Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1

Minusta tämä ehkäisykysymys on hankala. En ota kantaa mikä on oikein mutta. Jos ajatellaan että jumala antaa lapsen vain kun tilanne on hyvä. Että hän näkee kaiken ja toimii niinkuin paras on ja antaa voimat siihen. Ja siihen luotetaan ja otetaan lapset vastaan vaikka on sairautta, nepsyä, väsymystä, köyhyyttä jne. Mutta sitten kun äiti uupuu tai raskaus on hengenvaarallinen otetaa ehkäisy käyttöön. Eikö se tavallaan vesitä alkuperäisen ajatuksen että jumala tietää milloin on lapsen hyvä aika tulla. Eikö yhtäkkiä tiedäkkään tai eikö siihen enää luotetakkaan? Jos luotetaan tarviiko silloin ehkäistä pahassakaan tilanteessa? Ja jos ei luoteta miksi ei ehkäistä jo aiemmin ennenkuin tilanne kriisiytyy? Äh, en tiedä ymmärtääkö kukaan mitä koitan selittää. Eli epäloogisuus luottamuksessa että sitä on tai ei ole tilanteen mukaan.

Ja myös että eihän kaikilla vanhemmilla ole samat resurssit. Heilläkin on nepsyä, erilaiset voimat ja tukiverkot, perheessä sairauksia jne. Jollekkin se 10 lasta on paljon vaativampi juttu kuin toiselle.

Enkä sano että ehkäisy on väärin tai oikein. Mietin vain.

Onko sulla jotain uskontoja vastaan?

Ja toinen mitä en ymmärrä ollenkaan ja mikä on minun mielestä jopa raamattua vastaan on nämä ihmisten ulkonäkösäännöt. Saa olla meikkaamatta ja värjäämättä mutta ei saa oletta muilta samaa. Koska ei Jeesuskaan niihin ota kantaa. Miksi ihminen voi itse kehittää tämmöisiä sääntöjä ohi raamatun. Ymmärrän että ne on kulttuurikysymyksiä ja ennen prostituoidun merkki. Mutta miksi nykyään pidetään kiinni samoista säännöistä kun ei ole enää sitä synnillistä sivumerkitystä. Nehän on muuttuneet tyhjiksi perinnäissäännöiksi. Ja jos perustellaan vaatimattomalla ulkonäöllä niin silloin pitäisi pukeutua tyyliin säkkeihin ja ryysyihin ja antaa hiusten ja parran sojottaa miten sattuu. Epäloogisuus hiertää tämmöisissä kysymyksissä. Ja se että niistä tehdään uskon kysymyksiä. Yhäkin voidaan sanoa että sillä ja tällä on maailmallinen ulkonäkö. Mikä edes on maailmallinen. Mehän kaikki ihmiset ollaan maailmasta ja maailmallisia. Ei se ole sen kummempaa kuin kauniit vaatteet ja kampaajan leikkaamat kampaukset tai kodin koristaminen. Mikä logiikka että ihmisen pitäisi näyttää eriltä kuin itse haluaa. Miksi nämä on merkkejä uskosta mutta moni muu vastaava ei ole. Eikö näissä haise ihmisen kädenjälki aika vahvasti,

Vierailija kirjoitti:

Minusta tämä ehkäisykysymys on hankala. En ota kantaa mikä on oikein mutta. Jos ajatellaan että jumala antaa lapsen vain kun tilanne on hyvä. Että hän näkee kaiken ja toimii niinkuin paras on ja antaa voimat siihen. Ja siihen luotetaan ja otetaan lapset vastaan vaikka on sairautta, nepsyä, väsymystä, köyhyyttä jne. Mutta sitten kun äiti uupuu tai raskaus on hengenvaarallinen otetaa ehkäisy käyttöön. Eikö se tavallaan vesitä alkuperäisen ajatuksen että jumala tietää milloin on lapsen hyvä aika tulla. Eikö yhtäkkiä tiedäkkään tai eikö siihen enää luotetakkaan? Jos luotetaan tarviiko silloin ehkäistä pahassakaan tilanteessa? Ja jos ei luoteta miksi ei ehkäistä jo aiemmin ennenkuin tilanne kriisiytyy? Äh, en tiedä ymmärtääkö kukaan mitä koitan selittää. Eli epäloogisuus luottamuksessa että sitä on tai ei ole tilanteen mukaan.

