HS: lahjakas oppilas vaatii tasoryhmiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunneilla voi lukea vaikka omiin harrastuksiin liittyviä juttuja. Nimimerkillä kokemusta on. Ei ole mikään kiire rynnätä aikuisten elämään. Enemmän tai vähemmän stressaavaa elämää joutuu viettämään kuitenkin sen 40-50 vuotta.

Omiin harrastuksiin liittyviä juttuja voi lukea vaikka kotonakin. Miksi lahjakas edes käy sitten koulua, jos häntä ei tueta oppimisessa, ainoastaan alisuorittajia tuetaan?

Se lahjakas ehtii omaksumaan tarvittavat asiat 18-vuotiaanakin aivan yhtä helposti.

Mutta hän ehtisi omaksua paljon enemmän ja kehittyä pidemmlle, ellei olisi kiviriippana kaikkia alimpia yhteisiä nimittäjiä. Kai jopa sinä sen tajuat?

Niinhän sinä kuvittelet, kun et ole lahjakas.

Okei, en kuvittele enää, että pystyisit tajuamaan asian. :-D

Tämä maailma toimii edelleenkin trumpia äänestävien valopäiden ehdoilla, eikä mensalaisten. Eikä asioden tila ole muuttumassa parempaan, vaan pahempaan.

Kun katsoo joidenkin Mensaan kuuluvien elämänmenoa ja draamaa, parisuhde käänteitä ja muuta julkista sekoilua niin eivät hekään kyllä mitään suuria valopäitä eivätkä järkeviä näytä elämässään olevan. Mutta voihan se olla sellainen illuusio, jossa Mensalainen elää, että se on älykästä. 

Ehkä heille siis sosiaalisiin ympyröihin pakottaminen on lopulta  parempi juttu kuin eristäminen omaksi ryhmäkseen. Kyllä he joutuvat kiusatuiksi, mutta sen kanssa pitää oppia tulemaan toimeen. 

Varmaan sosiaalista toimintaa tapahtuisi sekä ryhmän sisällä sekä vuorovaikutuksessa muiden ryhmien kanssa. Lisäksi ryhmä kokisi palkitsevana sen, että pääsisi etenemään kykyjensä mukaisesti, eli tässä tapauksessa muita nopeammin.  Sen pitäisi olla aivan vastaava tavoite kuin se, että hitaammat saavat tukea oppimiseensa.

Sinulla ei ole idealismista ainakaan puutetta.

Vierailija kirjoitti:

Tasoryhmät kiellettiin vuonna 1984, eikä kieltoa ole kumottu. Jokaisella on oikeus samaan opetukseen. Ihmisellä on oikeus edetä opinnoissaan muita nopeammin, se on eri asia kuin opetuksen evääminen menneisiin suorituksiin vedoten.

Miten vaikkapa lahjakas oppilas etenee opinnoissaan muita nopeammin oppimisnälkänsä ja motivaationsa säilyttäen jossakin yläkoulun tasapäistävässä luokassa/ryhmässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma että koulussa ei hyväksytä tasoeroja, kun aikuistenmaailmassa ne ovat arkipäivää, esim. palkkauksessa. On turha tuhlata resursseja niihin, jotka osaavat/omaksuvat opittavan asian kertakuulemalta. Kovapäisimmät voisivat istua opetettavana viitenä päivänä viikossa, kun taas lahjakkaimmat kävisivät koulua kolmena päivänä.

Oppivelvollisuus on käytännössä koulupakko. Hyväksytäänkö eritasoinen osaaminen myös ilman tätä "pakkoa"?

Hyväksy jo etteivät kaikki ole yhtä älykkäitä. Peruskoulun pitää panostaa älykkäisiin jotka ovat yhteiskunnan selviämisen edellytys. Työväenluokan pojat olivat aikaisemmissa taspryhmissä yliedustettuja koska työväenluokan älykkyys on alempi kuin ylempien ryhmien. Nykyään tilanne on entisestään vahvistunut koska peruskoulun myötä työväenluokan älykkäin aines on noussut ylempiinluokkiin. Ei vähemmän älykkäiden vanhempien lapsista vain kertakaikkiaan tule älyköitä koska älykkyys on perinnöllinen ominaisuus. Tasoryhmät on syytä palauttaa ja saadaan takaisin oppimisrauha niille jotka opiskelevat lukiota varten. Amikseen menevät voivat opiskella amiksen käytännön tehtävissä tarvittavia asioita. 

Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että oppivelvollisuudesta luovutaan - tehdään opiskelusta vapaaehtoista. Jokainen edetköön kuin yliopistossa.

 

Lukio on turha, sillä jos motivaatiota riittää, perusasioiden pänttäämiseen ei tarvita 12 vuotta.

 

Ongelma on se, että älykkyyden käsite on säälittävä.

Yliopistossa pärjää hyvin ilman lukiota, mutta ei kaikissa tiedekunnissa. Omallani pärjää ilman lukiota, tarvitaan vähän muunlaisia taitoja kuin pelkkää matematiikkaa ja kieliä vaikka toki sitäkin. 

Jos tiedekunnassa ei pärjää käymättä lukiota, sen opetus on huonoa.

Kuinka saat kaiken mahtumaan tavoiteaikaan? Koulussa ja työssä on aina omat esitietovaatimukset ihan syystä!

Vierailija kirjoitti:

”Ilmeisesti tasa-arvoa on, että laitetaan kaikki samaan huoneeseen. Sitten siellä kiroillaan, juostaan ulos luokasta kavereita moikkaamaan, sekoillaan kännykällä ja sanotaan opettajalle tai toisille, että tapa ittes. Todella huonolle käytökselle ei ole mitään seurauksia, opettajat eivät edes heitä pois luokasta”

Juuri tämä ja tytöt laitetaan r aiskaavan sukupuolen kanssa samaan pieneen tilaan. Aivan käsittämättömän sekopäistä. Ei koskaan enää tällaista ihmiskunnan tulevaisuudessa.

Joo, ja ainakin Afganistanissa on jo taidettukin eriyttää sukupuolet tehokkaasti koulutuksen osalta, Suomessa ei vielä toistaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Jos halutaan tehdä matematiikassa kolme tasoryhmää niin, että myös suppeassa ryhmässä oppii riittävästi ja pystyy jatkamaan opintoja ammattikoulussa, joka antaa jatko-opintokelpoisuuden korkea-asteelle, niin se edellyttää, että suppea ryhmä on nykyisen tasoinen, ja ne kaksi muuta ovat nykyistä korkeammalla tasolla. 

Tuo olisi ihan hyvää ja oikeaa ajattelua. Nyt vaan tehtiin juuri äsken ihan päinvastoin, lyhyt matikka kohotettiin valintajärjestelmän pisteytyksessä käytännössä muilla kuin teknis-tieteellisillä aloilla lähes samalle tasolle kuin vastaava pitkän arvosana. Perustelu oli suomalaistyylinen: no ei ne lyhyen matikan käyneet ole sen huonompia kuin pitkän se on katsos vaan erilaista matikkaa. Hienoa päättelyä tosiaan taas kerran.

Vierailija kirjoitti:

Koulussa on idea oppia tulemaam toimeen ihmisten kanssa.

 

Töissä on kova kohtalo kun tapaakin ihmiset töissä.

Tuo on yksi tärkeä osa, mutta nyt on inkluusion nimissä laiminlyöty oppimistulokset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos halutaan tehdä matematiikassa kolme tasoryhmää niin, että myös suppeassa ryhmässä oppii riittävästi ja pystyy jatkamaan opintoja ammattikoulussa, joka antaa jatko-opintokelpoisuuden korkea-asteelle, niin se edellyttää, että suppea ryhmä on nykyisen tasoinen, ja ne kaksi muuta ovat nykyistä korkeammalla tasolla. 

Tuo olisi ihan hyvää ja oikeaa ajattelua. Nyt vaan tehtiin juuri äsken ihan päinvastoin, lyhyt matikka kohotettiin valintajärjestelmän pisteytyksessä käytännössä muilla kuin teknis-tieteellisillä aloilla lähes samalle tasolle kuin vastaava pitkän arvosana. Perustelu oli suomalaistyylinen: no ei ne lyhyen matikan käyneet ole sen huonompia kuin pitkän se on katsos vaan erilaista matikkaa. Hienoa päättelyä tosiaan taas kerran.

