Haluanko lapsia vai en - kauhea kipuilu sen kanssa ja ikä tulee pian vastaan
Olen 32-vuotias nainen, en siis mikään nuorukainen enää. Vakaa parisuhde ollut nyt useamman vuoden. Sitä ennen olin kymmenen vuotta sinkkuna, joten tiedän, mitä on olla ja elää yksin. En koskaan uskonut edes päätyväni parisuhteeseen, saatika halunnut, mutta se on elämäni parhaita asioita.
Mulla ei ole koskaan ollut palavaa halua äidiksi. Olen aika itsenäinen ja erakkoluonteinen ihminen. Elämän täyttää työt, harrastukset, yksinolo, puolison kanssa olo ja muutamia kertoja kuussa perheen/ystävien näkeminen.
Mulla on silti useampia kummilapsia ja sisarustenlapsia peräti kymmenen. Olin lapsi, kun musta tuli ekaa kertaa täti ja muistan kyllä jokaisesta lapsesta olleeni todella riemuissani ja aina kaikkien kimpussa, he olivat niin suloisia! Ja edelleen ovat.
Toisaalta lapset osaavat olla pirun raskaita ja uhmakkaita. Huokaisen syvään, kun pääsen kotiini, missä on vain mieheni ja minä.
Mieheni ei ollut koskaan halunnut lapsia, mutta minut tavatessani, kun muutama vuosi meni, tajusi haluavansa lapsia kanssani. Mulla ei ole suurta paloa äitiyteen ja periaatteessa ajatus lapsiperhe-elämästä ahdistaa.
Toisaalta olen helposti ahdistuva tyyppi muutenkin, ja yleensä sopeudun tilanteeseen aina suhteellisen hyvin. En tiedä, enkö halua lapsia siksi, että en oikeasti halua vai pelkäänkö vain etukäteen asioita liikaa, ja lapset saadessani huomaan, että tämä oli se, mitä elämääni tarvitsin ja se rakkaus.
Tiedän monia ihmisiä, ketkä ovat epäröineet lasten saantia, eivätkä oikeastaan ole edes halunneet lapsia sen koommin, mutta heidät saadessaan huomasi, että sitä rakkauden määrää ei voi edes kuvailla, mitä heihin kokee ja ei voisi kuvitellakaan elämää ilman lapsia. Toisaalta on sellaisia äitejä, jotka halusivat lapsia, mutta perhe-elämän kohdatessa eivät siitä pitäneetkään.
Mistä ihmeestä tiesit, että haluat lapsia? En usko siihenkään, että pitää olla 100% varma, jos niitä haluaa, koska niin paljon on heitä, ketkä ovat epäröineet, tehneet silti lapset ja silti eivät ole katunut päätöstään päivääkään.
Kommentit (115)
Niin se vaan on. Tulin isäksi vanhemmalla iällä ja jokainen päivä on tuntunut mukavalta, kun on aika pieni lapsi, jolta saa rakkautta ja jolle voi antaa rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Helsingin Sanomat
Tutkimus: Suomessa pikkulasten vanhemmat ovat muita tyytyväisempiä elämäänsä
Alle 7-vuotiaiden lasten vanhempien elintapoja ja hyvinvointia verrattiin 18-50-vuotiaisiin suomalaisiin aikuisiin, joilla ei ollut pieniä lapsia. Kyselyyn vastasi lähes 800 pikkulapsen vanhempaa ja noin 1 800 samanikäistä aikuista.
Pikkulasten vanhemmat ovat Suomessa tyytyväisempiä perhe-elämäänsä ja saavutuksiinsa elämässä kuin muut samanikäiset aikuiset.
On aivan mahtavaa olla isä
Epävarmuus = ei.
Moni meistä on vahinko, huonon harkinnan tulos ja syntynyt väärille vanhemmille vääristä syistä. Ja me tiedämme sen. Tee syntymättömälle lapsellesi palvelus.
Odota vaan ap kun lapsi hieman kasvaa, niin lapsen mielessä isä on kaikkivoipa. Sellainen se lapsen usko on.
