Onko täällä 30+ naisia jotka olisivat oikeasti pysyneet hoikkina ja siroina?

Ei kolmekymppisenä ollut mitään ongelmaa olla hoikka ja siro. Mutta ootas kun ikää tulee joku 45, niin mystisesti paino nousee, ihan sama mitä tekee. 

Olen 38v, mitat 173/50. Olen hyvin siroluinen ja lapsesta asti ollut laiha.

Aina sain kuulla, että odotas kun murrosikä alkaa niin kyllä se paino nousee.  Seuraavaksi käskettiin odottaa sitä kun saa lapsen, sitten sitä kun ikää alkaa olla yli 35.

Edelleen syön mitä huvittaa, eikä paino nouse. Liikun tosin paljon,  koska en omista autoa saatika korttia. Nyt odotellaan niitä vaihdevuosia, jolloin paino kuulemma räjähtää käsiin :D

Olen. Piripirjo 38v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen N34, mitat 174cm/58kg

Mahdun samoihin housuihin, jotka ostin 21v.

Harrastan vähintään 5 päivänä viikossa liikuntaa, mutta siis en mitenkään hampaat irvessä vaan käyn esim juoksemassa 30min, uimassa 30min, tai pyöräilemässä 2h.

Syön kolmesti päivässä, koska se sopii minulle parhaiten. Aamupalaksi ruisleipää ja jogurttia+marjoja ja kahvia ja maitoa, päiväruokana liikunnan jälkeen usein iso annos pastaa + pieni jälkiruoka, iltapalaksi milloin mitäkin. Juon vain vettä, vichyä, maitoa, kahvia ja teetä. Välttelen sokerijuomia ja etenkin limujen sitruunahappoa, koska suojelen hampaita. En välttele herkkuja, mutta mulla ei ole mitään herkkupäiviä jne. "Herkut" kuuluu arkeen eli jälkkäri tms.

Mullekin mahtuu samat housut kuin 16-vuotiaana tai 21-vuotiaana. 
Syön kans yleensä 2-3 kertaa päivässä, ja olen samaa ikäluokkaa (33v) ja pituusluokkaa (175cm). Painoa useampi kilo enemmän, ja painosi perusteella arvioisin, että sulla on varmaan sirommat hartiat kuin minulla :D 

Ja ehkä muutenkin sirompi, eri mallinen kehotyyppi. 
 

Siis millaisilla sapuskoilla sitä selviää noin että 2-3 kertaa päivässä syö?! Vai tarkoitatko vain "kunnon ruokaa" ja välipalat päälle? Monen on pakko saada aamupala, lounas, välipala, illallinen, iltapala, sehän on vain puolet tuosta ateriamäärästä.

4-vuotiaat saattaa tarvita välipalaa, muille se on vitsi. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on paino ollut 59-64 kg viimeiset 30 vuotta, eli parikymppisestä lähtien. Geenit auttavat paljon, 94-vuotias isoäitini ja 72-vuotias äiti ovat molemmat edelleen hoikkia. Lisäksi makukokemukset eivät koskaan ole olleet itselleni mitenkään tärkeitä. Tämä varmaan siksi, että ne ovat aina tuntuneet tosi laimeilta. Ruoasta nauttiminen tuntuu olevan monelle iso asia, joten varmasti menetän tässä jotain, mutta toisaalta en ole koskaan kokenut himoa mihinkään ruokaan tai naposteltavaan, joten on ollut todella helppoa pysytellä erossa ylimääräisistä kaloreista. Lisäksi stressi, suru, yms. vie itseltäni ruokahalun lähes kokonaan, eli ei tule harrastettua lohtusyömistä. Noissa tilanteissa täytyy lähinnä laskea kalorit ja pakottaa itsensä syömään riittävästi. 

Et menetä mitään 

Vierailija kirjoitti:

Ei kolmekymppisenä ollut mitään ongelmaa olla hoikka ja siro. Mutta ootas kun ikää tulee joku 45, niin mystisesti paino nousee, ihan sama mitä tekee. 

Ai? Täytin 45 kevään alussa. Olen sen jälkeen laihtunut 3kg ihan vahingossa eli mitat on nyt 166/54. Milloin voin odottaa turpoamista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kolmekymppisenä ollut mitään ongelmaa olla hoikka ja siro. Mutta ootas kun ikää tulee joku 45, niin mystisesti paino nousee, ihan sama mitä tekee. 

Ai? Täytin 45 kevään alussa. Olen sen jälkeen laihtunut 3kg ihan vahingossa eli mitat on nyt 166/54. Milloin voin odottaa turpoamista?

Haha, olin tulossa kirjoittamaan ihan samaa! Olen 165cm pitkä ja ollut noin 60-kiloinen koko aikuisikäni. En omista vaakaa, viimeksi kävin kaverin luona vaa'alla neljä vuotta sitten, silloin paino oli 61,4kg. Nyt sitten viime viikolla punnitsin itseni naapurin luona ja paino 57,4kg. Mutta mä täytänkin 45v vasta syyskuussa niin ilmeisesti kehoni nyt sit tiputtaa painoa koska varautuu tulevaan läskiytymiseen.

