Huvittaa nämä "En mene hoitolaitokseen" uhoajat
Luuletteko, että niihin kukaan on omasta halustaan mennyt? Jos menee muisti tai toimintakyky niin siinä on aika vähän tehtävissä, kun sinut viedään terveyskeskuksen kautta hoitolaitokseen. Joko et pääse liikkumaan omin avuin tai sitten olet niin pihalla muistisairautesi kanssa ettet edes ymmärrä mitä tapahtuu.
Toivon toki että niin ei käy ja mahdollisimman moni saa elää kotona täysissä järjissään loppuun asti. Mutta mistä sitä kukaan tietää, käykö niin. Päättämällä se tuskin onnistuu.
Kommentit (69)
Uskon että moni etsii kodinomaista vaihtoehtoa laitokselle ja asuntoa. Ei koppia ja yhteistilaa muiden kanssa asumiseen. Siihen yksityisyyteen olisi ollut rahaa Suomella, se annetaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Minua ei huvita vaan ymmärrän vanhusten PELKÄÄVÄN. Miksi kenenkään pelko ketään huvittaisi, Ap? Tunnut ilkeältä ihmiseltä.
Tämä. Ap on omituinen.
Jotenkin surullista tää vanheneminen, moni tuttava puhuu jo siihen malliin, että joutais jo pois. Elämä on jo niin nähty, toistoa. Hoivakotien pelko on aivan ymmärrettävää ja hyvin yleistä. Moni ei mielellään mene enää edes terveyskeskukseen.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin surullista tää vanheneminen, moni tuttava puhuu jo siihen malliin, että joutais jo pois. Elämä on jo niin nähty, toistoa. Hoivakotien pelko on aivan ymmärrettävää ja hyvin yleistä. Moni ei mielellään mene enää edes terveyskeskukseen.
Etenkin tämän hallituksen aikana.
Vierailija kirjoitti:
Kun ei ole suvussa muistisairauksia, kun ei suvussa kukaan ole missään laitoksessa ollut, niin miksi menisi muisti tai toimintakyky ?
Muistisairaudet eivät ole suoraan periytyviä vaan pääasiallinen syy niihin on pidempi elinikä, ympäristön vaikutus ja elintavat. Mummolla oli Parkinson ja nyt äidilläni on Alzheimer eikä kenelläkään suvussa ole näitä aiemmin ollut.
Vierailija kirjoitti:
Kun ei ole suvussa muistisairauksia, kun ei suvussa kukaan ole missään laitoksessa ollut, niin miksi menisi muisti tai toimintakyky ?
Olet oikeassa. Ei se mene kuin harvoilta. Nyt on tapa, että sillä taudilta peloitellaan, luodaan uhkakuvia. Kotona voi asu loppuun asti.
Ja luuleeko ihmiset, että hoito paranee kun hoitajat lisääntyy? Ei se kuulkaa niin mene. Joku optimi siinä ilman muuta on. Vanhusten elämää nyt pitää joidenkin vaikeuttaa. Ihan kohtalaisen mukavaa se kuitenkin on. Hauskinta olisi kun suomalaiset saisivat loppuun asti mahdollisuuden puhua omaa kieltään.
Omilla elämänvalinnoilla pystyy vaikuttamaan todennäköiseen kuolinsyyhyn.
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä missä ne pari viimeistä vuotta makaa kanttuvei? Tärkeintä on mitä tekee ennen sitä.
Niin! Sinullahan ei ole vielä kokemusta siitä, mitä on olla kanttuvei...
Vierailija kirjoitti:
Omilla elämänvalinnoilla pystyy vaikuttamaan todennäköiseen kuolinsyyhyn.
Tottakai jotkut itse tahtovat hoitokoteihin. Niistä annetaan virheellistä tietoa. Ei tuo Turun juttujaan paljon totuudesta kerro. Miten yksi sairaanhoitaja muutamassa päivässä kertoo syvän totuuden, jota kansa pohtii ja ihmettelee?
Pitää asua aika lailla pitempään ennen kuin voi antaa lausuntoja. On tärkeää millainen johto laitoksessa on. Siellä pitää olla hoitajilla hyvä olo ja myös asukkailla. Työ on raskasta, mutta mielenkiintoista kun työtoverit ovat ammattitaitoisia ja talossa vallitsee kaiken puolin reilu peli.
Palkka saisi olla vähän parempi, mutta tällä hetkellä niin moni tahtoisi paremmin palkan. Se ei ole tärkein asia kuitenkaan.
