Lue keskustelun säännöt.
19-vuotiaan Mirja Paavilaisen katoaminen 1976 Turun lähellä Ruskossa - lähti kotoaan sunnuntai-iltana eikä koskaan tullut kotiin
05.05.2026 |
Koululainen kateissa jo kolme kuukautta
Tässä lehtiartikkeli vuodelta 1976:
Turku (IS)
Yli kolme kuukautta on kulunut ruskolaisen 19-vuotiaan koululaisen Mirja Helena Paavilaisen katoamisesta. Sunnuntaina 28. Maaliskuuta Mirja lähti kotoaan kävelylle - vanhemmat olettavat, eikä hänestä sen jälkeen ole kuulunut mitään.
Mirja on syntynyt 6.2.1957. Hän on hoikka ja 175 senttimetriä pitkä. Hänellä on vaaleanruskeat pitkähköt hiukset. Kadotessaan hänellä oli yllään tummansininen pitkä samettitakki, vaaleansiniset farmarit sekä ruskeat puolikengät.
Missä on Mirja?
(Kuva)
19-vuotias lukiolainen Mirja Paavilainen Ruskosta on ollut kateissa nyt yli kolme kuukautta. Kadotessaan hänen tukkansa oli hieman lyhyempi kuin kuvassa.
Mirjan isä, eläkeläinen Aaro Paavilainen muistelee maaliskuista sunnuntai-iltaa: Meillä oli naapureita kylässä ja istuimme kaikki olohuoneessa. Mirja meni toiseen huoneeseen ja sanoi vielä äidilleen, Aino Paavilaiselle, ettei tämän sovi lukea lehteä, kun on vieraita. Kun häntä ei sitten näkynyt, ajattelimme, että hän meni ulos kävelylle. Aamulla vasta huomasimme, ettei hän ollut vielä tullut, kun eteiseen jättämämme valo paloi yhä. Ajattelin heti että jotain on täytynyt sattua, ei hän koskaan olisi poissa kotoa ilmoittamatta.
-Vuorokausi katoamisen jälkeen menin sitten poliisin luo, mutta ne sanoivat, että kyllä se sieltä tulee viikon päästä viimeistään, odottakaa vielä. Eivät he ymmärtäneet heti, että on kysymys siististä ja kunnollisesta tytöstä, kun minäkin menin sinne ihan työkamppeissa.
Todistuksessa oli yksi seiska
Mirja kävi oppikoulun seitsemättä luokkaa Turussa. Koulussa hänellä meni hyvin. Välitodistuksessa oli seitsemän englannissa huonoin numero. Mirjan ystävät olivat pääasiassa hänen turkulaisia luokkatovereitaan. Yhdessä he kävivät elokuvissa ja tansseissa. Lisäksi Mirja harrasti ratsastusta. Kesäisin hän oli ollut apulaisena eräässä turkulaisessa vaatetusliikkeessä, mutta tänä kesänä oli suunnitelmissa kesäyliopisto. Mirjan oli tarkoitus vähän prepata kieliä tulevia ylioppilaskirjoituksia varten.
Isä pelkää rikosta
-Me uskomme että tässä on kysymys rikoksesta. Jossain tuolla metsässä hän nyt on. Olemme jo naapureiden kanssa lähitienoot hakeneet. Jos meillä olisi ollut edes riitaa, niin olisi helpompaa uskoa että hän olisi noin vain lähtenyt, mutta sunnuntaina vielä sopivat menevänsä maanantaina kaupungille hametta ostamaan.
Nyt toivomme vain, että hän löytyisi. Kaikkein pahimman olemme jo moneen kertaan kuvitelleet mielessämme. Ei hän itse ole näin lähtenyt, ilman mitään. Hänhän on täysi-ikäinen ja voisi mennä muutenkin vapaasti, toteaa Aaro Paavilainen vielä ainoan tyttärensä kuvaa näyttäessään kyyneleet silmissä. Paavilaisten toinen lapsi, poika, on kuusi vuotta vanhempi ja naimisissa.
