HS: lahjakas oppilas vaatii tasoryhmiä

Tasapäistäminen on ihan idiotismia. Molemmat ääripäät jää heitteille systeemissä. Jos tähän maahan pitäisi saada uusia innovaatioita ja tulevaisuuden tekijöitä niin ratkaisu on se että heitä ei mitenkään tueta tai haasteta eteenpäin vaan saavat viettää aikansa niitten 6-7 oppilaiden tasolla. Moni älykäs turhautuu ja alkaa sitten duunailla omia juttujaan ja sluibailemaan lukematta läpi kun silläkin saa helposti kasin tai ysin vaikkei kuuntelisi yhtään tai tekisi mitään. Näitä kun laitettaisiin tasoryhmään ja opettaja alkaisi vaatia kovempaa tasoa ja opettaisi haastavampia juttuja niin alkaisi tapahtua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aimmin on ollut suppea, keski ja laaja-tasot. Ne toimivat mainiosti. Noiden lisäksi oli tarkkailuluokat.

 

Mitä on nyt tilalla? Inkluusio.

Silloin kun minä olin peruskoulussa, oli kolme tasoa (suppea, keski ja laaja) englannissa ja matematiikassa, ja kaksi taosa (suppea ja laaja) ruotsissa. Keskikurssin tai laajan valinneet saivat kelpoisuuden hakea lukioon. Suppeita valinneet saivat hakea ammattikouluun. Siinä mielessä tuo oli huono, että ne valinnat tehtiin jo 6. luokalla 12-13-vuotiaina, ja siinä samalla päätettiin aika tärkeä asia tulevaisuuden kannalta. Suppeille kursseille meni erityisesti työläisperheiden poikia, joten järjestelmä lukitsi yhteiskuntaluokkia. Suppeista ryhmistä muodostui usein aika levottomia, vaikka tarkkailuluokat olikin erikseen. Ehkä suppeissa ryhmissäkin olisi ollut hyvä pitää pienempiä ryhmiä. Vaikka tasokursseissa oli hyviä puolia, ei ne minusta siis nyt mitenkään mainiosti toimineet. Jos tasokurssit halutaan palauttaa, niin kannattaa kiinnittää huomiota noihin ongelmiin. 

Tasokurssit voisivat lähteä siltä pohjalta, että nykyinen perustaso antaa valmiudet myös lukioon, ja laaja taso olisi vain bonusta sen päälle. Toista astetta voisi ehkä myös nopeuttaa siten, että jos on suorittanut peruskoulussa laajan kurssin, niin lukiossa ja ammattikoulussa voisi osoittaa osaamisensa pelkillä kokeilla, eikä kurssia tarvitsisi suorittaa kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunneilla voi lukea vaikka omiin harrastuksiin liittyviä juttuja. Nimimerkillä kokemusta on. Ei ole mikään kiire rynnätä aikuisten elämään. Enemmän tai vähemmän stressaavaa elämää joutuu viettämään kuitenkin sen 40-50 vuotta.

Omiin harrastuksiin liittyviä juttuja voi lukea vaikka kotonakin. Miksi lahjakas edes käy sitten koulua, jos häntä ei tueta oppimisessa, ainoastaan alisuorittajia tuetaan?

Se lahjakas ehtii omaksumaan tarvittavat asiat 18-vuotiaanakin aivan yhtä helposti.

Ei se toimi niin. Siinä vaiheessa alisuoriutuminen on tullut jo tavaksi. 

 

Ja muuten, kyllä yliopistossakin voi alisuorittaa. Ei siellä niin vaikeaa ole. 

 

Väitän, että tällä systeemillä meiltä ei tule ns. huippusuorittajia, uraa uurtavia tyyppejä, henkilöitä, jotka ovat saaneet koko lahjakkuuspotentiaalinsa maksimaalisesti hyödynnettyä.

 

Lahjakas on ehkä työpaikalla se henkilö, joka suoriutuu töistään nopeammin kuin muut ja sitten jää enemmän luppoaikaa, mutta yhteiskunnan kannalta tämä ei ole optimaalista. 

