Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tarkastellaan maailman kristikuntaa kokonaisuutena, kolme suurta historiallista kirkkoperhettä ovat:

Katolinen kirkko – ei hyväksy naispappeutta.

Ortodoksinen kirkko – ei hyväksy naispappeutta.

Anglikaaniset ja monet protestanttiset kirkot ovat jakautuneet: osa hyväksyy naispappeuden, osa ei. Myös luterilaisissa kirkoissa näkemykset vaihtelevat.

Näin ollen naispappeuden hyväksyminen ei ole kristinuskossa yleismaailmallinen kanta, vaan merkittävä osa maailman kirkoista pitää edelleen kiinni yksinomaan miespappeudesta.

Mihinkäs kirkkoon siis vl:t kuuluvat? Kaikista maailman kirkoista luterilaiseen kirkkoon, joka naispappeuden hyväksyy. Eikö tämä ole ristiriitaista? 

En koe ristiriitaiseksi uskoa tässä(kin) asiassa raamatun ilmoituksen mukaan. Se on tärkeämpi kuin ympäröivän yhteiskunnan kanta.

Raamatussa ei sanota "nainen ei saa toimia papin virassa". Raamatussa Jeesus kehotti kaikkia seuraajiaan viemään evankeliumia eteenpäin, kastamaan ja opettamaan ihmisiä, jotta he oppisivat tuntemaan Jeesuksen.

Mahdollisuuksia viedä evankeliumia on naisilla ihan joka päivä: töissä, vapaa-ajalla, harrastuksissa, järjestötyössä. Evankeliointitiimeissä, lähetyspiireissä, lähetystyössä.

Isoin työsarka on kirkkojen ulkopuolella.

Lisäksi seurakunnan palvelija eli kirkkokielellä diakoni pääsee höpöttämään sydämensä kyllyydestä.

Mitenhän tän kirjoittais ettei tää menis poistoon....kun tämä ei ole kovin suosittu mielipide mammapalstalla.

Naiset saattavat olla sosiaalisia ja empaattisia multitaskaajia (ns.vahvan naisen malli) ja miehet kömpelömpiä ja ulalla eri tilanteissa. 

Mutta mitä Jumala arvostaa eniten? Uskollisuutta. "Ehyttä" sydäntä: VT:ssä kuvataan Aikakirjoissa ja Kuningasten kirjoissa "sejase kuningas eli ehyellä sydämellä Jumalalle."

Siellä ei kehuta, miten sosiaalinen ja verkostoituva ja multitaskaaja joku kuningas oli. 

Mä olen kuunnellut kymmenien vuosien aikana eri seurakunnissa naisten ja miesten saarnoja. Koskaan, koskaan en ole naisten kuullut varoittavan synnistä (muuta kuin su-vaitsemattomuudesta tai eriarvoisuudesta jotka on trenditermejä. Plus "kukat kukkii ja aurinko paistaa"). 

Miehissäkin on liberaaleja, mutta heistä osa uskaltaa puhua synnistä. 

Vierailija kirjoitti:

Mitenhän tän kirjoittais ettei tää menis poistoon....kun tämä ei ole kovin suosittu mielipide mammapalstalla.

Naiset saattavat olla sosiaalisia ja empaattisia multitaskaajia (ns.vahvan naisen malli) ja miehet kömpelömpiä ja ulalla eri tilanteissa. 

 

Mutta mitä Jumala arvostaa eniten? Uskollisuutta. "Ehyttä" sydäntä: VT:ssä kuvataan Aikakirjoissa ja Kuningasten kirjoissa "sejase kuningas eli ehyellä sydämellä Jumalalle."

Siellä ei kehuta, miten sosiaalinen ja verkostoituva ja multitaskaaja joku kuningas oli. 

 

Mä olen kuunnellut kymmenien vuosien aikana eri seurakunnissa naisten ja miesten saarnoja. Koskaan, koskaan en ole naisten kuullut varoittavan synnistä (muuta kuin su-vaitsemattomuudesta tai eriarvoisuudesta jotka on trenditermejä. Plus "kukat kukkii ja aurinko paistaa"). 

Miehissäkin on liberaaleja, mutta heistä osa uskaltaa puhua synnistä. 

Naisteologi kirkossa ei uskalla viedä hommaa loppuun asti: julistaa koko Sanaa. He eivät pidä vakavia parannussaarnoja. Vain halpaa armoa ja lempeitä puheita (lempeillä puheilla on välillä paikkansa). 