Oikeasti en usko hetkeäkään. Olen kuunnellut tota vuosikymmeniä; "Odotas vaan sitten kun..." Ensin piti lihoa raskaana ollessa. No ei. Sitten se kamalan raskas vauva-arki lihottaa. No ei vieläkään. Entäs keski-ikä? Työstressi? Parisuhde? Mikään noista ei lihota, kokemusta todellakin on. Ihan siitä se on kiinni mitä suuhusi tunget.

Kannattaa opetella erottamaan kaksi eri asiaa: ruumiinrakenne ja paino. Ruumiinrakenne voi olla siro, normaali tai tanakka. Siihen ei voi itse vaikuttaa. 

Sitten on aivan eri asia  se paino, joka voi olla alipainoinen, normaalipainoinen tai ylipainoinen. 

Tanakkarakenteinen ja normaalipainoinen näyttää yleensä jäntevältä ja suloisen muodokkaalta. Sirorakenteinen ja normaalipainoinen näyttää usein keijukaismaiselta ballerinalta.

No just päälle 3-kymppisenä olen hoikimmillaan.

Olen 48-v. Pituus 165 cm ja paino tänä aamuna 51 kg, vyötärönympärys 64 cm. Olen aina ollut hoikka, mutta nuorena söin epäterveellisemmin. Nyt olen jo vuosia syönyt terveellisesti; olen hionut ruokavalioni tosi tarkkaan itselleni sopivaksi. Liikuntaa harrastan päivittäin. En käytä päihteitä.

Päivän syömisissäni on pysyviä elementtejä, esim. aamiainen ja illallinen ovat käytännössä aina samat, joten energiansaannissa ei ole isoja heittoja. Vain pääateria vaihtelee.

Aamiaiseksi syön aina kaurapuuroa raejuustolla, pakastemarjoilla, mantelivoilla / saksanpähkinöillä ja kanelilla. Illallinen on aina paahdetut ruisleivät avokadolla, kananmunilla ja juustosiivulla + jogurtti. Pääateria tosiaan vaihtelee, mutta yleensä se on monipuolinen ja proteiinipitoinen kasvisruoka ja rasvaisia kaloja. Ruoan kuitupitoisuus on minulle tärkeää. Lisäksi lähes aina hapankaalia tai kimchiä.

Jokapäiväinen herkkuannokseni on 30 g tummaa suklaata. Söin ennen päivittäin n. 100 g maitosuklaata, mutta ruokavalioni ravintoarvoa parantaakseni vaihdoin sen tuohon pieneen määrään tummaa suklaata. Vaihdon myötä pääsin jatkuvasta makean mieliteosta ja samalla painoni putosi kuin itsestään pari kiloa.

Ikä 64, paino 55 ja pituus 158.  Liikunta 3 kertaa viikossa,  en käytä alkoholia,  ruokailussa lähes lautasmalli, herkkuja silloin tällöin. 

Kävelen tai pyöräilen joka paikkaan. Käyn salilla pari kertaa viikossa. Syön normaalia kotiruokaa (aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala). Ei ole koskaan ollut paino-ongelmia edes raskausaikana tai sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa opetella erottamaan kaksi eri asiaa: ruumiinrakenne ja paino. Ruumiinrakenne voi olla siro, normaali tai tanakka. Siihen ei voi itse vaikuttaa. 

Sitten on aivan eri asia  se paino, joka voi olla alipainoinen, normaalipainoinen tai ylipainoinen. 

Tanakkarakenteinen ja normaalipainoinen näyttää yleensä jäntevältä ja suloisen muodokkaalta. Sirorakenteinen ja normaalipainoinen näyttää usein keijukaismaiselta ballerinalta.

Läskit aina perustelevat asiaa näin. Läski on läski, oli ruumiinrakenne mikä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa opetella erottamaan kaksi eri asiaa: ruumiinrakenne ja paino. Ruumiinrakenne voi olla siro, normaali tai tanakka. Siihen ei voi itse vaikuttaa. 

Sitten on aivan eri asia  se paino, joka voi olla alipainoinen, normaalipainoinen tai ylipainoinen. 

Tanakkarakenteinen ja normaalipainoinen näyttää yleensä jäntevältä ja suloisen muodokkaalta. Sirorakenteinen ja normaalipainoinen näyttää usein keijukaismaiselta ballerinalta.

Hyvin selvennetty. Kiitos. E 🌿🌺

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa opetella erottamaan kaksi eri asiaa: ruumiinrakenne ja paino. Ruumiinrakenne voi olla siro, normaali tai tanakka. Siihen ei voi itse vaikuttaa. 

