Lue keskustelun säännöt.
HS: lahjakas oppilas vaatii tasoryhmiä
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Tästä pitäisi puhua enemmän, siis siitä, miten peruskoulu tasapäistämisellään tylsistää lahjakkuuksien terävintä kärkeä. Meillä oli tasokurssit 80-luvulla, mutta silti olin liian nopeaälyinen ja kyllästyin, kun muut laahustivat perässä. Kun kaikkien nepsyjen erikoistarpeetkin otetaan huomioon, miksei myös muita lahjakkaampien erityistarpeita oteta huomioon?
N58
Mulla nepsy poika joka oppi jo 4-5 vuotiaana laskemaan, kirjoittaakin jo vähän ja lukee. Niin arvata saattaa miten käy ko pojalle kun on nepsy, joutuu kiusatuksi ja varmaan hänen elämä sössitään. En luota yhtään, että saa lahjojaan käyttöön Suomalaisessa systeemissä. Varmaan häntä yritetään saada just johonkin rekkakuskin hommaan tai vastaavaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunneilla voi lukea vaikka omiin harrastuksiin liittyviä juttuja. Nimimerkillä kokemusta on. Ei ole mikään kiire rynnätä aikuisten elämään. Enemmän tai vähemmän stressaavaa elämää joutuu viettämään kuitenkin sen 40-50 vuotta.
Omiin harrastuksiin liittyviä juttuja voi lukea vaikka kotonakin. Miksi lahjakas edes käy sitten koulua, jos häntä ei tueta oppimisessa, ainoastaan alisuorittajia tuetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma että koulussa ei hyväksytä tasoeroja, kun aikuistenmaailmassa ne ovat arkipäivää, esim. palkkauksessa. On turha tuhlata resursseja niihin, jotka osaavat/omaksuvat opittavan asian kertakuulemalta. Kovapäisimmät voisivat istua opetettavana viitenä päivänä viikossa, kun taas lahjakkaimmat kävisivät koulua kolmena päivänä.
Oppivelvollisuus on käytännössä koulupakko. Hyväksytäänkö eritasoinen osaaminen myös ilman tätä "pakkoa"?
Hyväksy jo etteivät kaikki ole yhtä älykkäitä. Peruskoulun pitää panostaa älykkäisiin jotka ovat yhteiskunnan selviämisen edellytys. Työväenluokan pojat olivat aikaisemmissa taspryhmissä yliedustettuja koska työväenluokan älykkyys on alempi kuin ylempien ryhmien. Nykyään tilanne on entisestään vahvistunut koska peruskoulun myötä työväenluokan älykkäin aines on noussut ylempiinluokkiin. Ei vähemmän älykkäiden vanhempien lapsista vain kertakaikkiaan tule älyköitä koska älykkyys on perinnöllinen ominaisuus. Tasoryhmät on syytä palauttaa ja saadaan takaisin oppimisrauha niille jotka opiskelevat lukiota varten. Amikseen menevät voivat opiskella amiksen käytännön tehtävissä tarvittavia asioita.
Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että oppivelvollisuudesta luovutaan - tehdään opiskelusta vapaaehtoista. Jokainen edetköön kuin yliopistossa.
Lukio on turha, sillä jos motivaatiota riittää, perusasioiden pänttäämiseen ei tarvita 12 vuotta.
Ongelma on se, että älykkyyden käsite on säälittävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulujärjestelmässä on tasan yksi tasoryhmä, eli lukion lyhyt ja pitkä matematiikka. Miksei samanlaista muka voisi olla muissakin aineissa, mielellään jo yläkoulussa? Valinnaiset eivät riitä paikkaamaan tasapäistämisen aiheuttamia ongelmia.
