Lasu koulusta poissaolojen takia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli sinä olet tieten tahtoen halunnut lapsellesi laskun - josta jää merkintä hänen tietoihinsa??? Paska mutsi, pakko sanoa. On vanhemman tehtävä katsoa, että lapsi käy siellä koulussa, ellei ole sairas. Ja väsymys ei ole sairautta (ellei siis ole jotain leukemiaa tms). Vanhempi katsoo, että lapsi menee ajoissa nukkumaan ja herää ajoissa. Jos ei muu auta niin vie kouluun asti alussa, että rytmi löytyy. Sitä se vanhemmuus on. 

Eikä lapsi voi valita opettajiaan, kaikkien kanssa täytyy tulla toimeen.

Voi tätä loputonta naisten/äitien syyllistämistä. Ja naisvihaa. 

 

Mitä äiti voi tehdä tai jos sattuu syntymään sairaana ja tulee kompikaatioita? Sairaspoissaoloista seuraa aina lasu. 

 

Ja nyt niitä ideoita äideille, mitä tehdä jos lapsi sairastuu  esim. syöpään ja joutuu olemaan höitojen takia koulsta pois. 

 

Tosin, usein sairaus on paranettavissa, toisin kuin ilkeiden ihmisten asenne ja kielenkäyttö, siihen ei oke ees keksitty lääkettä.

Näille saa haistattaa huilut jotka eivät ymmärrä hönkäsenpöläystä että joskus voi olla iso este ettei pysty kouluun.

Siihen ei maailma kaadu jos ei kouluun kykene mutta lapsen maailma kaatuu jos ei ole yhtään aikuista joka ymmärtää.Vanhemmat yleensä ymmärtää, koulu ei jos siellä ei ole sydä

mellä työtä tekeviä.

Mut tällaisessa tilanteessa se lapsi tarvitsee apua ja tukea elämäänsä, ei sitä, että se jätetään heitteille olemaan koulusta pois kuinka sattuu.

Tietysti, tukea erilaiseen opiskelumuotoon.Näitä on mut koulut on aina ensimmäisenä jarruna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli sinä olet tieten tahtoen halunnut lapsellesi laskun - josta jää merkintä hänen tietoihinsa??? Paska mutsi, pakko sanoa. On vanhemman tehtävä katsoa, että lapsi käy siellä koulussa, ellei ole sairas. Ja väsymys ei ole sairautta (ellei siis ole jotain leukemiaa tms). Vanhempi katsoo, että lapsi menee ajoissa nukkumaan ja herää ajoissa. Jos ei muu auta niin vie kouluun asti alussa, että rytmi löytyy. Sitä se vanhemmuus on. 

Eikä lapsi voi valita opettajiaan, kaikkien kanssa täytyy tulla toimeen.

Voi tätä loputonta naisten/äitien syyllistämistä. Ja naisvihaa. 

 

Mitä äiti voi tehdä tai jos sattuu syntymään sairaana ja tulee kompikaatioita? Sairaspoissaoloista seuraa aina lasu. 

 

Ja nyt niitä ideoita äideille, mitä tehdä jos lapsi sairastuu  esim. syöpään ja joutuu olemaan höitojen takia koulsta pois. 

 

Tosin, usein sairaus on paranettavissa, toisin kuin ilkeiden ihmisten asenne ja kielenkäyttö, siihen ei oke ees keksitty lääkettä.

Sairaatkin lapset käyvät koulua. Kyllä se järjestyy, vaikka lapsi olisi sairaalassa tai kotihoidossa sairauden takia. Googleta vaikka sairaalakoulu. Pitkäaikaissairaiden lasten kohdalla tehdään tiivistä monialaista yhteistyötä opetuksen järjestämiseksi. 

 

Se että noihin poissaoloihin puututaan on vain hyvä, koska kaikki vanhemmat eivät tiedä koulussa annettavista tukitoimista eivätkä osaisi niiden pariin hakeutua. Se puuttuminen onkin vähän sellainen tarkastuspiste sille tarvitaanko ulkopuolista tukea vai ei. 

 

Ja vanhemman vastuulla on huolehtia, että lapsi käy koulua. Ei sinne tietenkään sairaana mennä mutta väsymys ei ole sairaus vaan oire jostain. Joskus sille voi olla fysiologinen syy esimerkiksi anemia, joskus se voi johtua huonoista valinnoista, kuten aamuun asti pelaamisesta/somettamisesta ja joskus vaikkapa sydänsuruista. Silloin vanhempi voi käyttää harkintaa ja antaa luvan jäädä kotiin mutta on turha valittaa, jos poissaolot paukkuvat.

Mulla aistiherkkä lapsi kuormittuu helposti vaikka olisi ollut ilman pelejä ja ruutua ja nukkunut joka yö sen 10 tuntia. Lapset voi kuormittua ja väsyä ihan jo siitä koulu ympäristöstä. Kaikesta metelistä siellä ym. 

Tällaisessa erityistapauksessa olet varmasti ollut kouluun yhteydessä ja olette yhdessä sopineet käytännöistä ja tarvittavista tukitoimista. Ratkaisu ei ole se, että lapsi saa jäädä aina kotiin, kun väsyttää. Toki sellaisiakin hetkiä varmasti tulee, kun se on tarpeen mutta ensisijaisesti käytössä on muut tukitoimet. Ja jos se lasu poissaoloista sitten tulisi, niin silloin viimeistään niiden tukitoimien riittävyys tulisi tarkistaa. Se lasu ei ole mikään rangaistus vaan mahdollisuus apuun, jota ei itse osaa pyytää.

