Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3. Keskustelu on poistettu.
Mikä tekee tästä aiheesta maailman sensuroidumman?
Kommentit (9168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei loukkaa mikään meikäläisiin kohdistuva nimittely eikä pilkka. Se, mistä olisin hyvin huolissani, on jos Raamatun opetuksen kanssa löytyisi ristiriita.
Ja tähän en jaksaisi taas tapakulttuurikierrosta korviksista ym. Tarkoitan pelastumiseen liittyvää ristiriitaa.
No, oletkos kuullut pienoisevankeliumista? Siinähän se on tiiviisti, pelastusoppi.
Turha ryhtyä nenäkkääksi. Pienoisevankeliumi ei ole ristiriidassa uskoni kanssa. Ikävää vain, että siinä on konditionaali, eli kaikki eivät tartu tarjottuun pelastukseen.
”jokainen, joka uskoo” ei tarkoita ”jokainen, joka uskoo omalla tavallaan”. Raamatun kokonaisuudessa puhutaan nimenomaan yhdestä uskosta (Ef. 4:5), yhdestä laumasta (Joh. 10:16) ja siitä, ettei seurakunnassa olisi eriseuroja (1. Kor. 1:10).
Eikö lestadiolaisuudessa ole ollut eriseuroja vaikka muille jakaa?
Kyllä vain. Liikkeen haaroja eli lestadiolaisuuden alalajeja on ainakin neljä, enemmänkin jos ihan pienetkin ryhmät lasketaan. Sitäkin saa siis ihmetellä, että millä ihmeen laskukaavalla juuri tämä olisi se "yhtenäinen joukko" kun se ei selvästikään sitä ole.
Juuri tuon kohdan takia eriseurat eivät enää kuulukaan seurakuntaan, koska heillä on erilainen opetus. Jumalan seurakunnassa voi olla vain yksi oppi.
Niin. Siis kaikki ns eriseurat ja pois lähteneet ovat " vääräuskoisia". Ajatuskoe: jos vlliikkeestä tulevina vuosina irtautuisi suuria ryhmiä, niin mikä olisi minimimäärä jäljelle jääviä, jotka pitäisivät itseään vielä ainoana Jumalan seurakuntana maailmassa? 100? 10?
Kerrankin tiedän vastauksen varmuudella. Jumalan valtakuntaan kuuluu varmasti ainakin kaikki pienet lapset vl-yhteisössä. 🤍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei loukkaa mikään meikäläisiin kohdistuva nimittely eikä pilkka. Se, mistä olisin hyvin huolissani, on jos Raamatun opetuksen kanssa löytyisi ristiriita.
Ja tähän en jaksaisi taas tapakulttuurikierrosta korviksista ym. Tarkoitan pelastumiseen liittyvää ristiriitaa.
No, oletkos kuullut pienoisevankeliumista? Siinähän se on tiiviisti, pelastusoppi.
Turha ryhtyä nenäkkääksi. Pienoisevankeliumi ei ole ristiriidassa uskoni kanssa. Ikävää vain, että siinä on konditionaali, eli kaikki eivät tartu tarjottuun pelastukseen.
”jokainen, joka uskoo” ei tarkoita ”jokainen, joka uskoo omalla tavallaan”. Raamatun kokonaisuudessa puhutaan nimenomaan yhdestä uskosta (Ef. 4:5), yhdestä laumasta (Joh. 10:16) ja siitä, ettei seurakunnassa olisi eriseuroja (1. Kor. 1:10).
Eikö lestadiolaisuudessa ole ollut eriseuroja vaikka muille jakaa?
Kyllä vain. Liikkeen haaroja eli lestadiolaisuuden alalajeja on ainakin neljä, enemmänkin jos ihan pienetkin ryhmät lasketaan. Sitäkin saa siis ihmetellä, että millä ihmeen laskukaavalla juuri tämä olisi se "yhtenäinen joukko" kun se ei selvästikään sitä ole.
Juuri tuon kohdan takia eriseurat eivät enää kuulukaan seurakuntaan, koska heillä on erilainen opetus. Jumalan seurakunnassa voi olla vain yksi oppi.
