Lue keskustelun säännöt.
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1
26.04.2026 |
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3. Keskustelu on poistettu.
Mikä tekee tästä aiheesta maailman sensuroidumman?
Kommentit (7553)
Olen työskennellyt luterilaisessa kirkossa. Ei kuulostanut kivalle kun pappi, ja toisena päivänä diakoni pähkäilee muille, mitä puhuisi hartaudessa.
Se ihminen joka täysillä rakastaa Jeesusta ja on jatkuvassa yhteydessä Häneen, ei paljoa stressaa mitä puhuisi. Se on tuoretta Jumalan ilmoitusta porukalle, "Jumala laski tämän äsken sydämelleni".
Siis ei puhujan suunnittelemakaan puhe ole väärin eikä syntiä, jos Jumala ei anna sillä kertaa mitään ihmeellisempää. Välillä mennään sillä aiemmin suunnitellulla. Mutta aiemminkin suunnitellussa on into ja sydämen palo mukana, ja puhuessa aika meinaa venähtää.
Puhujien pitää olla oksastettu oikeesti sinne Jeesus-puuhun, oikeesti kuulla Hyvän Paimemen ääni.
"Minun lampaani kuulevat Minun ääneni" eli ovat Jeesukseen yhteydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenhän tän kirjoittais ettei tää menis poistoon....kun tämä ei ole kovin suosittu mielipide mammapalstalla.
Naiset saattavat olla sosiaalisia ja empaattisia multitaskaajia (ns.vahvan naisen malli) ja miehet kömpelömpiä ja ulalla eri tilanteissa.
Mutta mitä Jumala arvostaa eniten? Uskollisuutta. "Ehyttä" sydäntä: VT:ssä kuvataan Aikakirjoissa ja Kuningasten kirjoissa "sejase kuningas eli ehyellä sydämellä Jumalalle."
Siellä ei kehuta, miten sosiaalinen ja verkostoituva ja multitaskaaja joku kuningas oli.
Mä olen kuunnellut kymmenien vuosien aikana eri seurakunnissa naisten ja miesten saarnoja. Koskaan, koskaan en ole naisten kuullut varoittavan synnistä (muuta kuin su-vaitsemattomuudesta tai eriarvoisuudesta jotka on trenditermejä. Plus "kukat kukkii ja aurinko paistaa").
Miehissäkin on liberaaleja, mutta heistä osa uskaltaa puhua synnistä.
Naispuolisena pappina (vaikka sukupuolellani ei olekaan väliä) tulen kommentoimaan:
Minä en saarnoissani puhu suvaitsemattomuudesta, eriarvoisuudesta, ympäristöasioista, ihmisten avioelämästä jne. Saarnaan niistä aiheista, jotka ovat ko. pyhän aiheena kirkkovuosikalenterissa. Olen saarnannut synnistä, kun se on ollut pyhäpäivän aiheena. Synti on sitä, mikä erottaa Jumalasta. Ei minun tehtäväni ole saarnoissa listata syntejä tai kuvailla toisten syntejä. Tehtäväni on puhua siitä, mikä vie kauemmaksi synnistä eli lähemmäs Jumalaa: kehotan seurakuntaa rukoilemaan, lukemaan Raamatun sanaa ja käymään ehtoollisella. Muistutan siitä, että Jumala antaa anteeksi ja rakastaa luotujaan. Ihan täyttä teologista asiaa tämä on, olipa sukupuolestani mitä mieltä tahansa.
Ai sä jopa odotat kalenterivuodesta tiettyä kohtaa jolloin puhut synnistä? 😀 "No niin, 5 kuukauden päästä puhunkin sit synnistä."
Näin kauaksi on kristinusko luopunut alkuperäisestä mallista. Ei mennä sen mukaan mitä Jumala haluaa kussakin jumalanpalveluksessa tai kokouksessa antaa, vaan ollaan sidottu kalenteriin, tai liturgiaan. Oli se tavispappi tai VL. Ei apostolit katsoneet kelloa "nyt tänään tuhkasunnuntaina saarnataan tästäjatästä ja saarnan kesto on 25 minuuttia".
