Lue keskustelun säännöt.
Eikö teitä häiritse se, että kansa on nykyään jakautunut huono-osaisiin ja hyväosaisiin?
18.05.2026 |
Toiset kamppailevat pysyäkseen hengissä ja toiset ostelevat osakkeita, sijoitusasuntoja, matkoja ja ravintolaillallisia.
Kommentit (1108)
Meinaatko että ketään hyväosaista kiinnostaa köyhempien asiat? Ei sinuakaan kiinnostaisi, jos olisit hyväosainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ahdista, olen kuulunut niihin jotka on tienannut ja omistanut vähiten. Ollut työtön, vailla sukua joka voisi auttaa. Ilman mitään omaisuutta.
Olin kiitollinen kun sain tukea että selvisin työttömyydestä, hain ahkerasti töitä ja lähdin opiskelemaan. Selvisin. Nyt tienaan 8000€ kuussa ja olen joka pennin ansainnut.
Nyt olisi sinun vuoro antaa jollekin. Sinä voit varmistaa, että joku ei ole köyhä.
Minua ei häiritse.
Toiset laiskottelee ja toiset on ahkeria.
Jedem das Seine.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ahdista, olen kuulunut niihin jotka on tienannut ja omistanut vähiten. Ollut työtön, vailla sukua joka voisi auttaa. Ilman mitään omaisuutta.
Olin kiitollinen kun sain tukea että selvisin työttömyydestä, hain ahkerasti töitä ja lähdin opiskelemaan. Selvisin. Nyt tienaan 8000€ kuussa ja olen joka pennin ansainnut.Nyt olisi sinun vuoro antaa jollekin. Sinä voit varmistaa, että joku ei ole köyhä.
Tee sinäkin ahkerasti töitä ja voit saada 8000€ kuussa ja ansaitse pennisi itse. Tai ole tekemättä. Sama se meille muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulle on selitetty, että työnhakijoita on enemmän kuin työpaikkoja, että mielenterveysongelmat vaikuttavat työkykyyn, että rekrytoinneissa tapahtuu syrjintää, että osa töistä ei elätä ja että työttömyys kasautuu tilastollisesti tietyille ryhmille
Lapsikin tietää tämän. Onko tosiaan aikuisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, että näin se maailma makaa?Silti kukaan työssäkyvä veronmaksaja ei ole velkaa keskiluokkaista elintasoa ihmisille, joilla on huonot kortit käsissään.
Tuossa näkyy aika kylmä arvovalinta naamioituna realismiksi. Kukaan ei ole väittänyt, että “työssäkäyvä veronmaksaja on velkaa keskiluokkaisen elintason” kaikille. Se on taas yksi olkiukko, jolla vältellään itse asiaa.
Keskustelu koski sitä, ovatko työttömyys, köyhyys ja työkyvyttömyys pelkästään yksilön syytä vai liittyykö niihin myös rakenteellisia tekijöitä. Sinä itse juuri myönsit, että liittyy. Eli käytännössä koko alkuperäinen “laiskat loiset” -selitys romahti siinä samalla.
Lisäksi on aika paljastavaa, miten nopeasti keskustelu siirtyy “kukaan ei ole velkaa mitään”. Se kertoo, ettei kyse oikeastaan ole siitä ymmärretäänkö ongelmien syitä, vaan siitä kenet koetaan moraalisesti avun arvoiseksi.
Hyvinvointivaltio ei kuitenkaan perustu siihen, että vain “hyvien korttien” ihmiset ansaitsevat ihmisarvoisen elämän, vaan siihen että myös huono-osaisuus, sairaus ja epäonni nähdään yhteiskunnallisina riskeinä eikä moraalisina virheinä.
Ja rehellisesti sanottuna koko “kukaan ei ole velkaa sinulle mitään” -retoriikka kuulostaa usein lähinnä yritykseltä rationalisoida empatiavajetta jonkinlaisena kovana realismina.
Vitsit että ottaisin kantaa tähän, mutta minua kiinnostaisi kyllä todella paljon kuulla mikä on seuraava määritelmäsi ad hominemille.
Tässä kohtaa alkaa tulla vähän sellainen olo, että keskustelun tarkoitus ei ole enää ymmärtää argumentteja vaan loputtomasti jankata yhtä sanaa, koska itse aiheeseen vastaaminen ei onnistu. Se on aika tyypillinen defenssi silloin kun oma maailmankuva perustuu enemmän tunne-identiteettiin kuin haluun ymmärtää mitään monimutkaista.
