Miten selitätte omalle lapselle kun naapurin Nicolla on uusin pleikkari ja älyluuri, mutta samaa et voi antaa omalle lapsellesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä voisi olla oikea hetki opettamaan lapselle säästämistä. Eli ei kaikki mulle heti kun muillakin on, vaan että säästämällä voi saada haluamansa. Jos lapsen haluama laite on kalllis kuten joku pleikkari niin voisi sopia että lapsi säästää vaikka puolet ja että vanhemmat maksaa sitten puolet. Lapsi voisi halutessaan kertoa tästä sukulaisilleen jotka voi sitten osallistua säästökampanjaan antamalla syntymävänä vaikka rahaa, jonka lapsi voi laittaa säästöön. Ja sen laitteen voi kenties löytää sitten vaikka alesta myös jos onni on myöden niin tarjouksienkin tutkailu tulee tutuksi. Laite on tällöin hyvin odotettu ja siitä pidetään huolta kun siihen on lapsi joutunut itse säästämään. Vanhemman lapsen voi sitten palkata vaikka puutarhuriksi hieman suurempaa viikkorahaa ehdottamalla esim leikkaamaan nurmen tai imuroimaan   jne. 

Tää ei vielä ratkaise sitä ongelmaa että ap:lla ei ole varaa pelikoneisiin, eli hänellä ei ole myöskään rahaa palkata lasta imuroimaan. Lapsen pitää mennä myymään imurointinsa naapureille.

Lapsi voi poimia mustikoita myyntiin.

En usko, että oikeasti köyhässä perheessä kasvanut lapsi edes kysyy tuollaista. Itse en ainakaan kysynyt. Olimme köyhiä kuin kirkonrotat. Minulle oli itsestään selvää, ettei meille ikinä osteta mitään ylimääräistä. Ei sitä erikseen tarvinnut ihmetellä. 

Aikoinaan selitin omille lapsilleni, että heidän serkuillaan on kaikkea enemmän, koska serkuilla on kaksi suurituloista vanhempaa.  Muistan, kun siskoni osti lapsilleen kaikki uusimmat Disney-elokuvat heti, kun ne ilmestyivät. Omille lapsilleni kerroin, että meillä pitää odottaa vähintään mun seuraavaan palkkapäivään. Varmaan niitä silloin vähän harmittikin, mutta saivat kuitenkin kokea kaikenlaista kivaa ja ilahduttavaa siitäkin huolimatta, ettei ollut varaa humpata rahoja ympäri kyliä. Nyt, kun ovat jo keski-ikäisiä, niin toinen on suunnilleen yksi Roope Ankka rahakirstunsa päällä eikä toisellakaan koskaan ollut muita velkoja kuin asuntolaina. Sen sijaan siskoni toinen lapsista velkaantui aikuiseksi tultuaan ihan järjettömästi, kun kaikkea piti edelleen saada, mutta kun  omat tulot ei riittäneet, niin osti velaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsille voi ja täytyy sanoa ettei ole varaa. Kaikkea ei tarvitse muutenkaan saada, hyvä lapsuus ei synny siitä että saa kaikkea, vaan on jotain aivan muuta.

Se voi olla sinun mielipide. Mutta lapsella, joka jää paitsi monista asioista mitä kavereilla on, voi olla eri mieltä. Moni köyhyydessä/pienituloisuudessa kasvanut lapsi kantaa kaunaa vanhempiaan kohtaan tästä syystä.

Ehkä kantaa kaunaa, jos esimerkiksi vanhemmat olivat alkoholisoituneita tai muuta vastaavaa eivätkä siksi voineet tehdä töitä ja säästää rahaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsille voi ja täytyy sanoa ettei ole varaa. Kaikkea ei tarvitse muutenkaan saada, hyvä lapsuus ei synny siitä että saa kaikkea, vaan on jotain aivan muuta.

Se voi olla sinun mielipide. Mutta lapsella, joka jää paitsi monista asioista mitä kavereilla on, voi olla eri mieltä. Moni köyhyydessä/pienituloisuudessa kasvanut lapsi kantaa kaunaa vanhempiaan kohtaan tästä syystä.

Höpö, höpö. Hyvä, että oppii jo nuorena, ettei kaikkea voi saada. Minäkin haluaisin asua kartanossa ja ajaa ferrarilla, mutta en silti ole katkera vanhemmilleni, vaikkei kartanoa ja ferraria olekaan. Lapsellasi taitaa olla kusta päässä. Minun lapseni sanovat monesti kaupassa, ettei heille tarvitse ostaa mitään. 

Sinun kokemuksesi ei ole kaikkien muiden kokemus.

Koita ymmärtää se.

Koska sinä koit näin = siispä muutkin kokevat näin 🧐😷🙄 ok...

Syytätkö vanhempiasi siitä, että sinulla ei ollut lapsena kallista pelikonetta? Ei kuule ollut meilläkään, vaikka naapurilla oli. 

Jos olet siitä katkera, niin vika ei ole meidän muiden, vaan vika on sun korvien välissä. 

"Ei ole rahaa" toimii. 

Vierailija kirjoitti:

En usko, että oikeasti köyhässä perheessä kasvanut lapsi edes kysyy tuollaista. Itse en ainakaan kysynyt. Olimme köyhiä kuin kirkonrotat. Minulle oli itsestään selvää, ettei meille ikinä osteta mitään ylimääräistä. Ei sitä erikseen tarvinnut ihmetellä. 

Sama. En ikinä pyydellyt vanhemmilta mitään, koska tiesin, ettei heillä ole varaa. Ei ole silti mitään kaunoja. Tuntuu oudolta, että joku sellaisesta voisi edes suuttua omille vanhemmilleen. 

