Lue keskustelun säännöt.
HS: lahjakas oppilas vaatii tasoryhmiä
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohti parempaa koululaitosta. Hallitus on tehnyt hyviä päätöksiä, kännykkäkiellolla on ollut iso vaikutus oppimiseen ja koulurauhaan. Nyt se inkluusio roskiin, siitä kärsivät kaikki, heikkolahjaiset, lahjakkaat ja opettajat. Tasokurssit on kaikille paras.
Tasokoulut takaisin! Parhaat omiin kouluihin, ja muut muualle. Lahjakkaat oppilaat ovat yhteiskunnallisesti kaikkein arvokkaimpia, ja siksi heihin pitäisi juuri panostaa. Heikkolahjaisten tukiopetus pois! Ja resurssit lahjakkaiden oppilaiden lisäopetukseen.
Eikä noin. Meillä oli 700 oppilaan yläaste ja sinne kyllä mahtui koko porukka, parhaasta huonompaan, saman katon alle. Samoissa luokissakin oltiin muualla paitsi matematiikassa, ruotsissa ja englannissa. Tietysti erityisoppilaat olivat omassa luokassaan, mutta ei niitäkään ollut niistä seitsemästä sadasta kuin parikymmentä.
Tosin minä olen elänyt tietysti vielä sitä aikaa, kun vanhemmat olivat vanhempia eivätkä yrittäneet olla lastensa cooleja kavereita. Ehkä silläkin asialla on merkitystä siinä, miten me koulua kävimme versus nykylapsoset? Meidät vielä kasvatettiin kotona ja koulussa kävimme vain oppimassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kumma että koulussa ei hyväksytä tasoeroja, kun aikuistenmaailmassa ne ovat arkipäivää, esim. palkkauksessa. On turha tuhlata resursseja niihin, jotka osaavat/omaksuvat opittavan asian kertakuulemalta. Kovapäisimmät voisivat istua opetettavana viitenä päivänä viikossa, kun taas lahjakkaimmat kävisivät koulua kolmena päivänä.
Oppivelvollisuus on käytännössä koulupakko. Hyväksytäänkö eritasoinen osaaminen myös ilman tätä "pakkoa"?
Vierailija kirjoitti:
”Koko koulupäivän sisällön pystyisi opiskelemaan itse tunnissa kotona. Tekisi mieli lintsata, niin pystyisin oppimaan ja keskittymään paremmin. Se on aivan hirveää.”
"...tasapäistävän koulun lopputuloksena niin sanotut hyvät oppilaat eivät vain menetä motivaatiotaan opiskeluun, vaan heitä myös kiusataan herkästi eli haukutaan nörteiksi. Ja ne, joilla opiskelu on vaikeaa, kokevat huonommuutta niiden rinnalla, jotka tuntuvat saavan hyviä numeroita lähes tekemättä mitään. Kun opeteltavat asiat ovat liian vaikeita, nämä oppilaat alkavat pelleillä ja sekoilla luokassa, mikä taas tekee opiskelusta liki mahdotonta muille."
”Ilmeisesti tasa-arvoa on, että laitetaan kaikki samaan huoneeseen. Sitten siellä kiroillaan, juostaan ulos luokasta kavereita moikkaamaan, sekoillaan kännykällä ja sanotaan opettajalle tai toisille, että tapa ittes. Todella huonolle käytökselle ei ole mitään seurauksia, opettajat eivät edes heitä pois luokasta”
”On lapsellista ja tyhmää ajatella, että me kaikki oppilaat olisimme samanlaisia. Kysymykseni poliitikoille on, että kenelle tämä on tasa-arvoa?”
"Pisa-tutkimukset osoittavat peruskoulun epäonnistuvan lahjakkaimpien oppilaiden koulutuksessa: suomalaisten paras neljännes on lähempänä huippumaiden toiseksi parasta kvartaalia kuin parasta. Muun muassa professorit Timo Tossavainen ja Kirsi Tirri ovat arvostelleet lahjakkaiden yksin jättämistä. Oppilaiden valmiuksissa on eroja ja Tossavaisen mielestä se pitäisi hyväksyä. Hän ja iso joukko matemaatikoita vaati jo vuonna 2019 tasokurssien palauttamista matematiikan opetukseen. Tirri puolestaan on huomauttanut, että tasa-arvoisen opetuksen tulisi tarkoittaa myös lahjakkaiden huomioimista. Kotikoulun lisääntyminen Suomessa liittyy Tirrin mukaan osittain siihen, että lahjakkaiden oppilaiden vanhemmat ajattelevat lastensa oppivan paremmin kotona kuin koulussa."
