HS teki laskelman, jonka mukaan budjettivaje ei poistuisi, vaikka kaikki työttömät saisivat töitä. Valtiovarainministeriö vahvisti laskelman

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HS teki laskelman jonka kaikki tiesi jo ennestään. Meillä on liikaa eläkeläisiä. 

Ja liian hyvät ilmaiset palvelut.

Selita miten vaikka joku Tanska sitten onnistuu sellaiset tuottamaan, mutta Suomi ei. Sielläkin väestö vanhenee.

Joustavammat työmarkkinat, kiinnostavampi maa sijoituksilla kuin Suomi, ei ole Venäjän rajanaapuri ja käyttänyt 80 rakentaakseen bisneskulttuuria sinne vaan suuntasi voimansa muualle maailmaan, fiksumpi maahanmuuttopolitiikka jne. Kyllähän näitä syitä löytyy.

Venäjäriski on Suomea suurempi. Kööpenhamina on yhä strategisen ensi-iskun maali Venäjän ydindoktriinissa. Se oli niin jo Neuvostoliiton aikana, eikä sitä ole minkään tiedon mukaan muutettu, vaikka se julkisuuteen on tullutkin.

Tanskallekin ennustettiin konkurssia 1980-luvun lopulla korkean sosiaaliturvansa takia,"Ykkösluokassa helvettiin".

Tuttu on myynyt perikunnan asuntoa kohta vuoden sisarensa kanssa. Joka kuukausi maksavat puoliksi yhtiövastikkeen ja rahoitusvastikkeen. Ostajia ei ole. Asunnon hinnan laskukaan ei auttanut.

Ei kai koska työttömät ei saisi palkkaa. KEla maksaisi työttömille 9 euroa päivässä eli valtion rahoja.

Sadisteja. Kylmäverisiä. Laskelmoivia. 

Ap:n aloitus kuulosti ihan järkijutulta, kunnes tuli aasinsilta eläkkeisiin? Onko sulla, ap, järjessä vikaa, vai miten et tajua, ettei eläkkeitä makseta valtion budjetista? Vai ooksä pietarin trolli, joka jaksaa toistaa samaa valhetta ja odottaa että jos joku uskois? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

julkinen sektori on vaan kymmeniä miljardeja liian pöhöttynyt. 

Ei, vaan yksityinen sektori kymmeniä miljardeja liian surkastunut. Firmat mieluummin maksavat osinkoa kuin investoivat tai ideoivat uusia tuotteita.

Leikataan sitä julkista sektoria niin johan alkaa märinä, kun ihmiset ei kuluta (no ei tietenkään kun pitää säästää työttömyyden, sairauden ja vanhuuden varalta), kun ei ole osaavaa työvoimaa (no ei tietenkään kun leikattiin koulutuksestakin), kuinka infra prakaa, oikeusistuimet ruuhkautuu, mikään en enää toimi. 

Firmat mielellään investoisivat, mutta on olemassa kysynnän ja tarjonnan laki. Jos ei ole kysyntää, ja laajennat tarjontaa, niin ei synny voittoa, vaan tulee konkurssi. Näitähän on nyt aika tavalla nähtykin. 

Hyvä tuote synnyttää kysyntää: esim. Supercell, Oura (kumpikaan ei ole mennyt konkurssin). Toki päinvastaisiakin esimerkkejä on. Juuri tuli tutkimus siitä, että Suomessa työskentelevien ulkomaalaistaustaisten johtajien mielestä yritysten omistajat eivät aseta johdolle riittäviä kasvutavoitteita, mikä johtaa varovaisuuteen ja liikevoittoprosentin maksimointiin (sen sijaan että maksimoitaisiin liikevaihtoa/liikevoittoa). 

Vierailija kirjoitti:

Ap:n aloitus kuulosti ihan järkijutulta, kunnes tuli aasinsilta eläkkeisiin? Onko sulla, ap, järjessä vikaa, vai miten et tajua, ettei eläkkeitä makseta valtion budjetista? Vai ooksä pietarin trolli, joka jaksaa toistaa samaa valhetta ja odottaa että jos joku uskois? 

Kyllähän valtio maksaa miljardien edestä eläkkeitä. Osa tulee vuoden budjetista, osa valtion eläkerahastosta. 60/40%.