Jumala tietää keitä tulee paikalle tilaisuuteen ja mitkä heidän elämäntilanteensa on. Mitä syntiä kullakin, mitä murhetta elämässä. Jumalan Hengessä ja johdatuksessa oleva puhuja saattaa saada alkuperäisen saarnasuunnitelman päälle vielä 10 minuuttia ennen Jumalalta sanoman. Se on uskoa se.
En ole hellari enkä vapislainen, mutta itse olen lukuisia kertoja istunut heidän penkissään ja puhuja käsitellyt niitä Raamatun kohtia mitä itse olen aamulla lukenut. Tai puhuja sanoo "mulla oli toinen saarna suunniteltuna, mutta Jumala kehotti äsken penkissä puhumaan tästäjatästä." Ja sit se Jumalan viime hetken sana kolahtaa porukkaan.
Ihmiset, etsikää elävää uskoa. Sitä joka on on-line Jumalan sydämen kanssa.
Olen täysin samaa mieltä tästä! Juuri tuon Jumalan johdatuksen vuoksi meikäläiset puhujat ei koskaan kirjoita puheitaan. Ja usein sanovat, että tuli kyllä puhuttua ihan eri asioista kuin etukäteen ajatteli.
Oikeastaan vähän hirvittää, että kirkossa kuullaan vuodessa vain 52 eri tekstiä (?) Onko ne joka vuosi samat tekstit vai vaihtuuko vuosittain?
Seurapuheita kuunnellessa kuulee vähintään tuplasti tuon. -vl
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenhän tän kirjoittais ettei tää menis poistoon....kun tämä ei ole kovin suosittu mielipide mammapalstalla.
Naiset saattavat olla sosiaalisia ja empaattisia multitaskaajia (ns.vahvan naisen malli) ja miehet kömpelömpiä ja ulalla eri tilanteissa.
Mutta mitä Jumala arvostaa eniten? Uskollisuutta. "Ehyttä" sydäntä: VT:ssä kuvataan Aikakirjoissa ja Kuningasten kirjoissa "sejase kuningas eli ehyellä sydämellä Jumalalle."
Siellä ei kehuta, miten sosiaalinen ja verkostoituva ja multitaskaaja joku kuningas oli.
Mä olen kuunnellut kymmenien vuosien aikana eri seurakunnissa naisten ja miesten saarnoja. Koskaan, koskaan en ole naisten kuullut varoittavan synnistä (muuta kuin su-vaitsemattomuudesta tai eriarvoisuudesta jotka on trenditermejä. Plus "kukat kukkii ja aurinko paistaa").
Miehissäkin on liberaaleja, mutta heistä osa uskaltaa puhua synnistä.
Naispuolisena pappina (vaikka sukupuolellani ei olekaan väliä) tulen kommentoimaan:
Minä en saarnoissani puhu suvaitsemattomuudesta, eriarvoisuudesta, ympäristöasioista, ihmisten avioelämästä jne. Saarnaan niistä aiheista, jotka ovat ko. pyhän aiheena kirkkovuosikalenterissa. Olen saarnannut synnistä, kun se on ollut pyhäpäivän aiheena. Synti on sitä, mikä erottaa Jumalasta. Ei minun tehtäväni ole saarnoissa listata syntejä tai kuvailla toisten syntejä. Tehtäväni on puhua siitä, mikä vie kauemmaksi synnistä eli lähemmäs Jumalaa: kehotan seurakuntaa rukoilemaan, lukemaan Raamatun sanaa ja käymään ehtoollisella. Muistutan siitä, että Jumala antaa anteeksi ja rakastaa luotujaan. Ihan täyttä teologista asiaa tämä on, olipa sukupuolestani mitä mieltä tahansa.
Ai sä jopa odotat kalenterivuodesta tiettyä kohtaa jolloin puhut synnistä? 😀 "No niin, 5 kuukauden päästä puhunkin sit synnistä."
