HS: lahjakas oppilas vaatii tasoryhmiä
Kommentit (140)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohti parempaa koululaitosta. Hallitus on tehnyt hyviä päätöksiä, kännykkäkiellolla on ollut iso vaikutus oppimiseen ja koulurauhaan. Nyt se inkluusio roskiin, siitä kärsivät kaikki, heikkolahjaiset, lahjakkaat ja opettajat. Tasokurssit on kaikille paras.
Tasokoulut takaisin! Parhaat omiin kouluihin, ja muut muualle. Lahjakkaat oppilaat ovat yhteiskunnallisesti kaikkein arvokkaimpia, ja siksi heihin pitäisi juuri panostaa. Heikkolahjaisten tukiopetus pois! Ja resurssit lahjakkaiden oppilaiden lisäopetukseen.
Eikä noin. Meillä oli 700 oppilaan yläaste ja sinne kyllä mahtui koko porukka, parhaasta huonompaan, saman katon alle. Samoissa luokissakin oltiin muualla paitsi matematiikassa, ruotsissa ja englannissa. Tietysti erityisoppilaat olivat omassa luokassaan, mutta ei niitäkään ollut niistä seitsemästä sadasta kuin parikymmentä.
Tosin minä olen elänyt tietysti vielä sitä aikaa, kun vanhemmat olivat vanhempia eivätkä yrittäneet olla lastensa cooleja kavereita. Ehkä silläkin asialla on merkitystä siinä, miten me koulua kävimme versus nykylapsoset? Meidät vielä kasvatettiin kotona ja koulussa kävimme vain oppimassa.
En halua kärjistää asioita, mutta onko tässä nyt joku sukupolvien välinen ero, että entisillä kriteereillä paljon suurempi osa lapsista kuuluisi erityisluokkiin? Auttaisiko älypuhelinten kielto rauhoittamaan tilanteen, vai onko myös kasvatus mennyt laajemmin pieleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohti parempaa koululaitosta. Hallitus on tehnyt hyviä päätöksiä, kännykkäkiellolla on ollut iso vaikutus oppimiseen ja koulurauhaan. Nyt se inkluusio roskiin, siitä kärsivät kaikki, heikkolahjaiset, lahjakkaat ja opettajat. Tasokurssit on kaikille paras.
Kyllä. Minä kävin yläasteeni vuosina 1978-81 ja voin kertoa, että tasokurssit olivat silloin uuden ja uutukaisen peruskoulun paras keksintö. Kuten myös ns. hieman hitaammin opiskelemaan pystyvien oma luokka oman erityisopettajansa avustuksella, meidän koulussa se meni opettajansa mukaan nimellä Filppulan luokka.
Missä vaiheessa Suomen koululaitos hukkasi nämä ikiomat nerokkaat keksintönsä? Ja ennen kaikkea: miksi??
Taisit olla Uotilanrinteellä, niin minäkin.
Olin siellä 1979-1982, siitä saman talon lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Lahjakas joutuu sietämään tylsyyttä päiväkodissa, koulussa, jatko-opinnoissa ja töissä. Se on väistämätön osa elämää, jos selviytyy tehtävistä muiten paremmin ja tehokkaammin.
Hyvä pointti, ja tylsyys sopivassa määrin mahdollistaa asioiden pohtimisen ja luovia innovaatioita, ym. Toisaalta tylsyys on eri asia kuin levoton ympäristö, jossa ei voi keskittyä.
Niin. Mua ärsyttää aina, kun puhutaan näistä ns. "huippuosaajista", joita Suomen pitää houkutella maailmalta Suomeen.
Jos panostettais siihen, että meiltäkin tulee "huippuosaajia" koulusta, mutta ei.
Lahjakkaille koulu on lähinnä alisuorittamista ja on ollut sitä jo pitkään.
Nykyään tosin tilanne on vielä paljon pahempi, kun sitä työrauhaakaan ei koulussa ole. Pahimmassa tilanteessa joudut pelkäämään väkivaltaa.
