Fysiikan historian kuuluisin koe osoittaa, ettei objektiivista todellisuutta ole olemassa
Kaksoisrakokoe vihjaa, että todellisuus ei ehkä ole olemassa sillä tavalla kuin luulemme sen olevan silloin, kun kukaan ei katso.
Kun yksittäinen hiukkanen ammutaan kohti kahta rakoa, sen pitäisi kulkea joko vasemmasta tai oikeasta aukosta — aivan kuten luoti. Mutta sen sijaan se käyttäytyy kuin aalto, joka kulkee molemmista yhtä aikaa ja häiritsee itseään, ikään kuin hiukkanen olisi samaan aikaan monessa mahdollisuudessa.
Silti sillä hetkellä, kun yritämme nähdä kummasta raosta se kulki, tämä outo “mahdollisuuksien haamu” romahtaa. Hiukkanen valitsee yhden todellisuuden.
Koe tuntuu kuiskaavan jotain hyvin epämukavaa:
että universumi ei ehkä päätä mitä jokin on ennen kuin sitä kysytään.
Ei vain niin, että emme tiedä hiukkasen paikkaa — vaan ehkä paikkaa ei kirjaimellisesti ollut olemassa määrätyllä tavalla ennen havaintoa.
Ja kaikkein oudoimmassa tulkinnassa: tulevaisuuden mittaus näyttää muuttavan sitä, miten menneisyys “tapahtui”.
Ikään kuin todellisuus kirjoittaisi itseään jälkikäteen.
Siksi kaksoisrakokoe on niin kuuluisa: se ei vain kyseenalaista fysiikkaa — se kyseenalaistaa sen, onko maailma olemassa riippumattomana havainnosta, vai onko universumi pohjimmiltaan enemmän tapahtuma kuin esine.
Kommentit (72)
Makromaailmassa tämä seuraus ennen syytä on havaittavissa itä-uudenmaan käräjäteatterin lapsiasioissa. Siellä tuomiot annetaan jo ennen istuntoa. Menkääpä miehenä kokeilemaan.
Minusta tämä tosiasia,että tutkimukset tuottavat sen tuloksen mitä tutkijat itse olettavat/ uskovat ,liittyy tähän samaan.
Tästä johtuu se,että kaikista löytyy vastakkaiset tutkimustulokset.
Kahvi on myrkkyä/ kahvi onkin terveellistä
Kananmuna vaarallinen/kananmuna superruokaa
Voi on huonoksi terveydelle/ voi onkin hyvää rasvaa
Punainen liha vaarallista/ punainen liha terveellistä.
Vierailija kirjoitti:
Delayed-choice quantum eraser on yksi niistä kokeista, jotka saavat jopa fyysikot kuulostamaan siltä kuin he selittäisivät unta.
Kokeen ydin alkaa tavallisesta kaksoisrakokokeesta: hiukkanen käyttäytyy kuin aalto ja kulkee molemmista raoista yhtä aikaa — kunnes yritämme selvittää, kummasta raosta se meni. Silloin interferenssikuvio katoaa, ja hiukkanen käyttäytyy kuin tavallinen piste.
Mutta delayed-choice quantum eraser lisää tähän jotain paljon oudompaa.
Hiukkanen “paritetaan” toisen hiukkasen kanssa kvanttilomittumisen avulla. Toinen hiukkanen menee kohti näyttöä heti. Toinen taas kulkee pidempää reittiä mittalaitteisiin, joissa tutkijat voivat myöhemmin päättää:
säilytetäänkö tieto siitä, kummasta raosta hiukkanen meni,
vai “pyyhitäänkö” tuo tieto pois.
Ja nyt tulee se osa, joka kuulostaa mahdottomalta:
Näyttää siltä, että myöhempi päätös vaikuttaa siihen, näkyykö ensimmäisen hiukkasen aiemmassa datassa interferenssikuvio vai ei.
Ikään kuin tulevaisuus päättäisi, käyttäytyikö hiukkanen menneisyydessä aaltona vai hiukkasena.
Se kuulostaa siltä kuin syy-seuraus menisi rikki.
Mutta teknisesti kokeessa ei oikeasti lähetetä informaatiota ajassa taaksepäin. Kun katsotaan koko raakadataa yksinään, mitään yliluonnollista ei näy. Outo interferenssi ilmestyy vasta, kun data lajitellaan myöhemmin sen mukaan, millainen mittaus toiselle hiukkaselle tehtiin.
Silti kokeen filosofinen vaikutus on valtava.
Se vihjaa, että:
“menneisyys” ei ehkä ole täysin määrätty ennen kuin informaatio muuttuu fyysisesti saatavaksi,
tai että kvanttitasolla tapahtumat eivät ole sidottuja klassiseen aikajärjestykseen samalla tavalla kuin arkimaailmassa,
tai että itse kysymys “mitä oikeasti tapahtui” voi olla väärin asetettu.
Mystisimmillään koe tuntuu sanovan:
todellisuus ei ehkä ole valmis näyttämö, jossa asiat vain tapahtuvat — vaan verkko mahdollisuuksia, jotka muuttuvat konkreettisiksi vasta silloin, kun maailmankaikkeus pakotetaan tekemään erottelu.