Niin. Siis kaikki ns eriseurat ja pois lähteneet ovat " vääräuskoisia". Ajatuskoe: jos vlliikkeestä tulevina vuosina irtautuisi suuria ryhmiä, niin mikä olisi minimimäärä jäljelle jääviä, jotka pitäisivät itseään vielä ainoana Jumalan seurakuntana maailmassa? 100? 10?
Kerrankin tiedän vastauksen varmuudella. Jumalan valtakuntaan kuuluu varmasti ainakin kaikki pienet lapset vl-yhteisössä. 🤍
(Tää oli sivusta.)
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä lestadiolaisille raamatullinen pähkinä purtavaksi, olkaa hyvät.
”Älä vitkastele. Huuda avuksi hänen nimeään, nouse ja anna kastaa itsesi, anna pestä syntisi pois.’” -apt. teot
Tuokin ihan selvästi aikuiskasteeseen viittaava kohta kuuluu siihen Raamatun " kokonaisuuteen", mutta sen taas voitte kevyesti ohittaa. Aina valikoidaan, mikä kohta nostetaan itselle tärkeäksi. Ette te siitä mihinkään pääse. Olette kuin se harakka tervassa: jos irtoaa nokka, tarttuu pyrstö, jos irtoaa pyrstö, tarttuu nokka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei loukkaa mikään meikäläisiin kohdistuva nimittely eikä pilkka. Se, mistä olisin hyvin huolissani, on jos Raamatun opetuksen kanssa löytyisi ristiriita.
Ja tähän en jaksaisi taas tapakulttuurikierrosta korviksista ym. Tarkoitan pelastumiseen liittyvää ristiriitaa.
No, oletkos kuullut pienoisevankeliumista? Siinähän se on tiiviisti, pelastusoppi.
Turha ryhtyä nenäkkääksi. Pienoisevankeliumi ei ole ristiriidassa uskoni kanssa. Ikävää vain, että siinä on konditionaali, eli kaikki eivät tartu tarjottuun pelastukseen.
”jokainen, joka uskoo” ei tarkoita ”jokainen, joka uskoo omalla tavallaan”. Raamatun kokonaisuudessa puhutaan nimenomaan yhdestä uskosta (Ef. 4:5), yhdestä laumasta (Joh. 10:16) ja siitä, ettei seurakunnassa olisi eriseuroja (1. Kor. 1:10).
Eikö lestadiolaisuudessa ole ollut eriseuroja vaikka muille jakaa?
Kyllä vain. Liikkeen haaroja eli lestadiolaisuuden alalajeja on ainakin neljä, enemmänkin jos ihan pienetkin ryhmät lasketaan. Sitäkin saa siis ihmetellä, että millä ihmeen laskukaavalla juuri tämä olisi se "yhtenäinen joukko" kun se ei selvästikään sitä ole.
Erilaisia lestadiolaisuuden haaroja tiedetään olevan 17. Suurimmassa osassa niistä on vain muutamia kymmeniä jäseniä, ja osa on jo kuihtunut pois. Kaikkia näitä haaroja yhdistää se, että he kuvittelevat olevansa ainoita oikeita uskovaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei loukkaa mikään meikäläisiin kohdistuva nimittely eikä pilkka. Se, mistä olisin hyvin huolissani, on jos Raamatun opetuksen kanssa löytyisi ristiriita.
Ja tähän en jaksaisi taas tapakulttuurikierrosta korviksista ym. Tarkoitan pelastumiseen liittyvää ristiriitaa.
No, oletkos kuullut pienoisevankeliumista? Siinähän se on tiiviisti, pelastusoppi.
Turha ryhtyä nenäkkääksi. Pienoisevankeliumi ei ole ristiriidassa uskoni kanssa. Ikävää vain, että siinä on konditionaali, eli kaikki eivät tartu tarjottuun pelastukseen.