Jossain Aasiassa joudut todella ponnistelemaan koulussa, ehkä se on viety jo ihan liikaa toiseen ääreen, mutta tuottaa niitä "huippuosaajia" kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Itse näen kaksi tilannetta, jossa tasoryhmät käyvät järkeen:
1. Jos oppimisen tavoitteet eroavat. Tästä esimerkkinä pitkä vs lyhyt matematiikka lukiossa
2. Jos käytettävissä olevat resurssit eroavat. Esim. jos heikommin pärjäävillä on luokkakoko pienempi tai apuopettajia tms. Eli tuetaan vahvemmin, että he pysyvät mukana.
Pelkästään se että jaetaan kympin oppilaat omalle luokalleen, mutta annetaan samaa opetusta ei juurikaan edistä heidän oppimistaan (koska he pystyvät pitkälti oppimaan itsenäisesti), kun taas heikommin osaavien luokalla opettajan aika ei enää riittäisi auttamaan kaikkia.
Ns normaalilla luokalla kun on sekä paremmin, että heikommin menestyviä, niin opettajalla riittää paremmin aikaa keskittymään heikommin pärjääviin, kun paremmin pärjäävät eivät tarvitse yhtä paljoa tukea.
Lahjakkaat pystyvät oppimaan itsenäisesti? Miksi he sitten käyvät koulua? Tuon mukaan oppisivat psljon paremmin kotona, siellä kun on työrauhakin.
Toki koulussa on kavereita. Sen takia kai useimmat peruskoululaiset siellä viihtyy, vaikka koulussa ei oppisikaan juuri mitään.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli 90-luvulla matikassa tasokurssit. Sai itse valita mihin menee ja kyllä se oli helpotus sekä taitaville että niille vähemmän taitaville. Oli mukava edetä reippaasti asiasta toiseen tai tehdä soveltavia tehtäviä ja sitten taas osan kanssa pysähdyttiin perusasioihin pidemmäksi aikaa.
En ollut mikään erityisen lahjakas mutta yksi lapsistani on. On todella turhauttavaa jankata perusasioita, kun on ostanut ne jo monta vuotta. En muista mitä omassa lapsuudessani oli mutta nyt matikassa edetään todella hitaasti ja on kertausta kertauksen perään.
Lapsi joka osasi 4-vuotiaana tehdä isosisaruksen ekaluokan matikankirjan, tekee niitä samoja tehtäviä edelleen 3 vuotta myöhemmin ollessaan nyt ekalla. Hän ei ole oppinut, eikä tällä menolla tule moneen vuoteen oppimaan matikantunneilla yhtään uutta asiaa. On vain oppinut inhoamaan matikantunteja, koska siellä on niin tylsää. Ylöspäin eriyttäminen on vain lisätehtäviä samoista aiheista, yhtään vaikeampia tehtäviä ei anneta.
Joo, varsinkin ala-asteella matikka oli naurettavan helppoa. Sitä teki helposti koko koulukirjan parissa viikossa. Mitäs sitten loppuvuosi? Kumitteli tehtäviä ja teki uudestaan. Tai opettaja torui, kun oli tehnyt liikaa.
Myöhemmin yläasteella ei matematiikka sitten enää kiinnostanutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse näen kaksi tilannetta, jossa tasoryhmät käyvät järkeen:
1. Jos oppimisen tavoitteet eroavat. Tästä esimerkkinä pitkä vs lyhyt matematiikka lukiossa
2. Jos käytettävissä olevat resurssit eroavat. Esim. jos heikommin pärjäävillä on luokkakoko pienempi tai apuopettajia tms. Eli tuetaan vahvemmin, että he pysyvät mukana.
Pelkästään se että jaetaan kympin oppilaat omalle luokalleen, mutta annetaan samaa opetusta ei juurikaan edistä heidän oppimistaan (koska he pystyvät pitkälti oppimaan itsenäisesti), kun taas heikommin osaavien luokalla opettajan aika ei enää riittäisi auttamaan kaikkia.
Ns normaalilla luokalla kun on sekä paremmin, että heikommin menestyviä, niin opettajalla riittää paremmin aikaa keskittymään heikommin pärjääviin, kun paremmin pärjäävät eivät tarvitse yhtä paljoa tukea.
