansuuruiset. Sopii mulle!
Tuumasta toimeen ja rohkeasti yritystä perustamaan. Työnantajana saat osallistua palkkojen määritteöyyn.
Mikään ei tuo minulle enemmän iloa kuin rakkaiden ihmisteni ilahduttaminen. Ei sen tietenkään tarvitse tarkoittaa rahalla ostettavia asioita mutta usein se sitä kuitenkin tarkoittaa. Antaminen tuo minulle paljon enemmän iloa kuin itselleni ostaminen. Mulle on tosi vierasta tuollainen ajattelu että sitä omaa puolisoa kuvataan esimerkiksi sanalla vätys, kuten joku tuossa ylempänä. Vätys, oikeasti? Missä kunnioitus, missä rakkaus?