HS: lahjakas oppilas vaatii tasoryhmiä

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä, itse olen sieltä tyhmemmästä päästä.

Mielestäni ne ketkä osaavat ja pärjäävät, pitäisi saada nopeutettua opintojaan jotta resurssia jäisi meille heikommille.

Mallia urheilusta, tuskin barkovista, selänteestä tai grezkystä olisi tullut sitä mitä heistä tuli, jos treeneissä olisi keskitytty hassuttamaan itseään huomattavasti heikompia.

 

T. Tavallinen tyhmä

Koulutus ja kouluosaaminen eroaa ammattiurheilusta sillä ratkaisevalla tavalla, että ammattiurheilun kohdalla halutaan löytää huippulahjakkuuksia ja olla tuhlaamatta vähemmän lahjakkaisiin resursseja, kun taas koulutuksen suhteen halutaan, että kaikki oppisivat. 

 

Koulutus vertautuu ehkä paremmin terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan, jota toivotaan niiltäkin, jotka eivät ole erityisen liikunnallisia. Esimerkiksi juuri koululiikunnan tarkoituksena ei varmaankaan ole niinkään etsiä ja tukea lahjakkuuksia, vaan laittaa myös vähemmän liikunnalliset tutustumaan eri liikuntamuotoihin ja lajeihin. 

Esimerkki urheilusta: Suomen jääkiekkomaajoukkuetta koostetaan olympialaisiin. Joku yrittää parhaansa mutta ei ylitä karsintarajaa. Lasketaanko taitotasoa, jotta pudonnut pääsee mukaan joukkueeseen? 

On Suomen edun mukaista, että kansainvälisillä kentillä pelaavat vain parhaat. 

Miksi urheilussa hyviä kannustetaan kehittymään vielä paremmiksi, mutta koulussa resurssit kohdennetaan pääasiassa heikosti menestyviin? 

Suomen etu on se, että myös lahjakkaat oppilaat voivat hyödyntää jo koulussa täyden potentiaalinsa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä tuntuvat lahjakkaat oppilaat ja vanhempansa olevan todella avutonta porukkaa. Täällä huudetaan kurkku suorana tukea opettajalta lahjakkaalle pikku kultsipuppelille. 

Peruskoulun tarkoituksena on opettaa kaikille nuorille se oppimäärä, jolla he voivat hakea jatko-opintoihin. Kyllä, kyseessä on kompromissi. Kyllä, heikommat oppilaat tarvitsevat enemmän tukea, jotta saavuttavat tavoitteet. Elämä on.
Lahjakkaiden oppilaiden vanhemmat ovat yleensä itsekin korkeasti koulutettuja ja hyvässä sosioekonomisessa asemassa. Olisiko täysin mahdotonta, että he itse ihan pikkuisen ottaisivat vastuuta omien pilttiensä kasvatuksesta ja opettaisivat näille sitä, mitä pitävät arvokkaana. Kaikenlaisia kursseja on tarjolla, sekä livenä että verkossa, jos muksulle ei kirjasta opiskelu maita eikä itseä kiinnosta opettaa.

En väitä itseäni tai lapsiani erityislahjakkuuksiksi, mutta peruskoulu on mennyt läpi tekemättä töitä. Niinpä kasvatukseen on kuulunut mm. taiteen perusopinnot musiikkiopistossa, shakkia ja koodausta. Lapset ovat viihtyneet myös koulussa, he eivät ole kiusanneet eikä heitä ole kiusattu.

Niin, tähän nimenomaan esitettiin niitä tasokursseja ratkaisuksi. Miksi ne heikoimpien oppilaiden vanhemmat eivät voi sitä lisäopetusta ostaa? Tämän kokoisessa maassa huippulahjakkaat todennäköisesti ovat aika harvassa mutta eniten tuosta heikkojen hyysäämisestä kärsii keskikasti, joka pienellä avulla suoriutuisi paljon paremmin mutta ilman opetusta eivät pärjää. Hyvät pärjää opetuksesta huolimatta, todennäköisesti vain alisuoriutuvat.

Peruskoulu oli ihan ok siihen asti kun heikkoja oli luokassa vain muutama ja opettajan kaikki aika ei mennyt heidän kanssaan.