Tässähän se ongelma juuri on. Tasapäistämistä läpi peruskoulun. Vaatimustaso lasketaan niiden heikoimpien tasolle ja hyvin osaavat eivät opi mitään. Matikassa esimerkiksi olisi todella helppo opettaa heikoille perusasioita hitaasti ja taitavimmille soveltavia tehtäviä perusasioiden lisäksi. Lahjakkaillakin oppilailla on oikeus opetukseen ja opettajan tukeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma että koulussa ei hyväksytä tasoeroja, kun aikuistenmaailmassa ne ovat arkipäivää, esim. palkkauksessa. On turha tuhlata resursseja niihin, jotka osaavat/omaksuvat opittavan asian kertakuulemalta. Kovapäisimmät voisivat istua opetettavana viitenä päivänä viikossa, kun taas lahjakkaimmat kävisivät koulua kolmena päivänä.
Oppivelvollisuus on käytännössä koulupakko. Hyväksytäänkö eritasoinen osaaminen myös ilman tätä "pakkoa"?
Minusta olisi hyvä idea, että kahtena päivänä viikossa heikommin oppivat saisivat lisäopetusta, kun taas oppimisessa paremmin pärjäävien ei tarvitsisi kuluttaa koulunpenkkiä itsestäänselvyyksien kuuntelemiseen. Se voisi myös kannustaa varsinkin lahjakkaita, mutta "vilkkaampia" keskittymään opiskeluun.
Eihän autokoulussakaan tarvitse käydä jos on jo oppinut ajamaan, mutta joku toinen ei saa ajokoetta läpi.
Omana aikanani vanhemmat antoi joskus luvan lintsata koulusta, kun tiesi ettei se vaikuta oppimiseen tsi arvosanoihin mitenkään. Nykyään ei onnistu, kun tuota kytätään aivan hulluna. Tuskaa niille, joita esim. kiusataan koulussa. Tai jos siellä ei opi mitään työrauhan takia ja on pelkkää turhautumista.
Vierailija kirjoitti:
”Ilmeisesti tasa-arvoa on, että laitetaan kaikki samaan huoneeseen. Sitten siellä kiroillaan, juostaan ulos luokasta kavereita moikkaamaan, sekoillaan kännykällä ja sanotaan opettajalle tai toisille, että tapa ittes. Todella huonolle käytökselle ei ole mitään seurauksia, opettajat eivät edes heitä pois luokasta”
Juuri tämä ja tytöt laitetaan r aiskaavan sukupuolen kanssa samaan pieneen tilaan. Aivan käsittämättömän sekopäistä. Ei koskaan enää tällaista ihmiskunnan tulevaisuudessa.
Tasokurssit on hyvä idea, mutta ei meillä yläasteella 90-luvulla kukaan sännännyt luokasta pois muutenkaan tai ladellut opelle tappouhkauksia.
Kuri yläkouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunneilla voi lukea vaikka omiin harrastuksiin liittyviä juttuja. Nimimerkillä kokemusta on. Ei ole mikään kiire rynnätä aikuisten elämään. Enemmän tai vähemmän stressaavaa elämää joutuu viettämään kuitenkin sen 40-50 vuotta.
Omiin harrastuksiin liittyviä juttuja voi lukea vaikka kotonakin. Miksi lahjakas edes käy sitten koulua, jos häntä ei tueta oppimisessa, ainoastaan alisuorittajia tuetaan?
Se lahjakas ehtii omaksumaan tarvittavat asiat 18-vuotiaanakin aivan yhtä helposti.
Ei se toimi niin. Siinä vaiheessa alisuoriutuminen on tullut jo tavaksi.
Ja muuten, kyllä yliopistossakin voi alisuorittaa. Ei siellä niin vaikeaa ole.
Väitän, että tällä systeemillä meiltä ei tule ns. huippusuorittajia, uraa uurtavia tyyppejä, henkilöitä, jotka ovat saaneet koko lahjakkuuspotentiaalinsa maksimaalisesti hyödynnettyä.