Sitten myös sellainen pointti tähän, että ihmisellä pitää olla myös oikeus kieltäytyä tarjotusta avusta. Ei sitä apua voi pakottaa ja tuputtaa joka tilanteeseen vain jos jostakin tuntuu, että "tuo tarvii apua". Ei en tarvi lasun apua. Onko vaikea ymmärtää? 

Sinä voit kieltäytyä sinulle tarjotusta avusta mutta et voi kieltää apua lapseltasi ja vaarantaa tämän kasvua ja kehitystä. Kaikki vanhemmat eivät ajattele lastensa parasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasut kuuluvat lapsiperheiden arkeen. Lastenhoito ja -kasvatus ei enää ole yksityisasia sillä lailla kuin mitä se oli vaikka 90-luvulla tai 2000-luvun alussa.

Sosiaalitädit todennäköisesti tekevät teille kotitarkastuksen ja kutsuvat kuulusteluun. Kunhan muistat että et kyseenalaista heitä mitenkään (ja olet muutenkin mielin kielin) niin luultavasti selviätte tuolla eikä muita sanktioita tule.

Lasut eivät kuulu perheen arkeen., vaan usein vähän kouluttautuneen tai ongelmaisen perheen. Tavallisia ne eivät ole, enkä tunne ainuttakaan tällaista perhettä. Suurin osa perheistä osaa kasvattaa lapsensa selkeät ja tarpeeksi tiukat rajat asettaen ja rakastaen ja kunnioittaen, turvaa antaen. Siinä ei silloin ole minkäänlaista tarvetta ulkopuoliselle ohjailulle.

Voi kuule, olen työni puolesta tehnyt lasuja vaikka millaisista perheistä. Kaikki meistä voi joskus tarvita apua, vaikka miten olisi selkeät ja tiukat rajat. Ja poissaolot johtavat usein automaattisesti laskuun, ja ei ole säännöistä ja rakkaudesta se aina kiinni. Älkää pelätkö lasuja liikaa, se on vaan viran puolesta tehty kysymys sosiaalitoimelle tarkistaa, onko kaikki ok.

Meidän nepsy lapsesta koulu tekee aina jollakin syyllä lasun kun lasu asiakkuus loppuu eli pitävät varmaan tarkoituksella tahallisesti lasu asiakkaana häntä. Naurettavin syy löytyy jo päiväkotiajoilta kun opettaja ei muuta keksinyt niin hänen piti keksiä, että lapsi pelkää mopon ääntä yms. puuta heinää, että sais väkisin lasut meille käymään. Olen ottanut tuon puhtaasti kiusaamisena ja ajojahtina en minään avun tai tuen tarjoamisena. Etenkin kun se apu oli vittuilevaa. 

Kouluissa ei ole tarpeeksi osaamista nepsy lasten parissa työskentelylle.

Muistakaapa vanhemmat tukea lasten koulun käyntiä ja vaatia, vaatia sitä tukea sieltä koululta, kyllä, sitä pitää järjestää.

Hän on nyt koulussa jossa sitä nepsy osaamista pitäisi olla, mutta silti ihan joka risauksesta tehdään lasu. Lasu lopettaa asiakkuuden 1-3 kk jälkeen ja taas tekevät lasun. Kyllä tuo jo ihan tahallista lasuttelua on kun tosiaan se alkoi jo lapsen ollessa päiväkodissa, jossa opettaja halusi että tää meidän nepsy lapsi sijoitetaan hänen kaverinsa lastenkotiin. Kyseisessä kunnassa varmaan ihan toimintapa tuollainen rakenteellinen korruptio ja hyväsisko/hyväveli kerho, että yrittävät jatkuvasti saada lasta sijoitettua. Ja kun tuo lasuttelu alkoi jo lapsen ollessa jotain 5-6 vuotias kun päiväkoti itse mokasi, eli päästi lapsen mm. karkaamaan niin tekivät meistä vanhemmista lasun sen sijaan että olisivat edes pahoitelleet mokaansa. Röyhkeyden huippu oli kyllä tuo ja sitten toiset vanhemmat vie oikeuteen asti noita juttuja ja meiltä ei edes pahoittelua. 

Teistä vanhemmista ei ole tehty lasua. Muutenkin höpöä tuo tarina. Päiväkodin opettaja ei päätä mihin lapsi sijoitetaan jos siihen päädytään. Eikä satavarmasti kerro että haluaa lapsen kaverinsa pitämään lastenkotiin.

Koululta ei ehkä ymmärretä tätä lasu systeemiä.

Koululta ollaa hyvin herkästi syyllistämässä koteja, vanhempia ja lasujen tehtävä on turvata et lapsi saa sellaista opetusta mikä on hänelle sopivaa, lasten etua ne ajaa.

Ei näiden asioiden pitäisi tulla yllätyksenä vanhemmille. Ottakaa asioista selvää etukäteen ja osallistukaa vanhempainiltoihin. Jos haluatte antaa nukkua kotona päiväunia, niin opetelkaa laskemaan älkääkä valittako, kun poissaolotunnit paukkuvat ja jäätte kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasut kuuluvat lapsiperheiden arkeen. Lastenhoito ja -kasvatus ei enää ole yksityisasia sillä lailla kuin mitä se oli vaikka 90-luvulla tai 2000-luvun alussa.

