Lue keskustelun säännöt.
Alemman keskiluokan perheissä on normaalia ettei jälkikasvua auteta mitenkään.
26.04.2026 |
Wahlroosien, Herlinien ym. sosiaaliluokassa ostetaan omat asunnot 18-vuotiaille etteivät ne maksa vuokraa ventovieraille ja siirretään näille pikkuhiljaa osakkeita.
Vain vähämieliset ja tyhmät luulevat että joku kärvistely, kituuttelu ja ventovieraille vuokran maksaminen jotenkin karaisee tai tekee hyvää. Juuri niitä sukuja joissa on 100 vuoden elämisen jälkeen joku 20000€ ylisukupolvista varallisuutta jolla ei osta edes pientä sähköautoa.
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et keksi mitään syytä miksi Herlinit ostaisi lapselle asunnon ja alempi keskiluokka ei?
Eihän se ostaja siinä mitään häviä jos lapsi tai lapsenlapsi saa asumistukea. Asunto on vakuutena ja vuokran kuittaa Kela. Suvun varallisuus siis nousee käytännössä ilmaiseksi jos ei ole älyllisesti kehítysvammainen.
Ei häviäkään, mutta
1. iso osa ei saa sitä lainaa pankista
2. vaikka saisi, vanhempaa ei kiinnosta lapsensa tai suvun jatkuminen tippaakaan, ainoastaan esim. oma ryyppääminen tai matkustelu kiinnostaa.
Valtaosa suvuista on ihan simppeleitä aaseja jotka eivät mieti elämää n. viikonloppua pidemmälle. Rakenna siinä sitten jotain "dynastiaa".
Aina voi itse sellaisen yrittää polkaista alulle mutta se on vuosikymmenien urakka ilman vetoapua suvulta.
Juuri näin. Ja tämähän juuri oli aloituksen pointti. Menestyvät suvut puhaltavat yhteen hiileen. Ja alemmassa keskiluokassa ei niinkään, ja siksi pysyvät siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et keksi mitään syytä miksi Herlinit ostaisi lapselle asunnon ja alempi keskiluokka ei?
Eihän se ostaja siinä mitään häviä jos lapsi tai lapsenlapsi saa asumistukea. Asunto on vakuutena ja vuokran kuittaa Kela. Suvun varallisuus siis nousee käytännössä ilmaiseksi jos ei ole älyllisesti kehítysvammainen.
Vanhempien omistamaan asuntoon opiskelija voi saada enintään 83e/kk asumistukea.
Vierailija kirjoitti:
Oppii nuoret, että mitään ei saa ilmaiseksi ja laiskottelemalla.
Omat lapset korkeakoulut etuja ja vakituiset työt kaikilla.
Fiksuja rahankäytössä myös.
Miten sinä sitten pärjäät, kun ei ole iskä ja äiskä makselemassa ja perinnöt tuhlattu merkkivaatteisiin ja muuhun humpuukiin?
Kyllä se opiskeluajalla kotoa saatu taloudellinen tuki on äärimmäisen tärkeää. Helpottaa elämää kummasti. Eipä autettu minua. Johtui kouluttamattomien vanhempien kokemattomuudesta opiskeluja ja opiskelijaelämää kohtaan.
Ei ollut kehumista asunnoissa eikä rahatilanteessa. No, nykyään olen paljon paremmassa asemassa kuin he. Kiitos pitkän opiskelun.
T. Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa erittäin helpolta ja hyvältä suunnitelmalta. Pitää vain valita ensin syntyä sukuun jolla lainaa ja lainahanoja tuollaisen toteuttamiseen. Jos ei synny ja menee ventovieraan luo vuokralle ettei kuole pakkaseen niin oma vika.
Ei uhriutuminen auta sinua.
Tässä puhuttiin alemman keskiluokan perheistä, jotka kyllä saisivat lainan asuntoon, mutta valitsevat olla ostamatta asuntoa, vaikka sillä saisivat jeesattua lapsensa hyvään aikuisuuden alkuun.