Kannattaa siisn hakeutua  teknillisille aloille jos sinne on vielä osaamiseen liittyvää valintaa?

Vierailija kirjoitti:

Nyt näyttää huonolta, jos vasemmisto pääsee taas hääräämään hallitukseen. Koulujen tason lasku jatkuu, kun rahaa syydetään lisää vain ilmaisiin asioihin ja kuudennen opettajan palkkaamiseen samaan heikkojen ryhmään tavallisten ja lahjakkaiden jäädessä yksin metelin keskelle. Inkluusiota lisätään, koska pitää mennä heikkojen mukaan. Ennen helvetti jäätyy kuin koulu paranee vasemmiston kaudella.

Sanni Grahn-Laasonen. Eipä tarvitse muuta edes sanoa, sellainen täystuho oli kokoomuslainen opetusministeri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aimmin on ollut suppea, keski ja laaja-tasot. Ne toimivat mainiosti. Noiden lisäksi oli tarkkailuluokat.

 

Mitä on nyt tilalla? Inkluusio.

Tarkkailuluokat olivat erittäin hyvä ja toimiva käytäntö. Saatiin pahimmat häiriköt sinne erityisopetukseen ja muille työrauha. Sieltä tarkkikselta pääsi tarvittaessa kyllä poiskin sitten jos oppi että on käyttäydyttävä järkevästi ja annettava muiden olla rauhassa.

Minä olin yläasteella sellaisella luokalla, joka hajotettiin 7. luokan jälkeen, koska se luokka oli niin levoton. Siinä vaiheessa yksi oppilas lähti tarkkailuluokalle. Osa meidän luokasta siirrettiin muille rinnakkaisluokille ja meitä jäi siihen perusryhmään 12. Olin yksi niistä, jotka jäi, ja meitä oli eri tasoisia, olin aina ollut hyvä koulussa. 

Mutta siitä huolimatta 8. luokan jälkeen siitä luokasta lähti vielä 4 lisää tarkkailuluokalle ja 9. luokalla meitä oli enää 8 oppilasta. Se 8. luokan meno oli kyllä oikeasti aika hulvatonta. Häiriköt mm. hyppivät koulun katolla, karkailivat ikkunoista, polttivat tupakkaa luokan takana pulpetin alla, tässä joitain mitä ihan näin nopeasti tulee ensimmäisenä mieleen. Eli käytännössä se suppeiden kurssien joukko lähti tarkkikseen. Pelkästään suppeat kurssit eivät ainakaan tässä luokassa ratkaisseet ongelmaa, koska suurimmassa osassa aineita ei ole tasokursseja. Nehän oli vain englannissa, matematiikassa ja ruotsissa. 

Lopulta 9. luokalla oli ihan hyvä työrauha ja meistä jäljelle jääneistä kahdeksasta neljä jatkoi lukioon ja neljä meni ammattikouluun, vaikka heillä keskikurssit olivatkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohti parempaa koululaitosta. Hallitus on tehnyt hyviä päätöksiä, kännykkäkiellolla on ollut iso vaikutus oppimiseen ja koulurauhaan. Nyt se inkluusio roskiin, siitä kärsivät kaikki, heikkolahjaiset, lahjakkaat ja opettajat. Tasokurssit on kaikille paras.

Kyllä. Minä kävin yläasteeni vuosina 1978-81 ja voin kertoa, että tasokurssit olivat silloin uuden ja uutukaisen peruskoulun paras keksintö. Kuten myös ns. hieman hitaammin opiskelemaan pystyvien oma luokka oman erityisopettajansa avustuksella, meidän koulussa se meni opettajansa mukaan nimellä Filppulan luokka. 

Missä vaiheessa Suomen koululaitos hukkasi nämä ikiomat nerokkaat keksintönsä? Ja ennen kaikkea: miksi?? 

Mulle nuo tasoryhmät oli yläasteella pelastus. Edettiin suht kovalla vauhdilla ja se oli kivaa. Samaten oli hyvä, että pahin häirikkö lähti kesken seiskan tarkkikselle. Minut pistettiin hänen viereensä useilla tunneilla "rauhoittamaan" kaveria eli mun oppiminen tuhottiin niiltä osin. Mutta näin olisi hyvä olla nykyäänkin.