Ja rehellisesti, tämän keskustelun jälkeen alkaa tuntua siltä, että yrittäisi selittää rakenteellisia ongelmia ihmiselle, jonka koko poliittinen ymmärrys on rakennettu YouTube-kommenttikentän ja bensapumpulla kiukuttelun varaan.
Ei siinä argumentit auta, kun koko ajattelu pysähtyy siihen että “jos minä pärjäsin niin kaikkien muidenkin pitäisi”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulle on selitetty, että työnhakijoita on enemmän kuin työpaikkoja, että mielenterveysongelmat vaikuttavat työkykyyn, että rekrytoinneissa tapahtuu syrjintää, että osa töistä ei elätä ja että työttömyys kasautuu tilastollisesti tietyille ryhmille
Lapsikin tietää tämän. Onko tosiaan aikuisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, että näin se maailma makaa?Silti kukaan työssäkyvä veronmaksaja ei ole velkaa keskiluokkaista elintasoa ihmisille, joilla on huonot kortit käsissään.
Tuossa näkyy aika kylmä arvovalinta naamioituna realismiksi. Kukaan ei ole väittänyt, että “työssäkäyvä veronmaksaja on velkaa keskiluokkaisen elintason” kaikille. Se on taas yksi olkiukko, jolla vältellään itse asiaa.
Keskustelu koski sitä, ovatko työttömyys, köyhyys ja työkyvyttömyys pelkästään yksilön syytä vai liittyykö niihin myös rakenteellisia tekijöitä. Sinä itse juuri myönsit, että liittyy. Eli käytännössä koko alkuperäinen “laiskat loiset” -selitys romahti siinä samalla.
Lisäksi on aika paljastavaa, miten nopeasti keskustelu siirtyy “kukaan ei ole velkaa mitään”. Se kertoo, ettei kyse oikeastaan ole siitä ymmärretäänkö ongelmien syitä, vaan siitä kenet koetaan moraalisesti avun arvoiseksi.
Hyvinvointivaltio ei kuitenkaan perustu siihen, että vain “hyvien korttien” ihmiset ansaitsevat ihmisarvoisen elämän, vaan siihen että myös huono-osaisuus, sairaus ja epäonni nähdään yhteiskunnallisina riskeinä eikä moraalisina virheinä.
Ja rehellisesti sanottuna koko “kukaan ei ole velkaa sinulle mitään” -retoriikka kuulostaa usein lähinnä yritykseltä rationalisoida empatiavajetta jonkinlaisena kovana realismina.
Yllättääkö sinua se, että oikeistollakin on nykyisin lupa puhua? Vasemmisto on yrittänyt tukehduttaa oikeiston oikeuden puhua ja puolustautua viime vuosina varsin raivokkaasti. Empatiavaje, mikä lie se onkin on vasemmistolaista höttöä. Tosi asia on, että mielenterveyskuntoutuja ei tietenkään ole kovin toivottu työkaveri eikä ole odotettavissa,, että vaikkapa skitsofreenikolle olisi tarjolla keskiluokkaista elintasoa. Haluatko, että valehtelemme? Kun suurin osa ei haluaisi jäädä edes samaan hissiin näiden ihmisten kanssa.
Tuolla tyypillä ei ole yhtään mitään substanssia. Pelkkää retoriikkaa. Pyydäpä määrittelemään empatiavaje, niin kieltäytyy tekemästä niin. Kun koitat haarukoida ja arvailla tuota määrittelemätöntä asiaa, syyttää hän sinua olkiukkoilusta.
Miten erotetaan empatiavaje kyllästymisestä? Onko olemassa jotain termiä mikä kuvaa oikeutettua empatiavajetta? Onko empatiavaje edes huono asia?
Mitään näistä tuo pelle ei tule kertomaan koska se lukitsisi hänet positioon mistä hän ei voi venkuloida itseään ulos kun se paljastuu epäjohdonmukaiseksi.
Taktiikka on yhtä vanha kuin kaikki muutkin argumentointivirheet.
Minusta empatiavaje ei ole mikään erityisen huono asia. On kummallinen ajatus, että ihminen tuntisi jotain erityistä empatiaa sellaisia ihmisiä kohtaan, joita ei lainkaan tunne. Vielä kummallisempi ajatus on, että jonkin empatian takia työssäkäyvä veronmaksaja olisi valmis myymään vaikka autonsa, voidakseen nostaa työelämän ulkopuolella olevan elintasoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulle on selitetty, että työnhakijoita on enemmän kuin työpaikkoja, että mielenterveysongelmat vaikuttavat työkykyyn, että rekrytoinneissa tapahtuu syrjintää, että osa töistä ei elätä ja että työttömyys kasautuu tilastollisesti tietyille ryhmille
Lapsikin tietää tämän. Onko tosiaan aikuisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, että näin se maailma makaa?Silti kukaan työssäkyvä veronmaksaja ei ole velkaa keskiluokkaista elintasoa ihmisille, joilla on huonot kortit käsissään.