Sosiaalitädit todennäköisesti tekevät teille kotitarkastuksen ja kutsuvat kuulusteluun. Kunhan muistat että et kyseenalaista heitä mitenkään (ja olet muutenkin mielin kielin) niin luultavasti selviätte tuolla eikä muita sanktioita tule.

Lasut eivät kuulu perheen arkeen., vaan usein vähän kouluttautuneen tai ongelmaisen perheen. Tavallisia ne eivät ole, enkä tunne ainuttakaan tällaista perhettä. Suurin osa perheistä osaa kasvattaa lapsensa selkeät ja tarpeeksi tiukat rajat asettaen ja rakastaen ja kunnioittaen, turvaa antaen. Siinä ei silloin ole minkäänlaista tarvetta ulkopuoliselle ohjailulle.

Voi kuule, olen työni puolesta tehnyt lasuja vaikka millaisista perheistä. Kaikki meistä voi joskus tarvita apua, vaikka miten olisi selkeät ja tiukat rajat. Ja poissaolot johtavat usein automaattisesti laskuun, ja ei ole säännöistä ja rakkaudesta se aina kiinni. Älkää pelätkö lasuja liikaa, se on vaan viran puolesta tehty kysymys sosiaalitoimelle tarkistaa, onko kaikki ok.

Meidän nepsy lapsesta koulu tekee aina jollakin syyllä lasun kun lasu asiakkuus loppuu eli pitävät varmaan tarkoituksella tahallisesti lasu asiakkaana häntä. Naurettavin syy löytyy jo päiväkotiajoilta kun opettaja ei muuta keksinyt niin hänen piti keksiä, että lapsi pelkää mopon ääntä yms. puuta heinää, että sais väkisin lasut meille käymään. Olen ottanut tuon puhtaasti kiusaamisena ja ajojahtina en minään avun tai tuen tarjoamisena. Etenkin kun se apu oli vittuilevaa. 

Kouluissa ei ole tarpeeksi osaamista nepsy lasten parissa työskentelylle.

Muistakaapa vanhemmat tukea lasten koulun käyntiä ja vaatia, vaatia sitä tukea sieltä koululta, kyllä, sitä pitää järjestää.

Hän on nyt koulussa jossa sitä nepsy osaamista pitäisi olla, mutta silti ihan joka risauksesta tehdään lasu. Lasu lopettaa asiakkuuden 1-3 kk jälkeen ja taas tekevät lasun. Kyllä tuo jo ihan tahallista lasuttelua on kun tosiaan se alkoi jo lapsen ollessa päiväkodissa, jossa opettaja halusi että tää meidän nepsy lapsi sijoitetaan hänen kaverinsa lastenkotiin. Kyseisessä kunnassa varmaan ihan toimintapa tuollainen rakenteellinen korruptio ja hyväsisko/hyväveli kerho, että yrittävät jatkuvasti saada lasta sijoitettua. Ja kun tuo lasuttelu alkoi jo lapsen ollessa jotain 5-6 vuotias kun päiväkoti itse mokasi, eli päästi lapsen mm. karkaamaan niin tekivät meistä vanhemmista lasun sen sijaan että olisivat edes pahoitelleet mokaansa. Röyhkeyden huippu oli kyllä tuo ja sitten toiset vanhemmat vie oikeuteen asti noita juttuja ja meiltä ei edes pahoittelua. 

Teistä vanhemmista ei ole tehty lasua. Muutenkin höpöä tuo tarina. Päiväkodin opettaja ei päätä mihin lapsi sijoitetaan jos siihen päädytään. Eikä satavarmasti kerro että haluaa lapsen kaverinsa pitämään lastenkotiin.

Kylläpä se meni meillä noin, päiväkodin opettaja tosiaan ihan pokkana ehdotti että hänen kaverilla on lastenkoti johon meidän lapsen voisi laittaa, mutta sosiaalityöntekijä ei siihen suostunut silloin. Mitä tarkoita tuolla, että meistä vanhemmista ei ole tehty lasua? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasut kuuluvat lapsiperheiden arkeen. Lastenhoito ja -kasvatus ei enää ole yksityisasia sillä lailla kuin mitä se oli vaikka 90-luvulla tai 2000-luvun alussa.

Sosiaalitädit todennäköisesti tekevät teille kotitarkastuksen ja kutsuvat kuulusteluun. Kunhan muistat että et kyseenalaista heitä mitenkään (ja olet muutenkin mielin kielin) niin luultavasti selviätte tuolla eikä muita sanktioita tule.

Lasut eivät kuulu perheen arkeen., vaan usein vähän kouluttautuneen tai ongelmaisen perheen. Tavallisia ne eivät ole, enkä tunne ainuttakaan tällaista perhettä. Suurin osa perheistä osaa kasvattaa lapsensa selkeät ja tarpeeksi tiukat rajat asettaen ja rakastaen ja kunnioittaen, turvaa antaen. Siinä ei silloin ole minkäänlaista tarvetta ulkopuoliselle ohjailulle.