Ja myös että eihän kaikilla vanhemmilla ole samat resurssit. Heilläkin on nepsyä, erilaiset voimat ja tukiverkot, perheessä sairauksia jne. Jollekkin se 10 lasta on paljon vaativampi juttu kuin toiselle.

Enkä sano että ehkäisy on väärin tai oikein. Mietin vain.

Minusta mietit hyvin. <3

Samoja asioita minäkin mietin. Eipä sitä turhaan sanota, että vaikean ratkaisun edessä ollaan, jos pitää päättää ottaako ehkäisyn käyttöön. Siksi siihen ei voi mitään yleispätevää ohjetta antaa ja asia jätetään jokaisen pariskunnan omaksi asiaksi. (Vaikka lähtökohtaisesti lapset otetaan Jumalan lahjoina.) Pääasia, että on halu toimia oikein, ja se voi tarkoittaa toiselle pariskunnalle toista kuin toiselle. Yritetään aina luottaa silti Jumalan armoon ja siihen, että ihan kaikki synnit on anteeksi, nekin, joita ei edes tiedä tehneensä.

-vl

Vierailija kirjoitti:

Ja toinen mitä en ymmärrä ollenkaan ja mikä on minun mielestä jopa raamattua vastaan on nämä ihmisten ulkonäkösäännöt. Saa olla meikkaamatta ja värjäämättä mutta ei saa oletta muilta samaa. Koska ei Jeesuskaan niihin ota kantaa. Miksi ihminen voi itse kehittää tämmöisiä sääntöjä ohi raamatun. Ymmärrän että ne on kulttuurikysymyksiä ja ennen prostituoidun merkki. Mutta miksi nykyään pidetään kiinni samoista säännöistä kun ei ole enää sitä synnillistä sivumerkitystä. Nehän on muuttuneet tyhjiksi perinnäissäännöiksi. Ja jos perustellaan vaatimattomalla ulkonäöllä niin silloin pitäisi pukeutua tyyliin säkkeihin ja ryysyihin ja antaa hiusten ja parran sojottaa miten sattuu. Epäloogisuus hiertää tämmöisissä kysymyksissä. Ja se että niistä tehdään uskon kysymyksiä. Yhäkin voidaan sanoa että sillä ja tällä on maailmallinen ulkonäkö. Mikä edes on maailmallinen. Mehän kaikki ihmiset ollaan maailmasta ja maailmallisia. Ei se ole sen kummempaa kuin kauniit vaatteet ja kampaajan leikkaamat kampaukset tai kodin koristaminen. Mikä logiikka että ihmisen pitäisi näyttää eriltä kuin itse haluaa. Miksi nämä on merkkejä uskosta mutta moni muu vastaava ei ole. Eikö näissä haise ihmisen kädenjälki aika vahvasti,

Tässä ei ole kovin hyvät hengen hedelmätkään. Jos useat lähtee siksi että kokee, että ei voi olla oma itsensä. Ei tule hyväksytyksi uskovaisena ulkonäön perusteella. Eikö uskossa pidä koetella kaikki mikä on hyvää ja missä on hyvät hedelmät. Ja hyljätä ne mistä seuraa huonoa. Eikö kaikista huonoin ole se että ihmiset luopuu uskosta koska ei ymmärrä ja ei ole oloa että saa olla vapaasti uskossa oman itsen näköisenä. Että ulkonäöllä ei ole merkitystä jos sisin on kaunis eli Jeesuksen kirkastama kaikista synneistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja toinen mitä en ymmärrä ollenkaan ja mikä on minun mielestä jopa raamattua vastaan on nämä ihmisten ulkonäkösäännöt. Saa olla meikkaamatta ja värjäämättä mutta ei saa oletta muilta samaa. Koska ei Jeesuskaan niihin ota kantaa. Miksi ihminen voi itse kehittää tämmöisiä sääntöjä ohi raamatun. Ymmärrän että ne on kulttuurikysymyksiä ja ennen prostituoidun merkki. Mutta miksi nykyään pidetään kiinni samoista säännöistä kun ei ole enää sitä synnillistä sivumerkitystä. Nehän on muuttuneet tyhjiksi perinnäissäännöiksi. Ja jos perustellaan vaatimattomalla ulkonäöllä niin silloin pitäisi pukeutua tyyliin säkkeihin ja ryysyihin ja antaa hiusten ja parran sojottaa miten sattuu. Epäloogisuus hiertää tämmöisissä kysymyksissä. Ja se että niistä tehdään uskon kysymyksiä. Yhäkin voidaan sanoa että sillä ja tällä on maailmallinen ulkonäkö. Mikä edes on maailmallinen. Mehän kaikki ihmiset ollaan maailmasta ja maailmallisia. Ei se ole sen kummempaa kuin kauniit vaatteet ja kampaajan leikkaamat kampaukset tai kodin koristaminen. Mikä logiikka että ihmisen pitäisi näyttää eriltä kuin itse haluaa. Miksi nämä on merkkejä uskosta mutta moni muu vastaava ei ole. Eikö näissä haise ihmisen kädenjälki aika vahvasti,

