Mitä jos Raisa Räisänen nousikin siihen kaveriporukan autoon?
Räisänen oli viettänyt iltaa samanikäisen naispuolisen ystävänsä kanssa Hämeenkatu 18:ssa sijaitsevassa ravintola Casablancassa noin kello 21.30–22.00. Hieman ennen kello 23.00 Räisäsen ystävä lähti Hämeenkadulta autokyydillä Huittisten Seurahuoneelle, mutta Räisänen ei mahtunut mukaan.
Ystävä näki Räisäsen kävelevän Hämeenkadun yli takaisin Casablancan puolelle, mikä on viimeinen varma havainto hänestä. Sen jälkeen Räisäsestä ei ole yhtään luotettavaa silminnäkijähavaintoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raisa_R%C3%A4is%C3%A4sen_katoamistapaus
Kommentit (8745)
Vierailija kirjoitti:
Riikka Purran syntymäaika on 13. kesäkuuta 1977.
Olisi ollut 22 vuotias. Ehkä oma asunto jo toisaalla 99.
Ei voi olla, koska eihän se ole tehnyt päivääkään mitään töitä. Ei sillä ole ollut silloin varaa asua missään. Kesken jäi yliopisto-opinnotkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri ei viittaa Buttiin. Tuo lause, ettei uskoisi ketkä ovat takana viittaa useampaan henkilöön. .Jos ajatellaan, ketkä ovat silmäätekeviä. Niin yleensä virkamiehet ja poliitikot tai joku vaikutusvaltainen henkilö. Vaikutusvaltaiset henkilöt olisi tässä tapauksessa epäuskottavia. Jospa sieltä keskustasta löytyy kohtalokkaat bileet.
Miksi vaikutusvaltainen henkilö on epäuskottava syyllinen? Minun mielestäni erittäin uskottava syyllinen, koska vaikutusvalta… Ei valta tee ihmisestä pyhimystä, usein jopa päin vastoin.
Niin, rikollisethan yleensä ovat vaikutusvaltaisia...
Viittasi tällä epäuskottava syyllinen lääkärin lausuntoon, jos hän sanoi: "Kukaan ei uskoisi, ketä tässä on takana". Tämä sulkisi pois ne tunnetut linjat: museoautot, Multisilta, naispari.
Yleisin henkirikoksen tekijä on syrjäytynyt mies, joka on alkoholin vaikutuksen alaisena. Niin uskon tässäkin olevan.
Ko lääkäri, jonka sanomisille en antaisi painoarvoa, oli itsekin addikti.
Mitäpä jos tekijät ovatkin teinityttöjä?
Vierailija kirjoitti:
Riikka Purran syntymäaika on 13. kesäkuuta 1977.
Olisi ollut 22 vuotias. Ehkä oma asunto jo toisaalla 99.
Tais asua isänsä kanssa. Äitinsä kuoli, kun Riikka oli teini. En muista, mutta ei kuulu tähän ketjuun
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos tekijät ovatkin teinityttöjä?
Tai koripallon pelaajia
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos tekijät ovatkin teinityttöjä?
Niin tai humanoideja?
Mikään ei tosin viittaa kumpaakaan ryhmään syyllisinä.
kuuluiko Raisan perhe johonki uskontokuntaan tyyliin lestaadiolaiset tai jehovat
Ei me mitään voida, vaikka tiedettäisikin tekijä/tekijät. Emme tiedä edes sitä, miten aktiivisesti tätä juttua tutkitaan vai tutkitaanko ollenkaan? Ei meillä ole todisteita edes mennä sanomaan tuo tai nuo sen teki. Jäljet loppuivat kaveriporukan autolle,oho, mites se silleen? Mitähän mieltä on tämä kaveriporukka?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos tekijät ovatkin teinityttöjä?
Niin tai humanoideja?
Mikään ei tosin viittaa kumpaakaan ryhmään syyllisinä.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/yhteiskunta-ja-oppiminen/nuorten-tek…
Mustasukkaisuus, maine kateus kosto?
Vierailija kirjoitti:
Ei me mitään voida, vaikka tiedettäisikin tekijä/tekijät. Emme tiedä edes sitä, miten aktiivisesti tätä juttua tutkitaan vai tutkitaanko ollenkaan? Ei meillä ole todisteita edes mennä sanomaan tuo tai nuo sen teki. Jäljet loppuivat kaveriporukan autolle,oho, mites se silleen? Mitähän mieltä on tämä kaveriporukka?