Ei ollut yliopistossakaan vaatimustaso tosiaan kummoinen. Muutama kurssi oli koko sinä aikana kun joutui oikeasti vähän lukemaan ja laskemaan omalla ajalla että sai suorituksen. Ja näistäkin osa opiskelijoista oli keräämässä jotain adressia tiedekuntaan että ei voi olla tällaisia vaatimuksia :D Työelämässäkin huomaa että ei se koulutus ole tae kapasiteetista, sellaisia turveloita maistereita on tullut vastaan että selväksi käy, että Suomen koulutusputken pääsee läpi kuka tahansa jolla on älykkyysosamäärä isompi kuin kengänkoko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut opettajat laittaa sen lahjakkaan oppilaan neuvomaan ja auttamaan sitä heikompaa, omin silmin tätä nähnyt tapahtuvan ja on aiheesta myös omakohtaista kokemusta. Sitten kun sen heikon elämä on ns. menossa alamäkeen vetää hän lahjakastakin alaspäin ja silti on pakko avittaa sitä heikkoa oman elämänsä kustannuksella. Minusta tuossa vaiheessa se heikomman auttaminen on aikuisten tehtävä. 

Niin. On näitä tukilapsia muille. 

Miten lahjakas kehittyy taidoissaan opettamalla muita? 

Ei siinä sinällään mitään väärää ole, että antaa tukea muille. Monesti se lahjakaskin voi tarvita tukea. Mutta se pointti on nyt siinä, että lapsi joutuu tekemään tavallaan sen aikuisen homman kun pitäisi keskittyä omaan hommaansa. Pahimmillaan niitä vahvuuksia ei edes tuoda esille, jotta "lahjakas ei ylpistyisi" ja sitten mennään vielä jatko opintoihin jonnekkin missä niitä lahjoja ja vahvuuksia ei saada käyttöön. Suomi on maa jossa lahjakas voi joutua vaikka kadun lakaisijaksi ja heikko päästä ylätasolle tasapäistämisen vuoksi. Älytöntä touhua. 

Tämä. 

Vierailija kirjoitti:

Tasoryhmät kiellettiin vuonna 1984, eikä kieltoa ole kumottu. Jokaisella on oikeus samaan opetukseen. Ihmisellä on oikeus edetä opinnoissaan muita nopeammin, se on eri asia kuin opetuksen evääminen menneisiin suorituksiin vedoten.

Olen täysin samaa mieltä. Edelleenkin harmittaa se tyhjäkäynti mikä yläaste minulle merkitsi, eräällä kaverilla oli fiksummat vanhemmat jotka saivat hänet siirrettyä ylempään luokkaan niin että pääsi lukioon vuosi aikaisemmin ja suoritti siis peruskoulun 8 vuodessa (tämä 90-luvulla). Tämä on ollut siis sama tilanne jo 40 vuoden ajan ja resursseja haaskaantuu tähän, puhumattakaan että aikaansa voisi käyttää järkevämmin. Pitäisi Suomessa herätä tähän jotta oppilaat pysyvät maailmanlaajuisesti paremmalla tasolla, esim. joissain maissa kun on erinäisiä tiede- tai kielipainotteisia erityiskouluja niin Suomessa ei pysty akateemisesti lahjakas oppilas tekemään muuta kuin yrittää sulkea joidenkin äälijöiden ulvonta ja örveily pois jotta saisivat edes jotain tehtyä tunneilla. Puhumattakaan että yhteiskunta on muuttunut niin että jokaisella olisi valtavasti matskua mitä opiskella (siis 90-luvulla pystyi vielä puoltamaan koulunkäynti oikeasti opetuksen vuoksi, mutta nyt kun on suora pääsy vaikka mihin matskuihin jokaisella digitaalisessa maailmassa niin luulisi että voisi tarjota itseopiskelua laajemmin).

Kun nykyään kaikki oppimateriaali on netissä, niin miten on mahdollista ettei ole jotain valtakunnallista lisätehtäväpankkia, mihin voisi ohjata osan tekemään lisätehtäviä kun varsinaiset tehtävät on tehty?