Ihan tavallisesti selitän. Ei ole rahaa niihin, naapurilla on. Eri ihmisillä on eri asioita ja toisilla on rahaa enemmän kuin toisilla. Ei ole ihmisarvon mittari. 

Kerro että koska se on nico ceellä niin nikon isä myy peukkua.

Jos mun lapset halusivat jotain kalliimpaa niin kerroin, että siihen pitää sitten alkaa säästämään. Säästivät kännykät omista joulu- ja synttärirahoista, että ymmärsivät miten kauan vie saada kasaan isoja summia. 

Vierailija kirjoitti:

Voi Ap-ressukkaa, nyt on vanhemmuus hukassa! 35 vuotta sitten, lapseni ollessa 7, sai naapurin Mikke vähintään nelinkertaisen määrän joululahjoja verrattuna meidän lapseen. Ei ollut pleikkareita eikä älypuhelimia olemassakaan, mutta satoja muita leluja ja pelejä kaupat pullollaan. Siinä selitettiin lapselle, että perheiden rahankäyttö oli erilaista, valintoja oli tehtävä jne jne jne. Kyllä lapset ymmärtävät. 

 

Vaha huuhkaja ei voi vastata kysymykseen asiallisesti vaan haukkuu ap:n. Ennenkö muka käytöstapoja vai onko dementia vienyt ne?

ja en ole ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi Ap-ressukkaa, nyt on vanhemmuus hukassa! 35 vuotta sitten, lapseni ollessa 7, sai naapurin Mikke vähintään nelinkertaisen määrän joululahjoja verrattuna meidän lapseen. Ei ollut pleikkareita eikä älypuhelimia olemassakaan, mutta satoja muita leluja ja pelejä kaupat pullollaan. Siinä selitettiin lapselle, että perheiden rahankäyttö oli erilaista, valintoja oli tehtävä jne jne jne. Kyllä lapset ymmärtävät. 

 

Vaha huuhkaja ei voi vastata kysymykseen asiallisesti vaan haukkuu ap:n. Ennenkö muka käytöstapoja vai onko dementia vienyt ne?

ja en ole ap.

Kuuntele vaan sitä vanhaa huuhkajaa. 

Se nyt on vaan niin, että jos joku on käynyt töissä ja säästänyt, että saa pleikkarin lapsilleen ostettua, niin se ei ole yhtään epistä muita kohtaan. Naapuri saa tehdä rahoillaan juuri mitä haluaa, eikä se kuulu minulle eikä sinulle pätkän vertaa. Jos olet kateellinen, niin vika on sinussa. Eivät normaalit ihmiset sellaisista asioista kateile. 

Missä mukulan isä?

Sanoisin että perseeseen perseeseen perseeseen!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsille voi ja täytyy sanoa ettei ole varaa. Kaikkea ei tarvitse muutenkaan saada, hyvä lapsuus ei synny siitä että saa kaikkea, vaan on jotain aivan muuta.

Se voi olla sinun mielipide. Mutta lapsella, joka jää paitsi monista asioista mitä kavereilla on, voi olla eri mieltä. Moni köyhyydessä/pienituloisuudessa kasvanut lapsi kantaa kaunaa vanhempiaan kohtaan tästä syystä.

Lapsi voi olla eri mieltä, mutta se ei tarkoita, että lapsi olisi oikeassa. Kaunan kantaminen on ihmisen oma valinta ja huono sellainen.

Kaikilla lapsilla ei ole kotona perustarpeita. Lastensuojelu on todiste siitä koska sitä tarvitaan. Perustarpeiden puute on TODELLA iso syy kantaa kaunaa vanhemmille. Lapsia ei pitäisi hankkia, jos heistä ei halua huolehtia ja haluaa pihistellä joka asiassa.

Ei pelikoneet ja älypuhelimet kuulu perustarpeisiin. Se on kyllä totta, että kaikilla ne perustarpeetkaan ei täyty ja siksi on hyvä, että on lastensuojelu. Tässä keskustelussa tosin puhutaan lähinä muista asioista, kuin perustarpeista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selitän että meillä ei pelata, koska pelaaminen tulevaisuuden luuserien hommaa.

höpöhöpö, naapurin lapsi ja meidän pihan lapset jne pelanneet koko ikänsä, tehneet pelejä, myyneet pelejä yms, ihan oikean ammatin ohella.

Yks heistä...palkka alkaa kuutosella, pelifirmassa töissä.

Ole vaiti kun et tiedä!

Niin, yksi. Loput sata muuta urpoa kittaa kaljaa sossun tuilla. 

Minun ei tarvitse selittää koska en ole hankkinut lapsia koska en ole pelkästään mul-kullani ajatteleva likainen apina, joka vaan holtittomasti siittelee itselleen palloja jalkaan köyhyyteen, joiden hoitamisesta ei sitten kykene maksamaan.

Me ollaan me eikä muita. Hittoako se meille kuuluu mitä Nicolla on.

Sanon, ettei meillä oo varaa ja, ettei elämä oo tasajako. Niin mullekin sanottiin. Vanhemmat oli fiksuja ja meistä penskoistakin tuli fiksuja

Vierailija kirjoitti:

Selitän sen niin että meidän lasten vanhemmat eivät ole panostaneen elämässä tavoitteellisesti opiskeluun ja uraan, siksi nyt eletään pienimuotoisemmin. Samalla kannustan heitä sitkeyteen opiskelussa ja realistisiin uravalintoihin (ei hoiva, ei humanistiset alat).

Eli 

Summan summarum

DI on miesten aatelia😚