Tässä ei ole kovin hyvät hengen hedelmätkään. Jos useat lähtee siksi että kokee, että ei voi olla oma itsensä. Ei tule hyväksytyksi uskovaisena ulkonäön perusteella. Eikö uskossa pidä koetella kaikki mikä on hyvää ja missä on hyvät hedelmät. Ja hyljätä ne mistä seuraa huonoa. Eikö kaikista huonoin ole se että ihmiset luopuu uskosta koska ei ymmärrä ja ei ole oloa että saa olla vapaasti uskossa oman itsen näköisenä. Että ulkonäöllä ei ole merkitystä jos sisin on kaunis eli Jeesuksen kirkastama kaikista synneistä.

Yksi tämän ketjun viestihelmistä, kiitos tästä! Kilpailee ehdottomasti huonoimman hedelmän palkinnosta tuo, että saadaan ihmissäännöillä porukat jättämään koko uskon.

Vierailija kirjoitti:

Ja toinen mitä en ymmärrä ollenkaan ja mikä on minun mielestä jopa raamattua vastaan on nämä ihmisten ulkonäkösäännöt. Saa olla meikkaamatta ja värjäämättä mutta ei saa oletta muilta samaa. Koska ei Jeesuskaan niihin ota kantaa. Miksi ihminen voi itse kehittää tämmöisiä sääntöjä ohi raamatun. Ymmärrän että ne on kulttuurikysymyksiä ja ennen prostituoidun merkki. Mutta miksi nykyään pidetään kiinni samoista säännöistä kun ei ole enää sitä synnillistä sivumerkitystä. Nehän on muuttuneet tyhjiksi perinnäissäännöiksi. Ja jos perustellaan vaatimattomalla ulkonäöllä niin silloin pitäisi pukeutua tyyliin säkkeihin ja ryysyihin ja antaa hiusten ja parran sojottaa miten sattuu. Epäloogisuus hiertää tämmöisissä kysymyksissä. Ja se että niistä tehdään uskon kysymyksiä. Yhäkin voidaan sanoa että sillä ja tällä on maailmallinen ulkonäkö. Mikä edes on maailmallinen. Mehän kaikki ihmiset ollaan maailmasta ja maailmallisia. Ei se ole sen kummempaa kuin kauniit vaatteet ja kampaajan leikkaamat kampaukset tai kodin koristaminen. Mikä logiikka että ihmisen pitäisi näyttää eriltä kuin itse haluaa. Miksi nämä on merkkejä uskosta mutta moni muu vastaava ei ole. Eikö näissä haise ihmisen kädenjälki aika vahvasti,

Olen samaa mieltä, että ei saa kehittää sääntöjä.

Ulkonäköön liittyy minusta kaksi näkökulmaa: 1) se, että meidät on luotu Jumalan kuvaksi ja 2) se, että ulkonäköasiat kuuluvat omantunnonasioihin (ehdonvallan alle).

1) Jos ajattelen, että Jumala on luonut minut omaksi kuvakseen, niin minusta tuntuu pahalta ruveta tuota Jumalan luomusta "korjailemaan". 