Olen sitä mieltä, että kyllä oikeasti pitäisi häiriköt ja ne vähän hitaammat ja tyhmemmät siirtää omalle luokalle.

Ei suomessa koskaan kasvateta aitoja huippuosaajia ja keksijöitä, kun joutuvat matelemaan hitaimpien perässä ja sen jälkeen heiltäkin menee koko motivaatio opiskeluun.

Vierailija kirjoitti:

Itse näen kaksi tilannetta, jossa tasoryhmät käyvät järkeen:

1. Jos oppimisen tavoitteet eroavat. Tästä esimerkkinä pitkä vs lyhyt matematiikka lukiossa

2. Jos käytettävissä olevat resurssit eroavat. Esim. jos heikommin pärjäävillä on luokkakoko pienempi tai apuopettajia tms. Eli tuetaan vahvemmin, että he pysyvät mukana.

 

Pelkästään se että jaetaan kympin oppilaat omalle luokalleen, mutta annetaan samaa opetusta ei juurikaan edistä heidän oppimistaan (koska he pystyvät pitkälti oppimaan itsenäisesti), kun taas heikommin osaavien luokalla opettajan aika ei enää riittäisi auttamaan kaikkia.

 

Ns normaalilla luokalla kun on sekä paremmin, että heikommin menestyviä, niin opettajalla riittää paremmin aikaa keskittymään heikommin pärjääviin, kun paremmin pärjäävät eivät tarvitse yhtä paljoa tukea.

Näin opettajana mietin tuota, että onko oikein antaa heikoimmin menestyville automaattisesti aina enemmän resursseja. Näinhän nyt tehdään, mutta silti on joukko sellaisiakin oppilaita, joilta puuttuu motivatio koulunkäyntiin, eikä heidän oppimistulokset sillä parane, vaikka miten paljon antaisimme opetusta. Väkisin ei voi ketään opettaa, ja resursseja on aina vain rajallisesti. Ei siis välttämättä kannattaisi suunnata nykyiseen tapaan suuria resursseja sinne, missä ne eivät tuota mitään tulosta. Olisi reilua ja oikeudenmukaista antaa lisää opetusta myös niille lahjakkaille, jotka haluavat edetä pidemmälle ja oppia lisää. 

Jokin sellainen tasapuolinen ratkaisu pitäisi löytää, että kaikki saisivat niin paljon opetusta kuin se olisi yksilölliset tarpeet huomioon ottaen tarpeen. 

Vierailija kirjoitti:

Kun nykyään kaikki oppimateriaali on netissä, niin miten on mahdollista ettei ole jotain valtakunnallista lisätehtäväpankkia, mihin voisi ohjata osan tekemään lisätehtäviä kun varsinaiset tehtävät on tehty?

Miksi kukaan haluaisi tehdä sitä enempää, kun on jo tehnyt tai pitää tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Kun nykyään kaikki oppimateriaali on netissä, niin miten on mahdollista ettei ole jotain valtakunnallista lisätehtäväpankkia, mihin voisi ohjata osan tekemään lisätehtäviä kun varsinaiset tehtävät on tehty?

Ei niistä lisätehtävistä ole juuri iloa, kun on kuitenkin pakko istua siellä luokassa kuuntelemassa älämölöä eikä se itse koulunkäynti yhtään nopeammin edisty. Kyllä jo ysärillä olisi voinut kynällä ja paperilla tehdä lisätehtäviä, mutta en minä peruskoulusta sen nopeammin ulos päässyt ja jouduin istumaan vieressä, kun luokkakaverit heittelivät pulpetteja ja haistattelivat opettajille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen koulujärjestelmässä on tasan yksi tasoryhmä, eli lukion lyhyt ja pitkä matematiikka. Miksei samanlaista muka voisi olla muissakin aineissa, mielellään jo yläkoulussa? Valinnaiset eivät riitä paikkaamaan tasapäistämisen aiheuttamia ongelmia.

Niinpä, ja taideaineitakin voisi olla pikkuisen enemmän kuin tunti viikossa. Koko oikea aivopuolisko on täysin paitsiossa kun ihmisistä ruoskitaan laskukoneita ja tekstinkäsittelijöitä. Vähintään puolet viikosta pitäisi olla musiikkia, visuaalisia taiteita ja vaikkapa mielikuvittelua.