"Tasoryhmät nousevat aika ajoin esiin vastauksena heikentyneisiin oppimistuloksiin. Suomen peruskoulussa oli vuoteen 1985 asti tasokurssit matematiikassa, ruotsissa ja englannissa. Kursseista luovuttiin, sillä ne koettiin leimaavaksi, eikä jako aina perustunut todelliseen osaamiseen. Työväenluokan pojat olivat alimmilla tasokursseilla yliedustettuina. Nyt varsinaisia tasoryhmiä ei ole, mutta toisaalta esimerkiksi painotusluokilla on niiden piirteitä. Tasoryhmittelyn voi toteuttaa monella tapaa. Tutkimusten mukaan saman ikäluokan sisäisen tasoryhmittelyn keskimääräinen vaikutus osaamiseen on olematon. Sen sijaan opintojen nopeuttamisella näyttää olevan eniten myönteisiä vaikutuksia oppimiseen."
"Yliopisto-lehdessä viime vuonna julkaistussa artikkelissa yliopistonlehtori Olli-Pekka Malinen ja kasvatustieteen professori Kristiina Brunila painottavat, että tasoryhmät ovat ennen kaikkea arvokysymys. Halutaanko maksimoida lahjakkaiden osaaminen vai halutaanko koko ikäluokan oppivan yhdessä? Yleinen argumentti tasoryhmiä vastaan on, että niiden jaottelu huonoihin ja hyviin muodostuu pysyväksi ja leimaavaksi."
”Ei ole niin, että vain jakamalla oppilaat ryhmiin tason mukaan osalle syntyy identiteetti, että he olisivat huonoja. Kyllä sama tapahtuu myös tasapäistävässä luokassa, jossa osa oppilaista näkee, miten he saavat suurella työllä seiskan ja toiset kympin tuskin tekemättä mitään. Se vasta epämotivoivaa onkin. Poliitikot näkevät nämä asiat Pisa-tulosten laskuna. Minä näen ne joka päivä, kun menen kouluun. Nämä ovat isoja asioita, jotka vaikuttavat ihmisten tulevaisuuteen, eivät vain minun.”
Saataisiinko tämä 15-vuotias jotenkin opetusministeriksi? Älyttömän fiksua puhetta ja asioiden pohdiskelua kaikkien kannalta.
"Kovapäisimmät voisivat istua opetettavana viitenä päivänä viikossa" kuulostaa vankilalta. No, sitähän se onkin!
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmässä on tasan yksi tasoryhmä, eli lukion lyhyt ja pitkä matematiikka. Miksei samanlaista muka voisi olla muissakin aineissa, mielellään jo yläkoulussa? Valinnaiset eivät riitä paikkaamaan tasapäistämisen aiheuttamia ongelmia.
Ai, se on sentään vielä säilytetty?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peruskoulua voi ajatella oppimispaikan sijaan enemmänkin 9-vuotisena selviytymiskurssina kaiken maailman rajattomien psykopaattien seassa.
Lahjakas joutuu sietämään tylsyyttä päiväkodissa, koulussa, jatko-opinnoissa ja töissä. Se on väistämätön osa elämää, jos selviytyy tehtävistä muiten paremmin ja tehokkaammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt näyttää huonolta, jos vasemmisto pääsee taas hääräämään hallitukseen. Koulujen tason lasku jatkuu, kun rahaa syydetään lisää vain ilmaisiin asioihin ja kuudennen opettajan palkkaamiseen samaan heikkojen ryhmään tavallisten ja lahjakkaiden jäädessä yksin metelin keskelle. Inkluusiota lisätään, koska pitää mennä heikkojen mukaan. Ennen helvetti jäätyy kuin koulu paranee vasemmiston kaudella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Koko koulupäivän sisällön pystyisi opiskelemaan itse tunnissa kotona. Tekisi mieli lintsata, niin pystyisin oppimaan ja keskittymään paremmin. Se on aivan hirveää.”