Ai miksikö heikoimpien oppilaiden vanhemmat eivät voi ostaa sitä lisäopetusta? Johtuisikohan ehkä heidän sosioekonomisesta asemastaan?

Aivan varmasti kaikki lahjakkaat eivät ole rikkaista perheistä ja heikot köyhistä. Ja eikö peruskoulun ole tarkoitus nimenomaan tarkoitus poistaa taustan merkitystä koulumenestyksessä? Lahjakas mutta köyhästä perheessä oleva ei voi ostaa mitään lisäopetusta ja nykyisin kaikki on niin kallista että tiukkaa tekee keskituloisellekin perheelle. Se että heikoimpia tuetaan, ei poista sitä että peruskoulun pitäisi antaa opetusta myös muille. Opetusta kuuluisi eriyttää myös ylöspäin mutta jostain syystä näin ei tapahdu.

Tunsin hetken huonommuutta, kun sain matikan kokeesta kutosen. Kokemus oli pelkästään opettavainen enkä mennyt siitä rikki. Päätin opiskella puuttuvat taidot omin päin, ja sen myös tein. Sen jälkeen riitti että seurasin opetusta. Aloin hyötyä opetuksesta vasta kun olin nähnyt vähän vaivaa itsekin.  

Ilman sitä yhtä kutosta en olisi kokenut herätystä, joka johti lopulta erittäin hyvään suoriutumiseen.

"Kenelle tämä on tasa-arvoa?"

Nyt ollaan asian ytimessä. Jokaiselle jotakin, on ei mitään kellekään.

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä, itse olen sieltä tyhmemmästä päästä.

Mielestäni ne ketkä osaavat ja pärjäävät, pitäisi saada nopeutettua opintojaan jotta resurssia jäisi meille heikommille.

Mallia urheilusta, tuskin barkovista, selänteestä tai grezkystä olisi tullut sitä mitä heistä tuli, jos treeneissä olisi keskitytty hassuttamaan itseään huomattavasti heikompia.

 

T. Tavallinen tyhmä

Koulutus ja kouluosaaminen eroaa ammattiurheilusta sillä ratkaisevalla tavalla, että ammattiurheilun kohdalla halutaan löytää huippulahjakkuuksia ja olla tuhlaamatta vähemmän lahjakkaisiin resursseja, kun taas koulutuksen suhteen halutaan, että kaikki oppisivat. 

 

Koulutus vertautuu ehkä paremmin terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan, jota toivotaan niiltäkin, jotka eivät ole erityisen liikunnallisia. Esimerkiksi juuri koululiikunnan tarkoituksena ei varmaankaan ole niinkään etsiä ja tukea lahjakkuuksia, vaan laittaa myös vähemmän liikunnalliset tutustumaan eri liikuntamuotoihin ja lajeihin. 

Esimerkki urheilusta: Suomen jääkiekkomaajoukkuetta koostetaan olympialaisiin. Joku yrittää parhaansa mutta ei ylitä karsintarajaa. Lasketaanko taitotasoa, jotta pudonnut pääsee mukaan joukkueeseen? 

On Suomen edun mukaista, että kansainvälisillä kentillä pelaavat vain parhaat. 

Miksi urheilussa hyviä kannustetaan kehittymään vielä paremmiksi, mutta koulussa resurssit kohdennetaan pääasiassa heikosti menestyviin? 

Suomen etu on se, että myös lahjakkaat oppilaat voivat hyödyntää jo koulussa täyden potentiaalinsa. 

Urheilussa nimenomaan joukkueen taitotasoa lasketaan, jos riittävästi taitavia ei ole käytettävissä. Tai toinen vaihtoehto on, että meillä ei ole jääkiekkojoukkuetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä tuntuvat lahjakkaat oppilaat ja vanhempansa olevan todella avutonta porukkaa. Täällä huudetaan kurkku suorana tukea opettajalta lahjakkaalle pikku kultsipuppelille. 