Koe näyttää ensi silmäyksellä siltä kuin tulevaisuuden mittaus muuttaisi menneisyyttä, mutta fysiikan mukaan näin ei oikeasti tapahdu. Kokeessa ei lähetetä informaatiota ajassa taaksepäin eikä historia kirjoitu uusiksi. Outo vaikutelma syntyy siitä, että yksittäisen hiukkasen data ei yksin sisällä selvää kuvaa siitä, käyttäytyikö hiukkanen aaltona vai hiukkasena. Vasta kun lomittuneiden hiukkasten tuloksia verrataan jälkikäteen, datasta voidaan erottaa kuvioita, jotka näyttävät interferenssin tai sen puuttumisen.
Koe vihjaa ennen kaikkea siihen, ettei kvanttimaailmaa voi kuvata klassisella ajatuksella, jossa hiukkasella olisi koko ajan yksi tarkka historia riippumatta mittauksista. Sen sijaan kvanttitila sisältää useita mahdollisuuksia, jotka muuttuvat konkreettisiksi vuorovaikutusten ja mittausten yhteydessä. Siksi kokeen syvin merkitys ei ehkä ole, että tulevaisuus muuttaisi menneisyyttä, vaan että käsityksemme ajasta, tapahtumista ja objektiivisesta todellisuudesta ei perustasolla toimi samalla tavalla kuin arkimaailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä tosiasia,että tutkimukset tuottavat sen tuloksen mitä tutkijat itse olettavat/ uskovat ,liittyy tähän samaan.
Tästä johtuu se,että kaikista löytyy vastakkaiset tutkimustulokset.
Kahvi on myrkkyä/ kahvi onkin terveellistä
Kananmuna vaarallinen/kananmuna superruokaa
Voi on huonoksi terveydelle/ voi onkin hyvää rasvaa
Punainen liha vaarallista/ punainen liha terveellistä.
Tuossahan on vain kyse näkökulmista.
Tutkimukset tuottaa sen tuloksen mikä on matemaattisesti jo ennustettu. Jos tulos ei ole ennusteen mukainen, niin silloin jokin on pielessä.
On siinä järkeä. Ei ole syytä mallintaa tarkasti sellaista mitä kukaan ei koe. Riittää että isossa mittakaavassa kaikki toimii niinkuin se todennäköisesti olisi toiminut.
V i t t u lopettakaa tuo kvanttihuuhaa. Fakta on se että aalto-hiukkasdualismi ei edellytä tietoista tarkastelijaa. Mitään kummempaa tuossa ei tapahdu.
Vierailija kirjoitti:
Todella mystistähän tuo on.
Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
On siinä järkeä. Ei ole syytä mallintaa tarkasti sellaista mitä kukaan ei koe. Riittää että isossa mittakaavassa kaikki toimii niinkuin se todennäköisesti olisi toiminut.
Mitä enemmän ymmärrät Totuudesta, niin sitä lähempänä sitä olet. Siksi tarkat mallinnukset voi olla paikallaan.
Vierailija kirjoitti:
V i t t u lopettakaa tuo kvanttihuuhaa. Fakta on se että aalto-hiukkasdualismi ei edellytä tietoista tarkastelijaa. Mitään kummempaa tuossa ei tapahdu.
Ei ole huuhaata ymmärtää maailman olevan dualistinen. Monelta se seikka unohtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
V i t t u lopettakaa tuo kvanttihuuhaa. Fakta on se että aalto-hiukkasdualismi ei edellytä tietoista tarkastelijaa. Mitään kummempaa tuossa ei tapahdu.
Ei ole huuhaata ymmärtää maailman olevan dualistinen. Monelta se seikka unohtuu.
Et sinä tiedä minkälainen maailma on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
V i t t u lopettakaa tuo kvanttihuuhaa. Fakta on se että aalto-hiukkasdualismi ei edellytä tietoista tarkastelijaa. Mitään kummempaa tuossa ei tapahdu.
Ei ole huuhaata ymmärtää maailman olevan dualistinen. Monelta se seikka unohtuu.
Riippuu mitä dualismilla tarkoittaa. Kvanttifysiikka kyllä haastaa klassisen materialismin yksinkertaisimman version, mutta se ei automaattisesti tarkoita filosofista dualismia. Moni ilmiö näyttää enemmän siltä, että todellisuus ei vain käyttäydy arkijärjen kategorioilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
V i t t u lopettakaa tuo kvanttihuuhaa. Fakta on se että aalto-hiukkasdualismi ei edellytä tietoista tarkastelijaa. Mitään kummempaa tuossa ei tapahdu.
Ei ole huuhaata ymmärtää maailman olevan dualistinen. Monelta se seikka unohtuu.
Et sinä tiedä minkälainen maailma on.
Mistä sinä tiedät sen?