Taideaineissa pystyy sentään jonkin verran asettamaan itselle haastetta, eikä niissä kärsi muusta kuin huonosta kurista. Ongelma on nimenomaan lukuaineissa, missä ei vaan yksinkertaisesti pystytä etenemään järkevällä tahdilla.

Erikoiskoulut ja erikoisluokat onkin olleet eri tavoilla lahjakkaiden viimeinen linnake, mutta nyt niistäkin aiotaan hankkiutua eroon. Onnea vaan Suomen koululaitokselle! 

Nykyään ammattikorkeissa on kokeet, joihin saa käyttää vaikka 24 tuntia ja kirja saa olla vieressä.

Suomi on kohta ihan oikeasti surkea maa asua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nykyään kaikki oppimateriaali on netissä, niin miten on mahdollista ettei ole jotain valtakunnallista lisätehtäväpankkia, mihin voisi ohjata osan tekemään lisätehtäviä kun varsinaiset tehtävät on tehty?

Ei niistä lisätehtävistä ole juuri iloa, kun on kuitenkin pakko istua siellä luokassa kuuntelemassa älämölöä eikä se itse koulunkäynti yhtään nopeammin edisty. Kyllä jo ysärillä olisi voinut kynällä ja paperilla tehdä lisätehtäviä, mutta en minä peruskoulusta sen nopeammin ulos päässyt ja jouduin istumaan vieressä, kun luokkakaverit heittelivät pulpetteja ja haistattelivat opettajille.

Minä olin kasarilla koulussa. Kukaan ei haistatellut tai heitellyt pulpetteja. Tosin olin erikoiskoulussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos halutaan tehdä matematiikassa kolme tasoryhmää niin, että myös suppeassa ryhmässä oppii riittävästi ja pystyy jatkamaan opintoja ammattikoulussa, joka antaa jatko-opintokelpoisuuden korkea-asteelle, niin se edellyttää, että suppea ryhmä on nykyisen tasoinen, ja ne kaksi muuta ovat nykyistä korkeammalla tasolla. 

Tuo olisi ihan hyvää ja oikeaa ajattelua. Nyt vaan tehtiin juuri äsken ihan päinvastoin, lyhyt matikka kohotettiin valintajärjestelmän pisteytyksessä käytännössä muilla kuin teknis-tieteellisillä aloilla lähes samalle tasolle kuin vastaava pitkän arvosana. Perustelu oli suomalaistyylinen: no ei ne lyhyen matikan käyneet ole sen huonompia kuin pitkän se on katsos vaan erilaista matikkaa. Hienoa päättelyä tosiaan taas kerran.

Kannattaa siisn hakeutua  teknillisille aloille jos sinne on vielä osaamiseen liittyvää valintaa?

No joo, ja näkyyhän se siinä tietysti että matematiikan ja fysiikan laitoksilla tai vaativammilla tekniikan aloilla tiedekorkeakouluissa ei juuri häiriköitä tai mölisijöitä näy. Mukavia opiskelupaikkoja oikeasti tiedonhaluisille ja osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneille siis. Hyvä että on vielä sellaisiakin. Lääkiskin muuten, mutta siellä on kyllä sitten paljon lähinnä sitä rahanahnetta porukkaa.

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä, itse olen sieltä tyhmemmästä päästä.

Mielestäni ne ketkä osaavat ja pärjäävät, pitäisi saada nopeutettua opintojaan jotta resurssia jäisi meille heikommille.

Mallia urheilusta, tuskin barkovista, selänteestä tai grezkystä olisi tullut sitä mitä heistä tuli, jos treeneissä olisi keskitytty hassuttamaan itseään huomattavasti heikompia.

 

T. Tavallinen tyhmä

Koulutus ja kouluosaaminen eroaa ammattiurheilusta sillä ratkaisevalla tavalla, että ammattiurheilun kohdalla halutaan löytää huippulahjakkuuksia ja olla tuhlaamatta vähemmän lahjakkaisiin resursseja, kun taas koulutuksen suhteen halutaan, että kaikki oppisivat. 

