Autismi muotidiagnoosi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autismi ei ole, mutta ADHD on. Autismidiagnoosista ei saa sellaista etua elämään, mikä olisi aiheetonta, diagnoosi on lisäksi stigma ja aiheuttaa syrjintää.

ADHD-diagnoosista ei tule merkittävää haittaa elämään eikä se estä elämässä menestymistä. Diagnoosin myötä ei tarvitse mitään tukia tai etuja, mutta niitä enenevissä määrin myönnetään veronmaksajien selkänahasta. Niin isolla osalla lapsista on ADHD-diagnoosi, että kyseessä voi katsoa olevan jo aivan normaali nykykasvatuskulttuurin ilmiö.

no tuntemani autistit ovat älykkäitä ja tuntemani adhd junttitason sählääjiä. toki autismiakin on monentasoista, mutta jos on suinkaan kykenevä yhteiskunnassa toimimaan itsenäisesti niin autismista on enemmän hyötyä työelämässä. Vapaalla sitten toki joutuu käyttämään aika paljon aikaa palautumiseen.

Tiedän ihan normaaliälyisiä autisteja, jotka eivät kykene ns. normaaliin työelämään, vaan tarvitsevat esim. vammaispalveluiden työ- tai avotyötoimintaa. Niissä hommissa ovat toki hyviä ja osaavat ne hyvin.

Vierailija kirjoitti:

"Autismiin itseasiassa on lääkkeitä. Enimmäkseen aistikuormitusta vähentäviä oireita lievittäviä."

 

Ooh! Ihanaa! Kerro heti, mitä nämä lääkkeet on! 

Autisti N68

 

P.s. On erittäin harmillista ja haitallista, että autismin kirjon oireita määrittelevät ulkopuoliset; s.o. miltä autismi näyttää ja vaikuttaa ulkopuolisen tarkkailijan silmissä (puhumattakaan, että nämä "viisaat" ovat itse neirotyypillisiä).  Sama kuin päänsärky tai vatsakipu diagnosoitaisiin sen perusteella, että henkilö oireilee tuskallisesti ilmeillen ja elehtien. Autistina oleminen/eläminen on ihan muuta kuin se, miltä se näyttää! En jaksa tähän alkaa vääntämään rautalankaa. Ketjussa ei ole juurikaan mainittu esim. sensorista kuormittumista, mistä johtuvat suuri osa ulospäin näkyvistä "oireista". Autistina on pirun raskas elää neurotyypillisille rakennetussa yhteiskunnassa.

En mä muista nimeltä. Suosittelen käyttämään tekoälyä tässä. Itse luin jonkun artikkelin joskus tässä taannoin. Voin koittaa etsiä, mutta en lupaa mitään. Sen verran muistan, että nimi ainakin oli hankala. Näitä lääkkeitä oli itseasiassa 2, näin muistelisin.

Ja sitten kokeilun alla on oksitosiini-hormoni aspergerin hoidossa. Varmaan tiedät mikä se on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autismi ei ole, mutta ADHD on. Autismidiagnoosista ei saa sellaista etua elämään, mikä olisi aiheetonta, diagnoosi on lisäksi stigma ja aiheuttaa syrjintää.

ADHD-diagnoosista ei tule merkittävää haittaa elämään eikä se estä elämässä menestymistä. Diagnoosin myötä ei tarvitse mitään tukia tai etuja, mutta niitä enenevissä määrin myönnetään veronmaksajien selkänahasta. Niin isolla osalla lapsista on ADHD-diagnoosi, että kyseessä voi katsoa olevan jo aivan normaali nykykasvatuskulttuurin ilmiö.

no tuntemani autistit ovat älykkäitä ja tuntemani adhd junttitason sählääjiä. toki autismiakin on monentasoista, mutta jos on suinkaan kykenevä yhteiskunnassa toimimaan itsenäisesti niin autismista on enemmän hyötyä työelämässä. Vapaalla sitten toki joutuu käyttämään aika paljon aikaa palautumiseen.

Riippuu työtehtävistä. Autistisista piirteistä voi olla enemmän hyötyä sellaisilla aloilla, joissa ei tarvitse olla niin paljoa tekemisissä muiden ihmisten kanssa, ADHD-piirteistä puolestaan esim. ravintola-alalla tai yrittäjänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Autismiin itseasiassa on lääkkeitä. Enimmäkseen aistikuormitusta vähentäviä oireita lievittäviä."