Niinpä, ja taideaineitakin voisi olla pikkuisen enemmän kuin tunti viikossa. Koko oikea aivopuolisko on täysin paitsiossa kun ihmisistä ruoskitaan laskukoneita ja tekstinkäsittelijöitä. Vähintään puolet viikosta pitäisi olla musiikkia, visuaalisia taiteita ja vaikkapa mielikuvittelua.
Tässä vaan tulee vastaan pieni ongelma, nimittäin kaikkia ihmisiä ei musiikki ja taideaineet kiinnosta. Jälleen kerran mentäisiin pää edellä seinään.
Jep, minä en osannut piirtää enkä pysynyt nuotissa. Kuvaamataito oli kamalaa pakkopullaa ja musiikista tykkäsin vain silloin kun ei tarvinnut itse laulaa.
Minä rakastin kieliä. Englanti tietysti kolmannelta luokalta alkaen, ruotsi seitsemänneltä, saksa kahdeksannelta ja ranska lukion ekalta alkaen. Myös äidinkieli oli kivaa, varsinkin ainekirjoitus.
Tosin minä elin kouluaikoinani aivan erilaista elämää kuin minua 40-50 vuotta nuoremmat nyt. Nykyään kaikilla tuntuu olevan kurjaa ja ikävää, meillä oli vielä hauskaakin.
Meidän luokalla onneksi oli ihan täysipäistä porukkaa. Keskittymisrauha oli, mutta kyllä välillä vitsailtiinkin. Mutta kukaan ei ikinä riehunut, ja silti hauskaa paikoittain oli, opettajillakin.
Liikunnassa tosin olimme "höntsäpuolella", ja välillä käytös oli sen mukaista eli passiivista :D Se oli hyvä juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tasokurssit palautetaan, niin niitä ei tulisi valita itse, vaan niiden pitäisi määräytyä oppilaan osaamisen perusteella. Aikoinaanhan ne poistettiin, kun monet pojat valitsivat suppeita kursseja ihan vain laiskuuttaan, vaikka heillä olisi ollut kykyjä enempäänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunneilla voi lukea vaikka omiin harrastuksiin liittyviä juttuja. Nimimerkillä kokemusta on. Ei ole mikään kiire rynnätä aikuisten elämään. Enemmän tai vähemmän stressaavaa elämää joutuu viettämään kuitenkin sen 40-50 vuotta.
Omiin harrastuksiin liittyviä juttuja voi lukea vaikka kotonakin. Miksi lahjakas edes käy sitten koulua, jos häntä ei tueta oppimisessa, ainoastaan alisuorittajia tuetaan?
No mikä on alisuorittamista, olen huomannut että alisuorittajina pidetään ihmisiä jotka esim. tekee ruokaa, siivoaa, hoitaa sisaruksia, tekee siis sellaista näkymätöntä työtä mitä muut ei välttämättä tee. Jos annetaan samalla "alisuoriutujalle" sama täys ylläpito että voi keskittyä vain opiskeluun niin olisiko hän enää alisuoriutuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma että koulussa ei hyväksytä tasoeroja, kun aikuistenmaailmassa ne ovat arkipäivää, esim. palkkauksessa. On turha tuhlata resursseja niihin, jotka osaavat/omaksuvat opittavan asian kertakuulemalta. Kovapäisimmät voisivat istua opetettavana viitenä päivänä viikossa, kun taas lahjakkaimmat kävisivät koulua kolmena päivänä.
Oppivelvollisuus on käytännössä koulupakko. Hyväksytäänkö eritasoinen osaaminen myös ilman tätä "pakkoa"?
Minusta olisi hyvä idea, että kahtena päivänä viikossa heikommin oppivat saisivat lisäopetusta, kun taas oppimisessa paremmin pärjäävien ei tarvitsisi kuluttaa koulunpenkkiä itsestäänselvyyksien kuuntelemiseen. Se voisi myös kannustaa varsinkin lahjakkaita, mutta "vilkkaampia" keskittymään opiskeluun.