(Artikkeli jatkuu seuraavassa viestissä)
Kommentit (408)
Oliko kaunis vai ruma? Annasku arvaan, oli kaunis.
Taas meni yksi kaunis nuorena, zinnnnggg!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Alkuperäinen katoamisilmoitus hävitettiin 25 vuotta katoamisen jälkeen silloisten arkistosääntöjen mukaisesti.
Uusi ilmoitus tehtiin, jotta nyt se säilyisi myös jälkipolville. Nykyään katoamisilmoitukset säilytetään kaksi vuotta löytymisen jälkeenkin."
Siis ei ole todellista. 19-vuotias nainen katoaa kuin tuhka tuuleen, tutkinta on leväperäistä ja vielä tiedot hävitettiin 25 vuotta katoamisen jälkeen.
Onko Mirjan silloisia kavereita vielä elossa? Heidät kaikki tulisi kuulustella ja kaikki, joilla on päiväkirjat, niin kaivaa ne esille. Jos jostain selviäisi, keiden kaikkien poikien kanssa Mirja oli enemmänkin tekemisissä. Sieltä se tekijä löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Onko Mirjan silloisia kavereita vielä elossa? Heidät kaikki tulisi kuulustella ja kaikki, joilla on päiväkirjat, niin kaivaa ne esille. Jos jostain selviäisi, keiden kaikkien poikien kanssa Mirja oli enemmänkin tekemisissä. Sieltä se tekijä löytyy.
Jossain lehdessä oli haastateltu Mirjan kaveria noilta ajoilta. Löydät jutun googlaamalla. Ehkä mies oli naimisissa ja Mirjalla vauva vatsassa. Mutta kyllä tuohon aikaan sai myös listan niistä numeroista joista oli soitettu lankapuhelimeen ellei sitten soittanut puhelinkopista. Mutta kyllä sekin näkyi.
Onko aikoinaan selvitetty, mistä numerosta se puhelu tuli heidän lankanumeroonsa, johon Mirja vastasi? Ja jonka jälkeen lähti kotoa?
Se oli taatusti se tyyppi, joka sitten haki Mirjan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turussa oppikoulua käynyt Mirja Helena Paavilainen, 19, katosi kotoaan Ruskolta kesken ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisen vuonna 1976. Nuoren naisen mysteeri on jäänyt unholaan, vaikka siinä on samoja elementtejä kuin Piia Ristikankareen katoamisessa Piikkiöstä 12 vuotta myöhemmin.
Sekä Piikkiö että Rusko ovat pikkupaikkakuntia, joissa kaikki tuntevat toisensa. Asuinalueet koostuvat pientaloista, ja Ristikankareen tavoin myös Mirja Paavilainen asui lähellä valtaväylää. Lähteenmäen Koivutieltä on lyhyt matka Vahdontien bussipysäkille, silloiseen Viherkosken kauppaan ja metsään. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, minne Mirja lähti kotoaan sunnuntaina 28. maaliskuuta 1976.
– Tämä on jäänyt täysin mysteeriksi. Niin vaiettu tämä asia on, ettei kukaan naapurustostakaan oikein tästä puhu, kertoo Paavilaisen kotitalon lähellä asustava rouva, joka ei halua esiintyä nimellään.
Rouva ei usko, että tunnollinen Paavilainen olisi kadonnut omasta tahdostaan, vaikka sitä pidettiin nuorisolle mahdollisena. Valkolakin ja kesäyliopiston oltua Paavilaisen tavoitteena olisi omaehtoinen katoaminen ollut erikoista.
– Hän oli hyvin fiksu ja todella kaunis tyttö, ei mitenkään ylivilkas tai eläväinen. Kyllä he olivat kivoja ihmisiä. Isä saattoi olla vähän tiukka. En tiedä, olisiko Mirja muuten välttämättä halunnut niin paljon panostaa koulunkäyntiin, rouva luonnehtii.