 

Koulutus vertautuu ehkä paremmin terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan, jota toivotaan niiltäkin, jotka eivät ole erityisen liikunnallisia. Esimerkiksi juuri koululiikunnan tarkoituksena ei varmaankaan ole niinkään etsiä ja tukea lahjakkuuksia, vaan laittaa myös vähemmän liikunnalliset tutustumaan eri liikuntamuotoihin ja lajeihin. 

Yhteiskuntaa hyödyttäisi eniten se, että lahjakkaat saavuttavat täyden potentiaalinsa. 

Sekin on kiva, että kaikki oppivat jotain. Nämä kaksi asiaa voivat aivan hyvin toteutua yhtä aikaa: itse asiassa ne toteutuvat molemmat PAREMMIN, jos ne selvästi lahjakkaat ja motivoituneet otetaan omaan, nopeammin etenevään ryhmäänsä jolle opetetaan enemmän, ja sitten ne hitaammin oppivat ja vähemmän motivoituneet opetetaan rauhallisemmin ja perusteellisemmin. 

Itse olen niitä, jotka eivät peruskoulussa tehneet yhtään mitään ja silti keskiarvo oli välillä yli 9. Eihän siinäkään mitään järkeä ole. 

Inkluusio on vähän kuin kommunismi. Hirveän kaunis ajatus, vahinko vaan ettei toimi käytännössä lainkaan, koska me ihmiset emme yksinkertaisesti toimi tuontyyppisellä logiikalla, vaan jokainen tarvitsee sopivaa motivointia ja ponnistelua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aimmin on ollut suppea, keski ja laaja-tasot. Ne toimivat mainiosti. Noiden lisäksi oli tarkkailuluokat.

 

Mitä on nyt tilalla? Inkluusio.

Silloin kun minä olin peruskoulussa, oli kolme tasoa (suppea, keski ja laaja) englannissa ja matematiikassa, ja kaksi taosa (suppea ja laaja) ruotsissa. Keskikurssin tai laajan valinneet saivat kelpoisuuden hakea lukioon. Suppeita valinneet saivat hakea ammattikouluun. Siinä mielessä tuo oli huono, että ne valinnat tehtiin jo 6. luokalla 12-13-vuotiaina, ja siinä samalla päätettiin aika tärkeä asia tulevaisuuden kannalta. Suppeille kursseille meni erityisesti työläisperheiden poikia, joten järjestelmä lukitsi yhteiskuntaluokkia. Suppeista ryhmistä muodostui usein aika levottomia, vaikka tarkkailuluokat olikin erikseen. Ehkä suppeissa ryhmissäkin olisi ollut hyvä pitää pienempiä ryhmiä. Vaikka tasokursseissa oli hyviä puolia, ei ne minusta siis nyt mitenkään mainiosti toimineet. Jos tasokurssit halutaan palauttaa, niin kannattaa kiinnittää huomiota noihin ongelmiin. 

Tasokurssit voisivat lähteä siltä pohjalta, että nykyinen perustaso antaa valmiudet myös lukioon, ja laaja taso olisi vain bonusta sen päälle. Toista astetta voisi ehkä myös nopeuttaa siten, että jos on suorittanut peruskoulussa laajan kurssin, niin lukiossa ja ammattikoulussa voisi osoittaa osaamisensa pelkillä kokeilla, eikä kurssia tarvitsisi suorittaa kokonaan.

Juu, tuossa on ideaa. Olisi hyvä, ettei enää palattaisi siihen umpiperään, mikä tuolloin oli suppeiden kurssien ongelma. Ehkä ei tarvita kolmea tasoa kuten ennen. Voisi olla vain tuo perustaso (entinen keskitaso) ja laaja taso. 

Mutta jäin miettimään tuota osaamisen osoittamista toisella  asteella, että eikös aiemmin hankitun osaamisen osoittaminen tentillä pitäisi olla mahdollista ihan riippumatta siitä, missä ja miten osaaminen on hankittu. Ei kai se siitä riipu, millä kurssilla on ollut, vai onko esimerkiksi oppinut englantia vaihdossa, kielikurssilla tai asumalla ulkomailla. Osaaminenhan siinä pitäisi ratkaista, eikä se, miten se on hankittu. 