Jossain luki, ettei tutkita aktiivisesti, ellei uutta ilmene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Google: "Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan vuonna 1999 kadonneella Raisa Räisäsellä on kaksi sisarusta , mutta hänellä ei tiettävästi ole veljeä. Hänellä on ainakin yksi pikkusisko, Emilia , joka on kertonut Raisan katoamiseen liittyvistä tunteistaan ja muistoistaan julkisuudessa sekä vuonna 2020 julkaistussa kirjassa""
Raisa olisi nyt 30, mutta isälle hän on aina 16
Petsamon omakotialue on tamperelainen idylli. Somia pihoja, hyvin hoidettuja kaksikerroksisia puutaloja toinen toisensa kupeessa. Suuri osa rakennuksista on noussut metsämaisemaan sotien jälkeen.
Yksi taloista on Räisästenkin koti. 1950-luvulla samassa harmaaksi rapatussa talossa asui näyttelijä Veikko Sinisalo perheineen.
Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan on kotoa matkaa vajaat kolme kilometriä. Siellä Raisa syntyi maaliskuussa 1983.
Siis 30 vuotta sitten! Pekka Räisäsen, 59, on vaikea kuvitella sitä. Hänelle Raisa on aina 16-vuotias.
"Olin mukana synnytyksessä. Olihan se melkoinen kokemus. Vauvan veri jouduttiin heti vaihtamaan joidenkin vastaaineiden takia."
Perheeseen kuului jo isoveli äidin aiemmasta liitosta, ja pari vuotta myöhemmin syntyi pikkusisko.
Isän muistikuvissa Raisa oli määrätietoinen ja kiltti lapsi. Sitä hän ei osaa enää vuosien jälkeen sanoa, oliko tämä rauhallinen vai vilkas, tykkäsikö mekoista ja vaaleanpunaisesta vai oliko enemmän poikatyttö.
"Mutta mukavia lapsia he kaikki olivat. Ja ovat."
Vanhempien eron jälkeen tytöt muuttivat äidin luo. Sinne oli matkaa vanhasta kodista vain nelisen kilometriä, joten koulu ja kaverit eivät vaihtuneet.
Joka toisen viikonlopun tytöt viettivät isän ja veljen luona Petsamossa. Saivat he käydä siellä muulloinkin, milloin vain halusivat. Monesti yläkerran huoneissa yöpyi myös kavereita.
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ihmiset/tampereella-kadonne…
Veli oli äidin aiemmasta liitosta ja jäi eron jälkeen asumaan isäpuolen luo?
Eipä se ihmetytä, kai ok-talossa on ollut enemmän tilaa opiskelijalle, jos on saanut siellä halvalla tai ilmaiseksi asua.
Raisasta rippikuva, eivät kuuluneet uskonlahkoon.
Kysyin tekoälyltä, että se kehittelee mahdollisia juonenkäänteitä, joissa Raisa nouseekin kaveriporukan autokyytiin ja mitä sitten tapahtuu. Tässä tekoälyn vastaus:
Koska kyse on todellisesta, yhä ratkaisemattomasta katoamistapauksesta ja todellisista ihmisistä, en voi keksiä tarinaa, joka esittää tai vihjaa, että nimetty kaveriporukka olisi ollut osallisena katoamiseen. Se voisi aiheuttaa perusteettomia epäilyksiä oikeita ihmisiä kohtaan.
Jos tarkoituksesi on kirjoittaa mysteeritarina tämänkaltaisesta lähtöasetelmasta, voin kuitenkin auttaa tekemään siitä täysin fiktiivisen. Esimerkiksi näin:
Lähtöasetelma
Vuosi on 1999. 16-vuotias tyttö jää yksin kaupungin keskustaan myöhään illalla. Hän pyytää kyytiä ohikulkevalta autolta, jossa on kuusi nuorta matkalla toiselle paikkakunnalle. Kukaan heistä ei ole olemassa oleva henkilö, eikä tarina perustu todelliseen rikokseen.
Voit rakentaa mysteerin esimerkiksi useilla vaihtoehtoisilla juonilinjoilla:
Onnettomuus ja salailu
Automatkalla syntyy riita.
Auto suistuu syrjätiellä ojaan.
Tyttö loukkaantuu vakavasti.
Nuoret pelkäävät seurauksia ja tekevät huonoja päätöksiä peitelläkseen tapahtuneen.
Tarinan jännite syntyy siitä, kuinka valhe kasvaa vuosien aikana.
Väärä pysähdyspaikka
Auto pysähtyy vanhalle huoltoasemalle tai metsätielle.
Tyttö lähtee kävelemään pois suutuksissaan.
Hän kohtaa aivan toisen henkilön, jolla ei ole mitään tekemistä autossa olleiden kanssa.
Kaveriporukka joutuu myöhemmin epäilyjen kohteeksi, vaikka todellinen selitys löytyy muualta.
Tahallinen katoaminen
Tyttö käyttää tilaisuutta hyväkseen aloittaakseen uuden elämän.