Se, että saisi lainan ei tarkoita että sitä rahaa olisi ylenmäärin. Mahdollisesti on kituutettu, että on edes se oma asunto saatu maksettua (jos siis edes on omaa asuntoa) niin siinä harvemmin enää haluaa jatkaa kituuttamista, vaikka olisikin oma lapsi kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani olivat köyhiä enkä siis saanut mitään "pesämunaa" vaan rämmin itse aikuisuuden alkuajat omillani. Onneksi olen pärjännyt ja työtäkin on riittänyt opiskelujen jälkeen. Sen puoleen olen varmaan joltisenkin onnekas.
Mieheni vanhemmat taas olivat erittäin hyvin toimeentulevia, isä oli johtoportaassa vakityössä, heillä velaton talo ja auto. Siltikään ei pojalle liiennyt apua hänen nuoruudessaan. Olen aina ihmetellyt sitä. Mutta kun hänellä ei silloin ollut heti perhettä niin kuin vanhemmalla veljellään, niin ehkä kaikki liikenevä sitten meni luonnollisesti (?) sinne suuntaan. Toisaalta tuntuu vähän epäoikeudenmukaiselta. Kyllä miehenikin tuli omillaan toimeen, mutta ei saanut avitusta vanhemmiltaan, joten eläminen oli niukkaa.
Jotenkin kyllä ihmettelen tuollaista. Omia lapsia on aina autettu päivänselvissä tilanteissa, vaikka mitään sijoitustiliä ei ole ollut varaa heille järjestää. Jos sitä fyrkkaa olisi ollut tarpeeksi, olisimme toki tehneet senkin.
Kelle muille niitä varoja sitten järjestäisi ellei omille lapsille? Mukaansa ei ainakaan saa kolikkoakaan.
Mun vanhemmat taas oli ihan tavallisia duunareita, jotka elivät säästäväisesti ja näin saivat oman mökin ja oman asunnon ostettua. Sittemmin, kun oma tilanteeni oli se, etteä menetin työsuhdeasuntoni työpaikan muutoksen takia, niin he auttoivat niin, että ostivat kanssani puoliksi asunnon, jossa asuin. Kun sitten tapasin mieheni ja meille tuli muutaman vuoden päästä eteen ostaa yhteinen isompi asunto, niin vanhempani ostivat minulta puolikkaan tuosta yhteisestä asunnosta, johon äitini jäi asumaan erottuaan isästäni.
Itse en ikinä potkisi lapsiani pihalle, enkä jättäisi heitä pulaan. Jos haluavat muuttaa pois, niin siitä vaan, jos se on järkevää ja tulot riittää siihen eikä tarvitse alkaa kelalta tukia kinuamaan vaan sen takia, että niitä saa niin helposti. Minä minä miä ajattelu näkuu olevan tässä maassa ihan liiallista, kun minä haluan asua helsingin keskustassa, niin minähän halua ja teen sen vaikka tukirahoilla. Pikkasen pitäisi ajatella laajemmin, mihin tällainen itsekkyys ja kelarahojen hyväksikäyttö johtaa. Noi pappa ostaa sunnon ja nuori muuttaa siihen asumaan tukirahoilla, saisi loppua, pois tuollaisten tukeminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat eivät pystyneet auttamaan,toki jotain pientä toki. Ehkä nyt vuosien varrella ovat saaneet säästettyä ja talokin maksettu,perintönä sitten muutama roponen.
Minäkin antaisin mielelläni lapsilleni rahaa tai omaisuutta, mutta kun ei ole mitään antaa. Itsellänikin on vielä asuntolainaa jäljellä ja korjausvelkaakin on. Pienellä palkalla sinnittelen, ja kuopuksen harrastusmaksuihin menee loput.
En usko että mikään pankki antaisi lainaa sijoitusasuntoon. Toinen juttu on sekin, että suostuisiko aikuinen lapseni asumaan äitinsä vuokrakämpässä vuosikausia, Kelan tukia nostellen? (Tuohan on tukien väärinkäyttöä!) Lapseni on osti avopuolisonsa kanssa jo varhain oman asunnon, ja käyvät töissä.