Peruskoulun tarkoituksena on opettaa kaikille nuorille se oppimäärä, jolla he voivat hakea jatko-opintoihin. Kyllä, kyseessä on kompromissi. Kyllä, heikommat oppilaat tarvitsevat enemmän tukea, jotta saavuttavat tavoitteet. Elämä on.
Lahjakkaiden oppilaiden vanhemmat ovat yleensä itsekin korkeasti koulutettuja ja hyvässä sosioekonomisessa asemassa. Olisiko täysin mahdotonta, että he itse ihan pikkuisen ottaisivat vastuuta omien pilttiensä kasvatuksesta ja opettaisivat näille sitä, mitä pitävät arvokkaana. Kaikenlaisia kursseja on tarjolla, sekä livenä että verkossa, jos muksulle ei kirjasta opiskelu maita eikä itseä kiinnosta opettaa.

En väitä itseäni tai lapsiani erityislahjakkuuksiksi, mutta peruskoulu on mennyt läpi tekemättä töitä. Niinpä kasvatukseen on kuulunut mm. taiteen perusopinnot musiikkiopistossa, shakkia ja koodausta. Lapset ovat viihtyneet myös koulussa, he eivät ole kiusanneet eikä heitä ole kiusattu.

Niin, tähän nimenomaan esitettiin niitä tasokursseja ratkaisuksi. Miksi ne heikoimpien oppilaiden vanhemmat eivät voi sitä lisäopetusta ostaa? Tämän kokoisessa maassa huippulahjakkaat todennäköisesti ovat aika harvassa mutta eniten tuosta heikkojen hyysäämisestä kärsii keskikasti, joka pienellä avulla suoriutuisi paljon paremmin mutta ilman opetusta eivät pärjää. Hyvät pärjää opetuksesta huolimatta, todennäköisesti vain alisuoriutuvat.

Peruskoulu oli ihan ok siihen asti kun heikkoja oli luokassa vain muutama ja opettajan kaikki aika ei mennyt heidän kanssaan.

Ai miksikö heikoimpien oppilaiden vanhemmat eivät voi ostaa sitä lisäopetusta? Johtuisikohan ehkä heidän sosioekonomisesta asemastaan?

Aivan varmasti kaikki lahjakkaat eivät ole rikkaista perheistä ja heikot köyhistä. Ja eikö peruskoulun ole tarkoitus nimenomaan tarkoitus poistaa taustan merkitystä koulumenestyksessä? Lahjakas mutta köyhästä perheessä oleva ei voi ostaa mitään lisäopetusta ja nykyisin kaikki on niin kallista että tiukkaa tekee keskituloisellekin perheelle. Se että heikoimpia tuetaan, ei poista sitä että peruskoulun pitäisi antaa opetusta myös muille. Opetusta kuuluisi eriyttää myös ylöspäin mutta jostain syystä näin ei tapahdu.

Koulumenestys korreloi hyvin voimakkaasti sosioekonomisen aseman kanssa. Itse asiassa ylimmässä sosiaaliluokassa ei ole ollenkaan sitä tyttöjen ja poikien osaamiseroa, joka Suomessa muuten on poikkeuksellisen suuri.

Minun kokemukseni on, että lasteni opetusta on eriytetty ihan hyvin ylöspäin, mutta kyllähän se maalaisjärkikin sanoo, että etevimmät opiskelevat enimmäkseen itsekseen ja opettaja opettaa eniten niitä, jotka tarvitsevat eniten apua. Peruskoulu ei ole mitään yksityisvalmennusta vaan ryhmäopetusta, joka tähtää peruskoulun oppimäärään. Jos ei ole rahaa ja haluaa lapselleen yksityisvalmennusta oppimäärän yli menevistä asioista täytyy pitää itse eikä huutaa yhteiskuntaa apuun. Elämä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohti parempaa koululaitosta. Hallitus on tehnyt hyviä päätöksiä, kännykkäkiellolla on ollut iso vaikutus oppimiseen ja koulurauhaan. Nyt se inkluusio roskiin, siitä kärsivät kaikki, heikkolahjaiset, lahjakkaat ja opettajat. Tasokurssit on kaikille paras.