Sitten on aivan eri asia  se paino, joka voi olla alipainoinen, normaalipainoinen tai ylipainoinen. 

Tanakkarakenteinen ja normaalipainoinen näyttää yleensä jäntevältä ja suloisen muodokkaalta. Sirorakenteinen ja normaalipainoinen näyttää usein keijukaismaiselta ballerinalta.

Läskit aina perustelevat asiaa näin. Läski on läski, oli ruumiinrakenne mikä tahansa.

Juuri näin, kyllä se sirokin saa uimarenkaan aikaiseksi juuri sillä millä se tulee muillekin: syömällä liikaa.

Faith kirjoitti:

Olen 48-v. Pituus 165 cm ja paino tänä aamuna 51 kg, vyötärönympärys 64 cm. Olen aina ollut hoikka, mutta nuorena söin epäterveellisemmin. Nyt olen jo vuosia syönyt terveellisesti; olen hionut ruokavalioni tosi tarkkaan itselleni sopivaksi. Liikuntaa harrastan päivittäin. En käytä päihteitä.

Päivän syömisissäni on pysyviä elementtejä, esim. aamiainen ja illallinen ovat käytännössä aina samat, joten energiansaannissa ei ole isoja heittoja. Vain pääateria vaihtelee.

Aamiaiseksi syön aina kaurapuuroa raejuustolla, pakastemarjoilla, mantelivoilla / saksanpähkinöillä ja kanelilla. Illallinen on aina paahdetut ruisleivät avokadolla, kananmunilla ja juustosiivulla + jogurtti. Pääateria tosiaan vaihtelee, mutta yleensä se on monipuolinen ja proteiinipitoinen kasvisruoka ja rasvaisia kaloja. Ruoan kuitupitoisuus on minulle tärkeää. Lisäksi lähes aina hapankaalia tai kimchiä.

Jokapäiväinen herkkuannokseni on 30 g tummaa suklaata. Söin ennen päivittäin n. 100 g maitosuklaata, mutta ruokavalioni ravintoarvoa parantaakseni vaihdoin sen tuohon pieneen määrään tummaa suklaata. Vaihdon myötä pääsin jatkuvasta makean mieliteosta ja samalla painoni putosi kuin itsestään pari kiloa.

Tuossapa ihan järkevä malli meille muillekin.

Tykkään kaikenlaisesta rasvaisesta. En niinkään jauhoisista jutuista. Hoikkana olen pysynyt. Ikä muutama vuosi vajaa 50.

Nosto!

En ole hoikka vaan normaalipainoinen. Hoikkana pysyin vain 20-30 ikävuosien aikana, kun sairastin syömishäiriötä, normaalipaino on minulle normaalipaino, joka pysyy helposti ilman nälkiintymistä ja 7 kertaa viikossa liikkumista. Nykyäänkin liikun paljon, kävin esimerkiksi viime viikolla rullaluistelemassa yhtenä päivänä 30 kilsaa ja toisena reilu 60 km. Nautin oikeasti liikkumisesta paljon, kunhan se ei mene pakkoliikkumisen puolelle. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa opetella erottamaan kaksi eri asiaa: ruumiinrakenne ja paino. Ruumiinrakenne voi olla siro, normaali tai tanakka. Siihen ei voi itse vaikuttaa. 

Sitten on aivan eri asia  se paino, joka voi olla alipainoinen, normaalipainoinen tai ylipainoinen. 

Tanakkarakenteinen ja normaalipainoinen näyttää yleensä jäntevältä ja suloisen muodokkaalta. Sirorakenteinen ja normaalipainoinen näyttää usein keijukaismaiselta ballerinalta.

No tämä. Sairastuin syömishäiriöön, kun en millään voinut ymmärtää miksi en saanut kroppaani näyttämään keijukaismaisen hoikalta. En vaikka laskin kalorit, liikuin joka päivä ja lähdin jopa keskellä yötä juoksulenkille, jos tuntui siltä että olin syönyt liikaa kaloreita päivän mittaan. Herkkupäivinä purjosin kaiken ulos, ettei laihdutus olisi mennyt pilalle. Saunoin kylpytakki päällä, pyöräilin talvipakkasella kinosten keskellä ratsastustallille 10 kilsan päähän ja takaisin ja kävin välissä ratsastustunnilla. Olisi pitänyt lopettaa syöminen täysin, että olisin saanut siron ruumiinrakenteen, rasvaprosenttini oli tosin 15.

Siihen aikaan anorektiset mallit olivat muotia kaikkialla, myös viihdeteollisuudessa. En voinut käsittää miksi en saanut samanlaista kroppaa, vaikka juoksin öitä myöten, kävin salilla melkein joka päivä, ratsastin, tanssin, pyöräilin, uin, tein kaikkea mahdollista. Onneksi syömishäiriöni painui taka-alalle ja pystyn nykyään olemaan ihan onnellinen ja tyytyväinen normaalipainoinen.