Ei meillä vanhemmat mitään asuntoja ole ostaneet tai taanneet. Itse ne on ostettu, samoin kuin huonekalut ensiasuntoon. Vuokran maksussa vanhemmat auttoivat opiskeluaikana. Mutta ikinä en ole rahaa lainannut vanhemmiltani, eivätkä he laskujani ole makselleet. Keskituloisesta perheestä tulen. Silti olen ihan tyytyväinen elämääni.
En ymmärrä miksi jotkut valitsevat Suomen rikkaimman ihmisen verrokikseen ja kateilevat miljonäärien etuoikeuksia. Nallekarkit eivät mene elämässä tasan. Se nyt on ensimmäinen asia, minkä jokaisen kannattaa sisäistää. Mutta jokainen pystyy itse vaikuttamaan omaan elämäänsä. Ota verrokiksesi mieluummin saman tuloluokan perhe, johon itse olet syntynyt ja pyri eteenpäin siitä.
Itse ajattelen niin, Herlinien suku sentään työllistää ihmisiä ja he ovat luoneet itse omaisuutensa. Lottovoittajia harvemmin kukaan kadehtii, vaikka he ovat saaneet miljoonansa ilman työntekoa, eivätkä työllistä ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani olivat köyhiä enkä siis saanut mitään "pesämunaa" vaan rämmin itse aikuisuuden alkuajat omillani. Onneksi olen pärjännyt ja työtäkin on riittänyt opiskelujen jälkeen. Sen puoleen olen varmaan joltisenkin onnekas.
Mieheni vanhemmat taas olivat erittäin hyvin toimeentulevia, isä oli johtoportaassa vakityössä, heillä velaton talo ja auto. Siltikään ei pojalle liiennyt apua hänen nuoruudessaan. Olen aina ihmetellyt sitä. Mutta kun hänellä ei silloin ollut heti perhettä niin kuin vanhemmalla veljellään, niin ehkä kaikki liikenevä sitten meni luonnollisesti (?) sinne suuntaan. Toisaalta tuntuu vähän epäoikeudenmukaiselta. Kyllä miehenikin tuli omillaan toimeen, mutta ei saanut avitusta vanhemmiltaan, joten eläminen oli niukkaa.
Jotenkin kyllä ihmettelen tuollaista. Omia lapsia on aina autettu päivänselvissä tilanteissa, vaikka mitään sijoitustiliä ei ole ollut varaa heille järjestää. Jos sitä fyrkkaa olisi ollut tarpeeksi, olisimme toki tehneet senkin.
Kelle muille niitä varoja sitten järjestäisi ellei omille lapsille? Mukaansa ei ainakaan saa kolikkoakaan.
Mun vanhemmat taas oli ihan tavallisia duunareita, jotka elivät säästäväisesti ja näin saivat oman mökin ja oman asunnon ostettua. Sittemmin, kun oma tilanteeni oli se, etteä menetin työsuhdeasuntoni työpaikan muutoksen takia, niin he auttoivat niin, että ostivat kanssani puoliksi asunnon, jossa asuin. Kun sitten tapasin mieheni ja meille tuli muutaman vuoden päästä eteen ostaa yhteinen isompi asunto, niin vanhempani ostivat minulta puolikkaan tuosta yhteisestä asunnosta, johon äitini jäi asumaan erottuaan isästäni.
Itse en ikinä potkisi lapsiani pihalle, enkä jättäisi heitä pulaan. Jos haluavat muuttaa pois, niin siitä vaan, jos se on järkevää ja tulot riittää siihen eikä tarvitse alkaa kelalta tukia kinuamaan vaan sen takia, että niitä saa niin helposti. Minä minä miä ajattelu näkuu olevan tässä maassa ihan liiallista, kun minä haluan asua helsingin keskustassa, niin minähän halua ja teen sen vaikka tukirahoilla. Pikkasen pitäisi ajatella laajemmin, mihin tällainen itsekkyys ja kelarahojen hyväksikäyttö johtaa. Noi pappa ostaa sunnon ja nuori muuttaa siihen asumaan tukirahoilla, saisi loppua, pois tuollaisten tukeminen.