”jokainen, joka uskoo” ei tarkoita ”jokainen, joka uskoo omalla tavallaan”. Raamatun kokonaisuudessa puhutaan nimenomaan yhdestä uskosta (Ef. 4:5), yhdestä laumasta (Joh. 10:16) ja siitä, ettei seurakunnassa olisi eriseuroja (1. Kor. 1:10).
Eikö lestadiolaisuudessa ole ollut eriseuroja vaikka muille jakaa?
Kyllä vain. Liikkeen haaroja eli lestadiolaisuuden alalajeja on ainakin neljä, enemmänkin jos ihan pienetkin ryhmät lasketaan. Sitäkin saa siis ihmetellä, että millä ihmeen laskukaavalla juuri tämä olisi se "yhtenäinen joukko" kun se ei selvästikään sitä ole.
Juuri tuon kohdan takia eriseurat eivät enää kuulukaan seurakuntaan, koska heillä on erilainen opetus. Jumalan seurakunnassa voi olla vain yksi oppi.
Niin. Siis kaikki ns eriseurat ja pois lähteneet ovat " vääräuskoisia". Ajatuskoe: jos vlliikkeestä tulevina vuosina irtautuisi suuria ryhmiä, niin mikä olisi minimimäärä jäljelle jääviä, jotka pitäisivät itseään vielä ainoana Jumalan seurakuntana maailmassa? 100? 10?
Kerrankin tiedän vastauksen varmuudella. Jumalan valtakuntaan kuuluu varmasti ainakin kaikki pienet lapset vl-yhteisössä. 🤍
Ja kaikki muutkin maailman lapset <3
-vl
Tuota tuota, jos lähdetään tutkimaan mitkä ryhmät edustaa raamatullista uskoa, niin ottaisin huomioon myös kaikki sadat/tuhannet ryhmät maailmalla, joita vainotaan rajusti uskonsa tähden. Näihin verraten vl-liike alkaa näyttää hyvin materialistiselta, menestys-teologiaa kannattavalta ryhmältä/maallistuneelta yhteisöltä. Mutta en nyt sinänsä lähde arvioimaan kenenkään sydämen tilaa, luoja yksin tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä lestadiolaisille raamatullinen pähkinä purtavaksi, olkaa hyvät.
”Älä vitkastele. Huuda avuksi hänen nimeään, nouse ja anna kastaa itsesi, anna pestä syntisi pois.’” -apt. teotTuokin ihan selvästi aikuiskasteeseen viittaava kohta kuuluu siihen Raamatun " kokonaisuuteen", mutta sen taas voitte kevyesti ohittaa. Aina valikoidaan, mikä kohta nostetaan itselle tärkeäksi. Ette te siitä mihinkään pääse. Olette kuin se harakka tervassa: jos irtoaa nokka, tarttuu pyrstö, jos irtoaa pyrstö, tarttuu nokka.
Ei tuo oikeastaan liity mitenkään aikuiskasteeseen, vaan enemmän tulkintaan, että kasteessa pestään synnit pois. Sama toteutuu jo lasten kohdalla, jos ajatellaan perisyntioppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei loukkaa mikään meikäläisiin kohdistuva nimittely eikä pilkka. Se, mistä olisin hyvin huolissani, on jos Raamatun opetuksen kanssa löytyisi ristiriita.
Ja tähän en jaksaisi taas tapakulttuurikierrosta korviksista ym. Tarkoitan pelastumiseen liittyvää ristiriitaa.
No, oletkos kuullut pienoisevankeliumista? Siinähän se on tiiviisti, pelastusoppi.
Turha ryhtyä nenäkkääksi. Pienoisevankeliumi ei ole ristiriidassa uskoni kanssa. Ikävää vain, että siinä on konditionaali, eli kaikki eivät tartu tarjottuun pelastukseen.
Kaikki ihmiset vai kaikki kristityt? Onko jokin kristitty ryhmä tai kirkko, joka ei usko pienoisevankeliumin mukaisesti?