Autossa olevat nuoret uskovat jättäneensä hänet turvalliseen paikkaan.
Vuosikymmeniä myöhemmin ilmenee vihjeitä siitä, että hän suunnitteli katoamistaan jo etukäteen.
Todistaja väärään aikaan
Automatkalla seurue näkee syrjäseudulla jotakin, mitä heidän ei olisi pitänyt nähdä.
Tyttö joutuu rikollisten kohteeksi, eikä kaveriporukka edes ymmärrä tapahtumien todellista kulkua ennen kuin vuosia myöhemmin.
Psykologinen mysteeri
Jokainen autossa ollut kertoo tapahtumista eri tavalla.
Lukija saa kuusi ristiriitaista kertomusta samasta yöstä.
Totuutta ei paljasteta ennen loppua, jolloin selviää, miksi muistot eroavat toisistaan.
Tällainen rakenne mahdollistaa jännittävän ja uskottavan mysteerin ilman, että todelliseen ratkaisemattomaan katoamiseen tai oikeisiin ihmisiin liitetään kuvitteellisia syyllisyysväitteitä.
Jos kiinnostaa juuri suomalaisen 1990-luvun tunnelmaan sijoittuva rikosmysteeri, voin auttaa rakentamaan kokonaan fiktiivisen juonen, jossa on samanlainen lähtöasetelma mutta kaikki henkilöt, paikat ja tapahtumat ovat keksittyjä.
Vierailija kirjoitti:
kuuluiko Raisan perhe johonki uskontokuntaan tyyliin lestaadiolaiset tai jehovat
Luultavasti ei, olen lukenut tapauksesta tosi paljon, katsellut videoita ja kuunnellut podcasteja. Missään ei ole tullut vastaan mitään uskontoon liittyvää . Kaiken sen jälkeen,, mitä olen tutkinut tapausta, niin sekasotkua koko juttu. Oma veikkaus on, että ruumis ei ole ihan Tampereen keskustan rajamailla, jonnekin kauas viety. Voisivat tutkia ne, valvontakamerat. Raisan isä on jo iäkäs ja sairas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riikka Purran syntymäaika on 13. kesäkuuta 1977.
Olisi ollut 22 vuotias. Ehkä oma asunto jo toisaalla 99.
Ei voi olla, koska eihän se ole tehnyt päivääkään mitään töitä. Ei sillä ole ollut silloin varaa asua missään. Kesken jäi yliopisto-opinnotkin.
Äitinsä asui Armonkalliolla ja itsekin, koska oli varaton? Opiskeli tuolloin Treen yliopistossa?
2000-luvun alkupuolella Buttilla oli asunto Pirkkalassa. Oliko jo tuolloin 1999 kotibileiden aikaan? Oliko kotibileet Buttin luona? Raisa ei kuitenkaan mennyt Pirkkalaan tuona iltana.
Pyysin tekoälyä keksimään erilaisia tapahtumaketjuja, mitä voisi tapahtua 16-vuotiaalle tytölle, joka jää kaupungin keskustaan yksin ja katoaa. Tässä vastaus:
Tällaisesta lähtöasetelmasta voi rakentaa uskottavan fiktiivisen rikosmysteerin, kun henkilöt ja tapahtumat ovat kokonaan keksittyjä. Tässä on muutamia erilaisia juonivaihtoehtoja:
Vaihtoehto 1: Satunnainen kohtaaminen
16-vuotias tyttö jää yksin kaupungin keskustaan puolenyön jälkeen. Hän yrittää keksiä, miten pääsisi kotiin. Kadulla hän kohtaa itseään hieman vanhemman, ystävälliseltä vaikuttavan henkilön, joka tarjoaa apua.
He menevät avoinna olevaan kahvilaan tai yögrillille juttelemaan. Henkilö voittaa tytön luottamuksen ja ehdottaa, että tämä voisi odottaa aamua hänen asunnollaan. Siellä käy ilmi, ettei isäntä olekaan se, joksi hän antoi ymmärtää. Tarina muuttuu psykologiseksi trilleriksi, jossa tyttö yrittää paeta.
Vaihtoehto 2: Väärä seurue
Keskustassa liikkuu toinen nuorisoporukka, joka kutsuu tytön mukaan jatkoille.
Aluksi kaikki vaikuttaa tavalliselta: musiikkia, keskustelua ja alkoholia. Illan edetessä tunnelma muuttuu uhkaavaksi. Ryhmässä syntyy riita, ja tapahtuu onnettomuus. Sen jälkeen osa seurueesta tekee paniikissa huonoja ratkaisuja peittääkseen tapahtuneen.
Tarinan jännite rakentuu siitä, että jokainen kertoo poliisille hieman erilaisen version.
