Kaikki lähtee siitä että ymmärrätte ettei kaikille tässä maailmassa ole jaettu samoja kortteja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään ole. Elämässä onkin kyse siitä, että jääkö tuleen makaamaan (ja syyttämään katkerana muita) ne kortit kourassa vai pelaako ne niin hyvin kuin mahdollista.

Jos synnyt tyhmäksi niin kerrotko miten pelataan hyvin niillä korteilla? Etenkin jos vakavia fyysisiä sairauksia ja rumat kasvot eli on köyhäkin?

N41

ei kukaan ole läpihuono. Ekaksi pitää etsiä se, missä on hyvä.

Sitten Verkostoidutaan ja lyöttäydytään yhteen niiden kanssa, joilla on tarvittavat ominaisuudet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta. Silti ollaan kaikki yhtä arvokkaita

 Kukaan ei voi ylpeillä, sillä mikään taito, älykkyys, terveys tai asema ei ole omaa ansiotamme.

Outoa kuinka moni oikeasti antaa peukun tälläselle kommentille, missä ihminen siirtää kaiken vastuun ihan kaikista asioista jonnekkin muualle paitsi itselleen. Toisaalta, se myös selittää paljon. 

No toiset vaan on fiksumpia ja lahjakkaampia toiset. Mut kun menestyminen on enemmän kiinni siitä että jaksaa puurtaa ja harjoitella. Mutta jos on saanut geenien mukana laiskan luonteen niin sille ei voi mitään.

Huomaa ristiriitaiset kommenttisi. Menestyminen on kiinni siitä, että jaksaa puurtaa ja harjoitella. Mutta jos on saanut geenien mukana laiskan luonteen niin sille ei voi mitään. 

 

Mielummin nukun sillan alla kuin lähden politiikkaan tai valtiolle töihin.

Vierailija kirjoitti:

Mielummin nukun sillan alla kuin lähden politiikkaan tai valtiolle töihin.

Ymmärrän, koska poliitikot kinastelevat keskenään ja kulloinkin vallassa olevat päättävät. Se on sitä niin kutsuttua verkostoitumista?

Valtion leipä on ollut ainakin ennen pitkä mutta kapea. Taidetaan sielläkin nykyisin irtisanoa?

Niin mikä lähtee? Ja kuinka tämä asia pitäisi mielestäsi korjata? Maksan Euroopan korkeimpia veroja. Mikään ei tunnu sillä korjaantuvan. 

Vierailija kirjoitti:

Tunnen nuoria, jotka ovat saaneet huonot kortit jo geenilotossa. Älykkyyttä ei ole annettu. Siitä on suorastaan mahdoton ponnistaa yhtään mihinkään. Jokaiseen työpaikkaan on jonoksi asti pätevämpiä ja kätevämpiä tulossa. Ja sehän tarkoittaa sitä, että he eivät voi suunnitella elämäänsä eteenpäin kuten muut nuoret, vaan jäävät notkumaan johonkin ihme välitilaan, jossa elämällä ei ole tarjottavana mitään. 

Mäkin tunnen näitä tällaisia nepsy-nuoria, osalla lievä kehitysvammadiagnoosi. Kyllä se vain on surkeaa katseltavaa. 

Eräs kävi kiinteistöhuoltajaksi erityisammattikoulussa, mutta miten voi ikinä tehdä työtä, kun eksyy omassa kotikaupunginosassaan, eikä ajokorttia pysty ajamaan? 

Toinen on mt-ongelmien takia kuntoutustuella ja haaveilee psykologin ammatista; hän joka ei selviytynyt erityisammattikoulusta. Ei mitään realismia ajattelussa. 

Yksi lopetti ammattikoulun ja asuu tuetusti. Hengailee ties missä porukoissa. Ainoa tavoite on saada pää sekaisin. No, siinä sitä riittää tekemistä, kun edunvalvoja valvoo rahankäyttöä (onneksi). 

Tunnen myös nuoria, joilla on nepsypulmia, mutta pärjäävät. Heitä yhdistää usein se, että vanhemmat ovat aktiivisia, ovat hakeneet lapsilleen terapiaa, perehtyneet lapsen asioihin ja auttavat kaikessa. Toki tämäkään ei aina riitä. 

Vierailija kirjoitti:

Eniveis, tiedättehän, että joskus oli lottovoitto syntyä Suomeen.

Tänä päivänä voi sanoa, että eräille on lottovoitto päästä Suomeen.

Tiedättehän, täysi ylläpito jne.