Tuossa näkyy aika kylmä arvovalinta naamioituna realismiksi. Kukaan ei ole väittänyt, että “työssäkäyvä veronmaksaja on velkaa keskiluokkaisen elintason” kaikille. Se on taas yksi olkiukko, jolla vältellään itse asiaa.
Keskustelu koski sitä, ovatko työttömyys, köyhyys ja työkyvyttömyys pelkästään yksilön syytä vai liittyykö niihin myös rakenteellisia tekijöitä. Sinä itse juuri myönsit, että liittyy. Eli käytännössä koko alkuperäinen “laiskat loiset” -selitys romahti siinä samalla.
Lisäksi on aika paljastavaa, miten nopeasti keskustelu siirtyy “kukaan ei ole velkaa mitään”. Se kertoo, ettei kyse oikeastaan ole siitä ymmärretäänkö ongelmien syitä, vaan siitä kenet koetaan moraalisesti avun arvoiseksi.
Hyvinvointivaltio ei kuitenkaan perustu siihen, että vain “hyvien korttien” ihmiset ansaitsevat ihmisarvoisen elämän, vaan siihen että myös huono-osaisuus, sairaus ja epäonni nähdään yhteiskunnallisina riskeinä eikä moraalisina virheinä.
Ja rehellisesti sanottuna koko “kukaan ei ole velkaa sinulle mitään” -retoriikka kuulostaa usein lähinnä yritykseltä rationalisoida empatiavajetta jonkinlaisena kovana realismina.
Yllättääkö sinua se, että oikeistollakin on nykyisin lupa puhua? Vasemmisto on yrittänyt tukehduttaa oikeiston oikeuden puhua ja puolustautua viime vuosina varsin raivokkaasti. Empatiavaje, mikä lie se onkin on vasemmistolaista höttöä. Tosi asia on, että mielenterveyskuntoutuja ei tietenkään ole kovin toivottu työkaveri eikä ole odotettavissa,, että vaikkapa skitsofreenikolle olisi tarjolla keskiluokkaista elintasoa. Haluatko, että valehtelemme? Kun suurin osa ei haluaisi jäädä edes samaan hissiin näiden ihmisten kanssa.
Tuolla tyypillä ei ole yhtään mitään substanssia. Pelkkää retoriikkaa. Pyydäpä määrittelemään empatiavaje, niin kieltäytyy tekemästä niin. Kun koitat haarukoida ja arvailla tuota määrittelemätöntä asiaa, syyttää hän sinua olkiukkoilusta.
Miten erotetaan empatiavaje kyllästymisestä? Onko olemassa jotain termiä mikä kuvaa oikeutettua empatiavajetta? Onko empatiavaje edes huono asia?
Mitään näistä tuo pelle ei tule kertomaan koska se lukitsisi hänet positioon mistä hän ei voi venkuloida itseään ulos kun se paljastuu epäjohdonmukaiseksi.
Taktiikka on yhtä vanha kuin kaikki muutkin argumentointivirheet.
Minusta empatiavaje ei ole mikään erityisen huono asia. On kummallinen ajatus, että ihminen tuntisi jotain erityistä empatiaa sellaisia ihmisiä kohtaan, joita ei lainkaan tunne. Vielä kummallisempi ajatus on, että jonkin empatian takia työssäkäyvä veronmaksaja olisi valmis myymään vaikka autonsa, voidakseen nostaa työelämän ulkopuolella olevan elintasoa.
Minulta ei heru empatiaa laiskoille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulle on selitetty, että työnhakijoita on enemmän kuin työpaikkoja, että mielenterveysongelmat vaikuttavat työkykyyn, että rekrytoinneissa tapahtuu syrjintää, että osa töistä ei elätä ja että työttömyys kasautuu tilastollisesti tietyille ryhmille
Lapsikin tietää tämän. Onko tosiaan aikuisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, että näin se maailma makaa?Silti kukaan työssäkyvä veronmaksaja ei ole velkaa keskiluokkaista elintasoa ihmisille, joilla on huonot kortit käsissään.