 

Ooh! Ihanaa! Kerro heti, mitä nämä lääkkeet on! 

Autisti N68

 

P.s. On erittäin harmillista ja haitallista, että autismin kirjon oireita määrittelevät ulkopuoliset; s.o. miltä autismi näyttää ja vaikuttaa ulkopuolisen tarkkailijan silmissä (puhumattakaan, että nämä "viisaat" ovat itse neirotyypillisiä).  Sama kuin päänsärky tai vatsakipu diagnosoitaisiin sen perusteella, että henkilö oireilee tuskallisesti ilmeillen ja elehtien. Autistina oleminen/eläminen on ihan muuta kuin se, miltä se näyttää! En jaksa tähän alkaa vääntämään rautalankaa. Ketjussa ei ole juurikaan mainittu esim. sensorista kuormittumista, mistä johtuvat suuri osa ulospäin näkyvistä "oireista". Autistina on pirun raskas elää neurotyypillisille rakennetussa yhteiskunnassa.

En mä muista nimeltä. Suosittelen käyttämään tekoälyä tässä. Itse luin jonkun artikkelin joskus tässä taannoin. Voin koittaa etsiä, mutta en lupaa mitään. Sen verran muistan, että nimi ainakin oli hankala. Näitä lääkkeitä oli itseasiassa 2, näin muistelisin.

 

Ja sitten kokeilun alla on oksitosiini-hormoni aspergerin hoidossa. Varmaan tiedät mikä se on.

Tekoäly löysi aika monta kokeellista lääkettä. 

Mä en itse edes löytänyt niitä omia kandidaatteja tästä listasta, mutta toisaalta ei mulla ole juuri nyt niin kiinnostusta perehtyäkään.

Oksitosiini / Intranasal Oxytocin

Balovaptan / RO5285119

Arbaclofen / STX209

Bumetanide

JNJ-42165279

L1-79

SB-121

AB-2004

JZP541

Tasimelteon

Cariprazine

RO6953958

CBD / Cannabidiol

CBDA

NTI164

ZYN002

Leucovorin / Folinic Acid

Fecal Microbiota Transplant (FMT)

Mesenchymal Stem Cells (MSC)

Vierailija kirjoitti:

"Autismiin itseasiassa on lääkkeitä. Enimmäkseen aistikuormitusta vähentäviä oireita lievittäviä."

 

Ooh! Ihanaa! Kerro heti, mitä nämä lääkkeet on! 

Autisti N68

 

P.s. On erittäin harmillista ja haitallista, että autismin kirjon oireita määrittelevät ulkopuoliset; s.o. miltä autismi näyttää ja vaikuttaa ulkopuolisen tarkkailijan silmissä (puhumattakaan, että nämä "viisaat" ovat itse neirotyypillisiä).  Sama kuin päänsärky tai vatsakipu diagnosoitaisiin sen perusteella, että henkilö oireilee tuskallisesti ilmeillen ja elehtien. Autistina oleminen/eläminen on ihan muuta kuin se, miltä se näyttää! En jaksa tähän alkaa vääntämään rautalankaa. Ketjussa ei ole juurikaan mainittu esim. sensorista kuormittumista, mistä johtuvat suuri osa ulospäin näkyvistä "oireista". Autistina on pirun raskas elää neurotyypillisille rakennetussa yhteiskunnassa.

Nimenomaan tämä! Diagnostiset kriteerit on ainoastaan niitä asioita, mitä ulkopuolinen neurotyypillinen tarkkailija saattaa havainnoida. Autismi kuitenkin on ihan eri asia, kuin ne ulkopuolelle näkyvät tekijät. Ne on niin kuin jäävuoren huippu, ja suurin osa autismia on se näkymätön osa, se meidän sisäinen kokemusmaailma. 

Vierailija kirjoitti:

Sensitiivinen vaaleansinipöksyinen piposaru Rohto kirjoitti:

Aspergerin syndrooma oli liitetty skitsotypaalisen persoonan stereotyyppisiin, matkiviin ja perseveroituviin jankuttaviin piirteisiin (INTP). Sen vuoksi se on järkevää erottaa varsinaisesta autismista (ISTJ). Asperger oli virhediagnoosi mielestäni koko järjestelmää ajatellen. Oikeasti heillä oli skitsofrenian esiaste.

Ei mulla ole mikään skitsofrenian esiaste.

