Lue keskustelun säännöt.
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1
26.04.2026 |
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3. Keskustelu on poistettu.
Mikä tekee tästä aiheesta maailman sensuroidumman?
Kommentit (9147)
Ymmärsinkö oikein, että vl:t ajattelevat, että vain heillä on Pyhä Henki? Tämän takia kenenkäään muun kuin toisen vl:n kautta ei voi saada syntejä anteeksi. Se, miks Pyhä Henki olisi vain heillä, siihen ei ole perustelu selvinnyt ainakaan itselleni.
Osaisiko joku valaista asiaa? Saa myös kertoa, jos olen ymmärtänyt väärin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa se, että uskoo samalla tavalla? Mistä vl:t tietävät uskovansa samalla tavalla kuin muut vl:t? Kuitenkin kun yrittää kysyä tarkennuksia erilaisiin opillisen kysymyksiin, sanotaan ettei meillä ole mitään johtajia eikä kukaan sano, miten kulloisessakin asiassa kuuluu uskoa.
Mistä he tietävät uskovansa eri tavalla kuin muut kristityt?
Mistä he tietävät uskovansa samalla tavalla kuin Luther, etenkin kun luterilaisia on tässä maailmassa miljoonia muitakin?Ekana tulee mieleen syntien anteeksiantaminen. Kun me ajatellaan että jokaisella uskovaisella on Pyhä Henki ja siten kaikki voivat saarnata syntejä anteeksi Jeesuksen ohjeen mukaan.
Käsittääkseni useat eri tavoin uskovat ajattelevat, että siihen tarvitaan joku kirkon työntekijä.Muutenkin tuntuu, että me tarvitsemme usein evankeliumia, syntisyys tuntuu.
Minun on vaikea ymmärtää jos joku sanoo ettei hänellä sen kummemmin mitään syntiä ole.Ja sitten itselläni ainakin on sellainen ihana lahja saatuna, että toiset uskovaiset tuntuvat ihan hirmu rakkailta, kuin perheenjäseniltä.
Minä en ev. lut. uskoisena koe, että synninpäästö olisi vain kirkon työntekijän juttu. Kuka tahansa kristitty voi sen julistaa ja voin julistaa sen itsellenikin, kun luen Raamatusta Jeesuksen vakuuttavan, että synnit on annettu anteeksi.
Enkä koe jatkuvasti mitään synnintuskaa. Juu, on usein olo, että en ole äitinä ja puolisona ollut niin hyvä kuin olisi pitänyt. Harmittaa asiat, joita olen sanonut tai jättänyt tekemättä. Kaikki ovat jatkuvasti syntisiä, minäkin. En silti ole jatkuvasti pyytelemässä synninpäästöä. Pyydän anteeksi läheisiltä ja tiedän, että Jumala antaa anteeksi, kun sitä pyydän. En silti koe, että minun pitäisi päivittäin olla hokemassa, että saanhan Jumala anteeksi. Luotan siihen, että saan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa se, että uskoo samalla tavalla? Mistä vl:t tietävät uskovansa samalla tavalla kuin muut vl:t? Kuitenkin kun yrittää kysyä tarkennuksia erilaisiin opillisen kysymyksiin, sanotaan ettei meillä ole mitään johtajia eikä kukaan sano, miten kulloisessakin asiassa kuuluu uskoa.
Mistä he tietävät uskovansa eri tavalla kuin muut kristityt?
Mistä he tietävät uskovansa samalla tavalla kuin Luther, etenkin kun luterilaisia on tässä maailmassa miljoonia muitakin?Ekana tulee mieleen syntien anteeksiantaminen. Kun me ajatellaan että jokaisella uskovaisella on Pyhä Henki ja siten kaikki voivat saarnata syntejä anteeksi Jeesuksen ohjeen mukaan.
Käsittääkseni useat eri tavoin uskovat ajattelevat, että siihen tarvitaan joku kirkon työntekijä.Muutenkin tuntuu, että me tarvitsemme usein evankeliumia, syntisyys tuntuu.
Minun on vaikea ymmärtää jos joku sanoo ettei hänellä sen kummemmin mitään syntiä ole.Ja sitten itselläni ainakin on sellainen ihana lahja saatuna, että toiset uskovaiset tuntuvat ihan hirmu rakkailta, kuin perheenjäseniltä.