Tärkeintä isänä on olla läsnä lapsen elämässä, kasvattaa ja olla se turva, jota lapsi tarvitsee. Äidin ei kannata olla mustasukkainen isän ja lapsen siteestä, eikä miehen äidin ja lapsen siteestä. Ne on aina vähän erilaisia, mutta täydentävät lapsen elämää hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Niin se vaan on. Tulin isäksi vanhemmalla iällä ja jokainen päivä on tuntunut mukavalta, kun on aika pieni lapsi, jolta saa rakkautta ja jolle voi antaa rakkautta.
Niin on. Ei se joka päivä herkkua ole, mutta ei tarvitsekaan olla.
En olisi koskaan ennen isäksi tulemista uskonut, kuinka vahvan siteen johonkin toiseen ihmiseen voi luoda.
Minä olen isä, joka oli vuoden lasten kanssa kotona kun halusin päästää vaimon saattamaan opiskelunsa loppuun. Lapset täyttivät vuoden aikana 1v ja 4v. Näin jälkeenpäin pidän kokemusta elämäni parhaana ja olisin mielelläni ollut pidenpään jos taloustilanne olisi sallinut. Suosittelen lämpimästi kaikille isille. Koen saaneeni siitä hyvän ja läheisen suhteen lapsiin joka kantaa yhä vaikka lapset ovat nyt teinejä. Ilman sitä lapset olisivat ehkä jääneet etäisiksi.
-M43
Ne joilla ei ole omia lapsia ei voi ymmärtää kuinka mahtava tunne on olla isä. Se rakkaus on erilaista ja syvempää kuin mikään muu rakkaus mitä ikinä voit kokea
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin Sanomat
Tutkimus: Suomessa pikkulasten vanhemmat ovat muita tyytyväisempiä elämäänsä
Alle 7-vuotiaiden lasten vanhempien elintapoja ja hyvinvointia verrattiin 18-50-vuotiaisiin suomalaisiin aikuisiin, joilla ei ollut pieniä lapsia. Kyselyyn vastasi lähes 800 pikkulapsen vanhempaa ja noin 1 800 samanikäistä aikuista.
Pikkulasten vanhemmat ovat Suomessa tyytyväisempiä perhe-elämäänsä ja saavutuksiinsa elämässä kuin muut samanikäiset aikuiset.
Tämä 🥳
On olemassa myös tutkimustuloksia, joiden mukaan lapset eivät lisää ihmisen onnen kokemusta.
Mä oon kolmen lapsen faija. Lapset on jo aikuisia kaikki. Päivääkään en vaihtaisi pois (tai no, ne noropäivät aikoinaan vaihtaisin), sillä isyys on ollut upeaa. Nyt on kivaa katsella, kuinka lapset pärjää ja menee eteenpäin elämässä. Minusta tulee myös ukki kesällä. Sitäkin odotan innolla. Saan lähipiiriin ja toivottavasti myös osaksi elämää lapsen lapsen.
Tutkimus: Naiset joilla lapsia ovat onnellisempia, kuin lapsettomat
Naiset joilla lapsia ovat onnellisempia ja menestyneimpiä myös
Kuten tämäkin julkaisu todistaa:
Tutkimus:
Yes, Married Mothers Really Are Happier Than Unmarried and Childless Women
But children bring not only happiness. These sociologists report that women who are mothers tend to be better off financially than their childless peers.
https://dailycitizen.focusonthefamily.com/yes-married-mothers-really-ar…
Ei susta oo siihen. Anna olla ja kuole yksin. Kuulostat kokkariewrsulta. Ei sunkaltaisia haluta lisää.
Vierailija kirjoitti:
Helsingin Sanomat
Tutkimus: Suomessa pikkulasten vanhemmat ovat muita tyytyväisempiä elämäänsä
Alle 7-vuotiaiden lasten vanhempien elintapoja ja hyvinvointia verrattiin 18-50-vuotiaisiin suomalaisiin aikuisiin, joilla ei ollut pieniä lapsia. Kyselyyn vastasi lähes 800 pikkulapsen vanhempaa ja noin 1 800 samanikäistä aikuista.