Toki tällä on yhteistä geneettistä pohjaa skitsofrenian kanssa, ja mun suvussa esiintyykin molempia, aspergeria ja skitsofreniaa 

Ei ole löydetty mitään todisteita skitsofrenian periytyvyydestä. Aspergerista en ole varma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Autismiin itseasiassa on lääkkeitä. Enimmäkseen aistikuormitusta vähentäviä oireita lievittäviä."

 

Ooh! Ihanaa! Kerro heti, mitä nämä lääkkeet on! 

Autisti N68

 

P.s. On erittäin harmillista ja haitallista, että autismin kirjon oireita määrittelevät ulkopuoliset; s.o. miltä autismi näyttää ja vaikuttaa ulkopuolisen tarkkailijan silmissä (puhumattakaan, että nämä "viisaat" ovat itse neirotyypillisiä).  Sama kuin päänsärky tai vatsakipu diagnosoitaisiin sen perusteella, että henkilö oireilee tuskallisesti ilmeillen ja elehtien. Autistina oleminen/eläminen on ihan muuta kuin se, miltä se näyttää! En jaksa tähän alkaa vääntämään rautalankaa. Ketjussa ei ole juurikaan mainittu esim. sensorista kuormittumista, mistä johtuvat suuri osa ulospäin näkyvistä "oireista". Autistina on pirun raskas elää neurotyypillisille rakennetussa yhteiskunnassa.

En mä muista nimeltä. Suosittelen käyttämään tekoälyä tässä. Itse luin jonkun artikkelin joskus tässä taannoin. Voin koittaa etsiä, mutta en lupaa mitään. Sen verran muistan, että nimi ainakin oli hankala. Näitä lääkkeitä oli itseasiassa 2, näin muistelisin.

 

Ja sitten kokeilun alla on oksitosiini-hormoni aspergerin hoidossa. Varmaan tiedät mikä se on.

News flash: autismiin ei todellakaan ole mitään sensorista kuormitusta ehkäisevää tai muutakaan spesifiä lääkehoitoa. Toki on tehty kokeita eri kemikaaleilla, myös oksitosiinihormonilla, mutta mistään ei ole saatu vakuuttavia positiivisia tuloksia - saati todettu turvalliseksi pitkäaikaisessa käytössä -, että olisivat lähelläkään hyväksyntää lääkkeinä. Autismin "hoito" lääkkeillä on toistaiseksi täysin scifiä.

-autistiN68

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä joo. Media on antanut autisteista sellaisen kuvan, että olisivat muuten normaaleja ihmisiä, mutta superälykkäitä ja sosiaalisesti kömpelöitä. Sitten nämä outolinnut "löytävät" niistä itsensä ja itsediagnosoivat autismin.

Tunnen pari, jotka ovat juuri tuollaisia. Myös epäkäytännöllisiä.  Suuttuvat, jos heidät yrittää luokitella autisteiksi. 

Korvaamassa ah/dh trendin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Autismiin itseasiassa on lääkkeitä. Enimmäkseen aistikuormitusta vähentäviä oireita lievittäviä."

 

Ooh! Ihanaa! Kerro heti, mitä nämä lääkkeet on! 

Autisti N68

 

P.s. On erittäin harmillista ja haitallista, että autismin kirjon oireita määrittelevät ulkopuoliset; s.o. miltä autismi näyttää ja vaikuttaa ulkopuolisen tarkkailijan silmissä (puhumattakaan, että nämä "viisaat" ovat itse neirotyypillisiä).  Sama kuin päänsärky tai vatsakipu diagnosoitaisiin sen perusteella, että henkilö oireilee tuskallisesti ilmeillen ja elehtien. Autistina oleminen/eläminen on ihan muuta kuin se, miltä se näyttää! En jaksa tähän alkaa vääntämään rautalankaa. Ketjussa ei ole juurikaan mainittu esim. sensorista kuormittumista, mistä johtuvat suuri osa ulospäin näkyvistä "oireista". Autistina on pirun raskas elää neurotyypillisille rakennetussa yhteiskunnassa.

En mä muista nimeltä. Suosittelen käyttämään tekoälyä tässä. Itse luin jonkun artikkelin joskus tässä taannoin. Voin koittaa etsiä, mutta en lupaa mitään. Sen verran muistan, että nimi ainakin oli hankala. Näitä lääkkeitä oli itseasiassa 2, näin muistelisin.