Paavilaisen katoaminen jätti jälkeensä vain kysymyksiä ja arvailuja siitä, mitä on voinut käydä. Rouvan mukaan huhuttiin jopa, että vaaleita suomalaistyttöjä kidnapattiin ulkomaille. Viherkosken kaupan parkkipaikalla, jonka kupeessa on nyt kebabravintola, asioi kuitenkin 1970-luvulla vain maanviljelijöitä ja lähiseudun asukkaita. Epämääräisiin hiippareihin olisi rouvan mukaan kiinnitetty huomiota.
– Tämä on todella rauhallinen alue. Ei ole koskaan ollut mitään ylimääräistä liikehdintää, hän summaa.
jatkuu
Vierailija kirjoitti:
Onko aikoinaan selvitetty, mistä numerosta se puhelu tuli heidän lankanumeroonsa, johon Mirja vastasi? Ja jonka jälkeen lähti kotoa?
Se oli taatusti se tyyppi, joka sitten haki Mirjan.
Ei ole,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paavilaisesta löytyy hyvin vähän tietoa verrattuna muihin nuoriin kadonneisiin naisiin, jotka saavat usein laajaa mediahuomiota. Taustoittavin lehtilähde on isä Aaro Paavilaisen haastattelu Ilta-Sanomissa kolme kuukautta katoamisen jälkeen, jossa hän kertaa katoamispäivän tapahtumia. Vanhemmat uskoivat Mirjan lähteneen kävelylle. Naapurit olivat kylässä, joten tyttären lähtöä ei huomattu. Kun häntä ei kuulunut takaisin ja rahapussikin löytyi kotoa, isä teki seuraavana päivänä katoamisilmoituksen. Raision poliisi oli isän mukaan suhtautunut katoamiseen luonnollisena nuorison menemisenä.
– Kyllä siitä puhuttiin ja huhuja liikkui, että mitä on tapahtunut. Poliiseja tuossa kadulla haastatteli. Ajateltiin, että nuori on lähtenyt omille teilleen, kuten joskus siinä iässä. Sitten se kaikki niin kuin hävisi, toinen Lähteenmäen asukas viittaa tutkintaan.
Tapahtuma-aikaan 15-vuotias asukas hämmästelee niin ikään vallinnutta mediahiljaisuutta, eikä tahdo kertoa kommentteja nimellään. Hän korostaa, ettei ehkä muista asioita oikein, sillä tapahtuneesta on niin paljon aikaa. Unohtunut se ei kuitenkaan ole.
Lounais-Suomen poliisilaitoksen rikosylikomisarion Jari Riialin mukaan Paavilaisen katoamista ei ole ainakaan virallisesti tutkittu henkirikoksena. Silloin tapauksesta löytyisi yhä rikosilmoitus.
– Minulla ei ole mitään tietoja tapauksesta ja tuskin kenelläkään muulla vielä virassa olevalla, kertoo Riiali.
Syynä Paavilaisen tietojen katoamiseen on todennäköinen merkintä sekalaisilmoituksiin. Pääasiassa niitä käytetään silloin, kun kyse ei ole rikoksen esitutkintaan liittyvästä kirjaamisesta. Vanhan arkistonmuodostussuunnitelman (AMS) mukaan sekalaisilmoitusten säilytysaika oli 25 vuotta, joten Turun arkistosta asiakirjoja ei Riialin mukaan enää löydy.
– En osaa sanoa, paljonko tällaisia tapauksia on jäänyt kateisiin, ja monessako epäillään henkirikosta. Henkirikosepäilyt olisi kuitenkin arkistoitava pysyvästi.
Vasta vuoden 1995 poliisilaki asetuksineen selkeytti katoamistapausten tutkintaa yksityiskohtaisilla säännöksillä. Nykyään kadonneiden haihtuminen poliisin tiedoista ei olisi mahdollista, sillä nykyisen AMS:n mukaan kadonneiden etsintäkuulutettujen asiakirjoja säilytetään pysyvästi tai kaksi vuotta siitä, kun henkilö on löytynyt.