Kyllä. Minä kävin yläasteeni vuosina 1978-81 ja voin kertoa, että tasokurssit olivat silloin uuden ja uutukaisen peruskoulun paras keksintö. Kuten myös ns. hieman hitaammin opiskelemaan pystyvien oma luokka oman erityisopettajansa avustuksella, meidän koulussa se meni opettajansa mukaan nimellä Filppulan luokka. 

Missä vaiheessa Suomen koululaitos hukkasi nämä ikiomat nerokkaat keksintönsä? Ja ennen kaikkea: miksi?? 

Tasokurssit poistettiin, ettei ri kastaja huomaa olevansa tyhmä...

Tasokurssit poistettiin vuonna 1985. Suomen paras Pisa-tulos tehtiin 2003.

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä, itse olen sieltä tyhmemmästä päästä.

Mielestäni ne ketkä osaavat ja pärjäävät, pitäisi saada nopeutettua opintojaan jotta resurssia jäisi meille heikommille.

Mallia urheilusta, tuskin barkovista, selänteestä tai grezkystä olisi tullut sitä mitä heistä tuli, jos treeneissä olisi keskitytty hassuttamaan itseään huomattavasti heikompia.

 

T. Tavallinen tyhmä

Koulutus ja kouluosaaminen eroaa ammattiurheilusta sillä ratkaisevalla tavalla, että ammattiurheilun kohdalla halutaan löytää huippulahjakkuuksia ja olla tuhlaamatta vähemmän lahjakkaisiin resursseja, kun taas koulutuksen suhteen halutaan, että kaikki oppisivat. 

 

Koulutus vertautuu ehkä paremmin terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan, jota toivotaan niiltäkin, jotka eivät ole erityisen liikunnallisia. Esimerkiksi juuri koululiikunnan tarkoituksena ei varmaankaan ole niinkään etsiä ja tukea lahjakkuuksia, vaan laittaa myös vähemmän liikunnalliset tutustumaan eri liikuntamuotoihin ja lajeihin. 

Esimerkki urheilusta: Suomen jääkiekkomaajoukkuetta koostetaan olympialaisiin. Joku yrittää parhaansa mutta ei ylitä karsintarajaa. Lasketaanko taitotasoa, jotta pudonnut pääsee mukaan joukkueeseen? 

On Suomen edun mukaista, että kansainvälisillä kentillä pelaavat vain parhaat. 

Miksi urheilussa hyviä kannustetaan kehittymään vielä paremmiksi, mutta koulussa resurssit kohdennetaan pääasiassa heikosti menestyviin? 

Suomen etu on se, että myös lahjakkaat oppilaat voivat hyödyntää jo koulussa täyden potentiaalinsa. 

Peruskoulu on sosialistinen hanke, urheilu taas individualistista/narsistista ja voittoon tähtäävää, joka vastaa eniten kapitalisia arvoja. Ei julkinen terveydenhuoltokaan tee kauneusleikkauksia, samalla periaatteella julkinen koulu ei panosta huippumenestykseen vaan keskinkertaiseen yleistasoon.

Hyvä opettaja ottaa tämän huomioon ja antaa oikeasti lahjakkaille ja halukkaille ihan omat vaativat tehtävät kun helpot tavishommat tehty.

Vierailija kirjoitti:

Aimmin on ollut suppea, keski ja laaja-tasot. Ne toimivat mainiosti. Noiden lisäksi oli tarkkailuluokat.

 

Mitä on nyt tilalla? Inkluusio.

Kyllä, missä kukaan ei opi mitään! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavoin tasa-arvo toteutuu, jos nyt vaaditaan jopa peruskoulun helpottamista, että kaikki sen läpäisevät. Mitä tasa-arvoa se on? 

Peruskoulu on nyt jo niin helppo, että älykkäät lapset oppivat siellä lähinnä siihen, ettei koskaan tuli läksyjä, koska he tekevät ne jo tunnilla. Sitten lukiossa onkin jo toinen taso, kun matematiikassa onkin se pitkä matematiikka ja teettää töitä ihan toiseen malliin kun peruskoulun matikka.

Olin kympin oppilas kun aloitin lukion. Pitkän matikan ekalla tunnilla aloitettiin derivointi. Järkytyin että mitä helvettiä. Opin kuitenkin ja DI minusta loppujen lopuksi tuli.