Vanhukset ovat kaikki erilaisia, se on ymmärrettävä. Joku viihtyy yksinäisyydessä, toinen haluaa jopa huonetoverin. Kaikki odottavat läheistensä vierailuja. Se on melkein kaikilla yhteistä kuin melkein sekin, että vieraita ei näy.
On asioita, joita voidaan korjata, kyse ei likikään aina ole rahasta.
En ole huolissani vanhusten hoidosta enkä siitäkään, että joku kauhea kaaos olisi odottamassa.
Tuntemani uhoajat ovat lähteneet oma-aloitteisesti hyvissä ajoin tai lähteneet kotonaan. Yksi lähti hoitokotiin siirtoa edeltävänä iltana ja toinen samana aamuna. Ihmismieli on mielenkiintoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei ole suvussa muistisairauksia, kun ei suvussa kukaan ole missään laitoksessa ollut, niin miksi menisi muisti tai toimintakyky ?
Muistisairaudet eivät ole suoraan periytyviä vaan pääasiallinen syy niihin on pidempi elinikä, ympäristön vaikutus ja elintavat. Mummolla oli Parkinson ja nyt äidilläni on Alzheimer eikä kenelläkään suvussa ole näitä aiemmin ollut.
Tähän täytyy kuitenkin vielä lisätä se, että molemmat ovat eläneet terveellisesti. Olleet fyysisesti aktiivisia, syöneet terveellisesti eivätkä olleet polttaneet tupakkaa tai juoneet alkoholia ja silti ovat näihin sairastuneet. Että kyllä sitä voi sairastua vaikka olisi terveellisesti elänytkin, joten suurimpana syynä silloin oletettavasti on se korkeampi elinikä.
Vierailija kirjoitti:
Omilla elämänvalinnoilla pystyy vaikuttamaan todennäköiseen kuolinsyyhyn.
Voihan sitä kaikkensa yrittää, ja kannattaakin, mutta fakta on että vaikka mitä tekisit saatat saada huomenna
esimerkiksi aivoinfarktin ja olla sen jälkeen puolivihanneksena jossain laitoksessa loppuelämäsi.
Kyllä siitä muistisairauden toteamisesta siihen, että ei tajua mistään mitään on pitkä matka. Näin yhden joka meni vanhainkotiin ja en aijo tehdä samaa perästä. Teen jonkun oman ratkaisun sitten. Mutta en tee sitä vielä, koska olen 40v. ja minulla on elämässäni ihmisiä, jotka tarviivat minua. Jos vanhemmat, miesystävä ja lähimmät ystävät on kuolleet, sitten sama. Tai jos olen heille vain taakka.
Plan A: Pidän huolta terveydestäni niin että toimintakyky säilyy eikä muisti mene.
Plan B: Nirri pois,
Isäni kuoli alzheimerin tautiin. Vielä kun oli järjissään, kertoi meille lapsilleen, ettei haluaisi viimeisiä hetkiään viettää laitoksessa, vaan kotonaan.
Järjestimme tämän onnistumaan yhdessä ja sairaalasta saatujen ohjeiden kera hoidimme isämme kotonansa loppuun asti. Yksi sisaruksistani on sairaanhoitaja, joka pystyi olemaan paikalla 24/7 viimeiset viikot. Vaikka asia oli kova paikka kaikille, niin jäi hyvä mieli siitä, että pystyimme toteuttamaan isämme toiveen.
En tiedä, onko huvittuminen oikea termi, mutta onhan se outoa, ettei vanhuksista pidetä hyvää huolta, vaikka melkein kaikilla sekin elämänvaihe on edessä. Yksi selitys varmaan on juuri se, että liian moni kuvittelee, ettei koko asia muka koske itseä ollenkaan.
Muistisairauksia voi estää esim. syömällä lihapainotteista ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Isäni kuoli alzheimerin tautiin. Vielä kun oli järjissään, kertoi meille lapsilleen, ettei haluaisi viimeisiä hetkiään viettää laitoksessa, vaan kotonaan.
Järjestimme tämän onnistumaan yhdessä ja sairaalasta saatujen ohjeiden kera hoidimme isämme kotonansa loppuun asti. Yksi sisaruksistani on sairaanhoitaja, joka pystyi olemaan paikalla 24/7 viimeiset viikot. Vaikka asia oli kova paikka kaikille, niin jäi hyvä mieli siitä, että pystyimme toteuttamaan isämme toiveen.
Toivottavasti maksoitte sisarelle ansio menetyksestä jotain korvausta.
Aina on yksittäisiä tapauksia, minäkin tiedän sellaisen.