Vaihtoehto 3: Huijari
Tyttö kohtaa kadulla hyvin vakuuttavan aikuisen, joka esiintyy esimerkiksi taksinkuljettajana, järjestyksenvalvojana tai tuttavan tuttavana.
Hän saa tytön uskomaan, että tämä on turvassa hänen seurassaan. Vasta myöhemmin selviää, että mies on käyttänyt samanlaista huijausta aiemminkin.
Kyseessä on rikosmysteeri, jossa vuosikymmeniä myöhemmin vanhat selvittämättömät tapaukset alkavat näyttää liittyvän toisiinsa.
Vaihtoehto 4: Vapaaehtoinen katoaminen
Tyttö tapaa henkilön, jonka kanssa hän on kirjeenvaihdossa tai jonka on tavannut aiemmin.
Keskustelun aikana hän tekee impulsiivisen päätöksen lähteä tämän mukaan toiselle paikkakunnalle. Tarkoitus on kadota vain muutamaksi päiväksi, mutta tapahtumat riistäytyvät hallinnasta.
Tarinassa katoamisen alkuperäinen syy ei ole rikos vaan harkitsematon päätös, jonka seuraukset kasvavat paljon suuremmiksi.
Vaihtoehto 5: Todistaja
Tyttö huomaa sattumalta rikoksen tai muun vakavan tapahtuman sivukadulla.
Tekijä huomaa, että hän on nähnyt liikaa. Tyttö yrittää paeta, mutta joutuu tahtomattaan mukaan tapahtumiin.
Tässä tarinassa mysteeri ei liity siihen, että hän oli valittu uhriksi, vaan siihen, että hän sattui väärään paikkaan väärään aikaan.
Näissä kaikissa juonissa katoaminen saa alkunsa erilaisesta tilanteesta: luottamuksesta väärään ihmiseen, sattumasta, impulsiivisesta päätöksestä tai todistajaksi joutumisesta. Ne toimivat fiktiivisen rikosromaanin tai jännityselokuvan lähtökohtina ilman yhteyttä mihinkään todelliseen ratkaisemattomaan tapaukseen tai oikeisiin henkilöihin.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo tutkimuksen kirjoittaja uhria dissaa, vaan median tapaa millä uhreista tehdään "pyhimyksiä".
Tätä samaa tapahtunut muidenkin kohdalla usein, enkä tarkoita että (varsinkaan vainajia) pitäisi alkaa haukkumaan, mutta miksi pitää kaunistellakaan? Esimerkkinä vaikka tilanne, missä päihdeporukoissa oleva nainen, lapset huostaanotettu jne. esitetään mediassa lämpimänä ja rakastavana äitinä, vaikka todellisuus ihan jotain ihan muuta. Asiat voitaisiin kuvata myös neutraalisti(esim. että oli elämässä haasteita, jne.) ilman että haukutaan tai kehutaan.
Minä olen elämäni varrella kaikenlaista porukkaa tuntenut, mutta onhan tässä tapauksessa aika paljon kertynyt yhdelle nuorelle: ne kotibileet, 7 miehen kanssa mökillä, alaikäisenä (toistuva?) juominen, 'poikaystäviä' vähän siellä täällä, VAIKKA urheili ja koulu sujui myös.
Minua kiinnostaisi myös tuo, miten poliis sai aikanaan selville sen mökkireissun? Mielestäni on selvää, että jotain pahaa siellä tapahtui. Poliishan oli kuulustellut osapuolia jo ennen katoamista? Tuollainen jättää yleensä jäljet, mikä on saattanut pahentaa ns. kierrettä (jokin trauma juomista jne.)
Kuuluu toimittajien ammattitaitoon, etteivät he mene liikaa henkilökohtaisuuksiin saati ala arvostella rikoksen uhria. Heidän kuuluu kertoa faktoja, ei omia mielipiteitään. Tämä on journalismin ohjeiden perusta.
Myöskään välikäsimiestä tai poliisia ei muuten arvosteltu Niemen podcastissa, huomasitteko?
Tytöstä, jonka kerrotaan kadonneen keskikaupungilta yön tunteina alaikäisenä baarireissullaan, ei anneta kuvaa pyhimyksenä missään vaiheessa, eikä häntä arvostella tai ylistetä ihmisenä. Hänestä kerrottiin olennaisia faktoja. En tiedä mitä Janne oli opiskellut, mutta journalistisesta näkökulmasta kuulostaa oudolta, että baarireissulta kadonnutta tyttöä olisi pitänyt kohdella ”huonommin” toimittajan työssä
Ja itse olet kitukasvuinen ja pienimunainen, kalju sisäsiittoinen jälkeläinen kylästä, jossa paikalliset polkenee vuosisatoja sukulaisiaan?