Muuten samaa mieltä kanssasi mutta ei vanhempien omistamaan asuntoon ainakaan opiskelija saa tukea juuri lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä noista tunnet? Et ketään. Eivät ole sun tyyppisten ihmisten kanssa missään tekemisissä.
Tuolla vasta vaaditaan.
En aloittajan olosuhteita tiedä mutta itsellä äiti opettaja ja isä koneinsinööri. Eli ei mitään rikkaita. Ne ostivat asunnon Helsingistä läheltä opiskelupaikkaa kun olin 22 ja maksoin vuokraa 710€ kuussa siihen asti että laina oli maksettu pankille takaisin. Nyt asunnon arvo on n. 280 tuhatta.
Eli ei se ole vain jotain miljardöörien touhua.
En halua olla ilkeä, mutta oletko hieman tyhmä? Opettaja ja insinööri on jossain ylemmässä keskiluokassa niin koulutuksen kuin myös palkan suhteen. Ette siis mitään köyhälistöä olleet. Tämä palsta on kyllä paras! T. Opettajaperheen lapsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä minulta pääsi röhönauru, kun kermaperc työkaveri isoon ääneen valitti miten ihmiset ovat sosiaalipummeja nostaessaan opintotukea. Koska kyllähän nyt isä voi muillekin ostaa asunnon ja maksaa elämisen kulut!!!
Ai jestas vielä tänäkin päivänä nauretaan tolle porukalla. Ihmisellä oli muitakin aivan käsittämättömiä uskomuksia maailmasta, siis joskus mietimme oliko hän käynyt edes peruskoulua, vai olivatko hänen vanhempansa sisaruksia tms. Mutta kun ei työssä suoriutunut, sai kenkää, eikä enää pidetä yhteyttä. Veikkaan että isä maksoi sen omakotitalonkin jossa asuu 😂
Vierailija kirjoitti:
Jep. Mun umpityhmät alemman tason sukulaiset on haukkuneet ja syyllistyneet mua siitä, että äitini on auttanut mua lasten hoidossa. Kohta saavat ihmetellä, kun heidän lapset ei auta heitä vanhuuden päivinä. Minä toki autan omiani.
Se nähdään sitten kun äitisi on vanha. Sit raivoat kun piäisi tehdä sitä ja tätä.
Nyt luulet pakottaneesi äitisi ostamaan vastapalveluksia ja äitisi tulee pettymääm
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse tehnyt luokkanousun, perustanut sijoitussalkun jne. Vanhempani ovat alempaa keskiluokkaa, eivätkä kuuntele neuvojani raha-asioiden suhteen. Tekevät paljon hölmöjä päätöksiä jotka näkyvät lompakossa. Tieto on valtaa, tiedolla voi oikeasti vaurastua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska alemman keskiluokan tulotasolla ei kartuteta omaisuutta. Tätähän ei hyväosaiset ymmärrä, että koko palkka voi mennä vuokraan, laskuihin ja ruokaan.
Ei ehkä isoissa kaupungeissa, mutta etenkin paikkakunnilla jossa asunnot ovat pudonneet 10-50k hintaluokkaan on ihan idiotismia että lapsi asuu vieraan luona vuokralla ja kartuttaa vieraan asuntosijoittajan omaisuutta.
Esim. opiskelupaikat ovat suurissa kaupungeissa joista et halpoja asuntoja saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyväosaiselle jota tuettu kymmenillä tai sadoilla tonneilla nuorena voi tulla yllätyksenä että tässä maassa on varmaan miljoona perhettä jossa vaan kehotetaan suksimaan víttuun jos oma lapsi kysyy 300 euroa lainaan äkilliseen hätään.
Ongelma ei ainoastaan ole rahan puute vaan tuo vanhempien asenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä noista tunnet? Et ketään. Eivät ole sun tyyppisten ihmisten kanssa missään tekemisissä.
Tuolla vasta vaaditaan.