2) Omantunnon asioissa meillä on jokaisella omat kiusaukset, helmasynnit ja erilainen toleranssi eri asioille. Raamatun mukaan tärkeää on, että mikään asia ei nouse uskoa tärkeimmäksi ja yhteinen rakkaus säilyy. Tämä tarkoittaa sitä, että joku toinen voi käyttää meikkiä hyvällä omalla tunnolla, mutta jonkun toisen omatunto sairastuu siitä. Etenkin nuorena, kun itsetunto on kovin hauras, voi ulkonäköasiat olla isoja seikkoja. Jollekin ulkonäköasiat nousevat niin tärkeiksi, että jopa usko vaarantuu. Kenen näkemyksen mukaan näissä toimitaan? Eipä siitäkään voi muuta ohjeistaa, kuin sen, että pyritään toimimaan niin , että rakkaus säilyy uskovaisten kesken. Toivoisin, että vanhemmat suhtautuisivat nuorempiin ymmärtäväisesti, vaikka oman nuoruutensa aikaan ovat toimineet toisin.

Itse katson nuorison ehostamista lempein ja ymmärtävin silmin ja toivon, että nuoren itsetunto vahvistuisi ja hän oppisi hyväksymään itsensä. Vanhemman henkilön harmaiden hiusten värjäämisestä ajattelen samoin.

Olen siinä mielessä onnekas, että ulkonäköasiat eivät oikeastaan kiinnosta minua. Pääasia, että on siisti ja puhdas ihmisten ilmoilla ollessaan.

-vl

Lähes tulkoon kaikki vl- naiset sanovat että heitä ei kaunistautuminen kiinnosta. No minä taas sanon että minua kaunistautuminen kiinnostaa ja meikkaan kyllä esim. Työpaikalle ja kovasti toivon että vl- naiset voisi irtautua tästä ajattelutavasta että meikkaus olisi syntiä. Ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Lähes tulkoon kaikki vl- naiset sanovat että heitä ei kaunistautuminen kiinnosta. No minä taas sanon että minua kaunistautuminen kiinnostaa ja meikkaan kyllä esim. Työpaikalle ja kovasti toivon että vl- naiset voisi irtautua tästä ajattelutavasta että meikkaus olisi syntiä. Ei ole. 

Ei se syntiä olekaan, omantunnon asioita. 

En ole lestadiolainen,  mutta tuosta meikkaamisesta tulee mieleen.  Esim minä tykkäsin kauheasti nuorena meikata ja käyttää erityylisiä vaatteita. Enää keski-iässä en sellaisista välitä. Ihmisellä voi olla erilaisia ajanjaksoja. Joskus tykkää meikata, joskus ei. Siksi olisi kurjaa, jos ei koskaan olisi saanut meikata.

"1) Jos ajattelen, että Jumala on luonut minut omaksi kuvakseen, niin minusta tuntuu pahalta ruveta tuota Jumalan luomusta "korjailemaan". "

Mutta kun sitä korjaillaan joka tapauksessa leikkaamalla hiukset ja parta, peittämällä vartalo kauniilla vaatteilla, lisäämällä hajuvettä tai partavettä, laittamalla koruja, ostamalla ulkonäköä korostavat silmälasit jne. Jos ei muokattaisi jokainen haisisi vaikka miltä ja näyttäisi ruokkoamattomalta. Mihin kukin rajan vetää. En itsekkään välitä ulkonäön muuttamisesta mutta minun mielestä siisti ehostus mikä ei muuta ulkonäköä on huomaavaisuutta kanssa kulkijoita kohtaan siinä missa siistit vaatteet tai hiukset. Siis finnit piiloon, rehottavat kulmakarvat kuosiin jne. Mutta pakko ei ole. Ei kaikille ole merkitystä vatteillakaan vaan voi kulkea pyhät, arjet samoissa kamppeissa. Ja ostaa samoihin kehyksiin uudet linssit kerta toisen jälkeen ajattelematta ulkonäköä. Jokaisella on siihen oikeus. Mutta miksi tehdä uskon asia jos se ei ole sitä. Ei ole kumpikaan parempi vaihtoehto. Ihmiset ollaan erilaisia ja eriasiat kiinnostaa.

"Itse katson nuorison ehostamista lempein ja ymmärtävin silmin ja toivon, että nuoren itsetunto vahvistuisi ja hän oppisi hyväksymään itsensä. Vanhemman henkilön harmaiden hiusten värjäämisestä ajattelen samoin.