Näin kauaksi on kristinusko luopunut alkuperäisestä mallista. Ei mennä sen mukaan mitä Jumala haluaa kussakin jumalanpalveluksessa tai kokouksessa antaa, vaan ollaan sidottu kalenteriin, tai liturgiaan. Oli se tavispappi tai VL. Ei apostolit katsoneet kelloa "nyt tänään tuhkasunnuntaina saarnataan tästäjatästä ja saarnan kesto on 25 minuuttia".
Jumala tietää keitä tulee paikalle tilaisuuteen ja mitkä heidän elämäntilanteensa on. Mitä syntiä kullakin, mitä murhetta elämässä. Jumalan Hengessä ja johdatuksessa oleva puhuja saattaa saada alkuperäisen saarnasuunnitelman päälle vielä 10 minuuttia ennen Jumalalta sanoman. Se on uskoa se.
En ole hellari enkä vapislainen, mutta itse olen lukuisia kertoja istunut heidän penkissään ja puhuja käsitellyt niitä Raamatun kohtia mitä itse olen aamulla lukenut. Tai puhuja sanoo "mulla oli toinen saarna suunniteltuna, mutta Jumala kehotti äsken penkissä puhumaan tästäjatästä." Ja sit se Jumalan viime hetken sana kolahtaa porukkaan.
Ihmiset, etsikää elävää uskoa. Sitä joka on on-line Jumalan sydämen kanssa.
Olen täysin samaa mieltä tästä! Juuri tuon Jumalan johdatuksen vuoksi meikäläiset puhujat ei koskaan kirjoita puheitaan. Ja usein sanovat, että tuli kyllä puhuttua ihan eri asioista kuin etukäteen ajatteli.
Oikeastaan vähän hirvittää, että kirkossa kuullaan vuodessa vain 52 eri tekstiä (?) Onko ne joka vuosi samat tekstit vai vaihtuuko vuosittain?
Seurapuheita kuunnellessa kuulee vähintään tuplasti tuon. -vl
Jep.
Tuo sun viestisi osoitti että teissä lestadiolaisissa on Jumalan kanssa jutustelevia ja elävää uskoa. Se on yleensä hyvä merkki jos puhuja sanoo "suunnittelin muuta, mutta mulle tuli sydämeen pakottava tarve sanoa tää (oli se sitten varoitus synnistä, lohdutus tai iloinen sanoma)".
....Ettekste nyt vaan vois liittyä muiden elävässä uskossa olevien yhteyteen? :D
Ois hauska päästä teidän kanssa yhteyteen ja iloitsemaan yhteisistä jutuista ja Jeesuksesta.
Pliiis.🤭 maanittelee
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenhän tän kirjoittais ettei tää menis poistoon....kun tämä ei ole kovin suosittu mielipide mammapalstalla.
Naiset saattavat olla sosiaalisia ja empaattisia multitaskaajia (ns.vahvan naisen malli) ja miehet kömpelömpiä ja ulalla eri tilanteissa.
Mutta mitä Jumala arvostaa eniten? Uskollisuutta. "Ehyttä" sydäntä: VT:ssä kuvataan Aikakirjoissa ja Kuningasten kirjoissa "sejase kuningas eli ehyellä sydämellä Jumalalle."
Siellä ei kehuta, miten sosiaalinen ja verkostoituva ja multitaskaaja joku kuningas oli.
Mä olen kuunnellut kymmenien vuosien aikana eri seurakunnissa naisten ja miesten saarnoja. Koskaan, koskaan en ole naisten kuullut varoittavan synnistä (muuta kuin su-vaitsemattomuudesta tai eriarvoisuudesta jotka on trenditermejä. Plus "kukat kukkii ja aurinko paistaa").
Miehissäkin on liberaaleja, mutta heistä osa uskaltaa puhua synnistä.