 

Ja sitten kokeilun alla on oksitosiini-hormoni aspergerin hoidossa. Varmaan tiedät mikä se on.

News flash: autismiin ei todellakaan ole mitään sensorista kuormitusta ehkäisevää tai muutakaan spesifiä lääkehoitoa. Toki on tehty kokeita eri kemikaaleilla, myös oksitosiinihormonilla, mutta mistään ei ole saatu vakuuttavia positiivisia tuloksia - saati todettu turvalliseksi pitkäaikaisessa käytössä -, että olisivat lähelläkään hyväksyntää lääkkeinä. Autismin "hoito" lääkkeillä on toistaiseksi täysin scifiä.

 

-autistiN68

Itseasiassa se lääke mistä itse puhuin (ja jonka nimeä en muista) on aistikokemusta lamaava, oireita poistava ja täten hoitava lääke. Siinä on potentiaalia suositelluksi pääsääntöiseksi lääkkeeksi aspergerin hoidossa. Näin minä asian käsitin. Et viitsisi etsiä sitä lääkettä internetistä. Mua alkaa pikkuhiljaa kiinnostaa.

Asperger mies.

Nyt selvisi toisesta ketjusta, miksi ihmiset kuvittelevat olevansa autisteja tai kuvittelevat toisten olevan ja miksi he sotkevat sen introverttiyyteen. Joku kommentoi, että autismi näkyy hänessä mielikuvituksena. Tuohan on määritelmällisesti nimenomaan INTROVERTIN perusaivotoiminto. Mielikuvituksen eri muodot eli sisäänpäinkääntymisen eri muodot ovat introverteille ominaista.

Eri tyyppisiä introvertteja on kuitenkin olemassa. Kaikki introvertit eivät ole autisteja, mutta kaikki autistit ovat introvertteja. Kaikki ujot ja estyneet ovat introvertteja, kaikki paranoidit ovat myös, skitsoidit jne.

Eli loppupeleissä herää kysymys: onko introverttiuus se todellinen kaiken kattava neuroepätyypilliyys tässä ekstroverttien hallitsemassa maailmassa?

Vierailija kirjoitti:

Autismi on selvästi muotidiagnoosi z-sukupolvella ja nuoremmilla. Olen huomannut tämän somesta sekä useiden tuntemieni nuorten puheista. 

 

Ilmiössä on samankaltaisuuksia transsukupuolisuuden trendaamisen kanssa noin kymmenen vuotta sitten. Joku asia alkaa saada somessa näkyvyyttä tosi paljon ja some täyttyy itsediagnosointia helpottavista "jos olet tällainen ja tällainen olet todennäköisesti x" postauksista. Yhtäkkiä kokonaiset kaveriporukat keksivät olevansa x. X:n paikalle voi laittaa transiuden, autismin tai mikä milloinkin trendaa ja selittää ihmisten monimutkaisia haasteita ja erilaisuutta.

 

Nyt trendaava autismi on nimenomaan nuorten naisten "kevytautismia". Sellaista joka ei kauheasti näy ulospäin.

Joo, täydellinen muotidiagnoosi. Itselläkin autismi, eikä kukaan ulkopuolinen sitä todennäköisesti mitenkään huomaa. Ja tajusin asian siitä, että kaveri puhui oireistaan, jotka kuulostivat varsin paljon myös minun elämältäni.

Piirteinä esimerkiksi asioiden liian kirjaimellisesti ottaminen. Itselläni on ollut useita tilanteita, jolloin esimerkiksi kokeessa vastaan "väärin", ja kun näen mallivastaukset, tajusin että tiesin oikean vastauksen koko ajan - kysymys oli vain muotoiltu niin, että luulin sen tarkoittavan muuta. Ja sain päälleni syyllistykset siitä, miksi en opiskellut paremmin kun vastasin väärin helppoon kysymykseen. Samoin sosiaaliset vaikeudet - minulle saatettiin sanoa "soita paikkaan x", ja itse olin paniikissa enkä pystynyt soittamaan, koska minulla ei ollut yhtään minkäänlaista ideaa siitä miten voisin ilmaista asiani. Ja, taas, minut syyllistettiin siitä miksi käyttäydyn huonosti enkä vain soita. Usein myös sain lähes paniikkikohtauksia, jos elämässä tapahtui liian paljon yllätyksiä (lähinnä vanhempieni osalta, koska heillä oli tapana jatkuvasti muutella suunnitelmia täysin varoittamatta). Ja minä sain päälleni huudot siitä, miksi olen niin hankala ja aina "kiukuttelen". 