Voi kuule, olen työni puolesta tehnyt lasuja vaikka millaisista perheistä. Kaikki meistä voi joskus tarvita apua, vaikka miten olisi selkeät ja tiukat rajat. Ja poissaolot johtavat usein automaattisesti laskuun, ja ei ole säännöistä ja rakkaudesta se aina kiinni. Älkää pelätkö lasuja liikaa, se on vaan viran puolesta tehty kysymys sosiaalitoimelle tarkistaa, onko kaikki ok.

Meidän nepsy lapsesta koulu tekee aina jollakin syyllä lasun kun lasu asiakkuus loppuu eli pitävät varmaan tarkoituksella tahallisesti lasu asiakkaana häntä. Naurettavin syy löytyy jo päiväkotiajoilta kun opettaja ei muuta keksinyt niin hänen piti keksiä, että lapsi pelkää mopon ääntä yms. puuta heinää, että sais väkisin lasut meille käymään. Olen ottanut tuon puhtaasti kiusaamisena ja ajojahtina en minään avun tai tuen tarjoamisena. Etenkin kun se apu oli vittuilevaa. 

Kouluissa ei ole tarpeeksi osaamista nepsy lasten parissa työskentelylle.

Muistakaapa vanhemmat tukea lasten koulun käyntiä ja vaatia, vaatia sitä tukea sieltä koululta, kyllä, sitä pitää järjestää.

Hän on nyt koulussa jossa sitä nepsy osaamista pitäisi olla, mutta silti ihan joka risauksesta tehdään lasu. Lasu lopettaa asiakkuuden 1-3 kk jälkeen ja taas tekevät lasun. Kyllä tuo jo ihan tahallista lasuttelua on kun tosiaan se alkoi jo lapsen ollessa päiväkodissa, jossa opettaja halusi että tää meidän nepsy lapsi sijoitetaan hänen kaverinsa lastenkotiin. Kyseisessä kunnassa varmaan ihan toimintapa tuollainen rakenteellinen korruptio ja hyväsisko/hyväveli kerho, että yrittävät jatkuvasti saada lasta sijoitettua. Ja kun tuo lasuttelu alkoi jo lapsen ollessa jotain 5-6 vuotias kun päiväkoti itse mokasi, eli päästi lapsen mm. karkaamaan niin tekivät meistä vanhemmista lasun sen sijaan että olisivat edes pahoitelleet mokaansa. Röyhkeyden huippu oli kyllä tuo ja sitten toiset vanhemmat vie oikeuteen asti noita juttuja ja meiltä ei edes pahoittelua. 

Teistä vanhemmista ei ole tehty lasua. Muutenkin höpöä tuo tarina. Päiväkodin opettaja ei päätä mihin lapsi sijoitetaan jos siihen päädytään. Eikä satavarmasti kerro että haluaa lapsen kaverinsa pitämään lastenkotiin.

Kylläpä se meni meillä noin, päiväkodin opettaja tosiaan ihan pokkana ehdotti että hänen kaverilla on lastenkoti johon meidän lapsen voisi laittaa, mutta sosiaalityöntekijä ei siihen suostunut silloin. Mitä tarkoita tuolla, että meistä vanhemmista ei ole tehty lasua? 

Lasu tehdään aina lapsesta. Se on nimensä mukaisesti LASTENsuojeluilmoitus. 

Vierailija kirjoitti:

meillä ainakin tullut paljon poissaolojoa kun teini ei kestä luokassa missä on huutavia häiriköiviä oppilaita mitkä tuhoavat kaiken opskelun...

ja näitä häiriköitä paapotaan... koulujärjestelmä on aivan tuhottu Suomessa

Kommenttien ja yläpeukkujen mukaan lapsi saa olla koulusta pois vaikka kuinka monta kertaa, jos luokassa hälyistä, mutta ei, jos lapsi on sairas tai väsynyt. 

Selvä homma. 

Miksi opetat lapsellesi väsymyksen olevan hyväksyttävä syy jättää velvollisuudet hoitamatta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli sinä olet tieten tahtoen halunnut lapsellesi laskun - josta jää merkintä hänen tietoihinsa??? Paska mutsi, pakko sanoa. On vanhemman tehtävä katsoa, että lapsi käy siellä koulussa, ellei ole sairas. Ja väsymys ei ole sairautta (ellei siis ole jotain leukemiaa tms). Vanhempi katsoo, että lapsi menee ajoissa nukkumaan ja herää ajoissa. Jos ei muu auta niin vie kouluun asti alussa, että rytmi löytyy. Sitä se vanhemmuus on. 

Eikä lapsi voi valita opettajiaan, kaikkien kanssa täytyy tulla toimeen.

Voi tätä loputonta naisten/äitien syyllistämistä. Ja naisvihaa. 

 

Mitä äiti voi tehdä tai jos sattuu syntymään sairaana ja tulee kompikaatioita? Sairaspoissaoloista seuraa aina lasu. 

 

Ja nyt niitä ideoita äideille, mitä tehdä jos lapsi sairastuu  esim. syöpään ja joutuu olemaan höitojen takia koulsta pois. 

 

Tosin, usein sairaus on paranettavissa, toisin kuin ilkeiden ihmisten asenne ja kielenkäyttö, siihen ei oke ees keksitty lääkettä.