Muut luterilaiset ei ajattele, että synninpäästön voisi antaa vain kirkon työntekijä vaan sen voi tehdä toinen seurakuntalainen. Mihin perustat siis käsityksesi? Oletko muuten perehtynyt siihen, miten muut luterilaiset uskovat?
On ihan tutkittu, että vl:t lukevat selvästi vähemmän Raamattua kuin muut uskovaiset, joten miten se evankeliumin kaipuu erottaa muista? Synti ja syntien anteeksianto kuuluvat keskeisesti eri kirkkokuntien oppiin, onhan se kristillisen pelastusopin ytimessä.
Suuri osa maailman kristityistä osallistuu seurakunnan toimintaan aktiivisesti ja usko näkyy jokapäiväisessä elämässä.Samaan seurakuntaan kuuluvat ovat usein toisilleen rakkaita myös muualla.
Eli mitä se eri tavoin uskominen siis on?
”Muut luterilaiset ei ajattele, että synninpäästön voisi antaa vain kirkon työntekijä vaan sen voi tehdä toinen seurakuntalainen.”
Mukava kuulla että sinä ajattelet noin. Olen kuullut monen ev.lutin kritisoivan meikäläisiä juuri siitä, että ihan ”rivijäsenet” saarnaavat evankeliumia.
Haluatko sinä puolestasi kertoa miksi et käy rauhanyhdistyksellä seuroissa, kun koet uskovasi samalla tavalla? Vai käytkö? Ja ketä ovat nämä ev.lutit, jotka kaikkialla somessa arvostelevat tiukasti meikäläisten opetusta ja elämää? Jos kerta itse uskovat samalla tavalla? 🤷🏻
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt kirkkoisistä juuri mitään enkä väitä vieläkään tietäväni, mutta muutamilla kysymyksillä tekoälylle selvisi sen verran, että en ennen tarkempaa perehtymistä siihen mitä kaikkea kirkkoisät oikeasti kirjoittivat menisi tuon kirjan perusteella uskomaan, että heidän kirjoituksensa olisivat kaikilta osin tukemassa vanhoillislestadiolaisia uskonkäsityksiä.
Ei varmasti olekaan, kirjassakin sanottiin, että kaikkien opetus ei vastaa vl ajatusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa se, että uskoo samalla tavalla? Mistä vl:t tietävät uskovansa samalla tavalla kuin muut vl:t? Kuitenkin kun yrittää kysyä tarkennuksia erilaisiin opillisen kysymyksiin, sanotaan ettei meillä ole mitään johtajia eikä kukaan sano, miten kulloisessakin asiassa kuuluu uskoa.
Mistä he tietävät uskovansa eri tavalla kuin muut kristityt?
Mistä he tietävät uskovansa samalla tavalla kuin Luther, etenkin kun luterilaisia on tässä maailmassa miljoonia muitakin?Ekana tulee mieleen syntien anteeksiantaminen. Kun me ajatellaan että jokaisella uskovaisella on Pyhä Henki ja siten kaikki voivat saarnata syntejä anteeksi Jeesuksen ohjeen mukaan.
Käsittääkseni useat eri tavoin uskovat ajattelevat, että siihen tarvitaan joku kirkon työntekijä.Muutenkin tuntuu, että me tarvitsemme usein evankeliumia, syntisyys tuntuu.
Minun on vaikea ymmärtää jos joku sanoo ettei hänellä sen kummemmin mitään syntiä ole.Ja sitten itselläni ainakin on sellainen ihana lahja saatuna, että toiset uskovaiset tuntuvat ihan hirmu rakkailta, kuin perheenjäseniltä.
No ei tarvita kirkon työntekijää! Vaan Isä meidän, joka olet taivaassa, anna meille meidän syntimme anteeksi.
Taidatkos sen selvemmin sanoa. Jeesuksen opetus: rukoilkaa näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt kirkkoisistä juuri mitään enkä väitä vieläkään tietäväni, mutta muutamilla kysymyksillä tekoälylle selvisi sen verran, että en ennen tarkempaa perehtymistä siihen mitä kaikkea kirkkoisät oikeasti kirjoittivat menisi tuon kirjan perusteella uskomaan, että heidän kirjoituksensa olisivat kaikilta osin tukemassa vanhoillislestadiolaisia uskonkäsityksiä.