Pikkulasten vanhemmat ovat Suomessa tyytyväisempiä perhe-elämäänsä ja saavutuksiinsa elämässä kuin muut samanikäiset aikuiset.
Tämä
Siis tutkittu Suomessa
Vierailija kirjoitti:
"Toisaalta lapset osaavat olla pirun raskaita ja uhmakkaita. Huokaisen syvään, kun pääsen kotiini, missä on vain mieheni ja minä."
Mieti oikein huolella tuota mitä kirjoitit. Omaa lasta / lapsiaan ei pääse karkuun. Huonosti nukutun yön jälkeen on pakko pysyä itse skarppina, jotta voi vahtia pientä lastaan ettei satu mitään tappavan typerää vaikkapa. Lapset vaativat myös hirvittävän paljon huomiota: äiti kato, äiti, ääääiti missä sä olet. Kun menet vessaan, oven takaa kuuluu ääiti mitä sä teet? Vuosikausia sun täytyy herätä päivästä toiseen passaamaan muita ja joka ikinen päivä opetat kaikkea mahdollista. Stressitasot nousee potenssiin tuhat jos lapsella ilmenee terveyshuolia, saat tarkkailla millaista kakkaa tulee ja googlettelet jos se on liian vaaleaa ja mietit koska täytyy lähteä lääkäriin. Uhmakiukuttelua voi kestää vuosia kuten meillä on käynyt, tuli tosi kovapäinen lapsi. On suuria onnen hetkiä joukossa ja täytyy vain toivoa että tämä tästä helpottaa sitä mukaa kun lapsi kasvaa. Mutta haluan kyllä ihan avoimesti varoittaa että erakkoluonteiselle oman lapsen pikkulapsiaika voi olla tosi karmeaa settiä.
Ei se helpota koskaan. Vanhempana oleminen ei lopu edes siihen kun lapsi sairastuu ja kuolee.
En halunnut mitään pikku vauvaa, vaan oman jälkeläisen. Ne tulevat yleensä pieninä vauvoina, joten vauvan hoito vähän niinkuin kuuluu pakettiin.
Nautin joka hetkestä
Älä sinä, umpipillu, lapsista haaveile.
Vierailija kirjoitti:
Ei susta oo siihen. Anna olla ja kuole yksin. Kuulostat kokkariewrsulta. Ei sunkaltaisia haluta lisää.
Mene oksentamaan pahaa oloasi jonnekkin muualle.
Haluan nähdä kuvia raskausmahoista. Nainen kauneimmillaan. Tuo mieleen muistoja omilta raskausajoilta, se innokas odottaminen kun ei tiennyt mitä on tulossa. Ihania!
Vaimo oli valtavan himokas ollessaan raskaana, tosin viimeisinä viikkoina antoi/halusi vaan a naaliin, jonne tulikin sitten pantua kuin kani.
Vieläkin ottaa eteen, kun ajattelee raskaana olevaa naista alla ihanan raskausmahan kanssa ja niin jumalattoman Naisena
Epäilemättä vanhemmuus on mahtava asia ja antaa jotain, mitä muuten ei voi kokea. Tämä tosin koskee vain enemmistöä ihmisistä (jopa suurta enemmistöä). Kaikki eivät vain syystä tai toisesta ole osa tuota enemmistöä, joten heille on parempi on olla hankkimatta lapsia. Jokainen meistä joutuu itse tekemään parhaan arvion siitä, miten itselle tuo toimii. Ei siinä jonkun toisen hienoilla tai huonoilla kokemuksilla ole merkitystä.
Isänä on kivaa olla, joskus myös rasittavaa. Mutta hei, elämä on.
Oma lapsi on jo aikuisiässä, mutta edelleen meillä on hyvä isä poika suhde. Ollaan aina touhuttu kaikenlaista yhdessä, joten eiköhän meidän side kanna hamaan loppuun asti.
Nykyään jo huomaa, kuinka poika on jo monessa asiassa minua fiksumpi, se on hyvä. Kiertokulku menee oikeaan suuntaan.