Ikään kuin itsekin tietäisivät olevansa väärillä teillä. 

Ja oliko niin että jo yli puolet papeista on naisia?

Tuskinpa kovin montaa saarnaa tuohon " otokseen" kuuluu. 

Ja voihan se olla noinkin, ei ole kovin valtava otos mullakaan. Mutta mun kokemus on ilman muuta, että nainen ymmärtää esimerkiksi naisten asioita paremmmin, ylläri... On ylipäätään empaattisempi, osaa hautajaisissa asettaa lohduttavasti sanansa. Vauvan kastepappina monen lapsen äiti: ihana sielujen kohtaaminen.  Eihän kukaan ole vaatinut, että vain naispappeja! Kaikilla on omat vahvuutensa. Kaikkia tarvitaan, on sääli hukata suuri osa osaamisesta ja lahjoista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenhän tän kirjoittais ettei tää menis poistoon....kun tämä ei ole kovin suosittu mielipide mammapalstalla.

Naiset saattavat olla sosiaalisia ja empaattisia multitaskaajia (ns.vahvan naisen malli) ja miehet kömpelömpiä ja ulalla eri tilanteissa. 

 

Mutta mitä Jumala arvostaa eniten? Uskollisuutta. "Ehyttä" sydäntä: VT:ssä kuvataan Aikakirjoissa ja Kuningasten kirjoissa "sejase kuningas eli ehyellä sydämellä Jumalalle."

Siellä ei kehuta, miten sosiaalinen ja verkostoituva ja multitaskaaja joku kuningas oli. 

 

Mä olen kuunnellut kymmenien vuosien aikana eri seurakunnissa naisten ja miesten saarnoja. Koskaan, koskaan en ole naisten kuullut varoittavan synnistä (muuta kuin su-vaitsemattomuudesta tai eriarvoisuudesta jotka on trenditermejä. Plus "kukat kukkii ja aurinko paistaa"). 

Miehissäkin on liberaaleja, mutta heistä osa uskaltaa puhua synnistä. 

Naisteologi kirkossa ei uskalla viedä hommaa loppuun asti: julistaa koko Sanaa. He eivät pidä vakavia parannussaarnoja. Vain halpaa armoa ja lempeitä puheita (lempeillä puheilla on välillä paikkansa). 

Ikään kuin itsekin tietäisivät olevansa väärillä teillä. 

Tuo oli jo ihan asiattomasti sanottu. 

On niitä ”aurinko paistaa ja linnut laulaa”-saarnaajia miehissäkin.

Pitää ensin saarnata lakia, että tulee tarve armolle. Nykyihmiset eivät edes tunnu tietävän mikä on syntiä, siksi eivät koe tarvitsevansa parannuksen tekoa eivätkä armoa.

Vierailija kirjoitti:

Tuskinpa kovin montaa saarnaa tuohon " otokseen" kuuluu. 

 

Ja voihan se olla noinkin, ei ole kovin valtava otos mullakaan. Mutta mun kokemus on ilman muuta, että nainen ymmärtää esimerkiksi naisten asioita paremmmin, ylläri... On ylipäätään empaattisempi, osaa hautajaisissa asettaa lohduttavasti sanansa. Vauvan kastepappina monen lapsen äiti: ihana sielujen kohtaaminen.  Eihän kukaan ole vaatinut, että vain naispappeja! Kaikilla on omat vahvuutensa. Kaikkia tarvitaan, on sääli hukata suuri osa osaamisesta ja lahjoista. 

Ääähhhh. Siis tunnetaidot on tärkeät. Niillä joko vedetään ihminen lähelle tai niiden puutteessa loitonnetaan.

Mutta ei tunnetaidoilla pelastuta. Jeesus joskus puhui kuin paraskin autisti/asperger: asiakeskeisesti. Puhui epäsopivaan aikaan epäsopivasti. Ihmiset loukkaantui. Kun kuulijat olisivat halunneet viettää mukavia hetkiä ja kuulla imarteluja, Jeesus täräytti puhetta synnistä. Samaan aikaan Hän oli ja on mitä sulavin sydänten tuntija.

Tää on se naiseuden ongelma. Luullaan että Jumalan valtakunta on vain ihmisläheisyyttä ja empatiaa. Se on sitä, mutta myös Jumalan Pyhyyttä. Jumalan pelkoa.