Kumpikaan Lähteenmäen asukkaista ei muista lukeneensa paikallislehdistä mitään Paavilaisen katoamisesta.
Muistikuva pitää paikkansa, sillä Turun Sanomista löytyy vain lyhyt kuvaton katoamisilmoitus vajaa kuukausi katoamisen jälkeen (TS 25.4.1976). Poliisi oli tiedottanut katoamisesta, sillä Helsingin Sanomissa kerrotaan asiasta samana päivänä yhtä koruttomasti, sekä toistamiseen heinäkuussa (HS 5.7.1976).
Ruskolla ilmestyneet Turun Tienoo, Rannikkoseutu ja Uutis-Valjakko vaikenivat tyystin, vaikka raportoivat muista katoamisista ja rikoksista.
jatkuu
Katoaminen saattoi vielä 1970-luvulla jäädä unholaan, jollei asiaan epäilty kuuluvan rikosta. Paavilaisen isä oli kuitenkin varma, että tytär oli joutunut rikoksen uhriksi. Liftaus oli tuohon aikaan erittäin yleistä etenkin kaupunkiseudun ulkopuolella, mikäli bussiaikataulut eivät olleet otolliset. Aaro Paavilainen kertoo tyttärensä harrastaneen liftausta juuri tällaisissa tilanteissa.
– Kyllä liftareita silloin oli, ja olen itsekin ottanut heitä kyytiin, Lähteenmäen asukas pohtii.
Myös naapuruston rouva arvelee Paavilaisen saattaneen turvautua liftaukseen, mikäli hänellä oli menoa jonnekin. Sunnuntaisin busseja kulki harvoin. Turun Tienoon ilmoituksen mukaan Viherkosken kaupalta pääsi silloin ilmaiskuljetuksella Vahdon kirkolle. Se olisi ehkä ollut väärä suunta nuorelle, jonka piti isän mukaan lähteä seuraavana päivänä bussilla Turkuun vaateostoksille.
Millainen Turun seutu oli katoamishetkenä lehtitietojen valossa? Taantuman varjossa elettiin keskellä lakkoa, jossa pelättiin ruokien loppuvan elintarviketehtaiden seisokin takia. Parin viikon kuluttua räjähti Lapuan patruunatehdas, jossa kuoli 40 ihmistä. Katastrofi oli ykkösuutinen kaikissa lehdissä.
Naantalissa vastustettiin poliisin organisaatiomuutosta eli poliisipiirien yhteistoimintaa, ja samaan aikaan 200 poliisia haki täydennyskoulutusta Uudestakaupungista. Tämä kaikki tapahtui alle kolmen viikon sisällä Paavilaisen katoamisesta. Toukokuussa Iso-Britannian kuningatar Elisabeth II oli saapumassa puolisoineen Turkuun ja Naantaliin.
Uutisointi rikospoliisien liittokokouksesta Turussa avaa mahdollisia tutkinnan ongelmia. Kokouksessa tuotiin esiin huoli vähäisistä henkilöstöresursseista ja rikostutkinnan epätasalaatuisuudesta. Julkilausuman mukaan tutkinta jätettiin liiaksi rikostutkijan oman aktiivisuuden varaan (TS 16.5.1976).
Katoamispäivän lehti-ilmoituksista voi arvella, minne Paavilainen olisi voinut lähteä, mikäli hän olisi matkustanut Turkuun. Kupittaan Citymarketin uuden farkkuosaston avajaistapahtuma ehkä houkutteli muotia seurannutta Mirjaa. Eri farkkumerkkejä ja -liikkeitä mainostettiin jatkuvasti lehdissä. Myös Paavilaisen harrastamia elokuvia esitettiin iltanäytöksissä yhdeksässä eri teatterissa, joista vain Kinopalatsi on enää jäljellä.
Isä arveli kuitenkin, ettei ulkonäöstään tarkka tytär olisi lähtenyt kaupungille ilman meikkiä niin vähäisissä vaatteissa.