Olen siinä mielessä onnekas, että ulkonäköasiat eivät oikeastaan kiinnosta minua. Pääasia, että on siisti ja puhdas ihmisten ilmoilla ollessaan.

-vl"

Kirjoitat ihan kauniisti mutta jotenkin ylemmyyden tuntuisesti, lempeästi ylhäältä alas päin toivoen että heikko-itsetuntoisetkin oppisi hyväksymään itsen ja jättäisi meikit tai hiussävyt sen myötä pois.  Niinkuin sinä. Että se sinun malli on parempi ja toivottavampi, kehittyneempi. Kun itseä ei kiinnosta on helpompi ajatella että kyseessä on heikko itsetunto. Ei se välttämättä ole sitä mutta jotkut on esteettisesti suuntautuneempia enemmän kuin toiset. 

Moni vl sävyttää harmaat piiloon omalla värillä ja sillä ei ole uskomisen kanssa tekemistä. Eikä itsetunnon. Ei tarvi perustella miksi haluaa näyttää tietyltä kun jokaisella on omat halut. Ei minuakaan kiinnosta moni asia mikä jollekkin muulle on tärkeä. En silti toivo että muut muuttuisivat minun kaltaiseksi ja jättäisi itselle tärkeän asian pois.

Vierailija kirjoitti:

"1) Jos ajattelen, että Jumala on luonut minut omaksi kuvakseen, niin minusta tuntuu pahalta ruveta tuota Jumalan luomusta "korjailemaan". "

 

Mutta kun sitä korjaillaan joka tapauksessa leikkaamalla hiukset ja parta, peittämällä vartalo kauniilla vaatteilla, lisäämällä hajuvettä tai partavettä, laittamalla koruja, ostamalla ulkonäköä korostavat silmälasit jne. Jos ei muokattaisi jokainen haisisi vaikka miltä ja näyttäisi ruokkoamattomalta. Mihin kukin rajan vetää. En itsekkään välitä ulkonäön muuttamisesta mutta minun mielestä siisti ehostus mikä ei muuta ulkonäköä on huomaavaisuutta kanssa kulkijoita kohtaan siinä missa siistit vaatteet tai hiukset. Siis finnit piiloon, rehottavat kulmakarvat kuosiin jne. Mutta pakko ei ole. Ei kaikille ole merkitystä vatteillakaan vaan voi kulkea pyhät, arjet samoissa kamppeissa. Ja ostaa samoihin kehyksiin uudet linssit kerta toisen jälkeen ajattelematta ulkonäköä. Jokaisella on siihen oikeus. Mutta miksi tehdä uskon asia jos se ei ole sitä. Ei ole kumpikaan parempi vaihtoehto. Ihmiset ollaan erilaisia ja eriasiat kiinnostaa.

Olen joskus ennenkin (tähän ketjuun?) kirjoittanut, että monen mielestä olisi tyyliin pyhäinhäväistys mennä maalaamalla parantelemaan esim. Mona Lisaa. Eikö Jumala ole suurempi mestari kuin Leonardo da Vinci? 

Minä ajattelen kyllä hygienian ja lämpimät vaatteet eri asiaksi kuin ulkonäön paranteluksi. Ei kai itsensä ja vaatteidensa peseminen voi olla ulkonäön muokkaamista kenenkään mielestä.

Mutta samaa mieltä, jokaisen oma asia, erilaisia ollaan.

Vierailija kirjoitti:

"Itse katson nuorison ehostamista lempein ja ymmärtävin silmin ja toivon, että nuoren itsetunto vahvistuisi ja hän oppisi hyväksymään itsensä. Vanhemman henkilön harmaiden hiusten värjäämisestä ajattelen samoin.

Olen siinä mielessä onnekas, että ulkonäköasiat eivät oikeastaan kiinnosta minua. Pääasia, että on siisti ja puhdas ihmisten ilmoilla ollessaan.

-vl"

 

Kirjoitat ihan kauniisti mutta jotenkin ylemmyyden tuntuisesti, lempeästi ylhäältä alas päin toivoen että heikko-itsetuntoisetkin oppisi hyväksymään itsen ja jättäisi meikit tai hiussävyt sen myötä pois.  Niinkuin sinä. Että se sinun malli on parempi ja toivottavampi, kehittyneempi. Kun itseä ei kiinnosta on helpompi ajatella että kyseessä on heikko itsetunto. Ei se välttämättä ole sitä mutta jotkut on esteettisesti suuntautuneempia enemmän kuin toiset. 