Ne, jotka haluavat mennä vain ihmisvoittoisesti, voivat työskennellä sosiaalityöntekijöinä tai ystäväpalvelussa.

Vierailija kirjoitti:

On niitä ”aurinko paistaa ja linnut laulaa”-saarnaajia miehissäkin.

Pitää ensin saarnata lakia, että tulee tarve armolle. Nykyihmiset eivät edes tunnu tietävän mikä on syntiä, siksi eivät koe tarvitsevansa parannuksen tekoa eivätkä armoa.

kerroppa sinä mikä on syntiä ?  Ovatko hoitokokoukset syntiä ? Nykyään niitä nimitetään sielunhoidoksi.  Sama asia kuitenkin.  Entäpä ihmisten huijaaminen myyntihommissa. Ai niin, firman omistaja on elävässä uskossa, myyjät eivät. Omistaja ei teekkään syntiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On niitä ”aurinko paistaa ja linnut laulaa”-saarnaajia miehissäkin.

Pitää ensin saarnata lakia, että tulee tarve armolle. Nykyihmiset eivät edes tunnu tietävän mikä on syntiä, siksi eivät koe tarvitsevansa parannuksen tekoa eivätkä armoa.

kerroppa sinä mikä on syntiä ?  Ovatko hoitokokoukset syntiä ? Nykyään niitä nimitetään sielunhoidoksi.  Sama asia kuitenkin.  Entäpä ihmisten huijaaminen myyntihommissa. Ai niin, firman omistaja on elävässä uskossa, myyjät eivät. Omistaja ei teekkään syntiä. 

Älä viitsi provoilla. Meillä on täällä pitkästä aikaa ihan mukava opillinen keskustelu. Kyllä sinullakin on siihen varmaan jotain sanottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On niitä ”aurinko paistaa ja linnut laulaa”-saarnaajia miehissäkin.

Pitää ensin saarnata lakia, että tulee tarve armolle. Nykyihmiset eivät edes tunnu tietävän mikä on syntiä, siksi eivät koe tarvitsevansa parannuksen tekoa eivätkä armoa.

kerroppa sinä mikä on syntiä ?  Ovatko hoitokokoukset syntiä ? Nykyään niitä nimitetään sielunhoidoksi.  Sama asia kuitenkin.  Entäpä ihmisten huijaaminen myyntihommissa. Ai niin, firman omistaja on elävässä uskossa, myyjät eivät. Omistaja ei teekkään syntiä. 

Älä viitsi provoilla. Meillä on täällä pitkästä aikaa ihan mukava opillinen keskustelu. Kyllä sinullakin on siihen varmaan jotain sanottavaa.

Kysyin mikä hänestä on syntiä ? Annoin 2 esimerkkiä, pitääkö hän noita synteinä . Minäminä on taas täällä ja uhriutuu

Näinhän sen keskustelun saat näppärästi lopetettua, kun käyt ilkeilemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenhän tän kirjoittais ettei tää menis poistoon....kun tämä ei ole kovin suosittu mielipide mammapalstalla.

Naiset saattavat olla sosiaalisia ja empaattisia multitaskaajia (ns.vahvan naisen malli) ja miehet kömpelömpiä ja ulalla eri tilanteissa. 

 

Mutta mitä Jumala arvostaa eniten? Uskollisuutta. "Ehyttä" sydäntä: VT:ssä kuvataan Aikakirjoissa ja Kuningasten kirjoissa "sejase kuningas eli ehyellä sydämellä Jumalalle."

Siellä ei kehuta, miten sosiaalinen ja verkostoituva ja multitaskaaja joku kuningas oli. 

 

Mä olen kuunnellut kymmenien vuosien aikana eri seurakunnissa naisten ja miesten saarnoja. Koskaan, koskaan en ole naisten kuullut varoittavan synnistä (muuta kuin su-vaitsemattomuudesta tai eriarvoisuudesta jotka on trenditermejä. Plus "kukat kukkii ja aurinko paistaa"). 

Miehissäkin on liberaaleja, mutta heistä osa uskaltaa puhua synnistä. 

Naisteologi kirkossa ei uskalla viedä hommaa loppuun asti: julistaa koko Sanaa. He eivät pidä vakavia parannussaarnoja. Vain halpaa armoa ja lempeitä puheita (lempeillä puheilla on välillä paikkansa). 