Ei varmasti olekaan, kirjassakin sanottiin, että kaikkien opetus ei vastaa vl ajatusta.
Onko siihen kirjaan otettu mukaan niitä kirjoituksia, jotka ovat ristiriidassa vl-opin kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö oikein, että vl:t ajattelevat, että vain heillä on Pyhä Henki? Tämän takia kenenkäään muun kuin toisen vl:n kautta ei voi saada syntejä anteeksi. Se, miks Pyhä Henki olisi vain heillä, siihen ei ole perustelu selvinnyt ainakaan itselleni.
Osaisiko joku valaista asiaa? Saa myös kertoa, jos olen ymmärtänyt väärin
Pyhää Henkeä voisi verrata olympiasoihtuun siinä mielessä, että sama Jumalan Henki on ollut Kristuksen seurakunnassa apostolien ajoista lähtien ja sytyttää uskon aina parannuksen hetkellä ihmisissä. Soihtu ei kuitenkaan siirry ihmiseltä toiselle itsestään, vaan Pyhä Henki on Jumalan lahja, jonka hän antaa ihmiselle.
Sitä ei ole sidottu yhteen kansaan, maahan tai ihmisryhmään, vaan Kristuksen evankeliumi ja Pyhä Henki kuuluvat kaikille kansoille. Jeesus lupasi olla omiensa kanssa maailman loppuun asti.
Ja kyllä, ajattelemme, että Pyhä Henki vaikuttaa juuri tällaisen uskon kuin meillä, mutta ei sitä rajata vl:ille. Se elää ympäri maailmaa olevien uskovaisten sydämissä, neuvoo ja opettaa.
”Jos joku ei omista Kristuksen Henkeä, hän ei ole hänen omansa.” (Room. 8:9)
”Hän pysyy teidän luonanne ja on teissä oleva.” (Joh. 14:17)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt kirkkoisistä juuri mitään enkä väitä vieläkään tietäväni, mutta muutamilla kysymyksillä tekoälylle selvisi sen verran, että en ennen tarkempaa perehtymistä siihen mitä kaikkea kirkkoisät oikeasti kirjoittivat menisi tuon kirjan perusteella uskomaan, että heidän kirjoituksensa olisivat kaikilta osin tukemassa vanhoillislestadiolaisia uskonkäsityksiä.
Ei varmasti olekaan, kirjassakin sanottiin, että kaikkien opetus ei vastaa vl ajatusta.
Onko siihen kirjaan otettu mukaan niitä kirjoituksia, jotka ovat ristiriidassa vl-opin kanssa?
Tunnustan, että olen kuunnellut sitä vähän puolella korvalla. Hämärästi muistelen, että siellä kerrottiin myös ristiriitaisuuksia. Pitäisi lukea se kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa se, että uskoo samalla tavalla? Mistä vl:t tietävät uskovansa samalla tavalla kuin muut vl:t? Kuitenkin kun yrittää kysyä tarkennuksia erilaisiin opillisen kysymyksiin, sanotaan ettei meillä ole mitään johtajia eikä kukaan sano, miten kulloisessakin asiassa kuuluu uskoa.
Mistä he tietävät uskovansa eri tavalla kuin muut kristityt?
Mistä he tietävät uskovansa samalla tavalla kuin Luther, etenkin kun luterilaisia on tässä maailmassa miljoonia muitakin?Ekana tulee mieleen syntien anteeksiantaminen. Kun me ajatellaan että jokaisella uskovaisella on Pyhä Henki ja siten kaikki voivat saarnata syntejä anteeksi Jeesuksen ohjeen mukaan.
Käsittääkseni useat eri tavoin uskovat ajattelevat, että siihen tarvitaan joku kirkon työntekijä.Muutenkin tuntuu, että me tarvitsemme usein evankeliumia, syntisyys tuntuu.
Minun on vaikea ymmärtää jos joku sanoo ettei hänellä sen kummemmin mitään syntiä ole.Ja sitten itselläni ainakin on sellainen ihana lahja saatuna, että toiset uskovaiset tuntuvat ihan hirmu rakkailta, kuin perheenjäseniltä.
No ei tarvita kirkon työntekijää! Vaan Isä meidän, joka olet taivaassa, anna meille meidän syntimme anteeksi.