Sairaatkin lapset käyvät koulua. Kyllä se järjestyy, vaikka lapsi olisi sairaalassa tai kotihoidossa sairauden takia. Googleta vaikka sairaalakoulu. Pitkäaikaissairaiden lasten kohdalla tehdään tiivistä monialaista yhteistyötä opetuksen järjestämiseksi. 

 

Se että noihin poissaoloihin puututaan on vain hyvä, koska kaikki vanhemmat eivät tiedä koulussa annettavista tukitoimista eivätkä osaisi niiden pariin hakeutua. Se puuttuminen onkin vähän sellainen tarkastuspiste sille tarvitaanko ulkopuolista tukea vai ei. 

 

Ja vanhemman vastuulla on huolehtia, että lapsi käy koulua. Ei sinne tietenkään sairaana mennä mutta väsymys ei ole sairaus vaan oire jostain. Joskus sille voi olla fysiologinen syy esimerkiksi anemia, joskus se voi johtua huonoista valinnoista, kuten aamuun asti pelaamisesta/somettamisesta ja joskus vaikkapa sydänsuruista. Silloin vanhempi voi käyttää harkintaa ja antaa luvan jäädä kotiin mutta on turha valittaa, jos poissaolot paukkuvat.

Mulla aistiherkkä lapsi kuormittuu helposti vaikka olisi ollut ilman pelejä ja ruutua ja nukkunut joka yö sen 10 tuntia. Lapset voi kuormittua ja väsyä ihan jo siitä koulu ympäristöstä. Kaikesta metelistä siellä ym. 

Ja näille lapsille tehdään tukitoimet kouluun eikä jäädä kotiin. 

Niin tehdäänkin hyvissä kouluissa on hyvät tukitoimet, en väittänytkään että pitäisi vain jäädä kotiin. Mutta kyllä lapsi on tarvinnut joskus vapaapäivän, jotta hänen hermosto rauhoittuu. On kehittynyt hyvin ja edennyt. Vanhempana kuitenkin myös valvon sitä, että lapsi ei pala loppuun kuten Suomalaisessa yhteiskunnassa on tapana toimia, että ajetaan ihmiset ihan piippuun vain jonkun periaatteen vuoksi. Tälläkertaa en anna kenenkään kävellä ylitseni. Tuen lapseni koulunkäyntiä, mutta mulle ei enää vain sanella asioita. Kun synnytin en suostunut alkamaan kenenkään orjaksi sentään. 

Satunnaisista mt-päivistä, joita myös oma autistini (ihan avoimesti kouluun päin) joutuu pitämään, ei kerry 120 tuntia poissoloa. Niitä mt-päiviä pitää olla käytännössä viikoittain, että päästään noihin lukemiin. Tuo 120 tuntia on tosiaan yläkoululaisella noin kuukauden poissaolo yhteensä.

Eikä lasun tekeminen tarkoita huostaanottoa. Kyllä jokaisessa koulussa on tällaisia syystä tai toisesta paljon poissa olevia nykyään, ja jos ei heitä koulun keinoilla tai kodin ja koulun yhteistyöllä saada kouluun, pyydetään lasua tutkimaan, onko heillä tukikeinoja. Aika vähän niitä tuntuu olevan.

Sepäs se kun ei lasulla ole tukitoimia noihin autismi juttuihin kun ovat ns. ympäristöön liittyviä juttuja joten eivät kuulu lasulle edes. Minusta on todella häikäilemätöntä yrittää hyöytyä tilanteesta siten, että yrittää varastaa sen nepsy lapsen vanhemmiltaan pois esim. lasun kautta sijoittaa johonkin sijaisperheeseen että saisko ne pakotettua lapsen paremmin kouluun, koska sehän siellä on se tausta ajatus. Ei lasussa ole ajatuksena tukea vanhempia vaan odottaa sopivaa tilaisuutta sijoittaa lapsi. Se on mun kokemus lasuista. Ei heillä ollut yhtään mitään nepsy osaamista eikä keinoja. Koska tää agenda paljastui juo silloin kun ensimmäinen lapseni aloitti päiväkodin, siellä päikodin opettaja halusi että lapsi sijoitetaan hänen kaverinsa lastenkotiin. Että niin, älä viitsi pitää minua tyhmänä. Saalistajia te olette emmekä ole ystäviä. Jos on noin röyhkeästi tuhonnut mun äitiyden ja turvallisuuden tunteen "toimillaan" niin on julistanut samalla, että näkee minut pelkkänä synnyttäjänä jolle saa tehdä mitä haluaa, mutta nyt näette että me aletaan tapella vastaan toden teolla. Nää on  meidän lapsia, me ollaan nää tehty eikä nää ole mitään koulukaitoksen omaisuutta eikä lastensuojelun omaisuutta. Asia erikseen sitten jos lapsesta ei huolehdita ja lapsi tosiaan oikeasti on perheessä, jossa on esim vakava päihde ongelma ym. Mutta meillä ei ollut mitään noista ja silti nää hyeenat oli kimpussa lapsivarkaisiin tulossa!