Moni vl sävyttää harmaat piiloon omalla värillä ja sillä ei ole uskomisen kanssa tekemistä. Eikä itsetunnon. Ei tarvi perustella miksi haluaa näyttää tietyltä kun jokaisella on omat halut. Ei minuakaan kiinnosta moni asia mikä jollekkin muulle on tärkeä. En silti toivo että muut muuttuisivat minun kaltaiseksi ja jättäisi itselle tärkeän asian pois.

"toivoen että heikko-itsetuntoisetkin oppisi hyväksymään itsen ja jättäisi meikit tai hiussävyt sen myötä pois.  Niinkuin sinä. Että se sinun malli on parempi ja toivottavampi, kehittyneempi. "

Näin en kirjoittanut enkä näin myöskään ajattele. En ajattele, että meikki on osoitus heikosta itsetunnosta, mutta ajattelen, että nuorena ylikorostunut suhde ulkonäköön on usein huonosta itsetunnosta kumpuavaa.

Olisi kiva, jos ei tehtäisi tulkintoja rivien välistä. 

Eikö lestadiolaisuus rajoita ammatteja joihin voi opiskella? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja toinen mitä en ymmärrä ollenkaan ja mikä on minun mielestä jopa raamattua vastaan on nämä ihmisten ulkonäkösäännöt. Saa olla meikkaamatta ja värjäämättä mutta ei saa oletta muilta samaa. Koska ei Jeesuskaan niihin ota kantaa. Miksi ihminen voi itse kehittää tämmöisiä sääntöjä ohi raamatun. Ymmärrän että ne on kulttuurikysymyksiä ja ennen prostituoidun merkki. Mutta miksi nykyään pidetään kiinni samoista säännöistä kun ei ole enää sitä synnillistä sivumerkitystä. Nehän on muuttuneet tyhjiksi perinnäissäännöiksi. Ja jos perustellaan vaatimattomalla ulkonäöllä niin silloin pitäisi pukeutua tyyliin säkkeihin ja ryysyihin ja antaa hiusten ja parran sojottaa miten sattuu. Epäloogisuus hiertää tämmöisissä kysymyksissä. Ja se että niistä tehdään uskon kysymyksiä. Yhäkin voidaan sanoa että sillä ja tällä on maailmallinen ulkonäkö. Mikä edes on maailmallinen. Mehän kaikki ihmiset ollaan maailmasta ja maailmallisia. Ei se ole sen kummempaa kuin kauniit vaatteet ja kampaajan leikkaamat kampaukset tai kodin koristaminen. Mikä logiikka että ihmisen pitäisi näyttää eriltä kuin itse haluaa. Miksi nämä on merkkejä uskosta mutta moni muu vastaava ei ole. Eikö näissä haise ihmisen kädenjälki aika vahvasti,

Olen samaa mieltä, että ei saa kehittää sääntöjä.

Ulkonäköön liittyy minusta kaksi näkökulmaa: 1) se, että meidät on luotu Jumalan kuvaksi ja 2) se, että ulkonäköasiat kuuluvat omantunnonasioihin (ehdonvallan alle).

1) Jos ajattelen, että Jumala on luonut minut omaksi kuvakseen, niin minusta tuntuu pahalta ruveta tuota Jumalan luomusta "korjailemaan". 

2) Omantunnon asioissa meillä on jokaisella omat kiusaukset, helmasynnit ja erilainen toleranssi eri asioille. Raamatun mukaan tärkeää on, että mikään asia ei nouse uskoa tärkeimmäksi ja yhteinen rakkaus säilyy. Tämä tarkoittaa sitä, että joku toinen voi käyttää meikkiä hyvällä omalla tunnolla, mutta jonkun toisen omatunto sairastuu siitä. Etenkin nuorena, kun itsetunto on kovin hauras, voi ulkonäköasiat olla isoja seikkoja. Jollekin ulkonäköasiat nousevat niin tärkeiksi, että jopa usko vaarantuu. Kenen näkemyksen mukaan näissä toimitaan? Eipä siitäkään voi muuta ohjeistaa, kuin sen, että pyritään toimimaan niin , että rakkaus säilyy uskovaisten kesken. Toivoisin, että vanhemmat suhtautuisivat nuorempiin ymmärtäväisesti, vaikka oman nuoruutensa aikaan ovat toimineet toisin.