Sitä en tiedä, mutta jos puhutaan Raamatun mukaisesta uskosta (ei siis jostain yksittäisestä jakeesta, vaan kokonaisuudesta), niin kovin monen joukon opetus eroaa siitä. Jos on joku muu joukko kuin meikäläisten, joka opettaa kuten Raamattu, niin en ole siitä kuullut.
Eikö se mikä nähdään Raamatun kokonaisnäkemyksenä ole aina tulkinta? Se voi hyvin ollakin totta, että muiden kristillisten yhteisöjen ja kirkkojen tulkinta poikkeaa vanhoillislestadiolaisten tulkinnasta.
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä lestadiolaisille raamatullinen pähkinä purtavaksi, olkaa hyvät.
”Älä vitkastele. Huuda avuksi hänen nimeään, nouse ja anna kastaa itsesi, anna pestä syntisi pois.’” -apt. teot
Tämä viesti livahti ohi silmieni.
Tässä kohdassa todella sanotaan: ”Nouse ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi” (Ap. t. 22:16). Mutta on tärkeää huomata, millaisesta tilanteesta siinä puhutaan. Kyseessä on aikuinen ihminen, joka on juuri tehnyt parannuksen, kääntynyt Kristuksen puoleen ja saa sen jälkeen kasteen.
Yhdestä tällaisesta tilanteesta ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätöstä, että Raamatun kokonaisopetuksen mukaan synnit pestään pois kasteessa. Raamattu opettaa jatkuvaa parannusta ja jatkuvaa syntien anteeksiantamuksen tarvetta.
Jeesuksen opetus jalkojen pesemisestä kuvaa tätä hyvin: ”Joka on peseytynyt, ei tarvitse muuta kuin että jalat pestään” (Joh. 13:10). Kerran tapahtuneen kasteen jälkeen tarvitaan edelleen jalkojen pesua. Samoin ihminen tarvitsee jatkuvasti parannusta ja syntien anteeksiantamusta.
Jeesus opetti omiaan rukoilemaan yhä uudelleen: ”Anna meille meidän syntimme anteeksi” (Luuk. 11:4). Ja Johannes kirjoittaa uskoville: ”Jos me tunnustamme syntimme, niin hän on uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä” (1. Joh. 1:9).
Siksi Ap. t. 22:16:n ilmausta ei pidä irrottaa Raamatun muusta opetuksesta. Siinä kuvataan parannusta tekevän aikuisen kastetilannetta. Raamatun kokonaisviesti puolestaan osoittaa, että syntien anteeksiantamusta tarvitaan jatkuvasti – ei vain kastehetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä lestadiolaisille raamatullinen pähkinä purtavaksi, olkaa hyvät.
”Älä vitkastele. Huuda avuksi hänen nimeään, nouse ja anna kastaa itsesi, anna pestä syntisi pois.’” -apt. teotTämä viesti livahti ohi silmieni.
Tässä kohdassa todella sanotaan: ”Nouse ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi” (Ap. t. 22:16). Mutta on tärkeää huomata, millaisesta tilanteesta siinä puhutaan. Kyseessä on aikuinen ihminen, joka on juuri tehnyt parannuksen, kääntynyt Kristuksen puoleen ja saa sen jälkeen kasteen.Yhdestä tällaisesta tilanteesta ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätöstä, että Raamatun kokonaisopetuksen mukaan synnit pestään pois kasteessa. Raamattu opettaa jatkuvaa parannusta ja jatkuvaa syntien anteeksiantamuksen tarvetta.
Jeesuksen opetus jalkojen pesemisestä kuvaa tätä hyvin: ”Joka on peseytynyt, ei tarvitse muuta kuin että jalat pestään” (Joh. 13:10). Kerran tapahtuneen kasteen jälkeen tarvitaan edelleen jalkojen pesua. Samoin ihminen tarvitsee jatkuvasti parannusta ja syntien anteeksiantamusta.
Jeesus opetti omiaan rukoilemaan yhä uudelleen: ”Anna meille meidän syntimme anteeksi” (Luuk. 11:4). Ja Johannes kirjoittaa uskoville: ”Jos me tunnustamme syntimme, niin hän on uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä” (1. Joh. 1:9).