Tuossa näkyy aika kylmä arvovalinta naamioituna realismiksi. Kukaan ei ole väittänyt, että “työssäkäyvä veronmaksaja on velkaa keskiluokkaisen elintason” kaikille. Se on taas yksi olkiukko, jolla vältellään itse asiaa.
Keskustelu koski sitä, ovatko työttömyys, köyhyys ja työkyvyttömyys pelkästään yksilön syytä vai liittyykö niihin myös rakenteellisia tekijöitä. Sinä itse juuri myönsit, että liittyy. Eli käytännössä koko alkuperäinen “laiskat loiset” -selitys romahti siinä samalla.
Lisäksi on aika paljastavaa, miten nopeasti keskustelu siirtyy “kukaan ei ole velkaa mitään”. Se kertoo, ettei kyse oikeastaan ole siitä ymmärretäänkö ongelmien syitä, vaan siitä kenet koetaan moraalisesti avun arvoiseksi.
Hyvinvointivaltio ei kuitenkaan perustu siihen, että vain “hyvien korttien” ihmiset ansaitsevat ihmisarvoisen elämän, vaan siihen että myös huono-osaisuus, sairaus ja epäonni nähdään yhteiskunnallisina riskeinä eikä moraalisina virheinä.
Ja rehellisesti sanottuna koko “kukaan ei ole velkaa sinulle mitään” -retoriikka kuulostaa usein lähinnä yritykseltä rationalisoida empatiavajetta jonkinlaisena kovana realismina.
Vitsit että ottaisin kantaa tähän, mutta minua kiinnostaisi kyllä todella paljon kuulla mikä on seuraava määritelmäsi ad hominemille.
Tässä kohtaa alkaa tulla vähän sellainen olo, että keskustelun tarkoitus ei ole enää ymmärtää argumentteja vaan loputtomasti jankata yhtä sanaa, koska itse aiheeseen vastaaminen ei onnistu. Se on aika tyypillinen defenssi silloin kun oma maailmankuva perustuu enemmän tunne-identiteettiin kuin haluun ymmärtää mitään monimutkaista.
Ja rehellisesti, tämän keskustelun jälkeen alkaa tuntua siltä, että yrittäisi selittää rakenteellisia ongelmia ihmiselle, jonka koko poliittinen ymmärrys on rakennettu YouTube-kommenttikentän ja bensapumpulla kiukuttelun varaan.
Ei siinä argumentit auta, kun koko ajattelu pysähtyy siihen että “jos minä pärjäsin niin kaikkien muidenkin pitäisi”.
Aivan, olen defensiivinen.
Mitä muuta?
Eivät huono- ja hyväosaiset pysty koskaan eläytymään toisten asemaan kunnolla. Vauraua ja riippumattomuus muiden tuesta myös tutkitusti vähentää ihmisen empatiakykyä.
Sosiaalinen eriarvoisuus on toisaalta vaikea kitkeä kokonaan maailmasta, koska ihmisillä on erilaiset resurssit ja he keskittyvät erilaisiin asioihin. Aikaperspektiivi on myös erilainen. Keskiluokkainen ihminen katsoo eteenpäin ja pyrkii kehittämään itseään ja omaa elämäänsä. Köyhän perspektiivi on tässä hetkessä ja max muutaman viikon päässä. Asioiden tarkastelu pitkällä tähtäimellä ei onnistu. Toisaalta myös kokemus, ettei voi ohjata omaa elämäänsä ja on jatkuvasti muiden armoilla. Nämä ajattelun erot vaikuttavat vähän kaikkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki lähtee elämään huono osaisina. Harva syntyy kulta lusikka suussa. Ahkerat parantavat omaa asemaansa. Laiskat pysyvät huono osaisina. Suomessa laiskojakin elätetään vaikka nämä eivät tekisi mitään itsensä eteen.
tavallisten töissä käyvien talliaisten keskuudessa ei ole mitään erikseen mainittavaa ongelmaa. Palkkaa saa ja sillä eletään ja säästöönkin jää. Myöskin työeläkkeellä olevat tulee toimeen ihan hyvin ilman mitään kitkuttelua.
Eri asian on sellaiset joilla on joku osa-aika työ ilman mitään aiemmin hankittuja säästöjä, heillä on vaikeuksia tietenkin, vielä vuokralla asuessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulle on selitetty, että työnhakijoita on enemmän kuin työpaikkoja, että mielenterveysongelmat vaikuttavat työkykyyn, että rekrytoinneissa tapahtuu syrjintää, että osa töistä ei elätä ja että työttömyys kasautuu tilastollisesti tietyille ryhmille
Lapsikin tietää tämän. Onko tosiaan aikuisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, että näin se maailma makaa?Silti kukaan työssäkyvä veronmaksaja ei ole velkaa keskiluokkaista elintasoa ihmisille, joilla on huonot kortit käsissään.