Eihän autokoulussakaan tarvitse käydä jos on jo oppinut ajamaan, mutta joku toinen ei saa ajokoetta läpi.
Vierailija kirjoitti:
Voiko tuon lanseerata kuten lukiossa: laajempi ja suppeampi oppimäärä? Jos matikka ei kiinnosta, voi itse valita pienemmän (nykyisen) oppimäärän, ei tarvitse mennä tyhmien ryhmään.
Ongelmahan tuossa on, että suppealta kurssilta ei pääyt jatkamaan opintoja lukioon. Silloin ammattikoulu oli ainoa vaihtoehto, eikä siihen aikaan ammattikoulusta voinut jatkaa korkea-asteelle. Mutta toisaalta, jos kaikki ei kuitenkaan opi, niin mitä eroa tuossa sitten on? Ehkä pitäisi hyväksyä ettei kaikki opi, ja palauttaa 2-vuotinen ammattikoulu ilman yleissivistäviä aineita ja jatko-opintomahdollisuuksia. Voihan tuon jatko-opintomahdollisuuden hoitaa vaikka niinkin, että jos suorittaa myöhemmin aikuislukiossa ne yleissivistävät, niin siihen saa opintotuen. Ei se kyllä sama ole, ja monella jää tekemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunneilla voi lukea vaikka omiin harrastuksiin liittyviä juttuja. Nimimerkillä kokemusta on. Ei ole mikään kiire rynnätä aikuisten elämään. Enemmän tai vähemmän stressaavaa elämää joutuu viettämään kuitenkin sen 40-50 vuotta.
Omiin harrastuksiin liittyviä juttuja voi lukea vaikka kotonakin. Miksi lahjakas edes käy sitten koulua, jos häntä ei tueta oppimisessa, ainoastaan alisuorittajia tuetaan?
Se lahjakas ehtii omaksumaan tarvittavat asiat 18-vuotiaanakin aivan yhtä helposti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohti parempaa koululaitosta. Hallitus on tehnyt hyviä päätöksiä, kännykkäkiellolla on ollut iso vaikutus oppimiseen ja koulurauhaan. Nyt se inkluusio roskiin, siitä kärsivät kaikki, heikkolahjaiset, lahjakkaat ja opettajat. Tasokurssit on kaikille paras.
Kyllä. Tasokurssit ja eriytetyt erityisluokat. Yhteen erityisluokkaan häirikkö-adhd:t, toiseen hiljaiset autistit ja niin edelleen.
Sinä et ilmeisesti käynyt kouluasi tasokurssiaikana? Ei sinulla sitten ole kompetenssia sanoa siitä yhtään mitään.
Ihme kun et sanonut että: "sinä et voi kritisoida huumejengejä, jos et itse ole ollut väkivaltainen katujengiläinen!". Ei tuommoinen ole oikea tai "kompetentti" argumentti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma että koulussa ei hyväksytä tasoeroja, kun aikuistenmaailmassa ne ovat arkipäivää, esim. palkkauksessa. On turha tuhlata resursseja niihin, jotka osaavat/omaksuvat opittavan asian kertakuulemalta. Kovapäisimmät voisivat istua opetettavana viitenä päivänä viikossa, kun taas lahjakkaimmat kävisivät koulua kolmena päivänä.
Oppivelvollisuus on käytännössä koulupakko. Hyväksytäänkö eritasoinen osaaminen myös ilman tätä "pakkoa"?
Hyväksy jo etteivät kaikki ole yhtä älykkäitä. Peruskoulun pitää panostaa älykkäisiin jotka ovat yhteiskunnan selviämisen edellytys. Työväenluokan pojat olivat aikaisemmissa taspryhmissä yliedustettuja koska työväenluokan älykkyys on alempi kuin ylempien ryhmien. Nykyään tilanne on entisestään vahvistunut koska peruskoulun myötä työväenluokan älykkäin aines on noussut ylempiinluokkiin. Ei vähemmän älykkäiden vanhempien lapsista vain kertakaikkiaan tule älyköitä koska älykkyys on perinnöllinen ominaisuus. Tasoryhmät on syytä palauttaa ja saadaan takaisin oppimisrauha niille jotka opiskelevat lukiota varten. Amikseen menevät voivat opiskella amiksen käytännön tehtävissä tarvittavia asioita.
Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että oppivelvollisuudesta luovutaan - tehdään opiskelusta vapaaehtoista. Jokainen edetköön kuin yliopistossa.
Lukio on turha, sillä jos motivaatiota riittää, perusasioiden pänttäämiseen ei tarvita 12 vuotta.
Ongelma on se, että älykkyyden käsite on säälittävä.
Yliopistossa pärjää hyvin ilman lukiota, mutta ei kaikissa tiedekunnissa. Omallani pärjää ilman lukiota, tarvitaan vähän muunlaisia taitoja kuin pelkkää matematiikkaa ja kieliä vaikka toki sitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunneilla voi lukea vaikka omiin harrastuksiin liittyviä juttuja. Nimimerkillä kokemusta on. Ei ole mikään kiire rynnätä aikuisten elämään. Enemmän tai vähemmän stressaavaa elämää joutuu viettämään kuitenkin sen 40-50 vuotta.
Omiin harrastuksiin liittyviä juttuja voi lukea vaikka kotonakin. Miksi lahjakas edes käy sitten koulua, jos häntä ei tueta oppimisessa, ainoastaan alisuorittajia tuetaan?
No mikä on alisuorittamista, olen huomannut että alisuorittajina pidetään ihmisiä jotka esim. tekee ruokaa, siivoaa, hoitaa sisaruksia, tekee siis sellaista näkymätöntä työtä mitä muut ei välttämättä tee. Jos annetaan samalla "alisuoriutujalle" sama täys ylläpito että voi keskittyä vain opiskeluun niin olisiko hän enää alisuoriutuja.
No, toivottavasti kaikilla koululaisilla on mahdollisuus keskittyä opiskeluun täydellä ylläpidolla? Aika surkeaa jos joutuvat tekemään ruokaa ja lakaisemaan katuja, lasun paikka, eli samalla viivalla ovat kaikki. Erot tulevat sitten älykkkyydestä ja oppimiskyvystä, tai tulisivat, ellei meillä olisi tätä tasapäistämisen kulttuuria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aimmin on ollut suppea, keski ja laaja-tasot. Ne toimivat mainiosti. Noiden lisäksi oli tarkkailuluokat.
Mitä on nyt tilalla? Inkluusio.
Silloin kun minä olin peruskoulussa, oli kolme tasoa (suppea, keski ja laaja) englannissa ja matematiikassa, ja kaksi taosa (suppea ja laaja) ruotsissa. Keskikurssin tai laajan valinneet saivat kelpoisuuden hakea lukioon. Suppeita valinneet saivat hakea ammattikouluun. Siinä mielessä tuo oli huono, että ne valinnat tehtiin jo 6. luokalla 12-13-vuotiaina, ja siinä samalla päätettiin aika tärkeä asia tulevaisuuden kannalta. Suppeille kursseille meni erityisesti työläisperheiden poikia, joten järjestelmä lukitsi yhteiskuntaluokkia. Suppeista ryhmistä muodostui usein aika levottomia, vaikka tarkkailuluokat olikin erikseen. Ehkä suppeissa ryhmissäkin olisi ollut hyvä pitää pienempiä ryhmiä. Vaikka tasokursseissa oli hyviä puolia, ei ne minusta siis nyt mitenkään mainiosti toimineet. Jos tasokurssit halutaan palauttaa, niin kannattaa kiinnittää huomiota noihin ongelmiin.