Hoikalla ja pitkällä, 175-senttisellä vaaleanruskeatukkaisella Mirja Paavilaisella oli kadotessaan yllään farkut, puolikengät ja tummansininen samettitakki. Seuraavana yönä satoi lunta.
Vuosittain Suomessa katoaa jopa 20 000 ihmistä. Se tarkoittaa viittäkymmentä päivässä. Suurin osa kadonneista löytyy nopeasti, eikä tapahtumiin yleensä liity rikosta. Keskusrikospoliisi kokosi yhdeksän vuotta sitten kadonneiden tiedot poliisilaitoksilta yhteen 1990-luvulta lähtien. Nykyisin paikallispoliisin on ilmoitettava katoamistapauksesta KRP:lle kuukauden kuluttua katoamisilmoituksesta. Poliisilla on nelisen sataa avointa katoamistapausta rekisterissään, joista reilua kolmeakymmentä tutkitaan henkirikoksena.
Mirja Helena Paavilainen julistettiin kuolleeksi 1. tammikuuta 1987.
Tunsitko Mirja Paavilaisen? Ota yhteys toimitukseen mahdollista jatkojuttua varten: aamuset@aamuset.fi .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, menny salaisen miesystävän kyytiin. Joku varattu perheellinen mies Turusta (kuten Kyllikki Saarella) tai paikallinen poika jonka kanssa haluttiin tapailla ilman että muut tietävät. Nyt olisiko ollut erokeskustelun tai muun vakavan paikka. Ja sitten mies ajanut pois eikä koskaan palauttanut tyttöä, tehnyt tälle mitä teki. Käsittämätöntä ettei kukaan ole nähnyt autoa tai saatu selville mistä puhelu tuli.
Itsekin kuljin tapailukaverin kyydissä ilman että vanhemmat tiesi mitään aikoinaan. Saatettiin ajaa extempore esimerkiksi uuden poikakaverin suvun mökille pitkä matka kesäyönä. Kännyköitä ei ollut enkä itsekään tiennyt missä olin. Vanhemmille sanoin että lähden kaverille. Kun en halunnut niiden utelevan rakkauselämästä.
Mikä todennäköisyys on sille, että Mirja olisi lähtenyt kotoa liftaamaan ja saanut heti kyydin? Eikö varoiksi olisi pitänyt ottaa pipo, lämpimämmät vaatteet ja rahaa, jos kyytiä ei tulisi ja pitäisi mennä bussilla? Miten jostain syrjäisestä ja hiljaisesta tuppukylästä olisi edes saanut liftauskyydin sunnuntai-iltana varmuudella? Mihin hän olisi muka lähtenyt? Eikö sunnuntai-iltana kaikki paikat ole kiinni? Siksi lompakko kotona. Sitä ei tarvita, kun kaikki paikat kiinni, bussilla ei mennä vaan tarkoitus on mennä jonkun kyytiin sovitusti.
Mielestäni kaikki viittaa ennalta suunniteltuun tapaamiseen ja siihen, että joku lupautui hänet hakemaan kodin lähistöltä. Ei varmaan hakenut ihan kotipihasta tarkoituksella, jos oli pahat mielessä jo ennen hakemista. Myös Mirjan vakava naama puhelun jälkeen viittaa siihen, että jotain epämiellyttävää tiesi tulevan tulevassa tapaamisessa. Eli oliko jotain riitaa tai epäselvyyksiä jonkun pojan kanssa? Jonkun pojan, joka soitti hänelle kotiin lankapuhelimeen ja tämän jälkeen tuli hänet hakemaan sovitusti? Isä oli ankara eikä Mirja hänelle paljon puhunut. Koska Mirja ei kertonut, että menee jotain tapamaan ja joku hakee hänet, on kyseessä taatusti joku poika, jonka hän tunsi, eikä kehdannut tästä kertoa tiukoille vanhemmilleen. Meikit naamaan ja hiukset hyvin ja äkkiä ovesta ulos, ettei vanhemmat näe pynttäytymistä "salatapaamista" varten.