Naispuolisena pappina (vaikka sukupuolellani ei olekaan väliä) tulen kommentoimaan:
Minä en saarnoissani puhu suvaitsemattomuudesta, eriarvoisuudesta, ympäristöasioista, ihmisten avioelämästä jne. Saarnaan niistä aiheista, jotka ovat ko. pyhän aiheena kirkkovuosikalenterissa. Olen saarnannut synnistä, kun se on ollut pyhäpäivän aiheena. Synti on sitä, mikä erottaa Jumalasta. Ei minun tehtäväni ole saarnoissa listata syntejä tai kuvailla toisten syntejä. Tehtäväni on puhua siitä, mikä vie kauemmaksi synnistä eli lähemmäs Jumalaa: kehotan seurakuntaa rukoilemaan, lukemaan Raamatun sanaa ja käymään ehtoollisella. Muistutan siitä, että Jumala antaa anteeksi ja rakastaa luotujaan. Ihan täyttä teologista asiaa tämä on, olipa sukupuolestani mitä mieltä tahansa.
Ai sä jopa odotat kalenterivuodesta tiettyä kohtaa jolloin puhut synnistä? 😀 "No niin, 5 kuukauden päästä puhunkin sit synnistä."
Näin kauaksi on kristinusko luopunut alkuperäisestä mallista. Ei mennä sen mukaan mitä Jumala haluaa kussakin jumalanpalveluksessa tai kokouksessa antaa, vaan ollaan sidottu kalenteriin, tai liturgiaan. Oli se tavispappi tai VL. Ei apostolit katsoneet kelloa "nyt tänään tuhkasunnuntaina saarnataan tästäjatästä ja saarnan kesto on 25 minuuttia".
Jumala tietää keitä tulee paikalle tilaisuuteen ja mitkä heidän elämäntilanteensa on. Mitä syntiä kullakin, mitä murhetta elämässä. Jumalan Hengessä ja johdatuksessa oleva puhuja saattaa saada alkuperäisen saarnasuunnitelman päälle vielä 10 minuuttia ennen Jumalalta sanoman. Se on uskoa se.
En ole hellari enkä vapislainen, mutta itse olen lukuisia kertoja istunut heidän penkissään ja puhuja käsitellyt niitä Raamatun kohtia mitä itse olen aamulla lukenut. Tai puhuja sanoo "mulla oli toinen saarna suunniteltuna, mutta Jumala kehotti äsken penkissä puhumaan tästäjatästä." Ja sit se Jumalan viime hetken sana kolahtaa porukkaan.
Ihmiset, etsikää elävää uskoa. Sitä joka on on-line Jumalan sydämen kanssa.
Olen täysin samaa mieltä tästä! Juuri tuon Jumalan johdatuksen vuoksi meikäläiset puhujat ei koskaan kirjoita puheitaan. Ja usein sanovat, että tuli kyllä puhuttua ihan eri asioista kuin etukäteen ajatteli.
Oikeastaan vähän hirvittää, että kirkossa kuullaan vuodessa vain 52 eri tekstiä (?) Onko ne joka vuosi samat tekstit vai vaihtuuko vuosittain?
Seurapuheita kuunnellessa kuulee vähintään tuplasti tuon. -vlJep.
Tuo sun viestisi osoitti että teissä lestadiolaisissa on Jumalan kanssa jutustelevia ja elävää uskoa. Se on yleensä hyvä merkki jos puhuja sanoo "suunnittelin muuta, mutta mulle tuli sydämeen pakottava tarve sanoa tää (oli se sitten varoitus synnistä, lohdutus tai iloinen sanoma)".
....Ettekste nyt vaan vois liittyä muiden elävässä uskossa olevien yhteyteen? :D
Ois hauska päästä teidän kanssa yhteyteen ja iloitsemaan yhteisistä jutuista ja Jeesuksesta.
Pliiis.🤭 maanittelee
...jatkan.
Me muut uskovat vilkutellaan teidän karsinan takaa teille "tulkaa tänne meidän muiden kans, me ootetaan teitä!" 😄
Olisitte ihan mieletön voimavara kaupunkien siinä yhteiskristillisessä (luterilaisten herätyskristillinen ja viidesläinen siipi + hellarit + vapis) poppoossa.