Taidatkos sen selvemmin sanoa. Jeesuksen opetus: rukoilkaa näin.
Ja näin:
”Niin Jeesus sanoi heille jälleen: Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät. Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: Ottakaa Pyhä Henki. Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.”
(Joh. 20:21–23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luterilaisessa kirkossa maallikkokin voi saarnata erilaisissa tilaisuuksissa kirkkoherran luvalla. Saarnaaminen kirkollisissa tilaisuuksissa on yleensä papin tehtävä, mutta siitä voidaan poiketa tietyin edellytyksin harkinnan mukaan. Arjen evankeliointi on asia erikseen. Sitä voi jokainen tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa se, että uskoo samalla tavalla? Mistä vl:t tietävät uskovansa samalla tavalla kuin muut vl:t? Kuitenkin kun yrittää kysyä tarkennuksia erilaisiin opillisen kysymyksiin, sanotaan ettei meillä ole mitään johtajia eikä kukaan sano, miten kulloisessakin asiassa kuuluu uskoa.
Mistä he tietävät uskovansa eri tavalla kuin muut kristityt?
Mistä he tietävät uskovansa samalla tavalla kuin Luther, etenkin kun luterilaisia on tässä maailmassa miljoonia muitakin?Ekana tulee mieleen syntien anteeksiantaminen. Kun me ajatellaan että jokaisella uskovaisella on Pyhä Henki ja siten kaikki voivat saarnata syntejä anteeksi Jeesuksen ohjeen mukaan.
Käsittääkseni useat eri tavoin uskovat ajattelevat, että siihen tarvitaan joku kirkon työntekijä.Muutenkin tuntuu, että me tarvitsemme usein evankeliumia, syntisyys tuntuu.
Minun on vaikea ymmärtää jos joku sanoo ettei hänellä sen kummemmin mitään syntiä ole.Ja sitten itselläni ainakin on sellainen ihana lahja saatuna, että toiset uskovaiset tuntuvat ihan hirmu rakkailta, kuin perheenjäseniltä.
No ei tarvita kirkon työntekijää! Vaan Isä meidän, joka olet taivaassa, anna meille meidän syntimme anteeksi.
Taidatkos sen selvemmin sanoa. Jeesuksen opetus: rukoilkaa näin.
Ja näin:
”Niin Jeesus sanoi heille jälleen: Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät. Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: Ottakaa Pyhä Henki. Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.”
(Joh. 20:21–23)
No eikös täällä juurikin ole todettu, että minkä tahansa Raamatun kohdan voi tulkita tukevan omaa uskonkäsitystä ja sille löytyy myös aina joku sitä tukeva vai suorastaan vastakkainen Raamatun kohta. Otapa siitä sitten selvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa se, että uskoo samalla tavalla? Mistä vl:t tietävät uskovansa samalla tavalla kuin muut vl:t? Kuitenkin kun yrittää kysyä tarkennuksia erilaisiin opillisen kysymyksiin, sanotaan ettei meillä ole mitään johtajia eikä kukaan sano, miten kulloisessakin asiassa kuuluu uskoa.
Mistä he tietävät uskovansa eri tavalla kuin muut kristityt?
Mistä he tietävät uskovansa samalla tavalla kuin Luther, etenkin kun luterilaisia on tässä maailmassa miljoonia muitakin?Ekana tulee mieleen syntien anteeksiantaminen. Kun me ajatellaan että jokaisella uskovaisella on Pyhä Henki ja siten kaikki voivat saarnata syntejä anteeksi Jeesuksen ohjeen mukaan.
Käsittääkseni useat eri tavoin uskovat ajattelevat, että siihen tarvitaan joku kirkon työntekijä.Muutenkin tuntuu, että me tarvitsemme usein evankeliumia, syntisyys tuntuu.
Minun on vaikea ymmärtää jos joku sanoo ettei hänellä sen kummemmin mitään syntiä ole.Ja sitten itselläni ainakin on sellainen ihana lahja saatuna, että toiset uskovaiset tuntuvat ihan hirmu rakkailta, kuin perheenjäseniltä.
No ei tarvita kirkon työntekijää! Vaan Isä meidän, joka olet taivaassa, anna meille meidän syntimme anteeksi.
Taidatkos sen selvemmin sanoa. Jeesuksen opetus: rukoilkaa näin.