Isä ihmetteli, että Mirja lähti ulos ilman pipoa. Kylmään säähän, yöllä satoi lunta. Eli Mirjalla oli tapana laittaa pipo päähän, ainakin, jos hän lähti bussilla tai liftaamalla. Joku tietty sama pipo, sillä se pisti heti vanhempien silmiin, että tuota pipoa ei ollut nyt laittanut päähänsä tällä kertaa.
Tämä viittaa vahvasti siihen, että Mirja tiesi saavansa autokyydin varmuudella. Ehkä oli laittanut hiukset hyvin myös tätä tapaamista varten, eikä halunnut pipon tärvelevän kampausta ja eihän lämpimässä autossa edes pipoa tarvita. Silloin pipo jätetään kotiin. Hän on hyvin voinut myös meikata tapaamiseen, vaikka oli vanhempien seurassa aluksi ilman meikkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Salatapaaminen jonkun miehen kanssa, jolla oli auto. He ovat voineet ajella ties kuinka kauas, satoja kilometrejä. Ruumis ei taatusti löydy mistään lähistöltä. Ruumis on kätketty niin hyvin, ettei sitä tänä päivänäkään ole löydetty.
Nyt olisi tärkeä saada yhteys kaikkiin Mirjan silloisiin kavereihin. Keitä kaikkia miehiä Mirja tapaili? Tapailiko jotain varattua miestä? Jotain varattua, jota salasuhde alkoi rasittamaan ja hän halusi Mirjasta eroon. Kaikki viittaa tekijään, jonka Mirja tunsi.
Puhelu lankapuhelimeen ennen lähtöä. Puhelu oli Mirjalle. Mirja puhui jonkun kanssa ja sitten lähti ovesta ulos. Ei tämä nyt mitään rakettitiedettä sentäs ole. Joku soitti Mirjalle, haki autolla, tappoi ja piilotti ruumiin. Katse kaikkiin kavereihin, tuttuihin miehiin. Sieltä löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Mirjan silloisia kavereita vielä elossa? Heidät kaikki tulisi kuulustella ja kaikki, joilla on päiväkirjat, niin kaivaa ne esille. Jos jostain selviäisi, keiden kaikkien poikien kanssa Mirja oli enemmänkin tekemisissä. Sieltä se tekijä löytyy.
Jossain lehdessä oli haastateltu Mirjan kaveria noilta ajoilta. Löydät jutun googlaamalla. Ehkä mies oli naimisissa ja Mirjalla vauva vatsassa. Mutta kyllä tuohon aikaan sai myös listan niistä numeroista joista oli soitettu lankapuhelimeen ellei sitten soittanut puhelinkopista. Mutta kyllä sekin näkyi.
Löytäisikö joku kavereiden haastattelut? Itse en löydä googlaamalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten tämäkin tapaus on vain voinut jäädä käytännössä katsoen näin tutkimatta?
Mirja Paavilaisen katoamisuutisointi poikinut poliisille paljon yleisövihjeitä
Aamusten uutisointi 19-vuotiaan Mirja Paavilaisen unohtuneesta katoamisesta Ruskolta vuonna 1976 on poikinut poliisille paljon yleisövihjeitä. Asian vahvistaa Lounais-Suomen poliisin rikosylikomisario Jari Riiali, joka toimii tapauksen tutkinnanjohtajana.
– On yllättävän paljon tullut yhteydenottoja. Harvemmin näin on näin vanhoissa tapauksissa, mutta lehtinäkyvyys toki niitä lisää, kommentoi Riiali.
Aamuset katkaisi miltei puolen vuosisadan mittaisen hiljaisuuden Paavilaisen katoamista koskevassa uutisoinnissa, joka oli alkuunkin vähäinen. Alkuperäistä poliisin tutkinta-aineistoa ei ole enää olemassa, sillä se hävitettiin silloisen arkistonmuodostussuunnitelman ehdoilla 25 vuoden kuluttua henkilön katoamisesta.