Olette kaikki lämpimästi tervetulleita seuroihin! <3
Ootko käyny koskaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskustelun kannalta olisi hyvä, jos asioista otettaisiin selvää ennen kuin aletaan kirjoittamaan.
Joka jumalanpalveluksessa luetaan kolme eri raamatunkohtaa: 1. lukukappale, 2. lukukappale ja päivän evankeliumi. Vuosikertoja on kolme, eli joka vuosi nämä kohdat vaihtuvat 3 vuoden sykleissä. Tämä systeemi on mietitty niin, että Raamattu tulee tosi kattavasti käytyä läpi aina kolmen vuoden välein.
Eli ei ole vain 52 raamatunkohtaa. Jos teillä on siis tuplasti tuo 52, niin kirkossa on joka vuosi siis triplasti sen verran, ja ensi vuonna taas triplasti aivan uudet kohdat.
Lisään vielä. Mä koen usein, lestadiolaiset, teidän puheissanne Jumalan puheen, sen oikean Jeesuksen. Teillä on parannuksenteossa/uskoontulossa saatu Pyhä Henki.
Mutta arvatkaapa mitä. Sama Henki on täällä seurakunta-aidan toisellakin puolella. Saatanhan erehtyä, ihminen on vajavainen ja Jumala antakoon anteeksi jos väärin puhun, mutta mun Henkeni usein yhtyy usein teidän tekstien Hengen kanssa. 😉
Laskisitteko siis aitanne alas? Hehheh.
Olisi eri asia, jos olisitte jehovia tai mormoneita. En halua morkata heitä ihmisinä, mutta he syyllistyvät hyvin vakaviin opillisiin virheisiin, peukaloivat ja vääntävät vipuun jopa Kolminaisuutta, Jeesuksen jumaluutta ja Pyhän Hengen persoona.
Heidän kanssaan ei ole uskovien yhteys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun kannalta olisi hyvä, jos asioista otettaisiin selvää ennen kuin aletaan kirjoittamaan.
Joka jumalanpalveluksessa luetaan kolme eri raamatunkohtaa: 1. lukukappale, 2. lukukappale ja päivän evankeliumi. Vuosikertoja on kolme, eli joka vuosi nämä kohdat vaihtuvat 3 vuoden sykleissä. Tämä systeemi on mietitty niin, että Raamattu tulee tosi kattavasti käytyä läpi aina kolmen vuoden välein.
Eli ei ole vain 52 raamatunkohtaa. Jos teillä on siis tuplasti tuo 52, niin kirkossa on joka vuosi siis triplasti sen verran, ja ensi vuonna taas triplasti aivan uudet kohdat.
Tuon toki tiedän. Joka sunnuntai kuuntelen jumalanpalveluksen. Mutta ei siellä saarnata (opeteta!) kuin yhdestä tekstistä ja se saarnakin voi olla ihan muuta kuin sitä opetusta, juuri sitä pumpulia vaan.
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä. Mä koen usein, lestadiolaiset, teidän puheissanne Jumalan puheen, sen oikean Jeesuksen. Teillä on parannuksenteossa/uskoontulossa saatu Pyhä Henki.
Mutta arvatkaapa mitä. Sama Henki on täällä seurakunta-aidan toisellakin puolella. Saatanhan erehtyä, ihminen on vajavainen ja Jumala antakoon anteeksi jos väärin puhun, mutta mun Henkeni usein yhtyy usein teidän tekstien Hengen kanssa. 😉
Laskisitteko siis aitanne alas? Hehheh.
Olisi eri asia, jos olisitte jehovia tai mormoneita. En halua morkata heitä ihmisinä, mutta he syyllistyvät hyvin vakaviin opillisiin virheisiin, peukaloivat ja vääntävät vipuun jopa Kolminaisuutta, Jeesuksen jumaluutta ja Pyhän Hengen persoona.
Heidän kanssaan ei ole uskovien yhteys.