Valtio (hallitukset) ovat luvanneet liikaa eläkkeitä jo 50-60 vuotta. Tarttis korjata tuo historiallinen virhe.

2025 valtio maksoi eläkkeitä 5,6 miljardia euroa.

Vierailija kirjoitti:

julkinen sektori on vaan kymmeniä miljardeja liian pöhöttynyt. 

Julkisyhteisöjen menot ovat n. 160 miljardia (Veronmaksajain keskusliitto). Sosiaaliturvan, johon lasketaan tässä yhteydessä myös työeläkkeet, osuus on tästä noin puolet. Jäljelle jäävästä 80 miljardista menee karkeasti yleiseen hallintoon 18 miljardia, terveydenhuoltoon 20 miljardia, koulutukseen 20 miljardia, elinkeinoelämän edistämiseen 15 miljardia, 5 miljardia vapaa-aikaan (sisältää kirkon), 3 miljardia puolustukseen ja loput asumiseen ja ympäristöasioihin. Missä se kymmenien miljardien pöhötys on? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

julkinen sektori on vaan kymmeniä miljardeja liian pöhöttynyt. 

Julkisyhteisöjen menot ovat n. 160 miljardia (Veronmaksajain keskusliitto). Sosiaaliturvan, johon lasketaan tässä yhteydessä myös työeläkkeet, osuus on tästä noin puolet. Jäljelle jäävästä 80 miljardista menee karkeasti yleiseen hallintoon 18 miljardia, terveydenhuoltoon 20 miljardia, koulutukseen 20 miljardia, elinkeinoelämän edistämiseen 15 miljardia, 5 miljardia vapaa-aikaan (sisältää kirkon), 3 miljardia puolustukseen ja loput asumiseen ja ympäristöasioihin. Missä se kymmenien miljardien pöhötys on? 

Tuo julkisen sektorin haukkuminen on tyypillistä Suomimaga-hörhöilyä. 

Muskin piti se pöhötys USA:ssa poistaa ja miten kävi? Huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

julkinen sektori on vaan kymmeniä miljardeja liian pöhöttynyt. 

Julkisyhteisöjen menot ovat n. 160 miljardia (Veronmaksajain keskusliitto). Sosiaaliturvan, johon lasketaan tässä yhteydessä myös työeläkkeet, osuus on tästä noin puolet. Jäljelle jäävästä 80 miljardista menee karkeasti yleiseen hallintoon 18 miljardia, terveydenhuoltoon 20 miljardia, koulutukseen 20 miljardia, elinkeinoelämän edistämiseen 15 miljardia, 5 miljardia vapaa-aikaan (sisältää kirkon), 3 miljardia puolustukseen ja loput asumiseen ja ympäristöasioihin. Missä se kymmenien miljardien pöhötys on? 

Tuo julkisen sektorin haukkuminen on tyypillistä Suomimaga-hörhöilyä. 

Muskin piti se pöhötys USA:ssa poistaa ja miten kävi? Huonosti.

Kun ei "maga" osaa...

Valtioneuvosto:

Vuonna 2026 Suomen EU-maksut nousevat merkittävästi, ja Suomi jatkaa EU:n nettomaksajana. Tässä keskeiset tiedot 2026 tilanteesta:

Suomen maksuosuus nousee: Suomi maksaa EU:lle vuonna 2026 arviolta 2,783 miljardia euroa, mikä on 453 miljoonaa euroa (19 %) enemmän kuin vuonna 2025.

Nettomaksajan asema: Suomi on perinteisesti ollut EU:n nettomaksaja, eli se maksaa jäsenmaksuja enemmän kuin saa tukia takaisin. Suomi on keskimääräistä vauraampi jäsenmaa, mikä pitää nettomaksun korkeana.

Tausta: Nettomaksuosuuden kasvuun vaikuttavat EU:n budjettipäätökset ja elpymisvälineen (7,2 miljardia euroa avustusmuotoista tukea) kustannukset, joiden korkoja ja lainoja maksetaan takaisin.

Hienosti meillä hoidetaan asiat. Mulle on kyllä jäänyt epäselväksi millä mittareilla me ollaan keskimääräistä vauraampi maa, tai oikeastaan kuinka pitkään ollaan tätä. Kun ei nyt oikein hyvältä näytä, näin tavallisen kansalaisen näkökulmasta.