"...tasapäistävän koulun lopputuloksena niin sanotut hyvät oppilaat eivät vain menetä motivaatiotaan opiskeluun, vaan heitä myös kiusataan herkästi eli haukutaan nörteiksi. Ja ne, joilla opiskelu on vaikeaa, kokevat huonommuutta niiden rinnalla, jotka tuntuvat saavan hyviä numeroita lähes tekemättä mitään. Kun opeteltavat asiat ovat liian vaikeita, nämä oppilaat alkavat pelleillä ja sekoilla luokassa, mikä taas tekee opiskelusta liki mahdotonta muille."
”Ilmeisesti tasa-arvoa on, että laitetaan kaikki samaan huoneeseen. Sitten siellä kiroillaan, juostaan ulos luokasta kavereita moikkaamaan, sekoillaan kännykällä ja sanotaan opettajalle tai toisille, että tapa ittes. Todella huonolle käytökselle ei ole mitään seurauksia, opettajat eivät edes heitä pois luokasta”
”On lapsellista ja tyhmää ajatella, että me kaikki oppilaat olisimme samanlaisia. Kysymykseni poliitikoille on, että kenelle tämä on tasa-arvoa?”
"Pisa-tutkimukset osoittavat peruskoulun epäonnistuvan lahjakkaimpien oppilaiden koulutuksessa: suomalaisten paras neljännes on lähempänä huippumaiden toiseksi parasta kvartaalia kuin parasta. Muun muassa professorit Timo Tossavainen ja Kirsi Tirri ovat arvostelleet lahjakkaiden yksin jättämistä. Oppilaiden valmiuksissa on eroja ja Tossavaisen mielestä se pitäisi hyväksyä. Hän ja iso joukko matemaatikoita vaati jo vuonna 2019 tasokurssien palauttamista matematiikan opetukseen. Tirri puolestaan on huomauttanut, että tasa-arvoisen opetuksen tulisi tarkoittaa myös lahjakkaiden huomioimista. Kotikoulun lisääntyminen Suomessa liittyy Tirrin mukaan osittain siihen, että lahjakkaiden oppilaiden vanhemmat ajattelevat lastensa oppivan paremmin kotona kuin koulussa."
"Tasoryhmät nousevat aika ajoin esiin vastauksena heikentyneisiin oppimistuloksiin. Suomen peruskoulussa oli vuoteen 1985 asti tasokurssit matematiikassa, ruotsissa ja englannissa. Kursseista luovuttiin, sillä ne koettiin leimaavaksi, eikä jako aina perustunut todelliseen osaamiseen. Työväenluokan pojat olivat alimmilla tasokursseilla yliedustettuina. Nyt varsinaisia tasoryhmiä ei ole, mutta toisaalta esimerkiksi painotusluokilla on niiden piirteitä. Tasoryhmittelyn voi toteuttaa monella tapaa. Tutkimusten mukaan saman ikäluokan sisäisen tasoryhmittelyn keskimääräinen vaikutus osaamiseen on olematon. Sen sijaan opintojen nopeuttamisella näyttää olevan eniten myönteisiä vaikutuksia oppimiseen."
"Yliopisto-lehdessä viime vuonna julkaistussa artikkelissa yliopistonlehtori Olli-Pekka Malinen ja kasvatustieteen professori Kristiina Brunila painottavat, että tasoryhmät ovat ennen kaikkea arvokysymys. Halutaanko maksimoida lahjakkaiden osaaminen vai halutaanko koko ikäluokan oppivan yhdessä? Yleinen argumentti tasoryhmiä vastaan on, että niiden jaottelu huonoihin ja hyviin muodostuu pysyväksi ja leimaavaksi."