Tuossa näkyy aika kylmä arvovalinta naamioituna realismiksi. Kukaan ei ole väittänyt, että “työssäkäyvä veronmaksaja on velkaa keskiluokkaisen elintason” kaikille. Se on taas yksi olkiukko, jolla vältellään itse asiaa.
Keskustelu koski sitä, ovatko työttömyys, köyhyys ja työkyvyttömyys pelkästään yksilön syytä vai liittyykö niihin myös rakenteellisia tekijöitä. Sinä itse juuri myönsit, että liittyy. Eli käytännössä koko alkuperäinen “laiskat loiset” -selitys romahti siinä samalla.
Lisäksi on aika paljastavaa, miten nopeasti keskustelu siirtyy “kukaan ei ole velkaa mitään”. Se kertoo, ettei kyse oikeastaan ole siitä ymmärretäänkö ongelmien syitä, vaan siitä kenet koetaan moraalisesti avun arvoiseksi.
Hyvinvointivaltio ei kuitenkaan perustu siihen, että vain “hyvien korttien” ihmiset ansaitsevat ihmisarvoisen elämän, vaan siihen että myös huono-osaisuus, sairaus ja epäonni nähdään yhteiskunnallisina riskeinä eikä moraalisina virheinä.
Ja rehellisesti sanottuna koko “kukaan ei ole velkaa sinulle mitään” -retoriikka kuulostaa usein lähinnä yritykseltä rationalisoida empatiavajetta jonkinlaisena kovana realismina.
Yllättääkö sinua se, että oikeistollakin on nykyisin lupa puhua? Vasemmisto on yrittänyt tukehduttaa oikeiston oikeuden puhua ja puolustautua viime vuosina varsin raivokkaasti. Empatiavaje, mikä lie se onkin on vasemmistolaista höttöä. Tosi asia on, että mielenterveyskuntoutuja ei tietenkään ole kovin toivottu työkaveri eikä ole odotettavissa,, että vaikkapa skitsofreenikolle olisi tarjolla keskiluokkaista elintasoa. Haluatko, että valehtelemme? Kun suurin osa ei haluaisi jäädä edes samaan hissiin näiden ihmisten kanssa.
Tuolla tyypillä ei ole yhtään mitään substanssia. Pelkkää retoriikkaa. Pyydäpä määrittelemään empatiavaje, niin kieltäytyy tekemästä niin. Kun koitat haarukoida ja arvailla tuota määrittelemätöntä asiaa, syyttää hän sinua olkiukkoilusta.
Miten erotetaan empatiavaje kyllästymisestä? Onko olemassa jotain termiä mikä kuvaa oikeutettua empatiavajetta? Onko empatiavaje edes huono asia?
Mitään näistä tuo pelle ei tule kertomaan koska se lukitsisi hänet positioon mistä hän ei voi venkuloida itseään ulos kun se paljastuu epäjohdonmukaiseksi.
Taktiikka on yhtä vanha kuin kaikki muutkin argumentointivirheet.
Minusta empatiavaje ei ole mikään erityisen huono asia. On kummallinen ajatus, että ihminen tuntisi jotain erityistä empatiaa sellaisia ihmisiä kohtaan, joita ei lainkaan tunne. Vielä kummallisempi ajatus on, että jonkin empatian takia työssäkäyvä veronmaksaja olisi valmis myymään vaikka autonsa, voidakseen nostaa työelämän ulkopuolella olevan elintasoa.
No tuota, mahdollistaa esim. kansallisvaltion. Melko paljon kaikkea hyvää se on tuonut mukanaan, verrattuna entiseen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lähtee elämään huono osaisina. Harva syntyy kulta lusikka suussa. Ahkerat parantavat omaa asemaansa. Laiskat pysyvät huono osaisina. Suomessa laiskojakin elätetään vaikka nämä eivät tekisi mitään itsensä eteen.
kyllä, itsekin persaukille alkkisille syntyneenä, papan ja mamman kasvattama, kiitos heille siitä. Tyhjästä lähteneenä, on kuitenkin ollut töitä ja saanut säästettyä niin talon, autot kuin muutkin kilkkeet ilman kenenkään rahallista apua ja mikään kelasossu ei tullut kuuloonkaan, ennemmin oli viikon nälissään ekassa työpaikassa kuin olisi jostain kerjäämään mennyt.No, se mikä ei tapa, vahvistaa, pitää paikkansa. Ja kasvattaa resilienssiä kaiken muunkin vähemmän miellyttävän sietämiseen, ettei joka asiasta vinguta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kehotan teitä kaikkia kattomaan Youtubesta videoita, joissa amerikkalaiset kertoo elämästään tämän hetken Usassa.