Integraali on antiderivaatta, ts. kun integroidaan derivaattafunktio, saadaan lopputuloksena itse funktio. Itselläni oli lukion ekalla keskiarvo tasan 10, mutta aloin sitten kapinoimaan etananvauhtia, jota edettiin mm. pitkässä matematiikassa. Opettaja antoi abstraktin yksinkertaisen derivointisäännön, jonka ymmärsin heti ja odotin, että seuraavana tulee uusi derivointisääntö, mutta ei tullut, vaan laskettiin lopputunti esimerkkejä yksinkertaisesta derivointisäännöstä, jotta hämeen hitainkin ymmärsi, mistä oli kyse. Tämä oli 1980-luvun loppua. 

Merkillistä! Minä aina menetän vakiokomponentin derivoidessa. Toisin päin, eli integroimalla funktion ensin saan alkuperäisen takaisin derivoimalla integraalin. Mutta minä kävinkin lukion jo 80-luvun alussa. Ehkä matematiikka ehti kehittyä sillä välin.

Jokainen koulua käynyt tietää, että siellä opitaan muutakin kuin matematiikkaa ja lukuaineita. Oppimista on sekin, että oppii huomioimaan muita, kestää sitä, ettei aina saa huomiota, että ihmiset tulevat erilaisista perheistä,  opettajaa pitää kunnioittaa, mutta ei sokeasti uskoa jne.

Jos koulu olis vain tasoryhmiä, joku tieotokonesovellus tekisi valtaosan opetustyöstä.  

Vierailija kirjoitti:

Hyvä opettaja ottaa tämän huomioon ja antaa oikeasti lahjakkaille ja halukkaille ihan omat vaativat tehtävät kun helpot tavishommat tehty.

Niin antaa, eikä ehdi opettaa niitä yhtään, kun aika menee oppilaiden kanssa, joilla on vaikeuksia peruslaskujen kanssa. Jos edes luokat olisi jaettu osaamistasojen mukaan. Mutta ei... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aimmin on ollut suppea, keski ja laaja-tasot. Ne toimivat mainiosti. Noiden lisäksi oli tarkkailuluokat.

 

Mitä on nyt tilalla? Inkluusio.

Kyllä, missä kukaan ei opi mitään! 

80-luvun alkupuolella oli vielä tasokurssit. Meidän luokka oli muuten yhdessä, mutta esim. matematiikan tunniksi hajaannuttiin kukin oman tasokurssinsa ryhmään. Yksi luokan oppilaista joutui myös tarkkikselle yhdeksi lukukaudeksi, mutta palasi taas helposti meidän luokkaan. Eli tasokurssienkin aikaan luokassa oli monenlaista oppijaa.

Ei se , että on lahjakas tarkoita ihmisen olevan ahkera. Moni lahjakas romahtaisi jos ei saisi nykyistä luppoaikaansa.

En näe ratkaisuksi tasoryhmiä saati erillisiä kouluja, jo ihan sen takia että niitä on lähes mahdoton saada järjestettyä, varsinkin kun se kykyprofiili on yleensä vaihteleva eli joku voi olla nero matikassa mutta ei vaikka suomenkielessä. Eli jokainen oppilas satojen oppilaan koulusta pitäisi ohjata erillisille tunneille heidän taitojen perusteella? Ei todellakaan.

Toisekseen koulun funktio ei ole ainoastaan opiskelu vaan sosialisointi, eli että oppii olemaan muiden ihmisten kanssa tekemisissä, vaikka he olisivat erilaisia. Häiriköintiin ja sellaiseen tietysti tulee puuttua - joskin tätä vaikeuttaa tietoisesti tehdyt poliittiset valinnat(!) leikata resursseista, kasvattaa luokkakokoja ja vähentää henkilökuntaa. Mutta se ei ole toimiva ratkaisu että lahjakas oppilas suljetaan johonkin komeroon opiskelemaan jotta tämän ei tarvitse nähdä kun luokan pelle heittää läppää seksivalistustunnilla, eikä se toinenkaan oppilas koskaan näe että on olemassa erilaista (ja hänellekin mahdollista) olemista.