Ei meillä ole aitoja, ovet on kaikille auki- tule käymään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekopyhää vanhoillislestadiolaisilta kritisoida ev.lut. saarnoja: suurin osa teistä ei käy koskaan niitä kuuntelemassa, koska käytte vain omienne tilaisuuksissa. Poikkeuksena sellaiset ev.lut. saarnat, jotka pitää vl-pappi. Vai kritisoitteko tässä omien pappienne saarnoja ev. lut. kirkossa?
Vierailija kirjoitti:
Tekopyhää vanhoillislestadiolaisilta kritisoida ev.lut. saarnoja: suurin osa teistä ei käy koskaan niitä kuuntelemassa, koska käytte vain omienne tilaisuuksissa. Poikkeuksena sellaiset ev.lut. saarnat, jotka pitää vl-pappi. Vai kritisoitteko tässä omien pappienne saarnoja ev. lut. kirkossa?
Minusta kritiikistä ei tarvitse suuttua, voisiko tuon ottaa seurakuntalaisen toiveena?
Kuuntelen jumalanpalvelukset aina radion/netin kautta, sieltä kuulen. En selviä lähtemään sanan kuuloon kahta kertaa sunnuntaina. Illalla käyn aina seuroissa, siksi aamulla kuuntelen kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun kannalta olisi hyvä, jos asioista otettaisiin selvää ennen kuin aletaan kirjoittamaan.
Joka jumalanpalveluksessa luetaan kolme eri raamatunkohtaa: 1. lukukappale, 2. lukukappale ja päivän evankeliumi. Vuosikertoja on kolme, eli joka vuosi nämä kohdat vaihtuvat 3 vuoden sykleissä. Tämä systeemi on mietitty niin, että Raamattu tulee tosi kattavasti käytyä läpi aina kolmen vuoden välein.
Eli ei ole vain 52 raamatunkohtaa. Jos teillä on siis tuplasti tuo 52, niin kirkossa on joka vuosi siis triplasti sen verran, ja ensi vuonna taas triplasti aivan uudet kohdat.
🙄😵💫
Ei Jumala noin suunnittele. Jos penkissä istuu aviorikosta suunnitteleva Pertti tai hyvin masentunut Liisa, niin Jumala haluaa kohdata ne "kustomoidusti", eli puhuja olkoon herkällä korvalla mitä Jumala silloin haluaa sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä. Mä koen usein, lestadiolaiset, teidän puheissanne Jumalan puheen, sen oikean Jeesuksen. Teillä on parannuksenteossa/uskoontulossa saatu Pyhä Henki.
Mutta arvatkaapa mitä. Sama Henki on täällä seurakunta-aidan toisellakin puolella. Saatanhan erehtyä, ihminen on vajavainen ja Jumala antakoon anteeksi jos väärin puhun, mutta mun Henkeni usein yhtyy usein teidän tekstien Hengen kanssa. 😉
Laskisitteko siis aitanne alas? Hehheh.
Olisi eri asia, jos olisitte jehovia tai mormoneita. En halua morkata heitä ihmisinä, mutta he syyllistyvät hyvin vakaviin opillisiin virheisiin, peukaloivat ja vääntävät vipuun jopa Kolminaisuutta, Jeesuksen jumaluutta ja Pyhän Hengen persoona.
Heidän kanssaan ei ole uskovien yhteys.
Ei meillä ole aitoja, ovet on kaikille auki- tule käymään :)
Kyllä mä nyt vaan odotan teitä meidän satamiljoonaiseen porukkaan mukaan, hopi hopi 🤣 Ja sanon tämän rakkaudella.
"Meidän porukka"=eri seurakunnissa oleva poppoo joka haluaa elää Jeesukselle kokosydämisesti ja syntiä välttäen (pelkkä seurakuntarekisteriin kuuluminen ei pelasta).
Ei meistä muista tule lestoja, sorry vaan. Ei me muut haluta teidän puljuun lopullisesti, vierailla kyllä voitais kaikki molemmin puolin. Meidän poppoo vieraillaan toistemme seurakunnissa.