Poliisi avasi Paavilaisesta uuden katoamisilmoituksen viime vuoden marraskuussa. Tapauksen tutkintanimikkeenä on yhä kadonnut henkilö.
Riialin mukaan tutkintaa ei ole käynnistetty, mutta asia selkiytynee tammikuun aikana.
– Ainakin mietimme alustavasti, mitä toimenpiteitä tämä vaatii. Ehkä tarkempia yhteydenottoja suoritetaan. Tarkoitus on alkuvuodesta pitää palaveri.
Kysymystä, montako tutkijaa työhön mahdollisesti irrotetaan, ei Riiali tässä vaiheessa kommentoi.
– Tarkentavia toimia voidaan muun työn ohessa suorittaa.
Myös Aamuset on vastaanottanut uusia vihjeitä ja tietoja, jotka on luovutettu poliisille aiemmin kerättyjen aineistojen lisäksi. Näihin kuuluvat muun muassa oppilaslistat Turun Suomalaisesta Yhteiskoulusta katoamislukuvuodelta 1975–76, sekä tietoja Paavilaisen seurassa liikkuneista henkilöistä.
Aamusten saamien tietojen mukaan myös Keskusrikospoliisi (KRP) olisi Paavilaisen tapauksesta kiinnostunut. Riiali ei tätä tietoa vahvista.
– KRP pääsee meidän rekisteriin. Ainahan he joskus ottavat vanhoja juttuja sieltä. Jos olisi viitteitä henkirikoksen uhriksi joutumisesta, voitaisiin KRP:ltä pyytää apua.
Mahdollisuuksia Paavilaisen katoamisen selviämiseen ei Riiali pysty arvioimaan.
– Se nyt on selvää, ettei henkilö ainakaan ole elossa, mikäli hän ei ole vapaaehtoisesti kadonnut.
Aamuset kertoi jutussaan 3. joulukuuta 2024, että Paavilainen sai kotiinsa puhelun ennen katoamistaan 28. maaliskuuta 1976. Näin kertoi Paavilaisen läheinen ystävä Anette Ekman, joka vieraili Paavilaisen kotona katoamisen jälkeen.
– Siitä puhelusta minulla on sellainen muistikuva, että äiti olisi sanonut, että Mirja oli vakavan oloinen. Äiti näytti minulle laatikon Mirjan huoneessa. Siinä oli silmälasit, joita Mirja käytti lukemiseen, sekä lompakko ja henkilöllisyystodistus, Ekman kertoo.
– Minulle sanottiin vain, että Mirja lähti kävelemään.
Jos sinulla on tietoa Mirja Paavilaisen katoamiseen liittyen, ota yhteys poliisin vihjesähköpostiin (vihje.lounais-suomi@poliisi.fi) tai luottamuksella osoitteeseen aamuset@aamuset.fi.
24.04.2025 Aamuset
Poliisi kuullut lähipiiriä – ruskolaisen Mirja Paavilaisen katoamistutkinta yhä aktiivinen
Lounais-Suomen poliisi on selvittänyt kevään aikana miltei 50 vuotta sitten Ruskolta kadonneen 19-vuotiaan Mirja Paavilaisen kohtaloa. Useita henkilöjä on kuultu, joista osan nimet ovat peräisin Aamusten tiedonhankinnasta. Tapauksen tutkinnanjohtajana toimivan Lounais-Suomen poliisin rikosylikomisario Jari Riialin mukaan kuulemiset ovat kohdistuneet Paavilaisen lähipiiriin.
– Sen hetkisiä kavereita on kuultu. Vielä jatketaan muutamien tarkentavien toimenpiteiden suorittamista. Lähinnä sen tarkistusta, mitä siellä on oikein tapahtunut, Riiali viittaa erilaisiin muistikuviin ja mediassakin esiintyneisiin ristiriitaisuuksiin.