Meidän autistista on tehty kaksi lasua. Jälkimmäisen koulu teki, kun ekan palvelutarpeen arviointi oli vielä kesken, niin menivät samaa käsittelyyn. Käytännössä lasusta soittivat aluksi molemmille vanhemmille, minkä jälkeen meidän asia ilmeisesti seisoi lähinnä pöydällä odottamassa palvelutarpeen arvioinnin loppumisen määräaikaa, jonka lähestyessä meidät kutsuttiin lastensuojelun tiloihin neuvotteluun, jossa todettiin, ettei lasulla ole mitään palveluja, jotka meitä hyödyttäisivät, ja siinäpä se sitten. En oikein osaa pitää lasua uhkana enkä mahdollisuutena, heidän keinovalikoimansa rajoittuu aika kapealle sektorille.

Näihin kroonisiin poissalijoihin liittyen, joskus menneisyydessä lasulla oli sellainen palvelu, että ihan konkreettisesti huolehtivat lapset aamuisin kouluun, mikä olisi nykyajassakin joillekin lapsille tosi hyväksi, kun perheen aikuisia ei kiinnosta tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi opetat lapsellesi väsymyksen olevan hyväksyttävä syy jättää velvollisuudet hoitamatta?

Ei ihme, että työnantajat ovat pulassa nuorien työntekijöiden kanssa, jotka tulevat paikalle, jos jaksavat. Onhan se iso muutos, jos vanhemmat ovat opettaneet, että kotiin saa jäädä, jos väsyttää. 

Toki sitä pelisilmää voi käyttää, jos poissaolot muuten ovat pienet ja väsymykselle on joku järkevä syy. Mutta vanhemman vastuulla on huolehtia, että lapsi ei ole väsynyt ja olla tarvittaessa yhteydessä kouluun, jos väsymys tulee sieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli sinä olet tieten tahtoen halunnut lapsellesi laskun - josta jää merkintä hänen tietoihinsa??? Paska mutsi, pakko sanoa. On vanhemman tehtävä katsoa, että lapsi käy siellä koulussa, ellei ole sairas. Ja väsymys ei ole sairautta (ellei siis ole jotain leukemiaa tms). Vanhempi katsoo, että lapsi menee ajoissa nukkumaan ja herää ajoissa. Jos ei muu auta niin vie kouluun asti alussa, että rytmi löytyy. Sitä se vanhemmuus on. 

Eikä lapsi voi valita opettajiaan, kaikkien kanssa täytyy tulla toimeen.

Voi tätä loputonta naisten/äitien syyllistämistä. Ja naisvihaa. 

 

Mitä äiti voi tehdä tai jos sattuu syntymään sairaana ja tulee kompikaatioita? Sairaspoissaoloista seuraa aina lasu. 

 

Ja nyt niitä ideoita äideille, mitä tehdä jos lapsi sairastuu  esim. syöpään ja joutuu olemaan höitojen takia koulsta pois. 

 

Tosin, usein sairaus on paranettavissa, toisin kuin ilkeiden ihmisten asenne ja kielenkäyttö, siihen ei oke ees keksitty lääkettä.

Sairaatkin lapset käyvät koulua. Kyllä se järjestyy, vaikka lapsi olisi sairaalassa tai kotihoidossa sairauden takia. Googleta vaikka sairaalakoulu. Pitkäaikaissairaiden lasten kohdalla tehdään tiivistä monialaista yhteistyötä opetuksen järjestämiseksi. 

 

Se että noihin poissaoloihin puututaan on vain hyvä, koska kaikki vanhemmat eivät tiedä koulussa annettavista tukitoimista eivätkä osaisi niiden pariin hakeutua. Se puuttuminen onkin vähän sellainen tarkastuspiste sille tarvitaanko ulkopuolista tukea vai ei. 

 

Ja vanhemman vastuulla on huolehtia, että lapsi käy koulua. Ei sinne tietenkään sairaana mennä mutta väsymys ei ole sairaus vaan oire jostain. Joskus sille voi olla fysiologinen syy esimerkiksi anemia, joskus se voi johtua huonoista valinnoista, kuten aamuun asti pelaamisesta/somettamisesta ja joskus vaikkapa sydänsuruista. Silloin vanhempi voi käyttää harkintaa ja antaa luvan jäädä kotiin mutta on turha valittaa, jos poissaolot paukkuvat.

Mulla aistiherkkä lapsi kuormittuu helposti vaikka olisi ollut ilman pelejä ja ruutua ja nukkunut joka yö sen 10 tuntia. Lapset voi kuormittua ja väsyä ihan jo siitä koulu ympäristöstä. Kaikesta metelistä siellä ym. 

Ja näille lapsille tehdään tukitoimet kouluun eikä jäädä kotiin. 

Niin tehdäänkin hyvissä kouluissa on hyvät tukitoimet, en väittänytkään että pitäisi vain jäädä kotiin. Mutta kyllä lapsi on tarvinnut joskus vapaapäivän, jotta hänen hermosto rauhoittuu. On kehittynyt hyvin ja edennyt. Vanhempana kuitenkin myös valvon sitä, että lapsi ei pala loppuun kuten Suomalaisessa yhteiskunnassa on tapana toimia, että ajetaan ihmiset ihan piippuun vain jonkun periaatteen vuoksi. Tälläkertaa en anna kenenkään kävellä ylitseni. Tuen lapseni koulunkäyntiä, mutta mulle ei enää vain sanella asioita. Kun synnytin en suostunut alkamaan kenenkään orjaksi sentään. 