Mites tän nyt sanoisi...me muut pidetään teitä...nohhh, rajoittuneina joidenkin sääntöjenne kanssa, mitkä ei ole Raamatussa ehdottomia käskyjä.
Mutta teillä ois paljon yhteistä monen herätyskristillisen puljun kanssa.
Henki on sama teillä, mikä on niissä. Puhdas, ja kirkkautta täynnä. Sen aidon kun aistii, niin siitä (=Hänestä) ei voi erehtyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin tässä hiljattain rukousporukassa. Paikalla tavis-luterilaisia mutta uskovia, hellareita, körtti, vielä tiukemman linjan hellareita, en muista oliko vapislainen. Miehiä ja naisia.
Jumala kosketti ja itkien pyysimme Herraa kääntämään Suomen kansa pois synneistä, ja rukoilimme parannusta itsellemme myös. Iloitsimme toistemme kertomista ihmeistä.
Ei Jumalan valtakunnassa katsota seurakuntarajoja, vaan Jumala kysyy "Rakastatko sinä Minua? Oletko uskollinen?"
Pst.ainut joka oli vähän pihalla ja hymyili vaivautuneena meidän muiden rukouksille, oli körtti. Ovat nykyisin valitettavan maallistuneita, vaikka ihmisenä mukavia. Paavo Ruotsalaisen ajat saisi tulla körttiläisyyteen takaisin....no, Herra koskettakoon heitä.
Varsin outoa valittaa, jos ei usko edes sen saarnaavan papin tai kirkon jäsenten ylipäätään olevan oikeassa uskossa, ellei ole vl.
Vierailija kirjoitti:
Olin tässä hiljattain rukousporukassa. Paikalla tavis-luterilaisia mutta uskovia, hellareita, körtti, vielä tiukemman linjan hellareita, en muista oliko vapislainen. Miehiä ja naisia.
Jumala kosketti ja itkien pyysimme Herraa kääntämään Suomen kansa pois synneistä, ja rukoilimme parannusta itsellemme myös. Iloitsimme toistemme kertomista ihmeistä.
Ei Jumalan valtakunnassa katsota seurakuntarajoja, vaan Jumala kysyy "Rakastatko sinä Minua? Oletko uskollinen?"
Pst.ainut joka oli vähän pihalla ja hymyili vaivautuneena meidän muiden rukouksille, oli körtti. Ovat nykyisin valitettavan maallistuneita, vaikka ihmisenä mukavia. Paavo Ruotsalaisen ajat saisi tulla körttiläisyyteen takaisin....no, Herra koskettakoon heitä.
...ja Pst. nro. 2:
Olis siellä porukassa muutama lestadiolainenkin mennyt mukana 😂😂😂 Samassa Hengessä, yksi ja yhteinen 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin tässä hiljattain rukousporukassa. Paikalla tavis-luterilaisia mutta uskovia, hellareita, körtti, vielä tiukemman linjan hellareita, en muista oliko vapislainen. Miehiä ja naisia.
Jumala kosketti ja itkien pyysimme Herraa kääntämään Suomen kansa pois synneistä, ja rukoilimme parannusta itsellemme myös. Iloitsimme toistemme kertomista ihmeistä.
Ei Jumalan valtakunnassa katsota seurakuntarajoja, vaan Jumala kysyy "Rakastatko sinä Minua? Oletko uskollinen?"
Pst.ainut joka oli vähän pihalla ja hymyili vaivautuneena meidän muiden rukouksille, oli körtti. Ovat nykyisin valitettavan maallistuneita, vaikka ihmisenä mukavia. Paavo Ruotsalaisen ajat saisi tulla körttiläisyyteen takaisin....no, Herra koskettakoon heitä.
...ja Pst. nro. 2:
Olis siellä porukassa muutama lestadiolainenkin mennyt mukana 😂😂😂 Samassa Hengessä, yksi ja yhteinen 😊
Eli vl olisi yhtäkkiä vastoin uskonut, että muutkin pääsee taivaaseen kuin he? Vai mitä tarkoitat?