Aamuset on uutisoinut unohdetusta Paavilaisen katoamisesta useasti vuoden 2024 aikana. Etenkin läheisen ystävän Anette Ekmanin muistot (Aamuset 3.12.2024) toivat poliisille paljon yhteydenottoja.
– Ei ole tullut lähiaikoina enää. Joitain yksittäisiä vanhoilta koulukavereilta, mutta mitään uutta tietoa ei ole tullut. Lähinnä spekulaatioita, mitä siinä on voinut käydä, Riiali kertoo.
Paavilainen katosi kotoaan Ruskolta vuodenaikaan nähden vähissä vaatteissa sunnuntaina 28. maaliskuuta 1976, jolloin linja-autojakaan ei tiettävästi kulkenut Turkuun. Sinne hänen piti saapua maanantaina tapaamaan Ekmania, jolla oli edessään ylioppilaskokeet Turun Suomalaisessa Yhteiskoulussa (TSYK).
Kadotessaan Paavilainen kävi samassa opinahjossa lukion toista luokkaa uudelleen korottaakseen arvosanojaan.
– TSYK:in opettajista muistan, että kun peruskoulu tuli, osa opettajista lähti. Eihän siellä mikään kauhean lempeä fiilis ollut. Silloin opettajat eivät lähestyneet oppilaita mitenkään. En usko, että he tiesivät paljoakaan oppilaiden elämästä, Ekman toteaa.
Ahdistus käynnissä olleesta peruskoulu-uudistuksesta ilmenee myös koulun vuosikertomuksesta, joka oli Paavilaisen katoamisvuonna edellisiä suppeampi. Rehtori Aarne Toivola aloitti toukokuussa 1976 päivätyn vuosikertomuksensa seuraavasti: ”Päättymäisillään oleva lukuvuosi, joka varsinaisen koulutoiminnan osalta on ollut normaali, tulee olemaan Turun Suomalaisen Yhteiskoulun viimeinen toimintavuosi.”
Ekman ei muista opettajien puhuneen mitään Paavilaisen katoamisesta. Oppilaslistoihin merkittiin koulunsa keskeyttäneet tai lopettaneet, mutta Paavilaisen nimen kohdalla ei ole merkintää.
Hänen kohtalonsa on yhä mysteeri.
Ekman vahvistaa olleensa yksi poliisin tänä vuonna kuulemista henkilöistä, mutta enempää hän ei halua asiaa julkisesti avata.
– Koen positiivisena, että asioita näinkin pitkän ajan jälkeen vielä otetaan tutkintaan, hän summaa.
Paavilaisen kohtalon selvittäminen jatkuu kadonneen henkilön tutkintana, sillä näyttöä henkirikoksesta ei edelleenkään ole. Mikäli poliisilla on tallessa DNA, voidaan tämän avulla kuitenkin saada uutta tietoa esimerkiksi tuntemattoman vainajan löytyessä.
– Nykyisin, kun henkilö katoaa, otetaan DNA lähiomaiselta talteen. En tiedä, onko Mirjan lähiomaiselta saatu vertailunäyte, jos sellainen on otettu. Mistään muualta se ei siis ole peräisin, jos sellainen on olemassa, Riiali kommentoi.
Voiko juttu vielä joskus ratketa, sitä Riiali ei osaa sanoa.
Luulisi että jollain kaverilla olisi ollut tietoa kuka mies voisi olla kyseessä, jos on jotain tapaillut vanhemmilta salaa.
Onko Mirjan 6 vuotta vanhempi isoveli vielä elossa? Tiesikö hän Mirjan mieskuvioista mitään? Mirjan katoamisen aikaan 25-vuotias isoveli oli naimisissa, eikä asunut kotonaan enää.
"Kaikki on tietysti spekulaatiota, mutta yksi mahdollisuus on, että on sovittu jokin tapaaminen ja joku on ehkä tullut häntä hakemaan."
Uskon tähän. Siksi jätti lompakon ja pipon kotiin. Niitä ei tarvitse lämpimässä autokyydissä.