Siksi Ap. t. 22:16:n ilmausta ei pidä irrottaa Raamatun muusta opetuksesta. Siinä kuvataan parannusta tekevän aikuisen kastetilannetta. Raamatun kokonaisviesti puolestaan osoittaa, että syntien anteeksiantamusta tarvitaan jatkuvasti – ei vain kastehetkellä.
Kasteesta tarkemmin, kestää alle 10 min (kesäseuraradiosta)
https://srk-radio.s3.amazonaws.com/2026/007501_Usko_osa_2_Lapsen_usko_j…
Kun raamatun kohta sopii vl-oppii , se otetaan kirjaimellisesti opin tueksi. Kun se ei sovi, se ohitetaan ja käsketään katsomaan muita kohtia. 😄
Leadtadiolaisuudessa ollaan absurdin varmoja oman tulkinnan oikeellisuudesta. Koskien mitä asias tahansa. Jos kyseessä olisi ihminen, voitaisiin ehkä puhua jopa narsismista.
Esim. se järkyttävä kovuus mitä on osoitettu naisia kohtaan ehkäisyopin tiimoilta ei ainakaan ole raamatullista uskoa. Jeesus itse sanoi ”myötätuntoa minä vaadin, en uhrimenoja.” Ja ”Ette kuitenkaan välitä siitä, mikä laissa on tärkeintä: oikeudesta, myötätunnosta ja uskollisuudesta”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä lestadiolaisille raamatullinen pähkinä purtavaksi, olkaa hyvät.
”Älä vitkastele. Huuda avuksi hänen nimeään, nouse ja anna kastaa itsesi, anna pestä syntisi pois.’” -apt. teotTämä viesti livahti ohi silmieni.
Tässä kohdassa todella sanotaan: ”Nouse ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi” (Ap. t. 22:16). Mutta on tärkeää huomata, millaisesta tilanteesta siinä puhutaan. Kyseessä on aikuinen ihminen, joka on juuri tehnyt parannuksen, kääntynyt Kristuksen puoleen ja saa sen jälkeen kasteen.Yhdestä tällaisesta tilanteesta ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätöstä, että Raamatun kokonaisopetuksen mukaan synnit pestään pois kasteessa. Raamattu opettaa jatkuvaa parannusta ja jatkuvaa syntien anteeksiantamuksen tarvetta.
Jeesuksen opetus jalkojen pesemisestä kuvaa tätä hyvin: ”Joka on peseytynyt, ei tarvitse muuta kuin että jalat pestään” (Joh. 13:10). Kerran tapahtuneen kasteen jälkeen tarvitaan edelleen jalkojen pesua. Samoin ihminen tarvitsee jatkuvasti parannusta ja syntien anteeksiantamusta.
Jeesus opetti omiaan rukoilemaan yhä uudelleen: ”Anna meille meidän syntimme anteeksi” (Luuk. 11:4). Ja Johannes kirjoittaa uskoville: ”Jos me tunnustamme syntimme, niin hän on uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä” (1. Joh. 1:9).
Siksi Ap. t. 22:16:n ilmausta ei pidä irrottaa Raamatun muusta opetuksesta. Siinä kuvataan parannusta tekevän aikuisen kastetilannetta. Raamatun kokonaisviesti puolestaan osoittaa, että syntien anteeksiantamusta tarvitaan jatkuvasti – ei vain kastehetkellä.
Tuo käsitys jatkuvasta parannuksen teon ja syntien anteeksiantamuksen tarpeesta ei ole mitenkään uniikki vanhoillislestadiolaisuuteem kuuluva juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä lestadiolaisille raamatullinen pähkinä purtavaksi, olkaa hyvät.
”Älä vitkastele. Huuda avuksi hänen nimeään, nouse ja anna kastaa itsesi, anna pestä syntisi pois.’” -apt. teotTämä viesti livahti ohi silmieni.