Lahjakas on ehkä työpaikalla se henkilö, joka suoriutuu töistään nopeammin kuin muut ja sitten jää enemmän luppoaikaa, mutta yhteiskunnan kannalta tämä ei ole optimaalista.
Nykymenolla jäämme koko ajan muuta maailmaa jälkeen. Jos ja KUN näin halutaan, niin sitten halutaan. Sehän on viime kädessä kansan tahto tämäkin. Kuten ylisuuri julkinen sektori, huippukireä verotus ja raju velanotto.
Vierailija kirjoitti:
Hän ei ole vielä oppinut sitä, että suomessa tuo toimii vain toisinpäin. Taso pudotetaan automaattisesti luokan apukoulutasoisten kallujen ja häiriköiden tasolle, mutta ei se suomessa toimi niin että alettaisiin jotain edistyneempää matematiikkaa, elektroniikkaa tai mitään omaa luovuutta tai vastuuta vaativia taideprojekteja tms mahdollistaa jollekin joka tylsistyy kalluiluun se ei olisi katsokaas inklusiivista eikä suvaitsevaista. Kylläm pitääm kaikilla ollam sama taso öyh.
tämä näkyy myös työelämässä yleistyvänä suoranaisena tyhmyytenä, toki onhan siellä varmaan näiden jälkeläiset kouluissa häröilemässä eli ei omena kauas puusta jne.
Millä tavoin tasa-arvo toteutuu, jos nyt vaaditaan jopa peruskoulun helpottamista, että kaikki sen läpäisevät. Mitä tasa-arvoa se on?
Peruskoulu on nyt jo niin helppo, että älykkäät lapset oppivat siellä lähinnä siihen, ettei koskaan tuli läksyjä, koska he tekevät ne jo tunnilla. Sitten lukiossa onkin jo toinen taso, kun matematiikassa onkin se pitkä matematiikka ja teettää töitä ihan toiseen malliin kun peruskoulun matikka.
Vierailija kirjoitti:
Jossain Aasiassa joudut todella ponnistelemaan koulussa, ehkä se on viety jo ihan liikaa toiseen ääreen, mutta tuottaa niitä "huippuosaajia" kyllä.
Aasiassa ei todellisuudessa ole huippuosaajia sen enempää kuin muualla. Koulutus on järjestetty niin, että arviointi perustuu helposti mitattaviin asioihin, jotta koulutuksen ns. tasoa voidaan arvioida. Käytännössä siis monivalintakysymyksiin ja vastaaviin raksi ruutuun menetelmiin. Aasialaiset ovat itse kritisoineet koulujärjestelmää siitä, että se kannustaa asioiden ulkoaoppimiseen, muttei niiden ymmärtämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunneilla voi lukea vaikka omiin harrastuksiin liittyviä juttuja. Nimimerkillä kokemusta on. Ei ole mikään kiire rynnätä aikuisten elämään. Enemmän tai vähemmän stressaavaa elämää joutuu viettämään kuitenkin sen 40-50 vuotta.
Omiin harrastuksiin liittyviä juttuja voi lukea vaikka kotonakin. Miksi lahjakas edes käy sitten koulua, jos häntä ei tueta oppimisessa, ainoastaan alisuorittajia tuetaan?
Se lahjakas ehtii omaksumaan tarvittavat asiat 18-vuotiaanakin aivan yhtä helposti.
Ei se toimi niin. Siinä vaiheessa alisuoriutuminen on tullut jo tavaksi.
Ja muuten, kyllä yliopistossakin voi alisuorittaa. Ei siellä niin vaikeaa ole.
Väitän, että tällä systeemillä meiltä ei tule ns. huippusuorittajia, uraa uurtavia tyyppejä, henkilöitä, jotka ovat saaneet koko lahjakkuuspotentiaalinsa maksimaalisesti hyödynnettyä.
Lahjakas on ehkä työpaikalla se henkilö, joka suoriutuu töistään nopeammin kuin muut ja sitten jää enemmän luppoaikaa, mutta yhteiskunnan kannalta tämä ei ole optimaalista.