”Ei ole niin, että vain jakamalla oppilaat ryhmiin tason mukaan osalle syntyy identiteetti, että he olisivat huonoja. Kyllä sama tapahtuu myös tasapäistävässä luokassa, jossa osa oppilaista näkee, miten he saavat suurella työllä seiskan ja toiset kympin tuskin tekemättä mitään. Se vasta epämotivoivaa onkin. Poliitikot näkevät nämä asiat Pisa-tulosten laskuna. Minä näen ne joka päivä, kun menen kouluun. Nämä ovat isoja asioita, jotka vaikuttavat ihmisten tulevaisuuteen, eivät vain minun.”
Saataisiinko tämä 15-vuotias jotenkin opetusministeriksi? Älyttömän fiksua puhetta ja asioiden pohdiskelua kaikkien kannalta.
Arvosanojen antaminen epäloogisesti on näiden valmiiksi alistettujen kiusaamista. Fiksu ihminen tajuaisi sen, eikä jatkaisi leikkiä. Sen sijaan, että kärsisi miellyttämisen pakon ja sosiaalisen ympäristön ristiriidan iljettävyydestä... Koulusysteemi lietsoo vihaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma että koulussa ei hyväksytä tasoeroja, kun aikuistenmaailmassa ne ovat arkipäivää, esim. palkkauksessa. On turha tuhlata resursseja niihin, jotka osaavat/omaksuvat opittavan asian kertakuulemalta. Kovapäisimmät voisivat istua opetettavana viitenä päivänä viikossa, kun taas lahjakkaimmat kävisivät koulua kolmena päivänä.
Oppivelvollisuus on käytännössä koulupakko. Hyväksytäänkö eritasoinen osaaminen myös ilman tätä "pakkoa"?
Tämä, vaikkei ole koulupakkoa on pakko oppia eli oppivelvollisuus. Tästä puuttuu enää koulupakko jolloin pahiten kiusattujen on pakko mennä kouluun kiusattavaksi vaikka kiusaamiseen ei osata vieläkään puuttua. Eritasoisen osaamisen voi hyväksyä, mutta ei siten että lahjakas pääsee vasta nelikymppisenä yliopistoon kun on pitänyt tukea näitä heikkoja ja heikompien mukaan on menty.
Vierailija kirjoitti:
Lahjakas joutuu sietämään tylsyyttä päiväkodissa, koulussa, jatko-opinnoissa ja töissä. Se on väistämätön osa elämää, jos selviytyy tehtävistä muiten paremmin ja tehokkaammin.
Kyllä se tylsyys loppuu kun pääsee sellaiseen osaan työelämässä ettei ole enää niin tylsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma että koulussa ei hyväksytä tasoeroja, kun aikuistenmaailmassa ne ovat arkipäivää, esim. palkkauksessa. On turha tuhlata resursseja niihin, jotka osaavat/omaksuvat opittavan asian kertakuulemalta. Kovapäisimmät voisivat istua opetettavana viitenä päivänä viikossa, kun taas lahjakkaimmat kävisivät koulua kolmena päivänä.
Oppivelvollisuus on käytännössä koulupakko. Hyväksytäänkö eritasoinen osaaminen myös ilman tätä "pakkoa"?
Hyväksy jo etteivät kaikki ole yhtä älykkäitä. Peruskoulun pitää panostaa älykkäisiin jotka ovat yhteiskunnan selviämisen edellytys. Työväenluokan pojat olivat aikaisemmissa taspryhmissä yliedustettuja koska työväenluokan älykkyys on alempi kuin ylempien ryhmien. Nykyään tilanne on entisestään vahvistunut koska peruskoulun myötä työväenluokan älykkäin aines on noussut ylempiinluokkiin. Ei vähemmän älykkäiden vanhempien lapsista vain kertakaikkiaan tule älyköitä koska älykkyys on perinnöllinen ominaisuus. Tasoryhmät on syytä palauttaa ja saadaan takaisin oppimisrauha niille jotka opiskelevat lukiota varten. Amikseen menevät voivat opiskella amiksen käytännön tehtävissä tarvittavia asioita.
"Tekisi mieli lintsata," - mutta etpäs uskalla. Koska et päätä omasta elämästäsi. Aikuisena kostat sen muille.