Eikös jotkut nuoret neropatit suorita jo samalla yliopistokursseja?

Vierailija kirjoitti:

Eikös jotkut nuoret neropatit suorita jo samalla yliopistokursseja?

Kyllä. Sellaistakin on joissakin kouluissa, lähinnä lukioissa suorittavat yliopistokursseja. Mutta ei se joka paikassa ole mahdollista. Peruskoulussahan voisi ehkä tarjota nopeimmille joitakin lukioikursseja?

Näin pienellä kansalla ei ole varaa menettää fiksuinta porukkaansa sillä, että apukoululaisille taataan armoviitoset. 

Tasokurssit, turvamiehet kurinpitoon ellei ope saa "alaikäisiä" kielitaidottomia ruotuun, tai annetaan ns hyvien koulujen kukoistaa. Esim. .meidän lasten yläkoulusta pääsi saman koulun lukioon vasta kun keskiarvo oli yli 9 ja lukion käyneet kutakuinkin kaikki sai opiskelupaikan heti ensi syksyksi. Ja KUITENKIN yksi koulun opoista aloitti infotilaisuuden korostamalla "ettei me olla mikään eliittikoulu" koska se oli maan paijauspolitiikan vastaista.

Ja sitten vielä se että kasin oppilaat meidän koulusta kirjoitti ylppäreissä L-arvosanoja ja maalaiskoulun kympin oppilaat M:ää ja E:tä.

Kouluissa on eroja. Meilläkin oli paljon ulkkareita oppilaita, mutta perheistä joissa vanhemmatkin oli koulutettuja ja töissä Suomessa; lentäjäkirurgivuohipaimenten lapset oli jossain muualla 

Mielelläni olisin suvaitsevampi, mutta totuus on tämä. 

Minusta tällä hetkellä ei riitä, että palautetaan tasokurssit vain ruotsiin, englantiin ja matematiikkaan. Kun ei kaikki osaa nykyään kovin hyvin suomeakaan, ja lukutaito ja kirjoitustaito ovat heikkoja. Noita ongelmia ei ennen ollut peruskoulun yläasteella. Heikoimmin osaavia varten pitäisi olle jokin mukautettu peruskoulu, jossa vaatimustaso on matalampi. Ei kannata laittaa liikaa resursseja heidän opettamiseen, koska jos joku ei oikeasti opi yhdeksässä vuodessa edes lukemaan ja kirjoittamaan kunnolla, niin ei hän varmasti muutenkaan jatka korkeakouluun. Eikä saa antaa mitään armovitosia ja päästää läpi jos ei osaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohti parempaa koululaitosta. Hallitus on tehnyt hyviä päätöksiä, kännykkäkiellolla on ollut iso vaikutus oppimiseen ja koulurauhaan. Nyt se inkluusio roskiin, siitä kärsivät kaikki, heikkolahjaiset, lahjakkaat ja opettajat. Tasokurssit on kaikille paras.

Kyllä. Minä kävin yläasteeni vuosina 1978-81 ja voin kertoa, että tasokurssit olivat silloin uuden ja uutukaisen peruskoulun paras keksintö. Kuten myös ns. hieman hitaammin opiskelemaan pystyvien oma luokka oman erityisopettajansa avustuksella, meidän koulussa se meni opettajansa mukaan nimellä Filppulan luokka. 

Missä vaiheessa Suomen koululaitos hukkasi nämä ikiomat nerokkaat keksintönsä? Ja ennen kaikkea: miksi?? 

Taisit olla Uotilanrinteellä, niin minäkin.

Jos maahan tuodaan kehitysmaalaisia, niin silloin tuodaan myös kehitysmaiden lukuisat eri ongelmat tänne. 

Kehitysmaalainen taksikuski ei osaa olla raiskaamatta asiakasta ilman koulutusta, niin ei varmaankaan osaa uida tai mitään muutakaan. 

Kehitysmaan ongelmat ovat hyvin erilaisia kuin meillä.. ilman kehitysmaalaisia meillä ei edes ole ongelmia.

Meillä oli 90-luvulla matikassa tasokurssit. Sai itse valita mihin menee ja kyllä se oli helpotus sekä taitaville että niille vähemmän taitaville. Oli mukava edetä reippaasti asiasta toiseen tai tehdä soveltavia tehtäviä ja sitten taas osan kanssa pysähdyttiin perusasioihin pidemmäksi aikaa.