Itse katson nuorison ehostamista lempein ja ymmärtävin silmin ja toivon, että nuoren itsetunto vahvistuisi ja hän oppisi hyväksymään itsensä. Vanhemman henkilön harmaiden hiusten värjäämisestä ajattelen samoin.

Olen siinä mielessä onnekas, että ulkonäköasiat eivät oikeastaan kiinnosta minua. Pääasia, että on siisti ja puhdas ihmisten ilmoilla ollessaan.

-vl

Mitä tarkoitat, "kenen näkemyksen mukaan toimitaan?" Jokainen täysi-ikäinen tietysti toimii oman näkemyksensä mukaan (siis kun kyseessä on nämä ihmistekoiset höpösäännöt kuten meikki ja ehostus). Alaikäiset ja meikki on taas asia, johon vanhemmilla voi olla jotakin sanomista, mutta mielestäni vanhemmat tekevät viisaasti, jos eivät aseta tällaisessa arkipäiväisessä perusasiassa lapsille mitään lakihenkisen tiukkoja sääntöjä, koska niistä harvemmin seuraa yhtään mitään hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Itse katson nuorison ehostamista lempein ja ymmärtävin silmin ja toivon, että nuoren itsetunto vahvistuisi ja hän oppisi hyväksymään itsensä. Vanhemman henkilön harmaiden hiusten värjäämisestä ajattelen samoin.

Olen siinä mielessä onnekas, että ulkonäköasiat eivät oikeastaan kiinnosta minua. Pääasia, että on siisti ja puhdas ihmisten ilmoilla ollessaan.

-vl"

 

Kirjoitat ihan kauniisti mutta jotenkin ylemmyyden tuntuisesti, lempeästi ylhäältä alas päin toivoen että heikko-itsetuntoisetkin oppisi hyväksymään itsen ja jättäisi meikit tai hiussävyt sen myötä pois.  Niinkuin sinä. Että se sinun malli on parempi ja toivottavampi, kehittyneempi. Kun itseä ei kiinnosta on helpompi ajatella että kyseessä on heikko itsetunto. Ei se välttämättä ole sitä mutta jotkut on esteettisesti suuntautuneempia enemmän kuin toiset. 

Moni vl sävyttää harmaat piiloon omalla värillä ja sillä ei ole uskomisen kanssa tekemistä. Eikä itsetunnon. Ei tarvi perustella miksi haluaa näyttää tietyltä kun jokaisella on omat halut. Ei minuakaan kiinnosta moni asia mikä jollekkin muulle on tärkeä. En silti toivo että muut muuttuisivat minun kaltaiseksi ja jättäisi itselle tärkeän asian pois.

"toivoen että heikko-itsetuntoisetkin oppisi hyväksymään itsen ja jättäisi meikit tai hiussävyt sen myötä pois.  Niinkuin sinä. Että se sinun malli on parempi ja toivottavampi, kehittyneempi. "

Näin en kirjoittanut enkä näin myöskään ajattele. En ajattele, että meikki on osoitus heikosta itsetunnosta, mutta ajattelen, että nuorena ylikorostunut suhde ulkonäköön on usein huonosta itsetunnosta kumpuavaa.

Olisi kiva, jos ei tehtäisi tulkintoja rivien välistä. 

No hyvin moni ei ajattele, että nuoren tai minkään ikäisen 'ylikorostunut' (kuka sen määrittää??) suhde ulkonäköön kertoisi huonosta itsetunnosta. Ei kannattaisi noin helposti vetää noin kärjistettyjä johtopäätöksiä.