Ymmärrän erityisjärjestelyt vain jos oppilaalla on erityistarpeita, jolloin tämä ei vaikkapa pysty keskittymään lainkaan jos luokassa on yhtään levittomuutta. Oppilaan kyky oppia pärjäämään muiden ihmisten kanssa on siis rajoittunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasaväkisestä koulusta on keskusteltu jo monta kertaa aikaisemminkin. Kaikki täysijärkiset tietävät, että opiskelu ja opetus on lähes mahdotonta jos häiriköt ja "huonot oppilaat" ovat samassa luokassa koko ajan. Niin vain joidenkin idioottien piti kuitenkin tunkea inkluusio väkisin kouluihin.

Keitä ovat "huonot oppilaat", jotka pitää kirjoittaa lainausmerkeissä?

En uskonut, että pitää rautalangasta tämäkin vääntää. Huonoilla oppilailla tarkoitin niitä jotka eivät pysy muun luokan mukana. Aikoinaan näille oli omat erityisryhmänsä. Nykyään sellaisia ei enää ole.

Edelleen: miksi pitää käyttää lainausmerkkejä? Eivätkö he olekaan mielestäsi oikeasti huonoja oppilaita? Jos eivät ole, he voivat aivan hyvin olla hyvien ja lahjakkaiden kanssa samassa ryhmässä. Tai ehkä ne lahjakkaatkin ovat vain "lahjakkaita". 

Vierailija kirjoitti:

Ei se , että on lahjakas tarkoita ihmisen olevan ahkera. Moni lahjakas romahtaisi jos ei saisi nykyistä luppoaikaansa.

Peruskoulu on helppo. Älykäs ja hyvämuistinen saa helposti hyvät numerot ilman mitään pänttäämistä. Peruskoulu ei valmista millään tavoin lukion työmäärään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasaväkisestä koulusta on keskusteltu jo monta kertaa aikaisemminkin. Kaikki täysijärkiset tietävät, että opiskelu ja opetus on lähes mahdotonta jos häiriköt ja "huonot oppilaat" ovat samassa luokassa koko ajan. Niin vain joidenkin idioottien piti kuitenkin tunkea inkluusio väkisin kouluihin.

Keitä ovat "huonot oppilaat", jotka pitää kirjoittaa lainausmerkeissä?

En uskonut, että pitää rautalangasta tämäkin vääntää. Huonoilla oppilailla tarkoitin niitä jotka eivät pysy muun luokan mukana. Aikoinaan näille oli omat erityisryhmänsä. Nykyään sellaisia ei enää ole.

Edelleen: miksi pitää käyttää lainausmerkkejä? Eivätkö he olekaan mielestäsi oikeasti huonoja oppilaita? Jos eivät ole, he voivat aivan hyvin olla hyvien ja lahjakkaiden kanssa samassa ryhmässä. Tai ehkä ne lahjakkaatkin ovat vain "lahjakkaita". 

Lisäys tähän. Todennäköisesti sinä käytit lainausmerkkejä teeskentelyn vuoksi. Et kehtaa sanoa, että muut ovat mielestäsi oikeasti huonoja, koska se olisi haukkumista, joten käytät lainausmerkkejä (mukamas) lieventääksesi kommenttiasi "että kyllä te olette ihan hyviä oppilaita, mutta ette tietenkään kelvollisia käymään koulua minun tai lapseni kanssa, koska me olemme superälykkäitä". 

Vierailija kirjoitti:

Hyvä opettaja ottaa tämän huomioon ja antaa oikeasti lahjakkaille ja halukkaille ihan omat vaativat tehtävät kun helpot tavishommat tehty.

Tätä minäkin olen näissä keskusteluissa aina tuonut julki: olen kertonut, että omat lapseni ovat saaneet oikein hyvin ylöspäin eriytettyjä tehtäviä. Mutta kun sekään ei tunnu riittävän. Kuulemma se lisätehtävien teko ei motivoi lahjakasta.. Pitäisi saada sitä opettajan yksilöllistä huomiota vähintään yhtä paljon kuin mitä opettaja antaa huomiota tukiopetuksessa käyvälle heikolle oppilaalle. 
Tuntuu kuin aikuisistakin olisi tullut isoja lapsia.