Karmaisevaa kuultavaa. Elinkustannukset on siellä nousseet ihan tappiin. Ihan tavallisilla työssäkäyvillä, kouluttautuneilla ihmisillä ei riitä rahat peruselämiseen ts. asuminen, laskut vsrsinkin vakuutukset ja sairaudenhoitolaskut, lainat, opintolaina, autolaina, luottokorttilaina, jota on joutunut ottamaan selvitäkseen muista kuluistaan.
Elämä äärimmäisen eriarvoisessa yhteiskunnassa ei ole loppuoeleissä kovin kivaa myöskään keskiluokkaiselle. Se 1% tuolla toki juhlii.
Ei häiritse kyllä yhtään. Jokaisesta itsestäänhän se on kiinni. Jos ei ole varaa käydä ravintoloissa ja reissata, niin astele peilin eteen ja kysy itseltäsi kysymys: miksi en ole menestynyt lääkäri, juristi tai yrittäjä.
Vastaus löytyy sieltä. Sinä olet tyhmä, laiska, saamaton, taidoton, sairas tai väsynyt. Syitä voi olla sata, mutta niistä mikään ei ole sen naapurin, elämässään menestyneen, Minnan syytä. Hän ei ole siksi mitenkään velvollinen tekemään töitä puolestasi, eli siis antamaan rahoistaan sinulle. Ei hän ole tilaasi syyllinen.
Ruikutus pois, kääri hihat ja ala tehdä asialle jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulle on selitetty, että työnhakijoita on enemmän kuin työpaikkoja, että mielenterveysongelmat vaikuttavat työkykyyn, että rekrytoinneissa tapahtuu syrjintää, että osa töistä ei elätä ja että työttömyys kasautuu tilastollisesti tietyille ryhmille
Lapsikin tietää tämän. Onko tosiaan aikuisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, että näin se maailma makaa?Silti kukaan työssäkyvä veronmaksaja ei ole velkaa keskiluokkaista elintasoa ihmisille, joilla on huonot kortit käsissään.
Tuossa näkyy aika kylmä arvovalinta naamioituna realismiksi. Kukaan ei ole väittänyt, että “työssäkäyvä veronmaksaja on velkaa keskiluokkaisen elintason” kaikille. Se on taas yksi olkiukko, jolla vältellään itse asiaa.
Keskustelu koski sitä, ovatko työttömyys, köyhyys ja työkyvyttömyys pelkästään yksilön syytä vai liittyykö niihin myös rakenteellisia tekijöitä. Sinä itse juuri myönsit, että liittyy. Eli käytännössä koko alkuperäinen “laiskat loiset” -selitys romahti siinä samalla.
Lisäksi on aika paljastavaa, miten nopeasti keskustelu siirtyy “kukaan ei ole velkaa mitään”. Se kertoo, ettei kyse oikeastaan ole siitä ymmärretäänkö ongelmien syitä, vaan siitä kenet koetaan moraalisesti avun arvoiseksi.
Hyvinvointivaltio ei kuitenkaan perustu siihen, että vain “hyvien korttien” ihmiset ansaitsevat ihmisarvoisen elämän, vaan siihen että myös huono-osaisuus, sairaus ja epäonni nähdään yhteiskunnallisina riskeinä eikä moraalisina virheinä.
Ja rehellisesti sanottuna koko “kukaan ei ole velkaa sinulle mitään” -retoriikka kuulostaa usein lähinnä yritykseltä rationalisoida empatiavajetta jonkinlaisena kovana realismina.
Yllättääkö sinua se, että oikeistollakin on nykyisin lupa puhua? Vasemmisto on yrittänyt tukehduttaa oikeiston oikeuden puhua ja puolustautua viime vuosina varsin raivokkaasti. Empatiavaje, mikä lie se onkin on vasemmistolaista höttöä. Tosi asia on, että mielenterveyskuntoutuja ei tietenkään ole kovin toivottu työkaveri eikä ole odotettavissa,, että vaikkapa skitsofreenikolle olisi tarjolla keskiluokkaista elintasoa. Haluatko, että valehtelemme? Kun suurin osa ei haluaisi jäädä edes samaan hissiin näiden ihmisten kanssa.