Ja näin:
”Niin Jeesus sanoi heille jälleen: Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät. Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: Ottakaa Pyhä Henki. Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.”
(Joh. 20:21–23)No eikös täällä juurikin ole todettu, että minkä tahansa Raamatun kohdan voi tulkita tukevan omaa uskonkäsitystä ja sille löytyy myös aina joku sitä tukeva vai suorastaan vastakkainen Raamatun kohta. Otapa siitä sitten selvää.
Noin toteaa tavallinen, normaalin itsetunnon omaava ihminen. Ei meistä kukaan tiedä lopullista totuutta yhtään mistään ja usko on mysteeri. Pelottavia nuo "totuuden" omaavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa se, että uskoo samalla tavalla? Mistä vl:t tietävät uskovansa samalla tavalla kuin muut vl:t? Kuitenkin kun yrittää kysyä tarkennuksia erilaisiin opillisen kysymyksiin, sanotaan ettei meillä ole mitään johtajia eikä kukaan sano, miten kulloisessakin asiassa kuuluu uskoa.
Mistä he tietävät uskovansa eri tavalla kuin muut kristityt?
Mistä he tietävät uskovansa samalla tavalla kuin Luther, etenkin kun luterilaisia on tässä maailmassa miljoonia muitakin?Ekana tulee mieleen syntien anteeksiantaminen. Kun me ajatellaan että jokaisella uskovaisella on Pyhä Henki ja siten kaikki voivat saarnata syntejä anteeksi Jeesuksen ohjeen mukaan.
Käsittääkseni useat eri tavoin uskovat ajattelevat, että siihen tarvitaan joku kirkon työntekijä.Muutenkin tuntuu, että me tarvitsemme usein evankeliumia, syntisyys tuntuu.
Minun on vaikea ymmärtää jos joku sanoo ettei hänellä sen kummemmin mitään syntiä ole.Ja sitten itselläni ainakin on sellainen ihana lahja saatuna, että toiset uskovaiset tuntuvat ihan hirmu rakkailta, kuin perheenjäseniltä.
No ei tarvita kirkon työntekijää! Vaan Isä meidän, joka olet taivaassa, anna meille meidän syntimme anteeksi.
Taidatkos sen selvemmin sanoa. Jeesuksen opetus: rukoilkaa näin.
Ja näin:
”Niin Jeesus sanoi heille jälleen: Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät. Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: Ottakaa Pyhä Henki. Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.”
(Joh. 20:21–23)No eikös täällä juurikin ole todettu, että minkä tahansa Raamatun kohdan voi tulkita tukevan omaa uskonkäsitystä ja sille löytyy myös aina joku sitä tukeva vai suorastaan vastakkainen Raamatun kohta. Otapa siitä sitten selvää.
Ei tuo ole minkään muun kohdan kanssa ristiriidassa. Siinä todetaan selvästi, että uskovaisilla on valta antaa syntejä anteeksi. Ei kuitenkasn omissa nimissään vaan juuri niin kuin Isä Meidän rukouksessa: Jumala ne synnit antaa anteeksi, uskovaiset vain toimivat evankeliumin saarnaajina Jeesuksen ohjeen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No niin, jos täällä yritetään vetää yhtäläisyysmerkkejä kirkkoisien ja vl-opin välille niin tässäpä hieman ajattelun aihetta itse kullekin. Muistutan vielä, Augustinus, jolla ehkä merkittävin vaikutus katolisten ja protestanttien teologiaan, ei osannut kunnolla kreikkaa eikä siten pystynyt lukemaan kunnolla alkuperäistä Raamatun tekstiä vaan nojasi käännöksiin. Käännös ei koskaan ole sama.
”Koska vanhoillislestadiolaisuus on luterilaisen kirkon sisäinen herätysliike, sen oppi heijastaa pitkälti 1500-luvun luterilaista ortodoksiaa ja pietismiä. Varhaiskirkon isät (130–400-luvuilta) taas edustavat aikaa ennen katolisen, ortodoksisen ja protestanttisen kirkon jakautumista. Heidän painotuksensa eroavat merkittävästi vanhoillislestadiolaisuudesta erityisesti seurakuntaopin eli ekklesiologian, sakramenttien sekä pelastusopin osalta.