Suomen vl ihmisten takertuminen yhä vieläkin esim juuri meikkaamiseen ja sen hyväksyttävyyteen/uhkaan uskon säilymisessä (?!) tms tuntuu sikälikin surkuhupaisalta, kun jonkun toisen maan vl ihmisten ei taas tarvitse käyttää asian vatvomiseen sekuntiakaan. Näillä onnekkailla ei tule kenellekään mieleen epäillä toisen uskoa jonkun noin joutavan vuoksi, mistä täällä taas jostain syystä ei vaan näköjään päästä millään eroon. Jos ei sitten meikkisääntöä yms viedä evankeliumin ohella lähetystyön myötä muuallekin 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Itse katson nuorison ehostamista lempein ja ymmärtävin silmin ja toivon, että nuoren itsetunto vahvistuisi ja hän oppisi hyväksymään itsensä. Vanhemman henkilön harmaiden hiusten värjäämisestä ajattelen samoin.

Olen siinä mielessä onnekas, että ulkonäköasiat eivät oikeastaan kiinnosta minua. Pääasia, että on siisti ja puhdas ihmisten ilmoilla ollessaan.

-vl"

 

Kirjoitat ihan kauniisti mutta jotenkin ylemmyyden tuntuisesti, lempeästi ylhäältä alas päin toivoen että heikko-itsetuntoisetkin oppisi hyväksymään itsen ja jättäisi meikit tai hiussävyt sen myötä pois.  Niinkuin sinä. Että se sinun malli on parempi ja toivottavampi, kehittyneempi. Kun itseä ei kiinnosta on helpompi ajatella että kyseessä on heikko itsetunto. Ei se välttämättä ole sitä mutta jotkut on esteettisesti suuntautuneempia enemmän kuin toiset. 

Moni vl sävyttää harmaat piiloon omalla värillä ja sillä ei ole uskomisen kanssa tekemistä. Eikä itsetunnon. Ei tarvi perustella miksi haluaa näyttää tietyltä kun jokaisella on omat halut. Ei minuakaan kiinnosta moni asia mikä jollekkin muulle on tärkeä. En silti toivo että muut muuttuisivat minun kaltaiseksi ja jättäisi itselle tärkeän asian pois.

"toivoen että heikko-itsetuntoisetkin oppisi hyväksymään itsen ja jättäisi meikit tai hiussävyt sen myötä pois.  Niinkuin sinä. Että se sinun malli on parempi ja toivottavampi, kehittyneempi. "

Näin en kirjoittanut enkä näin myöskään ajattele. En ajattele, että meikki on osoitus heikosta itsetunnosta, mutta ajattelen, että nuorena ylikorostunut suhde ulkonäköön on usein huonosta itsetunnosta kumpuavaa.

Olisi kiva, jos ei tehtäisi tulkintoja rivien välistä. 

No hyvin moni ei ajattele, että nuoren tai minkään ikäisen 'ylikorostunut' (kuka sen määrittää??) suhde ulkonäköön kertoisi huonosta itsetunnosta. Ei kannattaisi noin helposti vetää noin kärjistettyjä johtopäätöksiä.

Tuota on tutkittu. Vahva ja laaja tutkimusnäyttö vahvistaa, että nuorten matala itsetunto liittyy kiinteästi korostuneeseen ulkonäön tarkkailuun (engl. body surveillance), kehotyytyväisyyden puutteeseen sekä voimakkaaseen tarpeeseen muokata ja parantaa omaa ulkonäköä.

Esim. Minnesotan yliopistossa tehty laaja pitkittäistutkimus Project EAT :

Keskeinen tulos: Meta-analyysi vahvisti, että kun yksilön sisäinen itsearvostus ja itsetunto ovat alhaalla, huomio siirtyy ulkoisiin arviointikriteereihin. Tämä ilmenee ulkonäön jatkuvana monitorointina, peilailuna, vertailuna ja pyrkimyksenä muuttaa ulkoista olemusta sosiaalisen hyväksynnän saavuttamiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Eikö lestadiolaisuus rajoita ammatteja joihin voi opiskella? 

Suurin osa normaaleista ammateista tuskin on mitenkään sopimattomia lestadiolaiselle. Mieleen tulee Alkon myyjä ja baarimikko lähinnä. Joku näyttelijä ei taida olla normaali ammatti. Niin ja en ole koskaan kuullut lestadiolaisesta gynekologista, mutta tämä liittynee siihen että gynekologien toimenkuvaan voi kuulua abortit, mutta tuolla perusteella moni muukin kuin lestadiolainen valitsisi toisen ammatin.