Tuolla tyypillä ei ole yhtään mitään substanssia. Pelkkää retoriikkaa. Pyydäpä määrittelemään empatiavaje, niin kieltäytyy tekemästä niin. Kun koitat haarukoida ja arvailla tuota määrittelemätöntä asiaa, syyttää hän sinua olkiukkoilusta.
Miten erotetaan empatiavaje kyllästymisestä? Onko olemassa jotain termiä mikä kuvaa oikeutettua empatiavajetta? Onko empatiavaje edes huono asia?
Mitään näistä tuo pelle ei tule kertomaan koska se lukitsisi hänet positioon mistä hän ei voi venkuloida itseään ulos kun se paljastuu epäjohdonmukaiseksi.
Taktiikka on yhtä vanha kuin kaikki muutkin argumentointivirheet.
Minusta empatiavaje ei ole mikään erityisen huono asia. On kummallinen ajatus, että ihminen tuntisi jotain erityistä empatiaa sellaisia ihmisiä kohtaan, joita ei lainkaan tunne. Vielä kummallisempi ajatus on, että jonkin empatian takia työssäkäyvä veronmaksaja olisi valmis myymään vaikka autonsa, voidakseen nostaa työelämän ulkopuolella olevan elintasoa.
Minulta ei heru empatiaa laiskoille
Esim Jenkeistä löytyy ihmisiä, joilla on 3 työtä, töissä käytännössä koko ajan ja,silti eivät tule toimeen taloudellisesti.
Minimipalkka on joku 7 dollaria ja elinkustannukset monta kertaa se mitä Suomessa, varsinkin vakuutukset, terveydenhoitokulut, asuminen useimmissa paikoissa tms.
Kyllä on aika hemmetisti vikaa siinä yhteiskunnassa.
Välillä olen eri tilanteissa kade hyvätuloisia ja myös tukien tai muuten pienten tulojen varassa eläviä kohtaan. Esimerkiksi nyt, kun tarvitsisin moniteholasit ja jos olisin hyvätuloinen tai minulla olisi säästöjä voisin vain mennä optikolle ne ostamaan ja jos olisin oikein pienituloinen voisin hakea ja saada harkinnan varaistatukea silmälasien ostoon, mutta koska en kuulu kumpaankaan ryhmään minun on kiristettävä nälkävyötä ja yritettävä riipiä rahat jostakin kokoon silmälasien ostoa varten tai sitten minun on edelleen vain pärjättävä ilman monitehoja ties kuinka kauan kunnes ne pystyn hankkimaan. Uskallanpa väittää, että Suomessa vaikeinta taloudellisesti pärjätä on heillä joiden tulot ovat nipin napin sen verran, mikä ylittää sen rajan, että heidän oletetaan tulevan tilanteessa kuin tilanteessa omillaan toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ahdista, olen kuulunut niihin jotka on tienannut ja omistanut vähiten. Ollut työtön, vailla sukua joka voisi auttaa. Ilman mitään omaisuutta.
Olin kiitollinen kun sain tukea että selvisin työttömyydestä, hain ahkerasti töitä ja lähdin opiskelemaan. Selvisin. Nyt tienaan 8000€ kuussa ja olen joka pennin ansainnut.Nyt olisi sinun vuoro antaa jollekin. Sinä voit varmistaa, että joku ei ole köyhä.
Eiköhän 8000 euroa kuussa ansaitseva anna useita tuhansia joka kuukausi muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulle on selitetty, että työnhakijoita on enemmän kuin työpaikkoja, että mielenterveysongelmat vaikuttavat työkykyyn, että rekrytoinneissa tapahtuu syrjintää, että osa töistä ei elätä ja että työttömyys kasautuu tilastollisesti tietyille ryhmille
Lapsikin tietää tämän. Onko tosiaan aikuisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, että näin se maailma makaa?Silti kukaan työssäkyvä veronmaksaja ei ole velkaa keskiluokkaista elintasoa ihmisille, joilla on huonot kortit käsissään.
Tuossa näkyy aika kylmä arvovalinta naamioituna realismiksi. Kukaan ei ole väittänyt, että “työssäkäyvä veronmaksaja on velkaa keskiluokkaisen elintason” kaikille. Se on taas yksi olkiukko, jolla vältellään itse asiaa.