Luonto on täynnä minimiperiaatteita, mm. systeemin hakeutuminen energiaminimiin, valonsäteen kulku minimiajan ottavaa reittiä tai kappaleen liikeradan valikoituminen minimivaikutuksen mukaan. Nyt sitten esitetään jotain monimaailmatulkintaa, jonka seurauksena jo yksi lauantai-illan lottoarvonta tuottaisi miljoonien rinnakkaisten maailmankaikkeuksen verran uutta ryönää. Minimalismista tietoakaan.
Apina-aivot pystyy just ja just hanskaamaan käsitteet hiukkanen ja aalto ja kun mikromaailmaa tungetaan väkisin näihin laatikoihin, törmäillään paradokseihin. Pitäs olla mikromaailman natiivit käsitteet, eikä jotain ikiaikaista kansanperinnettä savannilta.
Vierailija kirjoitti:
Luonto on täynnä minimiperiaatteita, mm. systeemin hakeutuminen energiaminimiin, valonsäteen kulku minimiajan ottavaa reittiä tai kappaleen liikeradan valikoituminen minimivaikutuksen mukaan. Nyt sitten esitetään jotain monimaailmatulkintaa, jonka seurauksena jo yksi lauantai-illan lottoarvonta tuottaisi miljoonien rinnakkaisten maailmankaikkeuksen verran uutta ryönää. Minimalismista tietoakaan.
Apina-aivot pystyy just ja just hanskaamaan käsitteet hiukkanen ja aalto ja kun mikromaailmaa tungetaan väkisin näihin laatikoihin, törmäillään paradokseihin. Pitäs olla mikromaailman natiivit käsitteet, eikä jotain ikiaikaista kansanperinnettä savannilta.
Meidän arkijärjen käsitteet on rakennettu makromaailmaan. Hiukkanen ja aalto voi olla vain vajaita analogioita jollekin syvemmälle rakenteelle, jota ei oikein voi kuvata savannilla kehittyneellä intuitiolla.
Vierailija kirjoitti:
Luonto on täynnä minimiperiaatteita, mm. systeemin hakeutuminen energiaminimiin, valonsäteen kulku minimiajan ottavaa reittiä tai kappaleen liikeradan valikoituminen minimivaikutuksen mukaan. Nyt sitten esitetään jotain monimaailmatulkintaa, jonka seurauksena jo yksi lauantai-illan lottoarvonta tuottaisi miljoonien rinnakkaisten maailmankaikkeuksen verran uutta ryönää. Minimalismista tietoakaan.
Apina-aivot pystyy just ja just hanskaamaan käsitteet hiukkanen ja aalto ja kun mikromaailmaa tungetaan väkisin näihin laatikoihin, törmäillään paradokseihin. Pitäs olla mikromaailman natiivit käsitteet, eikä jotain ikiaikaista kansanperinnettä savannilta.
Tuon takia mikään ei ole reaaliaikaista vaan kaikessa on viive, koska reaaliaikaisen maailman pyörittäminen vaatisi äärettömän määrän energiaa.
Maailma on simulaatio, eikä joka s**tanan hiukkasen paikkaa ole mitään järkeä laskea ennen kuin sitä tietoa tarvitaan, eli joku simulaatiossa kerkeää ruveta sitä mittaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonto on täynnä minimiperiaatteita, mm. systeemin hakeutuminen energiaminimiin, valonsäteen kulku minimiajan ottavaa reittiä tai kappaleen liikeradan valikoituminen minimivaikutuksen mukaan. Nyt sitten esitetään jotain monimaailmatulkintaa, jonka seurauksena jo yksi lauantai-illan lottoarvonta tuottaisi miljoonien rinnakkaisten maailmankaikkeuksen verran uutta ryönää. Minimalismista tietoakaan.
Apina-aivot pystyy just ja just hanskaamaan käsitteet hiukkanen ja aalto ja kun mikromaailmaa tungetaan väkisin näihin laatikoihin, törmäillään paradokseihin. Pitäs olla mikromaailman natiivit käsitteet, eikä jotain ikiaikaista kansanperinnettä savannilta.
Tuon takia mikään ei ole reaaliaikaista vaan kaikessa on viive, koska reaaliaikaisen maailman pyörittäminen vaatisi äärettömän määrän energiaa.
Viiveer eivät yleensä johdu siitä, että universumi “ei ehtisi renderöidä” todellisuutta reaaliajassa. Vaan siitä, että informaation, energian ja vaikutusten etenemisnopeus on rajallinen.
Vierailija kirjoitti:
Hienosti ei ole ymmärretty kaksoisrakokokeesta mitään tuossa edellä.
Jäi siitä käteen se että aalto väistää estettä. Fyysistä estettä. Aaltokin on siis fyysinen. Ja terkkuja sinne rinnakkaismeikäläisille. Toivottavasti menee paremmin siellä.
Koko maailma on yhtä kvanttipuuroa, josta lähinnä voi jälkikäteen todeta että noin se tais tällä kertaa mennä.
Mieli on työkalu, jolla ääretön tietoisuus ottaa muodon. Kaikki on pohjimmiltaan samaa ja kvanttikietoutuminen todistaa sen.