Kirkkoisien pääajatukset lyhyesti
Irenaeus (n. 130): Taisteli gnostilaisuutta vastaan. Korosti, että pelastus ja oikea oppi löytyvät sieltä, missä on apostolinen suksessio eli katkeamaton piispojen ketju apostoleista alkaen. [1, 2, 3]
Tertullianus (n. 160): Länsimaisen teologian isä, joka loi kolminaisuusopin latinankielisen käsitteistön. Korosti tiukkaa moraalista puhtautta ja kirkon kurinalaisuutta. [1]
Cyprianus (n. 200): Tunnetaan lauseestaan "Kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta" (Extra Ecclesiam nulla salus). Hänelle kirkko oli yhtä kuin virallinen, piispojen johtama katolinen kirkko.
Eusebius (n. 260): Kirkkohistorioitsija, joka loi teologisen perustelun kristilliselle keisariudelle (Konstantinus Suuren aika) ja näki kirkon ja Rooman valtion liiton Jumalan suunnitelmana. [1]
Athanasius (n. 300): Puolusti kiivaasti Kristuksen täyttä jumaluutta Arianuksen harhaoppia vastaan. Korosti pelastuksen olevan "jumaloitumista" (theosis): Jumala tuli ihmiseksi, jotta ihminen voisi tulla jumalalliseksi. [1, 2]
Johannes Krysostomos (n. 350): Idän kirkkoisä ja historian kuuluisimpia saarnaajia. Korosti sosiaalista oikeudenmukaisuutta, liturgiaa ja ehtoollisen mysteeriä.
Augustinus (n. 350): Lännen vaikutusvaltaisin teologi. Muotoili perisyntiopin ja painotti Jumalan suvereenia armoa ja ennaltamääräystä (predestinaatio).
Hesychius Jerusalemilainen (n. 400): Raamatunselittäjä, joka edustaa varhaista luostari- ja askeesiperintöä sekä rukouselämän (hesykasmi) juuria.”
Keskeisimmät ristiriidat vanhoillislestadiolaisuuden kanssa
Kun näiden kirkkoisien opetuksia verrataan vanhoillislestadiolaiseen teologiaan, nousee esiin neljä perustavanlaatuista ristiriitaa:
1. Seurakuntaoppi (Ekklesiolgia) ja pelastuksen rajat
Vanhoillislestadiolaisuus: Liikkeellä on eksklusiivinen seurakuntaoppi. Jumalan valtakunta ja tosi kirkko maan päällä samastetaan käytännössä vanhoillislestadiolaiseen yhteisöön (rauhanyhdistykseen). Vain tämän näkyvän yhteisön sisällä on pelastava usko ja Pyhä Henki.
Kirkkoisät (erityisesti Cyprianus ja Irenaeus): Myös he opettivat, että kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta. Heidän määrittelynsä "kirkolle" oli kuitenkin täysin toinen: kirkko oli maailmanlaajuinen, piispojen johtama sakramentaalinen instituutio. Kirkkoisille ajatus siitä, että tosi kirkko rajoittuisi 1800-luvulla Pohjolassa syntyneeseen maallikkojohtoiseen liikkeeseen, olisi ollut käsittämätön ja muistuttanut heidän aikansa skismaattisia ryhmiä (kuten donatolaisia). [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7]
2. Avainten valta ja synninpäästö
Vanhoillislestadiolaisuus: Keskeisin opillinen erityispiirre on se, että synninpäästön (evankeliumin julistamisen) voi antaa ja vastaanottaa vain liikkeen sisällä uskova henkilö. Pyhä Henki operoi ekslusiivisesti tämän uskovien joukon kautta.
Kirkkoisät (Augustinus, Johannes Krysostomos):Avainten valta (valta antaa syntejä anteeksi) katsottiin kuuluvan apostolisen suksession kautta asetetulle pappis- ja piispanviralle, ei yleisesti kenelle tahansa uskovalle maallikolle. Pyhän Hengen toiminta sidottiin kirkon virallisiin sakramentteihin, ei yksittäisten ihmisten subjektiiviseen uskontilaan. [1, 2, 3, 4]
3. Sakramenttiosallistuminen ja Kaste
Vanhoillislestadiolaisuus: Kasteessa lapsi otetaan seurakunnan varjelukseen, mutta perinteisen vl-opetuksen mukaan ihminen syntyy maailmaan uskovana (ns. kaste- ja lapsenusko). Usko on ensisijainen, ja kaste on "hyvän omantunnon liitto".