Ikään kuin itsekin tietäisivät olevansa väärillä teillä. 

En nyt tiedä, onko tuo erityisesti naispuolisten pappien vika, mutta sama koskee koko nykyistä ev.lut. kirkkoa. Ei uskalleta saarnata syntiä synniksi. Surullista.

Täytyy kyllä sanoa että itse en tykkää kuunnella kirkossa naispappien saarnoja. Niinkuin ylempänä todettiin, miespapit uskaltavat saarnata väkevämmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On niitä ”aurinko paistaa ja linnut laulaa”-saarnaajia miehissäkin.

Pitää ensin saarnata lakia, että tulee tarve armolle. Nykyihmiset eivät edes tunnu tietävän mikä on syntiä, siksi eivät koe tarvitsevansa parannuksen tekoa eivätkä armoa.

kerroppa sinä mikä on syntiä ?  Ovatko hoitokokoukset syntiä ? Nykyään niitä nimitetään sielunhoidoksi.  Sama asia kuitenkin.  Entäpä ihmisten huijaaminen myyntihommissa. Ai niin, firman omistaja on elävässä uskossa, myyjät eivät. Omistaja ei teekkään syntiä. 

Sielunhoito on Raamatullista rakkautta. Vääräuskoisten huijaaminen ei ole huijaamista lainkaan, vaan Jumalan tahdon mukaista.

Kaikenlainen huijaaminen on syntiä. -vl

Vierailija kirjoitti:

Kaikenlainen huijaaminen on syntiä. -vl

Ei ole olut koskaan ennenkään. -vl

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikenlainen huijaaminen on syntiä. -vl

Ei ole olut koskaan ennenkään. -vl

Väitteesi näyttää olevan totta.

https://www.kaleva.fi/lestadiolaiset-saannot-venyvat-yrityselamassa-tah…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikenlainen huijaaminen on syntiä. -vl

Ei ole olut koskaan ennenkään. -vl

Saitko jonkin rehellisyyspuuskan, vai onko odotettavissa enemmänkin tätä?

Vierailija kirjoitti:

Mitenhän tän kirjoittais ettei tää menis poistoon....kun tämä ei ole kovin suosittu mielipide mammapalstalla.

Naiset saattavat olla sosiaalisia ja empaattisia multitaskaajia (ns.vahvan naisen malli) ja miehet kömpelömpiä ja ulalla eri tilanteissa. 

 

Mutta mitä Jumala arvostaa eniten? Uskollisuutta. "Ehyttä" sydäntä: VT:ssä kuvataan Aikakirjoissa ja Kuningasten kirjoissa "sejase kuningas eli ehyellä sydämellä Jumalalle."

Siellä ei kehuta, miten sosiaalinen ja verkostoituva ja multitaskaaja joku kuningas oli. 

 

Mä olen kuunnellut kymmenien vuosien aikana eri seurakunnissa naisten ja miesten saarnoja. Koskaan, koskaan en ole naisten kuullut varoittavan synnistä (muuta kuin su-vaitsemattomuudesta tai eriarvoisuudesta jotka on trenditermejä. Plus "kukat kukkii ja aurinko paistaa"). 

Miehissäkin on liberaaleja, mutta heistä osa uskaltaa puhua synnistä. 

Naispuolisena pappina (vaikka sukupuolellani ei olekaan väliä) tulen kommentoimaan:

Minä en saarnoissani puhu suvaitsemattomuudesta, eriarvoisuudesta, ympäristöasioista, ihmisten avioelämästä jne. Saarnaan niistä aiheista, jotka ovat ko. pyhän aiheena kirkkovuosikalenterissa. Olen saarnannut synnistä, kun se on ollut pyhäpäivän aiheena. Synti on sitä, mikä erottaa Jumalasta. Ei minun tehtäväni ole saarnoissa listata syntejä tai kuvailla toisten syntejä. Tehtäväni on puhua siitä, mikä vie kauemmaksi synnistä eli lähemmäs Jumalaa: kehotan seurakuntaa rukoilemaan, lukemaan Raamatun sanaa ja käymään ehtoollisella. Muistutan siitä, että Jumala antaa anteeksi ja rakastaa luotujaan. Ihan täyttä teologista asiaa tämä on, olipa sukupuolestani mitä mieltä tahansa.