Tässä kohdassa todella sanotaan: ”Nouse ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi” (Ap. t. 22:16). Mutta on tärkeää huomata, millaisesta tilanteesta siinä puhutaan. Kyseessä on aikuinen ihminen, joka on juuri tehnyt parannuksen, kääntynyt Kristuksen puoleen ja saa sen jälkeen kasteen.Yhdestä tällaisesta tilanteesta ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätöstä, että Raamatun kokonaisopetuksen mukaan synnit pestään pois kasteessa. Raamattu opettaa jatkuvaa parannusta ja jatkuvaa syntien anteeksiantamuksen tarvetta.
Jeesuksen opetus jalkojen pesemisestä kuvaa tätä hyvin: ”Joka on peseytynyt, ei tarvitse muuta kuin että jalat pestään” (Joh. 13:10). Kerran tapahtuneen kasteen jälkeen tarvitaan edelleen jalkojen pesua. Samoin ihminen tarvitsee jatkuvasti parannusta ja syntien anteeksiantamusta.
Jeesus opetti omiaan rukoilemaan yhä uudelleen: ”Anna meille meidän syntimme anteeksi” (Luuk. 11:4). Ja Johannes kirjoittaa uskoville: ”Jos me tunnustamme syntimme, niin hän on uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä” (1. Joh. 1:9).
Siksi Ap. t. 22:16:n ilmausta ei pidä irrottaa Raamatun muusta opetuksesta. Siinä kuvataan parannusta tekevän aikuisen kastetilannetta. Raamatun kokonaisviesti puolestaan osoittaa, että syntien anteeksiantamusta tarvitaan jatkuvasti – ei vain kastehetkellä.
Tuo käsitys jatkuvasta parannuksen teon ja syntien anteeksiantamuksen tarpeesta ei ole mitenkään uniikki vanhoillislestadiolaisuuteem kuuluva juttu.
En niin tarkoittanutkaan. Vastasin vain tuohon, että kaste ei anna loppuelämän syntejä anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä lestadiolaisille raamatullinen pähkinä purtavaksi, olkaa hyvät.
”Älä vitkastele. Huuda avuksi hänen nimeään, nouse ja anna kastaa itsesi, anna pestä syntisi pois.’” -apt. teotTämä viesti livahti ohi silmieni.
Tässä kohdassa todella sanotaan: ”Nouse ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi” (Ap. t. 22:16). Mutta on tärkeää huomata, millaisesta tilanteesta siinä puhutaan. Kyseessä on aikuinen ihminen, joka on juuri tehnyt parannuksen, kääntynyt Kristuksen puoleen ja saa sen jälkeen kasteen.Yhdestä tällaisesta tilanteesta ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätöstä, että Raamatun kokonaisopetuksen mukaan synnit pestään pois kasteessa. Raamattu opettaa jatkuvaa parannusta ja jatkuvaa syntien anteeksiantamuksen tarvetta.
Jeesuksen opetus jalkojen pesemisestä kuvaa tätä hyvin: ”Joka on peseytynyt, ei tarvitse muuta kuin että jalat pestään” (Joh. 13:10). Kerran tapahtuneen kasteen jälkeen tarvitaan edelleen jalkojen pesua. Samoin ihminen tarvitsee jatkuvasti parannusta ja syntien anteeksiantamusta.
Jeesus opetti omiaan rukoilemaan yhä uudelleen: ”Anna meille meidän syntimme anteeksi” (Luuk. 11:4). Ja Johannes kirjoittaa uskoville: ”Jos me tunnustamme syntimme, niin hän on uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä” (1. Joh. 1:9).
Siksi Ap. t. 22:16:n ilmausta ei pidä irrottaa Raamatun muusta opetuksesta. Siinä kuvataan parannusta tekevän aikuisen kastetilannetta. Raamatun kokonaisviesti puolestaan osoittaa, että syntien anteeksiantamusta tarvitaan jatkuvasti – ei vain kastehetkellä.
Tuo käsitys jatkuvasta parannuksen teon ja syntien anteeksiantamuksen tarpeesta ei ole mitenkään uniikki vanhoillislestadiolaisuuteem kuuluva juttu.