Ja taas tullaan siihen työväenluokan pojat -juttuun. Miksi niistä oltiin niin huolissaan, kun minä ja monet monet muut työväenluokan tytöt menestyimme loistavasti niillä laajoilla ja laajemmalla tasokursseilla? Miksi koko systeemi roikkui pelkästään pojista ja niiden tulevaisuudesta?? Koko hyvä uudistus hävitettiin siksi, että pojat eivät siinä menestyneet!
Merkillistä poikien paapomista sukupolvesta toiseen. 🙄🙄
"Kun kaikkien nepsyjen erikoistarpeetkin otetaan huomioon, miksei myös muita lahjakkaampien erityistarpeita oteta huomioon?"
Suurin osa ihmisistä tuntuu olevan jossain määrin "nepsyjä" tai "nepsy"-piirteisiä. Se on haluttu normi, joka edelleen otetaan huomioon. Siksi "lahjakkaita" ja heidän "eritystarpeitaan" on turha ottaa erikseen huomioon. Kuvittelisivat pian olevansa hyviä ihmisiä sellaisenaan. Se ei ole koulusysteemin tarkoitus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma että koulussa ei hyväksytä tasoeroja, kun aikuistenmaailmassa ne ovat arkipäivää, esim. palkkauksessa. On turha tuhlata resursseja niihin, jotka osaavat/omaksuvat opittavan asian kertakuulemalta. Kovapäisimmät voisivat istua opetettavana viitenä päivänä viikossa, kun taas lahjakkaimmat kävisivät koulua kolmena päivänä.
Oppivelvollisuus on käytännössä koulupakko. Hyväksytäänkö eritasoinen osaaminen myös ilman tätä "pakkoa"?
Minusta olisi hyvä idea, että kahtena päivänä viikossa heikommin oppivat saisivat lisäopetusta, kun taas oppimisessa paremmin pärjäävien ei tarvitsisi kuluttaa koulunpenkkiä itsestäänselvyyksien kuuntelemiseen. Se voisi myös kannustaa varsinkin lahjakkaita, mutta "vilkkaampia" keskittymään opiskeluun.
Eihän autokoulussakaan tarvitse käydä jos on jo oppinut ajamaan, mutta joku toinen ei saa ajokoetta läpi.
Tuo voi johonkin rajaan asti olle hyvä asia. Mutta ei näissä aina ole kyse siitä, että olisi vain hitaampi oppija, joka tarvitsisi enemmän ohjausta. Jos oma motivaatio puuttuu, niin lisäohjauksen antaminen on hukkaan heitettyä resurssia, joka tulee kalliiksi. Silloin on minusta parempi antaa reilusti vaan se nelonen ja laittaa tuplaamaan. Oppivelvollisuus on kuitenkin 18-vuotiaaksi saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunneilla voi lukea vaikka omiin harrastuksiin liittyviä juttuja. Nimimerkillä kokemusta on. Ei ole mikään kiire rynnätä aikuisten elämään. Enemmän tai vähemmän stressaavaa elämää joutuu viettämään kuitenkin sen 40-50 vuotta.
Omiin harrastuksiin liittyviä juttuja voi lukea vaikka kotonakin. Miksi lahjakas edes käy sitten koulua, jos häntä ei tueta oppimisessa, ainoastaan alisuorittajia tuetaan?
Se lahjakas ehtii omaksumaan tarvittavat asiat 18-vuotiaanakin aivan yhtä helposti.
Mutta hän ehtisi omaksua paljon enemmän ja kehittyä pidemmlle, ellei olisi kiviriippana kaikkia alimpia yhteisiä nimittäjiä. Kai jopa sinä sen tajuat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko tuon lanseerata kuten lukiossa: laajempi ja suppeampi oppimäärä? Jos matikka ei kiinnosta, voi itse valita pienemmän (nykyisen) oppimäärän, ei tarvitse mennä tyhmien ryhmään.