Satunnaisista mt-päivistä, joita myös oma autistini (ihan avoimesti kouluun päin) joutuu pitämään, ei kerry 120 tuntia poissoloa. Niitä mt-päiviä pitää olla käytännössä viikoittain, että päästään noihin lukemiin. Tuo 120 tuntia on tosiaan yläkoululaisella noin kuukauden poissaolo yhteensä.

Eikä lasun tekeminen tarkoita huostaanottoa. Kyllä jokaisessa koulussa on tällaisia syystä tai toisesta paljon poissa olevia nykyään, ja jos ei heitä koulun keinoilla tai kodin ja koulun yhteistyöllä saada kouluun, pyydetään lasua tutkimaan, onko heillä tukikeinoja. Aika vähän niitä tuntuu olevan.

Sepäs se kun ei lasulla ole tukitoimia noihin autismi juttuihin kun ovat ns. ympäristöön liittyviä juttuja joten eivät kuulu lasulle edes. Minusta on todella häikäilemätöntä yrittää hyöytyä tilanteesta siten, että yrittää varastaa sen nepsy lapsen vanhemmiltaan pois esim. lasun kautta sijoittaa johonkin sijaisperheeseen että saisko ne pakotettua lapsen paremmin kouluun, koska sehän siellä on se tausta ajatus. Ei lasussa ole ajatuksena tukea vanhempia vaan odottaa sopivaa tilaisuutta sijoittaa lapsi. Se on mun kokemus lasuista. Ei heillä ollut yhtään mitään nepsy osaamista eikä keinoja. Koska tää agenda paljastui juo silloin kun ensimmäinen lapseni aloitti päiväkodin, siellä päikodin opettaja halusi että lapsi sijoitetaan hänen kaverinsa lastenkotiin. Että niin, älä viitsi pitää minua tyhmänä. Saalistajia te olette emmekä ole ystäviä. Jos on noin röyhkeästi tuhonnut mun äitiyden ja turvallisuuden tunteen "toimillaan" niin on julistanut samalla, että näkee minut pelkkänä synnyttäjänä jolle saa tehdä mitä haluaa, mutta nyt näette että me aletaan tapella vastaan toden teolla. Nää on  meidän lapsia, me ollaan nää tehty eikä nää ole mitään koulukaitoksen omaisuutta eikä lastensuojelun omaisuutta. Asia erikseen sitten jos lapsesta ei huolehdita ja lapsi tosiaan oikeasti on perheessä, jossa on esim vakava päihde ongelma ym. Mutta meillä ei ollut mitään noista ja silti nää hyeenat oli kimpussa lapsivarkaisiin tulossa!

Meidän autistista on tehty kaksi lasua. Jälkimmäisen koulu teki, kun ekan palvelutarpeen arviointi oli vielä kesken, niin menivät samaa käsittelyyn. Käytännössä lasusta soittivat aluksi molemmille vanhemmille, minkä jälkeen meidän asia ilmeisesti seisoi lähinnä pöydällä odottamassa palvelutarpeen arvioinnin loppumisen määräaikaa, jonka lähestyessä meidät kutsuttiin lastensuojelun tiloihin neuvotteluun, jossa todettiin, ettei lasulla ole mitään palveluja, jotka meitä hyödyttäisivät, ja siinäpä se sitten. En oikein osaa pitää lasua uhkana enkä mahdollisuutena, heidän keinovalikoimansa rajoittuu aika kapealle sektorille.

Näihin kroonisiin poissalijoihin liittyen, joskus menneisyydessä lasulla oli sellainen palvelu, että ihan konkreettisesti huolehtivat lapset aamuisin kouluun, mikä olisi nykyajassakin joillekin lapsille tosi hyväksi, kun perheen aikuisia ei kiinnosta tarpeeksi.

Helsingissä on ainakin pari vuotta sitten ollut käytössä tuollainen kouluun saatto -palvelu ellei nykyinen hallitus ole pakottanut säästämään siitä. 

Mua hämmentää tässä tarinassa se, että vastako 120 tunnin kohdalla tulee kontakti poissaoloista? 

Meillä tulee Wilman kautta ilmoitus, kun poissaoloraja 30 tuntia ylittyy. Ohjeena on silloin ottaa luokanvalvojan yhteyttä ja keskustella, vaatiiko tilanne jatkotoimia. Olen hieman skeptinen, että tässä tapauksessa ensimmäinen yhteydenotto olisi tullut vasta lasuna eikä koulun puolesta kukaan olisi kysynyt mitään, ei edes automaattiviestiä tullut.

Meilläkin teini oli tosi paljon pois koulusta ja koulu teki lasuja. Aamuisin oli huono olo eikä pystynyt syömään mitään. Joskus kouluun lähtiessä oksensi. Myöhemmin on tunnustanut että kiusattiin eikä huolittu porukoihin (on tosi kaunis tyttö). Vaihtoi sitten koulua ja tällä hetkellä opiskelee ulkomailla yliopistossa.

Täällä on lapsella 48h ja tuli joltain "viestirobolta" asiasta tietoa. Itsestä tuntuu, että lapsi on ollut tosi vähän pois koulusta. Muutamia kertoja on joutunut lähteen kesken päivän, esim. hammaslääkärin takia (on oikomishoidossa). Ja sitten muutamia kertoja on ollut kipeänä. Tuntuu, että tuo 48h on tosi vähän (jos päivä on 6h, käytännössä poissaolopäiviä on KOKO lukuvuonna (elo-huhtikuu) ollut 8 päivää :o Eli viikko + 3 päivää.) Ja tuo siis sisältäisi myös ne hammaslääkärikäynnit.

