Lasu koulusta poissaolojen takia
120 tuntia lukuvuoden aikana poissaoloja. Lasu tuli. Mitäs nyt tapahtuu? Teini sairastellut ja ollut väsynyt. Herkästi olen antanut jäädä kotiin ja nyt poissaolot paukkuu. Koulumenestys ollut vaihtelevaa. Jos tykkää opettajasta, saa hyviä numeroita. Jos ei niin näkyy numeroissa. Ihan normaali teini ja kotiasiat kunnossa ja nyt siis lasu koulusta
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sinä olet tieten tahtoen halunnut lapsellesi laskun - josta jää merkintä hänen tietoihinsa??? Paska mutsi, pakko sanoa. On vanhemman tehtävä katsoa, että lapsi käy siellä koulussa, ellei ole sairas. Ja väsymys ei ole sairautta (ellei siis ole jotain leukemiaa tms). Vanhempi katsoo, että lapsi menee ajoissa nukkumaan ja herää ajoissa. Jos ei muu auta niin vie kouluun asti alussa, että rytmi löytyy. Sitä se vanhemmuus on.
Eikä lapsi voi valita opettajiaan, kaikkien kanssa täytyy tulla toimeen.
Voi tätä loputonta naisten/äitien syyllistämistä. Ja naisvihaa.
Mitä äiti voi tehdä tai jos sattuu syntymään sairaana ja tulee kompikaatioita? Sairaspoissaoloista seuraa aina lasu.
Ja nyt niitä ideoita äideille, mitä tehdä jos lapsi sairastuu esim. syöpään ja joutuu olemaan höitojen takia koulsta pois.
Tosin, usein sairaus on paranettavissa, toisin kuin ilkeiden ihmisten asenne ja kielenkäyttö, siihen ei oke ees keksitty lääkettä.
Sairaatkin lapset käyvät koulua. Kyllä se järjestyy, vaikka lapsi olisi sairaalassa tai kotihoidossa sairauden takia. Googleta vaikka sairaalakoulu. Pitkäaikaissairaiden lasten kohdalla tehdään tiivistä monialaista yhteistyötä opetuksen järjestämiseksi.
Se että noihin poissaoloihin puututaan on vain hyvä, koska kaikki vanhemmat eivät tiedä koulussa annettavista tukitoimista eivätkä osaisi niiden pariin hakeutua. Se puuttuminen onkin vähän sellainen tarkastuspiste sille tarvitaanko ulkopuolista tukea vai ei.
Ja vanhemman vastuulla on huolehtia, että lapsi käy koulua. Ei sinne tietenkään sairaana mennä mutta väsymys ei ole sairaus vaan oire jostain. Joskus sille voi olla fysiologinen syy esimerkiksi anemia, joskus se voi johtua huonoista valinnoista, kuten aamuun asti pelaamisesta/somettamisesta ja joskus vaikkapa sydänsuruista. Silloin vanhempi voi käyttää harkintaa ja antaa luvan jäädä kotiin mutta on turha valittaa, jos poissaolot paukkuvat.
Mulla aistiherkkä lapsi kuormittuu helposti vaikka olisi ollut ilman pelejä ja ruutua ja nukkunut joka yö sen 10 tuntia. Lapset voi kuormittua ja väsyä ihan jo siitä koulu ympäristöstä. Kaikesta metelistä siellä ym.
Tällaisessa erityistapauksessa olet varmasti ollut kouluun yhteydessä ja olette yhdessä sopineet käytännöistä ja tarvittavista tukitoimista. Ratkaisu ei ole se, että lapsi saa jäädä aina kotiin, kun väsyttää. Toki sellaisiakin hetkiä varmasti tulee, kun se on tarpeen mutta ensisijaisesti käytössä on muut tukitoimet. Ja jos se lasu poissaoloista sitten tulisi, niin silloin viimeistään niiden tukitoimien riittävyys tulisi tarkistaa. Se lasu ei ole mikään rangaistus vaan mahdollisuus apuun, jota ei itse osaa pyytää.
Sitten myös sellainen pointti tähän, että ihmisellä pitää olla myös oikeus kieltäytyä tarjotusta avusta. Ei sitä apua voi pakottaa ja tuputtaa joka tilanteeseen vain jos jostakin tuntuu, että "tuo tarvii apua". Ei en tarvi lasun apua. Onko vaikea ymmärtää?