Keskustelu koski sitä, ovatko työttömyys, köyhyys ja työkyvyttömyys pelkästään yksilön syytä vai liittyykö niihin myös rakenteellisia tekijöitä. Sinä itse juuri myönsit, että liittyy. Eli käytännössä koko alkuperäinen “laiskat loiset” -selitys romahti siinä samalla.
Lisäksi on aika paljastavaa, miten nopeasti keskustelu siirtyy “kukaan ei ole velkaa mitään”. Se kertoo, ettei kyse oikeastaan ole siitä ymmärretäänkö ongelmien syitä, vaan siitä kenet koetaan moraalisesti avun arvoiseksi.
Hyvinvointivaltio ei kuitenkaan perustu siihen, että vain “hyvien korttien” ihmiset ansaitsevat ihmisarvoisen elämän, vaan siihen että myös huono-osaisuus, sairaus ja epäonni nähdään yhteiskunnallisina riskeinä eikä moraalisina virheinä.
Ja rehellisesti sanottuna koko “kukaan ei ole velkaa sinulle mitään” -retoriikka kuulostaa usein lähinnä yritykseltä rationalisoida empatiavajetta jonkinlaisena kovana realismina.
Yllättääkö sinua se, että oikeistollakin on nykyisin lupa puhua? Vasemmisto on yrittänyt tukehduttaa oikeiston oikeuden puhua ja puolustautua viime vuosina varsin raivokkaasti. Empatiavaje, mikä lie se onkin on vasemmistolaista höttöä. Tosi asia on, että mielenterveyskuntoutuja ei tietenkään ole kovin toivottu työkaveri eikä ole odotettavissa,, että vaikkapa skitsofreenikolle olisi tarjolla keskiluokkaista elintasoa. Haluatko, että valehtelemme? Kun suurin osa ei haluaisi jäädä edes samaan hissiin näiden ihmisten kanssa.
Tuolla tyypillä ei ole yhtään mitään substanssia. Pelkkää retoriikkaa. Pyydäpä määrittelemään empatiavaje, niin kieltäytyy tekemästä niin. Kun koitat haarukoida ja arvailla tuota määrittelemätöntä asiaa, syyttää hän sinua olkiukkoilusta.
Miten erotetaan empatiavaje kyllästymisestä? Onko olemassa jotain termiä mikä kuvaa oikeutettua empatiavajetta? Onko empatiavaje edes huono asia?
Mitään näistä tuo pelle ei tule kertomaan koska se lukitsisi hänet positioon mistä hän ei voi venkuloida itseään ulos kun se paljastuu epäjohdonmukaiseksi.
Taktiikka on yhtä vanha kuin kaikki muutkin argumentointivirheet.
Minusta empatiavaje ei ole mikään erityisen huono asia. On kummallinen ajatus, että ihminen tuntisi jotain erityistä empatiaa sellaisia ihmisiä kohtaan, joita ei lainkaan tunne. Vielä kummallisempi ajatus on, että jonkin empatian takia työssäkäyvä veronmaksaja olisi valmis myymään vaikka autonsa, voidakseen nostaa työelämän ulkopuolella olevan elintasoa.
Minulta ei heru empatiaa laiskoille
Esim Jenkeistä löytyy ihmisiä, joilla on 3 työtä, töissä käytännössä koko ajan ja,silti eivät tule toimeen taloudellisesti.
Minimipalkka on joku 7 dollaria ja elinkustannukset monta kertaa se mitä Suomessa, varsinkin vakuutukset, terveydenhoitokulut, asuminen useimmissa paikoissa tms.
Kyllä on aika hemmetisti vikaa siinä yhteiskunnassa.
USA:ssa ja Euroopassa tehdään tilastojen mukaan suunnilleen yhtä paljon useaa työtä samanaikaisesti.
Tuolla tyypillä ei ole yhtään mitään substanssia. Pelkkää retoriikkaa. Pyydäpä määrittelemään empatiavaje, niin kieltäytyy tekemästä niin. Kun koitat haarukoida ja arvailla tuota määrittelemätöntä asiaa, syyttää hän sinua olkiukkoilusta.
Miten erotetaan empatiavaje kyllästymisestä? Onko olemassa jotain termiä mikä kuvaa oikeutettua empatiavajetta? Onko empatiavaje edes huono asia?
Mitään näistä tuo pelle ei tule kertomaan koska se lukitsisi hänet positioon mistä hän ei voi venkuloida itseään ulos kun se paljastuu epäjohdonmukaiseksi.
Taktiikka on yhtä vanha kuin kaikki muutkin argumentointivirheet.