En aloittajan olosuhteita tiedä mutta itsellä äiti opettaja ja isä koneinsinööri. Eli ei mitään rikkaita. Ne ostivat asunnon Helsingistä läheltä opiskelupaikkaa kun olin 22 ja maksoin vuokraa 710€ kuussa siihen asti että laina oli maksettu pankille takaisin. Nyt asunnon arvo on n. 280 tuhatta.
Eli ei se ole vain jotain miljardöörien touhua.
Ehkä eivät rikkaita mutta hyvätuloisia.
Vierailija kirjoitti:
Koska alemman keskiluokan tulotasolla ei kartuteta omaisuutta. Tätähän ei hyväosaiset ymmärrä, että koko palkka voi mennä vuokraan, laskuihin ja ruokaan.
Jo sana vuokra kertoo kaiken osaamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et keksi mitään syytä miksi Herlinit ostaisi lapselle asunnon ja alempi keskiluokka ei?
Eihän se ostaja siinä mitään häviä jos lapsi tai lapsenlapsi saa asumistukea. Asunto on vakuutena ja vuokran kuittaa Kela. Suvun varallisuus siis nousee käytännössä ilmaiseksi jos ei ole älyllisesti kehítysvammainen.
Teoriassa totta, mutta käytännössä ihmiselle jolla ei jo entuudestaan ole varallisuutta tai käsirahaa ei tulla koskaan tarjoamaan sijoitusasuntoon lainaa millään ehdoilla missään päin Suomea.
Kyseessä on aika valtava maksumuuri jonka ylittäminen ei ole kiinni ahkeruudesta tai säästäväisyydestä jos esim 1600€ palkka menee kokonaisuudessaan perheen menoihin.
Miten kahden aikuisen tulot yhteensä on 1600e? Lisäksi aikahorisontin pitää olla pidempi, yhtä hyvin voivat isovanhemmat auttaa nuoria opiskelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Oppii nuoret, että mitään ei saa ilmaiseksi ja laiskottelemalla.
Omat lapset korkeakoulut etuja ja vakituiset työt kaikilla.
Fiksuja rahankäytössä myös.
Miten sinä sitten pärjäät, kun ei ole iskä ja äiskä makselemassa ja perinnöt tuhlattu merkkivaatteisiin ja muuhun humpuukiin?
Mitäs jos nuoret auttaisivatkin vanhempiaan taloudellisesti. Antaisivat palkastaan osan vanhemmilleen?
Mies on aina ollut isompituloinen, pääsi Di:n palkoille 90-luvulla. Minä taas perus toimistotöissä en ikinä ennen viime vuotta ole saavuttanut yli 3 tonnin bruttopalkkaa. Tuloista huolimatta olemme olleet hyvinkin säästäväisiä, ei ökyasuntoa vaan perus 4 h keittiö ensin, ostettu markka-aikana ja laajennettu sitä myöhemmin tilaisuuden tullen. Ei matkusteltu ekan 10 vuoden aikana kuin pari kertaa ulkomaille, auto ostettu aina käytettynä tutulta, johon voinut luottaa ja ajettu samalla autolla monta vuotta. Auton ei ole tarvinnut olla mikään statussumboli. Pidetty huoli varmuusvarannosta, jota karttunutkin ja ylimenevät sijoitettu tuottamaan osinkoa. Nykyään tuetaan omia lapsia tekemään järkeviä ratkaisuja, saavat asua edelleen kotona ja säästää omia rahoja, jotta voivat joskus ostaa huoletta oman asunnon yms., matkustellaan vuosittain, mutta edelleen pidetään huoli, että yllättäviin menoihin on säästössä rahaa. Välillä oltiin molemmat yhtä aikaa työttämänä pidemmän aikaa, mutta ei oltu pulassa, kun osataan säädellä kulutusta tilanteisen mukaan ja varmuusvarat antavat joustoa huonona aikana.
Ei alemman keskiluokan tulotasolla olevakaan näytä ymmärrävän ettei me olla mikään yhtenäinen ryhmä. Ei mulla mitään miljoonien omaisuutta ole, mutta omaan tulotasoon suhteutettu.