Kirkkoisät (Augustinus): Muotoili opin perisynnistä niin jyrkästi, että lapsi syntyy maailmaan kadotuksen alaisena, ja kasteen katsottiin nimenomaan pesevän pois perisynnin ja synnyttävän uskon. Ilman kastetta ihminen ei kirkkoisien (kuten Augustinuksen tai Cyprianuksen) mukaan voinut pelastua.
4. Askeesi ja luostari-ihanne vs. perhekeskeisyys
Vanhoillislestadiolaisuus: Korostaa vahvasti perhe-elämää, avoimuutta elämälle (suuret lapsimäärät) ja arkista kristillisyyttä maailman keskellä. Luostarielämää pidetään luterilaisuuden mukaisesti harhaanjohtavana.
Kirkkoisät (Hesychius, Krysostomos, Tertullianus): Lähes kaikki myöhäisemmät kirkkoisät ihannoivat selibaattia, neitsyyttä ja luostarielämää korkeampana kristillisen elämän muotona kuin avioliittoa. Tertullianus ja Hesychius edustivat ankaraa maailmankielteisyyttä, joka ilmestyi vetäytymisenä erämaahan tai luostareihin, mikä sotii vanhoillislestadiolaista yhteisökeskeistä elämäntapaa vastaan.
Yhteenveto
Vaikka molemmat osapuolet jakavat saman perustan kolminaisuusopissa ja Kristuksen kahdessa luonnossa (jotka Athanasius ja kumppanit muotoilivat), heidän käsityksensä siitä, missä Jumalan valtakunta sijaitsee ja miten synti annetaan anteeksi, ovat teologisessa ristiriidassa. Kirkkoisille tosi kirkko oli historiallinen, piispanjohtoinen instituutio; vanhoillislestadiolaisuudelle se on Pyhän Hengen omistava uskovien joukko heidän oman liikkeensä sisällä. [1, 2, 3, 4]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa se, että uskoo samalla tavalla? Mistä vl:t tietävät uskovansa samalla tavalla kuin muut vl:t? Kuitenkin kun yrittää kysyä tarkennuksia erilaisiin opillisen kysymyksiin, sanotaan ettei meillä ole mitään johtajia eikä kukaan sano, miten kulloisessakin asiassa kuuluu uskoa.
Mistä he tietävät uskovansa eri tavalla kuin muut kristityt?
Mistä he tietävät uskovansa samalla tavalla kuin Luther, etenkin kun luterilaisia on tässä maailmassa miljoonia muitakin?Ekana tulee mieleen syntien anteeksiantaminen. Kun me ajatellaan että jokaisella uskovaisella on Pyhä Henki ja siten kaikki voivat saarnata syntejä anteeksi Jeesuksen ohjeen mukaan.
Käsittääkseni useat eri tavoin uskovat ajattelevat, että siihen tarvitaan joku kirkon työntekijä.Muutenkin tuntuu, että me tarvitsemme usein evankeliumia, syntisyys tuntuu.
Minun on vaikea ymmärtää jos joku sanoo ettei hänellä sen kummemmin mitään syntiä ole.Ja sitten itselläni ainakin on sellainen ihana lahja saatuna, että toiset uskovaiset tuntuvat ihan hirmu rakkailta, kuin perheenjäseniltä.
toiset uskovaiset ovat hirmu rakkaita sinulle sen takia, että he uskovat samalla tavalla kuin sinä. et ole saanut mitään ihanaa lahjaa tuohon. ihan arkipäiväinen selitys
Synnin ajatteleminen jatkuvasti ei ole tervettä.
Se siitä "tallin hajusta". Toki yhtäläisyyksiä löytyy, kun sopivasti valikoi ja ehkä vielä tulkitsee.
En tiennyt kirkkoisistä juuri mitään enkä väitä vieläkään tietäväni, mutta muutamilla kysymyksillä tekoälylle selvisi sen verran, että en ennen tarkempaa perehtymistä siihen mitä kaikkea kirkkoisät oikeasti kirjoittivat menisi tuon kirjan perusteella uskomaan, että heidän kirjoituksensa olisivat kaikilta osin tukemassa vanhoillislestadiolaisia uskonkäsityksiä.