Viestirobolta tuli siis tieto, että asiasta voi keskustella opettajan tai terveydenhoitajan kanssa. Mielestäni TODELLA, liian alhaiset rajat tällaiseen.

Vierailija kirjoitti:

Täällä on lapsella 48h ja tuli joltain "viestirobolta" asiasta tietoa. Itsestä tuntuu, että lapsi on ollut tosi vähän pois koulusta. Muutamia kertoja on joutunut lähteen kesken päivän, esim. hammaslääkärin takia (on oikomishoidossa). Ja sitten muutamia kertoja on ollut kipeänä. Tuntuu, että tuo 48h on tosi vähän (jos päivä on 6h, käytännössä poissaolopäiviä on KOKO lukuvuonna (elo-huhtikuu) ollut 8 päivää :o Eli viikko + 3 päivää.) Ja tuo siis sisältäisi myös ne hammaslääkärikäynnit.

Viestirobolta tuli siis tieto, että asiasta voi keskustella opettajan tai terveydenhoitajan kanssa. Mielestäni TODELLA, liian alhaiset rajat tällaiseen.

Nuo alhaiset rajat voivat tuntua pieneltä, jos ajattelee tuolla tavalla viikkotasolla. Mutta yhden oppiaineen kohdalla ne voivat olla jopa liian suuret ja puuttuminen liian myöhään. Esimerkiksi jos lapsi lintsaa vaikka aina fysiikan tunnit, niin on tuolla poissaolomäärällä jo niin jäljessä, että ei ehdi mitenkään saada muuta luokkaa kiinni opitussa. 

Eikä tuossakaan tapauksessa tullut teille isompia seuraamuksia, vaan enemmänkin tarjottu mahdollisuutta keskusteluun, jos taustalla on jotain muuta. Ettei sitten tule yllätyksenä myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Täällä on lapsella 48h ja tuli joltain "viestirobolta" asiasta tietoa. Itsestä tuntuu, että lapsi on ollut tosi vähän pois koulusta. Muutamia kertoja on joutunut lähteen kesken päivän, esim. hammaslääkärin takia (on oikomishoidossa). Ja sitten muutamia kertoja on ollut kipeänä. Tuntuu, että tuo 48h on tosi vähän (jos päivä on 6h, käytännössä poissaolopäiviä on KOKO lukuvuonna (elo-huhtikuu) ollut 8 päivää :o Eli viikko + 3 päivää.) Ja tuo siis sisältäisi myös ne hammaslääkärikäynnit.

Viestirobolta tuli siis tieto, että asiasta voi keskustella opettajan tai terveydenhoitajan kanssa. Mielestäni TODELLA, liian alhaiset rajat tällaiseen.

Hammaslääkärit jne. Kirjautuvat etukäteen tiedossa olleeksi poissaoloksi. Eli joko trollaat tai sitten lapsesi on lintsannut niin että sä et sitä tiedä. 

Ei ole alhaiset rajat. Hyvin harvan kohdalla alinkaan puuttumusporras ylittyy. Saati ylin. 

Kyllähän nämä lumihiutaleet ovat ongelma myös sitten myöhemmin ammattikouluissa ja ammattikorkeassakin. Erittäin monet opettajat raportoivat kuinka vaikeaa on saada opiskelijat tulemaan ajoissa kouluun . Mitä ihmeellisimpi syitä keksitään miten ei "ehtinyt" tulla. 

Työelämässä sitten kun sama jatkuu kun aamulla "väsytti" niin kyllä sieltä nykyään tulee loparit jo koeaikana jos ei väsymykseltään kykene normaaleihin päivärutiineihin. Nämä on sitten niitä mt-syistä alle kolmikymppisinä eläköityviä yhteiskunnan tulevia elätettäviä. 

Eli jotain rotia vanhemmiltakin, eikä tuollaista loputonta pemoilua, teette lapsillenne karhunpalveluksen.

Juuri sain opettajana viestin että kodista toivotaan tukea siihen että saisin nuoren heräämään aamulla kouluun ja tulemaan tunnille. Kyseessä on täysi-ikäinen lukiolainen. 

Minä en kertakaikkiaan ymmärrä miten minä voisin siihen vaikuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän nämä lumihiutaleet ovat ongelma myös sitten myöhemmin ammattikouluissa ja ammattikorkeassakin. Erittäin monet opettajat raportoivat kuinka vaikeaa on saada opiskelijat tulemaan ajoissa kouluun . Mitä ihmeellisimpi syitä keksitään miten ei "ehtinyt" tulla. 

Työelämässä sitten kun sama jatkuu kun aamulla "väsytti" niin kyllä sieltä nykyään tulee loparit jo koeaikana jos ei väsymykseltään kykene normaaleihin päivärutiineihin. Nämä on sitten niitä mt-syistä alle kolmikymppisinä eläköityviä yhteiskunnan tulevia elätettäviä. 

Eli jotain rotia vanhemmiltakin, eikä tuollaista loputonta pemoilua, teette lapsillenne karhunpalveluksen.

Se on sitä keveivanjemmuutta se.