Ongelmahan tuossa on, että suppealta kurssilta ei pääyt jatkamaan opintoja lukioon. Silloin ammattikoulu oli ainoa vaihtoehto, eikä siihen aikaan ammattikoulusta voinut jatkaa korkea-asteelle. Mutta toisaalta, jos kaikki ei kuitenkaan opi, niin mitä eroa tuossa sitten on? Ehkä pitäisi hyväksyä ettei kaikki opi, ja palauttaa 2-vuotinen ammattikoulu ilman yleissivistäviä aineita ja jatko-opintomahdollisuuksia. Voihan tuon jatko-opintomahdollisuuden hoitaa vaikka niinkin, että jos suorittaa myöhemmin aikuislukiossa ne yleissivistävät, niin siihen saa opintotuen. Ei se kyllä sama ole, ja monella jää tekemättä.
Minusta tuo on hyvä systeemi, että amiksen papereilla voi hakea ammattikorkeaan, se on reilua ja oikeudenmukaista. Eikä kannata palata vanhaan tasoryhmittelyyn noin suoraviivaisesti. Mutta kyllä sieltä ne ns varmat lukioon menijät olisi hyvä eritellä omaksi ryhmäkseen oppirauhan vuoksi. Itse olin ryhmässä, josta suurin osa meni lukioon tai otti molemmat lukion ja amiksen opinnot. Meidän luokassa ei ollut levottomuutta eikä väkivaltaa, suunsoittoa toki mitä teineillä yleensä mutta ei vakavaa levottomuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko tuon lanseerata kuten lukiossa: laajempi ja suppeampi oppimäärä? Jos matikka ei kiinnosta, voi itse valita pienemmän (nykyisen) oppimäärän, ei tarvitse mennä tyhmien ryhmään.
Ongelmahan tuossa on, että suppealta kurssilta ei pääyt jatkamaan opintoja lukioon. Silloin ammattikoulu oli ainoa vaihtoehto, eikä siihen aikaan ammattikoulusta voinut jatkaa korkea-asteelle. Mutta toisaalta, jos kaikki ei kuitenkaan opi, niin mitä eroa tuossa sitten on? Ehkä pitäisi hyväksyä ettei kaikki opi, ja palauttaa 2-vuotinen ammattikoulu ilman yleissivistäviä aineita ja jatko-opintomahdollisuuksia. Voihan tuon jatko-opintomahdollisuuden hoitaa vaikka niinkin, että jos suorittaa myöhemmin aikuislukiossa ne yleissivistävät, niin siihen saa opintotuen. Ei se kyllä sama ole, ja monella jää tekemättä.
Tasokursseja ei tulisikaan valita itse, vaan niiden pitäisi määräytyä oppilaan osaamisen perusteella. Tuskinpa lukio on muutenkaan realistinen tavoite, jos oppimisessa on runsaasti haasteita.
Silloin kun minä olin peruskoulussa, oli kolme tasoa (suppea, keski ja laaja) englannissa ja matematiikassa, ja kaksi taosa (suppea ja laaja) ruotsissa. Keskikurssin tai laajan valinneet saivat kelpoisuuden hakea lukioon. Suppeita valinneet saivat hakea ammattikouluun. Siinä mielessä tuo oli huono, että ne valinnat tehtiin jo 6. luokalla 12-13-vuotiaina, ja siinä samalla päätettiin aika tärkeä asia tulevaisuuden kannalta. Suppeille kursseille meni erityisesti työläisperheiden poikia, joten järjestelmä lukitsi yhteiskuntaluokkia. Suppeista ryhmistä muodostui usein aika levottomia, vaikka tarkkailuluokat olikin erikseen. Ehkä suppeissa ryhmissäkin olisi ollut hyvä pitää pienempiä ryhmiä. Vaikka tasokursseissa oli hyviä puolia, ei ne minusta siis nyt mitenkään mainiosti toimineet. Jos tasokurssit halutaan palauttaa, niin kannattaa kiinnittää huomiota noihin ongelmiin.