En ollut mikään erityisen lahjakas mutta yksi lapsistani on. On todella turhauttavaa jankata perusasioita, kun on ostanut ne jo monta vuotta. En muista mitä omassa lapsuudessani oli mutta nyt matikassa edetään todella hitaasti ja on kertausta kertauksen perään. 

Lapsi joka osasi 4-vuotiaana tehdä isosisaruksen ekaluokan matikankirjan, tekee niitä samoja tehtäviä edelleen 3 vuotta myöhemmin ollessaan nyt ekalla. Hän ei ole oppinut, eikä tällä menolla tule moneen vuoteen oppimaan matikantunneilla yhtään uutta asiaa. On vain oppinut inhoamaan matikantunteja, koska siellä on niin tylsää. Ylöspäin eriyttäminen on vain lisätehtäviä samoista aiheista, yhtään vaikeampia tehtäviä ei anneta.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tällä hetkellä ei riitä, että palautetaan tasokurssit vain ruotsiin, englantiin ja matematiikkaan. Kun ei kaikki osaa nykyään kovin hyvin suomeakaan, ja lukutaito ja kirjoitustaito ovat heikkoja. Noita ongelmia ei ennen ollut peruskoulun yläasteella. Heikoimmin osaavia varten pitäisi olle jokin mukautettu peruskoulu, jossa vaatimustaso on matalampi. Ei kannata laittaa liikaa resursseja heidän opettamiseen, koska jos joku ei oikeasti opi yhdeksässä vuodessa edes lukemaan ja kirjoittamaan kunnolla, niin ei hän varmasti muutenkaan jatka korkeakouluun. Eikä saa antaa mitään armovitosia ja päästää läpi jos ei osaa. 

Tässä on tietysti sekin ongelma, että ei ole enää piika- ja lapiotöitä, joihin vähemmän akateemisesti suuntautuvat voisi hakeutua.

Demarit lopetti ne. Arja Alho vouhkasi tästä jokunen vuosikymmen sitten 

Muistakaa tämäkin ensi vaaleissa. demujen mielestä jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia, mutta oikeus parin tonnin kk-tukeen on, koska me ollaan kaikki yhtä arvokkaita.

Selkeä jaottelu helpottaisi huomattavasti opetushenkilökunnan työtaakkaa.

Koulussa osaamisesta ja oppimisesta on tullut melkein rikos.

Pari vuotta sitten puitiin poikani koulukiusaamista, kaksi luokan tyttöä väitti, että poikani kiusaa. Kuraattori ja koulupsykologi olivat samoilla linjoilla ja sitten istuttiin ryhmänä opettajan kanssa pohtimaan, että mitä tehdä. Kysyin, miten poikani kiusaa ja vastaus oli, että kertomalla olevansa hyvä ja paras, koska saa kokeista kymppejä. Kysyin, nimitteleekö hän muita tyhmiksi - ei. Kysyin, lyökö, onko väkivaltainen - ei. Estääkö muita onnistumasta - ei. Ainoa kiusaamismuoto oli tuo osaaminen ja sen tekeminen näkyväksi.

Koulupsykologin mielestä se aiheutti tytöissä huonommuudentunnetta, he menettivät oppimisintonsa. Koulukuraattori ehdotti, että pojalleni voitaisiin antaa kokeissa numeroksi 7, vaikka hän osaisi kaiken, koska sillä tavalla tuettaisiin tyttöjä, jotka yleensä saivat arvosanan 5 tai 6, heille tulisi tunne, että he ovat aika lailla hyviä, jo poikani ei saa kymppiä. Opettaja ei suostunut tähän, hänen mielestään oppimisesta tulee palkita ja koenumero on se palkinto. No annetaan tytöille kokeista 10, he kokevat onnistuneensa. Opettaja ei suostunut tähänkään.

Pidin koko episodia täysin absurdina näytelmänä, jossa kouluun vakavasti suhtautuvasta oppilaasta tehtiin pahis, koska hän luki kokeisiin, osasi ja osoitti sen. Nähtävästi samanlaista on muuallakin.