Sinä voit kieltäytyä sinulle tarjotusta avusta mutta et voi kieltää apua lapseltasi ja vaarantaa tämän kasvua ja kehitystä. Kaikki vanhemmat eivät ajattele lastensa parasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasut kuuluvat lapsiperheiden arkeen. Lastenhoito ja -kasvatus ei enää ole yksityisasia sillä lailla kuin mitä se oli vaikka 90-luvulla tai 2000-luvun alussa.
Sosiaalitädit todennäköisesti tekevät teille kotitarkastuksen ja kutsuvat kuulusteluun. Kunhan muistat että et kyseenalaista heitä mitenkään (ja olet muutenkin mielin kielin) niin luultavasti selviätte tuolla eikä muita sanktioita tule.
Lasut eivät kuulu perheen arkeen., vaan usein vähän kouluttautuneen tai ongelmaisen perheen. Tavallisia ne eivät ole, enkä tunne ainuttakaan tällaista perhettä. Suurin osa perheistä osaa kasvattaa lapsensa selkeät ja tarpeeksi tiukat rajat asettaen ja rakastaen ja kunnioittaen, turvaa antaen. Siinä ei silloin ole minkäänlaista tarvetta ulkopuoliselle ohjailulle.
Voi kuule, olen työni puolesta tehnyt lasuja vaikka millaisista perheistä. Kaikki meistä voi joskus tarvita apua, vaikka miten olisi selkeät ja tiukat rajat. Ja poissaolot johtavat usein automaattisesti laskuun, ja ei ole säännöistä ja rakkaudesta se aina kiinni. Älkää pelätkö lasuja liikaa, se on vaan viran puolesta tehty kysymys sosiaalitoimelle tarkistaa, onko kaikki ok.
Meidän nepsy lapsesta koulu tekee aina jollakin syyllä lasun kun lasu asiakkuus loppuu eli pitävät varmaan tarkoituksella tahallisesti lasu asiakkaana häntä. Naurettavin syy löytyy jo päiväkotiajoilta kun opettaja ei muuta keksinyt niin hänen piti keksiä, että lapsi pelkää mopon ääntä yms. puuta heinää, että sais väkisin lasut meille käymään. Olen ottanut tuon puhtaasti kiusaamisena ja ajojahtina en minään avun tai tuen tarjoamisena. Etenkin kun se apu oli vittuilevaa.
Kouluissa ei ole tarpeeksi osaamista nepsy lasten parissa työskentelylle.
Muistakaapa vanhemmat tukea lasten koulun käyntiä ja vaatia, vaatia sitä tukea sieltä koululta, kyllä, sitä pitää järjestää.
Hän on nyt koulussa jossa sitä nepsy osaamista pitäisi olla, mutta silti ihan joka risauksesta tehdään lasu. Lasu lopettaa asiakkuuden 1-3 kk jälkeen ja taas tekevät lasun. Kyllä tuo jo ihan tahallista lasuttelua on kun tosiaan se alkoi jo lapsen ollessa päiväkodissa, jossa opettaja halusi että tää meidän nepsy lapsi sijoitetaan hänen kaverinsa lastenkotiin. Kyseisessä kunnassa varmaan ihan toimintapa tuollainen rakenteellinen korruptio ja hyväsisko/hyväveli kerho, että yrittävät jatkuvasti saada lasta sijoitettua. Ja kun tuo lasuttelu alkoi jo lapsen ollessa jotain 5-6 vuotias kun päiväkoti itse mokasi, eli päästi lapsen mm. karkaamaan niin tekivät meistä vanhemmista lasun sen sijaan että olisivat edes pahoitelleet mokaansa. Röyhkeyden huippu oli kyllä tuo ja sitten toiset vanhemmat vie oikeuteen asti noita juttuja ja meiltä ei edes pahoittelua.
Teistä vanhemmista ei ole tehty lasua. Muutenkin höpöä tuo tarina. Päiväkodin opettaja ei päätä mihin lapsi sijoitetaan jos siihen päädytään. Eikä satavarmasti kerro että haluaa lapsen kaverinsa pitämään lastenkotiin.
Koululta ei ehkä ymmärretä tätä lasu systeemiä.
Koululta ollaa hyvin herkästi syyllistämässä koteja, vanhempia ja lasujen tehtävä on turvata et lapsi saa sellaista opetusta mikä on hänelle sopivaa, lasten etua ne ajaa.