Luppoaikaa? Ei suorittavassa työssä töitä on tulossa koko ajan. Jatkuvaa priorisointia.
Vierailija kirjoitti:
Lahjakas joutuu sietämään tylsyyttä päiväkodissa, koulussa, jatko-opinnoissa ja töissä. Se on väistämätön osa elämää, jos selviytyy tehtävistä muiten paremmin ja tehokkaammin.
No, tämä on just se pointti. Mitä jos et turhautuisikaan siellä vaan sullekin olis haastavia tehtäviä? Joutuisit ponnistelemaan. Tästä vois olla loppupeleissä hyötyä sekä sulle että kaikille muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjakas joutuu sietämään tylsyyttä päiväkodissa, koulussa, jatko-opinnoissa ja töissä. Se on väistämätön osa elämää, jos selviytyy tehtävistä muiten paremmin ja tehokkaammin.
Kyllä se tylsyys loppuu kun pääsee sellaiseen osaan työelämässä ettei ole enää niin tylsää.
Aina tulee tylsiä ajanjaksona silloinkin kun työnkuva on mielenkiintoinen. Elämä ei voi olla aina kivaa. Itseohjautuva ja neuvokas ihminen keksii tällöin itselleen virikkeitä.
Kyse onkin siitä, tarvitseeko peruskoulussa olla itseohjautuva ja neuvokas samalla tavoin kuin työelämässä, vai onko lapsilla oikeus edes jossain määrin tasokkaaseen opetukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunneilla voi lukea vaikka omiin harrastuksiin liittyviä juttuja. Nimimerkillä kokemusta on. Ei ole mikään kiire rynnätä aikuisten elämään. Enemmän tai vähemmän stressaavaa elämää joutuu viettämään kuitenkin sen 40-50 vuotta.
Omiin harrastuksiin liittyviä juttuja voi lukea vaikka kotonakin. Miksi lahjakas edes käy sitten koulua, jos häntä ei tueta oppimisessa, ainoastaan alisuorittajia tuetaan?
Se lahjakas ehtii omaksumaan tarvittavat asiat 18-vuotiaanakin aivan yhtä helposti.
Ei se toimi niin. Siinä vaiheessa alisuoriutuminen on tullut jo tavaksi.
Ja muuten, kyllä yliopistossakin voi alisuorittaa. Ei siellä niin vaikeaa ole.
Väitän, että tällä systeemillä meiltä ei tule ns. huippusuorittajia, uraa uurtavia tyyppejä, henkilöitä, jotka ovat saaneet koko lahjakkuuspotentiaalinsa maksimaalisesti hyödynnettyä.
Lahjakas on ehkä työpaikalla se henkilö, joka suoriutuu töistään nopeammin kuin muut ja sitten jää enemmän luppoaikaa, mutta yhteiskunnan kannalta tämä ei ole optimaalista.
Luppoaikaa? Ei suorittavassa työssä töitä on tulossa koko ajan. Jatkuvaa priorisointia.
No, tässä lainasin palstalaisia yhdestä toisesta ketjusta, jossa kertoivst elämästään.
Itse näen kaksi tilannetta, jossa tasoryhmät käyvät järkeen:
1. Jos oppimisen tavoitteet eroavat. Tästä esimerkkinä pitkä vs lyhyt matematiikka lukiossa
2. Jos käytettävissä olevat resurssit eroavat. Esim. jos heikommin pärjäävillä on luokkakoko pienempi tai apuopettajia tms. Eli tuetaan vahvemmin, että he pysyvät mukana.
Pelkästään se että jaetaan kympin oppilaat omalle luokalleen, mutta annetaan samaa opetusta ei juurikaan edistä heidän oppimistaan (koska he pystyvät pitkälti oppimaan itsenäisesti), kun taas heikommin osaavien luokalla opettajan aika ei enää riittäisi auttamaan kaikkia.
Ns normaalilla luokalla kun on sekä paremmin, että heikommin menestyviä, niin opettajalla riittää paremmin aikaa keskittymään heikommin pärjääviin, kun paremmin pärjäävät eivät tarvitse yhtä paljoa tukea.