Mietin myös, että ratkaiseeko vain kolmen aineen tasokurssit niitä ongelmia, mitä tällä hetkellä on peruskoulussa. Ptäisikö tasokursseja olla myös äidinkielessä - ja ehkä muissakin aineissa?

Mun keskiarvoni peruskoulun päättötodistuksessa oli 9,5, juuri mitään tekemättä, mutta mielestäni tuo artikkeli oli huono. 
Yksi ainoa oppilas sai puhua kaikkien puolesta, ja kaikki tutkijatkin oli valittu tasoryhmiä kannattavien joukosta. Olisin kaivannut myös perusteltua vastakkaista näkemystä. Nyt juttu vaikutti tilaustyöltä tasoryhmien puolesta. 7+.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma että koulussa ei hyväksytä tasoeroja, kun aikuistenmaailmassa ne ovat arkipäivää, esim. palkkauksessa. On turha tuhlata resursseja niihin, jotka osaavat/omaksuvat opittavan asian kertakuulemalta. Kovapäisimmät voisivat istua opetettavana viitenä päivänä viikossa, kun taas lahjakkaimmat kävisivät koulua kolmena päivänä.

Oppivelvollisuus on käytännössä koulupakko. Hyväksytäänkö eritasoinen osaaminen myös ilman tätä "pakkoa"?

Ei ole käytännössä koulupakko. Voit koska hyvänsä lähteä maailmanympäripurjehdukselle ja ottaa mukulat mukaan ja ne käyvät koulua sieltä teidän purjepaatilta. 

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä, itse olen sieltä tyhmemmästä päästä.

Mielestäni ne ketkä osaavat ja pärjäävät, pitäisi saada nopeutettua opintojaan jotta resurssia jäisi meille heikommille.

Mallia urheilusta, tuskin barkovista, selänteestä tai grezkystä olisi tullut sitä mitä heistä tuli, jos treeneissä olisi keskitytty hassuttamaan itseään huomattavasti heikompia.

 

T. Tavallinen tyhmä

Koulutus ja kouluosaaminen eroaa ammattiurheilusta sillä ratkaisevalla tavalla, että ammattiurheilun kohdalla halutaan löytää huippulahjakkuuksia ja olla tuhlaamatta vähemmän lahjakkaisiin resursseja, kun taas koulutuksen suhteen halutaan, että kaikki oppisivat. 

 

Koulutus vertautuu ehkä paremmin terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan, jota toivotaan niiltäkin, jotka eivät ole erityisen liikunnallisia. Esimerkiksi juuri koululiikunnan tarkoituksena ei varmaankaan ole niinkään etsiä ja tukea lahjakkuuksia, vaan laittaa myös vähemmän liikunnalliset tutustumaan eri liikuntamuotoihin ja lajeihin. 

Ja kas näin, tällä tavalla Suomesta jää uupumaan ne todelliset huiput, koska se nuoruuden talenttimateriaali hukataan tavallisten tyhmien kanssa jarrutellessa.

Ei se, että huipuille olisi oma opetus, tarkoita sitä että hitaamman pudotetaan kokonaan oppimisen ääreltä pois.

T. Tavallinen tyhmä

Vierailija kirjoitti:

Jotkut opettajat laittaa sen lahjakkaan oppilaan neuvomaan ja auttamaan sitä heikompaa, omin silmin tätä nähnyt tapahtuvan ja on aiheesta myös omakohtaista kokemusta. Sitten kun sen heikon elämä on ns. menossa alamäkeen vetää hän lahjakastakin alaspäin ja silti on pakko avittaa sitä heikkoa oman elämänsä kustannuksella. Minusta tuossa vaiheessa se heikomman auttaminen on aikuisten tehtävä. 

Mä olin hyvä oppilas. Autoin toisia eikä elämäni mennyt rappiolle. Mielestäni vertaisoppiminen on tosi jees, tietenkään se ei saa altistaa kiusaamiselle.