Ei näiden asioiden pitäisi tulla yllätyksenä vanhemmille. Ottakaa asioista selvää etukäteen ja osallistukaa vanhempainiltoihin. Jos haluatte antaa nukkua kotona päiväunia, niin opetelkaa laskemaan älkääkä valittako, kun poissaolotunnit paukkuvat ja jäätte kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasut kuuluvat lapsiperheiden arkeen. Lastenhoito ja -kasvatus ei enää ole yksityisasia sillä lailla kuin mitä se oli vaikka 90-luvulla tai 2000-luvun alussa.
Sosiaalitädit todennäköisesti tekevät teille kotitarkastuksen ja kutsuvat kuulusteluun. Kunhan muistat että et kyseenalaista heitä mitenkään (ja olet muutenkin mielin kielin) niin luultavasti selviätte tuolla eikä muita sanktioita tule.
Lasut eivät kuulu perheen arkeen., vaan usein vähän kouluttautuneen tai ongelmaisen perheen. Tavallisia ne eivät ole, enkä tunne ainuttakaan tällaista perhettä. Suurin osa perheistä osaa kasvattaa lapsensa selkeät ja tarpeeksi tiukat rajat asettaen ja rakastaen ja kunnioittaen, turvaa antaen. Siinä ei silloin ole minkäänlaista tarvetta ulkopuoliselle ohjailulle.
Voi kuule, olen työni puolesta tehnyt lasuja vaikka millaisista perheistä. Kaikki meistä voi joskus tarvita apua, vaikka miten olisi selkeät ja tiukat rajat. Ja poissaolot johtavat usein automaattisesti laskuun, ja ei ole säännöistä ja rakkaudesta se aina kiinni. Älkää pelätkö lasuja liikaa, se on vaan viran puolesta tehty kysymys sosiaalitoimelle tarkistaa, onko kaikki ok.
Meidän nepsy lapsesta koulu tekee aina jollakin syyllä lasun kun lasu asiakkuus loppuu eli pitävät varmaan tarkoituksella tahallisesti lasu asiakkaana häntä. Naurettavin syy löytyy jo päiväkotiajoilta kun opettaja ei muuta keksinyt niin hänen piti keksiä, että lapsi pelkää mopon ääntä yms. puuta heinää, että sais väkisin lasut meille käymään. Olen ottanut tuon puhtaasti kiusaamisena ja ajojahtina en minään avun tai tuen tarjoamisena. Etenkin kun se apu oli vittuilevaa.
Kouluissa ei ole tarpeeksi osaamista nepsy lasten parissa työskentelylle.
Muistakaapa vanhemmat tukea lasten koulun käyntiä ja vaatia, vaatia sitä tukea sieltä koululta, kyllä, sitä pitää järjestää.
Hän on nyt koulussa jossa sitä nepsy osaamista pitäisi olla, mutta silti ihan joka risauksesta tehdään lasu. Lasu lopettaa asiakkuuden 1-3 kk jälkeen ja taas tekevät lasun. Kyllä tuo jo ihan tahallista lasuttelua on kun tosiaan se alkoi jo lapsen ollessa päiväkodissa, jossa opettaja halusi että tää meidän nepsy lapsi sijoitetaan hänen kaverinsa lastenkotiin. Kyseisessä kunnassa varmaan ihan toimintapa tuollainen rakenteellinen korruptio ja hyväsisko/hyväveli kerho, että yrittävät jatkuvasti saada lasta sijoitettua. Ja kun tuo lasuttelu alkoi jo lapsen ollessa jotain 5-6 vuotias kun päiväkoti itse mokasi, eli päästi lapsen mm. karkaamaan niin tekivät meistä vanhemmista lasun sen sijaan että olisivat edes pahoitelleet mokaansa. Röyhkeyden huippu oli kyllä tuo ja sitten toiset vanhemmat vie oikeuteen asti noita juttuja ja meiltä ei edes pahoittelua.
Teistä vanhemmista ei ole tehty lasua. Muutenkin höpöä tuo tarina. Päiväkodin opettaja ei päätä mihin lapsi sijoitetaan jos siihen päädytään. Eikä satavarmasti kerro että haluaa lapsen kaverinsa pitämään lastenkotiin.
Kylläpä se meni meillä noin, päiväkodin opettaja tosiaan ihan pokkana ehdotti että hänen kaverilla on lastenkoti johon meidän lapsen voisi laittaa, mutta sosiaalityöntekijä ei siihen suostunut silloin. Mitä tarkoita tuolla, että meistä vanhemmista ei ole tehty lasua?
Tietysti, tukea erilaiseen opiskelumuotoon.Näitä on mut koulut on aina ensimmäisenä jarruna.