...sen sijaan ekumenia ei ole sama asia kuin yhteiskristillisyys. Ensinmainittu on väärää, jälkimmäinen aitoa Jumalan toimintaa.
Ekumeniassa mennään kirkkojen pintatasolla ja maailman kirkot pyrkivät yhdentymään. Valitettavasti lopputulema on se, että katolisuus tulee kahmaisemaan kohta muut sisäänsä. Ekumeniassa ei odoteta, että seurakuntalainen on edes uudestisyntynyt.
Yhteiskristillisyys=näkymätön Jumalan seurakunta. Eli eri seurakunnissa olevat uudestisyntyneet uskovat, ja heistäkin ne, jotka haluavat elää kokosydämisesti (monia nuorena uudestisyntyneitä valitettavasti viipottaa maailman teilläkin ja he saisivat palata ensirakkauteensa). Jumala tunnistaa omansa yliluonnollisessa maailmassa, ne jotka kuulevat Paimenen äänen.
Ja tuo yhteiskristillinen seurakunta tulee ehkä tulevina vuosikymmeninä menemään maan alle, alkukristittyjen tapaan. Uskon, että viimeisten aikojen luopumus on käsillä ja luopumus yrittää tunkea herätyskristillisiinkin, evankelisiin ja karismaattisiin seurakuntiin.
No, siellä maanalaisen porukan poteroissa ja vainojen keskellä toivottavasti tapaamme myös uskossa palavia VL-sisaria ja veljiä vihdoin viimein, hehheh. Toivottavasti seurakunta-aidat sortuvat edes silloin 😉
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun kannalta olisi hyvä, jos asioista otettaisiin selvää ennen kuin aletaan kirjoittamaan.
Joka jumalanpalveluksessa luetaan kolme eri raamatunkohtaa: 1. lukukappale, 2. lukukappale ja päivän evankeliumi. Vuosikertoja on kolme, eli joka vuosi nämä kohdat vaihtuvat 3 vuoden sykleissä. Tämä systeemi on mietitty niin, että Raamattu tulee tosi kattavasti käytyä läpi aina kolmen vuoden välein.
Eli ei ole vain 52 raamatunkohtaa. Jos teillä on siis tuplasti tuo 52, niin kirkossa on joka vuosi siis triplasti sen verran, ja ensi vuonna taas triplasti aivan uudet kohdat.
Lainaan, ettei jää keneltäkään lukematta. Ihan outoa kirkon ja pappien parjausta täällä.
Ai sä jopa odotat kalenterivuodesta tiettyä kohtaa jolloin puhut synnistä? 😀 "No niin, 5 kuukauden päästä puhunkin sit synnistä."
Näin kauaksi on kristinusko luopunut alkuperäisestä mallista. Ei mennä sen mukaan mitä Jumala haluaa kussakin jumalanpalveluksessa tai kokouksessa antaa, vaan ollaan sidottu kalenteriin, tai liturgiaan. Oli se tavispappi tai VL. Ei apostolit katsoneet kelloa "nyt tänään tuhkasunnuntaina saarnataan tästäjatästä ja saarnan kesto on 25 minuuttia".
Jumala tietää keitä tulee paikalle tilaisuuteen ja mitkä heidän elämäntilanteensa on. Mitä syntiä kullakin, mitä murhetta elämässä. Jumalan Hengessä ja johdatuksessa oleva puhuja saattaa saada alkuperäisen saarnasuunnitelman päälle vielä 10 minuuttia ennen Jumalalta sanoman. Se on uskoa se.
En ole hellari enkä vapislainen, mutta itse olen lukuisia kertoja istunut heidän penkissään ja puhuja käsitellyt niitä Raamatun kohtia mitä itse olen aamulla lukenut. Tai puhuja sanoo "mulla oli toinen saarna suunniteltuna, mutta Jumala kehotti äsken penkissä puhumaan tästäjatästä." Ja sit se Jumalan viime hetken sana kolahtaa porukkaan.
Ihmiset, etsikää elävää uskoa. Sitä joka on on-line Jumalan sydämen kanssa.