En niin tarkoittanutkaan. Vastasin vain tuohon, että kaste ei anna loppuelämän syntejä anteeksi.
Mistäs sinä sen tiedät? Jos ihminen ei tarkoituksellisesti ryve synneissä, niin hyvinkin voi olla pysyvä anteeksianto. Mun mielestä on ihan käsittämätöntä, ettei ihmiset ymmärrä, että oma tulokulma tai tulkinta asiaan voi olla aivan hyvin väärä.
Eikö sekin ole tavallaan outo ajatus, että pitäisi koko ajan olla valmistelemassa muilta Ihmisiltä oman uskonsa tilaa. Siis pyytelemässä anteeksi. Tavallaan siinä asennoidutaan niin, että Jumalan vaikuttama usko on heikkoa laatua. Tai ymmärrän kyllä, että tuntee katumusta vaikka päivittäin mutta silti.
*valmistelemassa = varmistelemassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä lestadiolaisille raamatullinen pähkinä purtavaksi, olkaa hyvät.
”Älä vitkastele. Huuda avuksi hänen nimeään, nouse ja anna kastaa itsesi, anna pestä syntisi pois.’” -apt. teotTämä viesti livahti ohi silmieni.
Tässä kohdassa todella sanotaan: ”Nouse ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi” (Ap. t. 22:16). Mutta on tärkeää huomata, millaisesta tilanteesta siinä puhutaan. Kyseessä on aikuinen ihminen, joka on juuri tehnyt parannuksen, kääntynyt Kristuksen puoleen ja saa sen jälkeen kasteen.Yhdestä tällaisesta tilanteesta ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätöstä, että Raamatun kokonaisopetuksen mukaan synnit pestään pois kasteessa. Raamattu opettaa jatkuvaa parannusta ja jatkuvaa syntien anteeksiantamuksen tarvetta.
Jeesuksen opetus jalkojen pesemisestä kuvaa tätä hyvin: ”Joka on peseytynyt, ei tarvitse muuta kuin että jalat pestään” (Joh. 13:10). Kerran tapahtuneen kasteen jälkeen tarvitaan edelleen jalkojen pesua. Samoin ihminen tarvitsee jatkuvasti parannusta ja syntien anteeksiantamusta.
Jeesus opetti omiaan rukoilemaan yhä uudelleen: ”Anna meille meidän syntimme anteeksi” (Luuk. 11:4). Ja Johannes kirjoittaa uskoville: ”Jos me tunnustamme syntimme, niin hän on uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä” (1. Joh. 1:9).
Siksi Ap. t. 22:16:n ilmausta ei pidä irrottaa Raamatun muusta opetuksesta. Siinä kuvataan parannusta tekevän aikuisen kastetilannetta. Raamatun kokonaisviesti puolestaan osoittaa, että syntien anteeksiantamusta tarvitaan jatkuvasti – ei vain kastehetkellä.
Tuo käsitys jatkuvasta parannuksen teon ja syntien anteeksiantamuksen tarpeesta ei ole mitenkään uniikki vanhoillislestadiolaisuuteem kuuluva juttu.
En niin tarkoittanutkaan. Vastasin vain tuohon, että kaste ei anna loppuelämän syntejä anteeksi.
Mistäs sinä sen tiedät? Jos ihminen ei tarkoituksellisesti ryve synneissä, niin hyvinkin voi olla pysyvä anteeksianto. Mun mielestä on ihan käsittämätöntä, ettei ihmiset ymmärrä, että oma tulokulma tai tulkinta asiaan voi olla aivan hyvin väärä.
Raamatun mukaan tarvitaan jatkuvaa parannuksentekoa. Ihminen tekee koko ajan syntiä, synnitön oli vain Kristus. Jos et koskaan pese kuormaa ja syntiä pois, uskosi kuolee.
Huh huh, aikamoista. Mitä just luin, 😧. Ootko käynyt katolisten messussa, entä ortodoksien? Ei, älä nyt yritä väittää ettei jotkin asiat näillä ole raamatullisia, kyse on tulkinnasta.