Tätätö haluamme?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjakas joutuu sietämään tylsyyttä päiväkodissa, koulussa, jatko-opinnoissa ja töissä. Se on väistämätön osa elämää, jos selviytyy tehtävistä muiten paremmin ja tehokkaammin.
Kyllä se tylsyys loppuu kun pääsee sellaiseen osaan työelämässä ettei ole enää niin tylsää.
Aina tulee tylsiä ajanjaksona silloinkin kun työnkuva on mielenkiintoinen. Elämä ei voi olla aina kivaa. Itseohjautuva ja neuvokas ihminen keksii tällöin itselleen virikkeitä.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä kuka hullu keksi että tasoryhmistä luovutaan.
Mun kouluaikoina ne vielä oli.
Vassarit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut opettajat laittaa sen lahjakkaan oppilaan neuvomaan ja auttamaan sitä heikompaa, omin silmin tätä nähnyt tapahtuvan ja on aiheesta myös omakohtaista kokemusta. Sitten kun sen heikon elämä on ns. menossa alamäkeen vetää hän lahjakastakin alaspäin ja silti on pakko avittaa sitä heikkoa oman elämänsä kustannuksella. Minusta tuossa vaiheessa se heikomman auttaminen on aikuisten tehtävä.
Niin. On näitä tukilapsia muille.
Miten lahjakas kehittyy taidoissaan opettamalla muita?
Ei siinä sinällään mitään väärää ole, että antaa tukea muille. Monesti se lahjakaskin voi tarvita tukea. Mutta se pointti on nyt siinä, että lapsi joutuu tekemään tavallaan sen aikuisen homman kun pitäisi keskittyä omaan hommaansa. Pahimmillaan niitä vahvuuksia ei edes tuoda esille, jotta "lahjakas ei ylpistyisi" ja sitten mennään vielä jatko opintoihin jonnekkin missä niitä lahjoja ja vahvuuksia ei saada käyttöön. Suomi on maa jossa lahjakas voi joutua vaikka kadun lakaisijaksi ja heikko päästä ylätasolle tasapäistämisen vuoksi. Älytöntä touhua.
Tästä pitäisi puhua enemmän, siis siitä, miten peruskoulu tasapäistämisellään tylsistää lahjakkuuksien terävintä kärkeä. Meillä oli tasokurssit 80-luvulla, mutta silti olin liian nopeaälyinen ja kyllästyin, kun muut laahustivat perässä. Kun kaikkien nepsyjen erikoistarpeetkin otetaan huomioon, miksei myös muita lahjakkaampien erityistarpeita oteta huomioon?
N58
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjakas joutuu sietämään tylsyyttä päiväkodissa, koulussa, jatko-opinnoissa ja töissä. Se on väistämätön osa elämää, jos selviytyy tehtävistä muiten paremmin ja tehokkaammin.
Kyllä se tylsyys loppuu kun pääsee sellaiseen osaan työelämässä ettei ole enää niin tylsää.
Aina tulee tylsiä ajanjaksona silloinkin kun työnkuva on mielenkiintoinen. Elämä ei voi olla aina kivaa. Itseohjautuva ja neuvokas ihminen keksii tällöin itselleen virikkeitä.
Mulla ainakin on nyt kivaa eikä tylsää kun pääsin vihdoin tasolleni Yliopistoon. Meni elämästä kauan aikaa hukkaan töissä jonne en edes kuulunut.
Voiko tuon lanseerata kuten lukiossa: laajempi ja suppeampi oppimäärä? Jos matikka ei kiinnosta, voi itse valita pienemmän (nykyisen) oppimäärän, ei tarvitse mennä tyhmien ryhmään.
Olen kolmikymppinen, ja meillä otettiin ysillä tasoryhmät käyttöön, kun oli ensin yritetty kaksi vuotta järjestellä luokkia ja ryhmiä uudestaan ja sirkus vaan jatkui ja jatkui tunneilla. Kun sirkustirehtöörit laitettiin omaan ryhmäänsä, ongelmat loppuivat kaikissa muissa ryhmissä. En tajua, miksi tuhlattiin kaksi vuotta, kun oli jo alusta asti selvää, että joillain ei ole mitään aikomusta opiskella.