Kun lopulta sain diagnoosin 17-vuotiaana, se oli varsin suuri helpotus. Lopultakin sain sen vahvistuksen, että vaikka en reagoi aina samoin kuin muut, se ei ole minun vikani. Voin olla ymmärtämättä kysymystä kokeessa ilman, että minua syyllistettäisiin huonosta opiskelumoraalista. Voin käyttää enemmän aikaa siihen, että selvitän millaisella tavalla uudenlaisessa sosiaalisessa tilanteessa toimitaan ennen kuin soitan puhelun, eikä minun tarvitse kokea syyllisyyttä siitä ettei se tullut minulta luonnostaan. Voin hyväksyä sen, että en tule ikinä sietämään suuria yllätyksiä, ja järjestää elämäni niin etten joudu kyseisiin tilanteisiin enää.

Tietysti, siinä kohtaa kun sain diagnoosin, olin jo sen 17 vuotta elänyt ongelmieni kanssa ja kuunnellut jatkuvaa syyllistämistä siitä miksi "olen niin hankala". Olin, esimerkiksi, ihan puhtaasti pelännyt mennä kotiin, koska jouduin olemaan jatkuvassa valmiustilassa siltä varalta, että minulle taas aiheutettaisiin lähes paniikkikohtaus ja rangaistaisiin "huonosta käytöksestä" jälkikäteen. Mielenterveyteni ei enää tässä kohtaa ollut kovinkaan hyvä (osin myös muiden asioiden takia), ja jouduinkin käyttämään pari vuotta siihen että sain itseni ja elämäni taas siihen kuntoon että pystyin jatkamaan elämää normaalisti. Mutta sen jälkeen valmistuin lukiosta huippuarvosanoin ja sain hyvän opiskelupaikan, ja kun nykyään on oppinut pärjäämään omien autismipiirteiden kanssa, ulkopuolinen tuskin huomaisi mitään. 

Toisinaan sitä toivoo, että olisi voinut saada diagnoosin jo lapsena. Elämäni olisi todennäköisesti mennyt paljon helpommin, jos olisin alusta alkaen tiennyt kuka olen, ja varsinkin jos ihmiset ympärilläni olisivat tienneet että en "kiukuttele" tai "laiskottele", jos reagoin eri tavalla tai en vain pysty ymmärtämään jotain asiaa yhtä helposti kuin muut. Esimerkiksi isoveljeni sai diagnoosin lapsena, ja hänelle löytyi ymmärrystä ja apua lähes kaikkien ongelmiensa kanssa - minulle löytyi lähinnä huutoja siitä, miksi en toiminut kuin normaali lapsi.

Mutta ihan vain muotidiagnoosista kyse, eikä missään nimessä oikeasta asiasta joka on vaikuttanut koko elämääni, koska olen nuori nainen jonka oireet eivät aina näy ulospäin.

"Jungin määritelmän valossa logiikkasi on johdonmukainen: jos introversio on psyykkisen energian kääntymistä kohteesta subjektiin (sisäänpäin), niin mainitsemasi ryhmät toteuttavat tätä mekanismia äärimmilleen vietyyn tapaan.

Jungin näkökulmasta näitä tiloja voisi tarkastella seuraavasti:

* Subjektiivisen tekijän ylivalta: Jungille introvertti on ihminen, joka asettaa sisäisen tulkinnan ulkoisen todellisuuden edelle. Paranoideilla tai skitsoideilla tämä sisäinen maailma ja omat tulkinnat muuttuvat niin hallitseviksi, että yhteys ulkoiseen objektiiviseen todellisuuteen hämärtyy tai katkeaa.

* Autismi ja sisäinen intensiteetti: Jos autismi nähdään "intensiivisenä maailmana" (kuten jotkut teoriat esittävät), se on jungilaisittain puhtainta mahdollista introversiota. Huomio on täysin omassa kokemusmaailmassa, jolloin sosiaaliset säännöt (ulkoiset objektit) menettävät merkityksensä.

* Estyneisyys suojana: Jung näki, että introvertille ulkoinen maailma (objekti) tuntuu usein uhkaavalta tai ylivoimaiselta. Estyneisyys ja ujous ovat tällöin puolustusmekanismeja, joilla suojellaan herkkää sisäistä prosessia.

Se olennainen ero:

Vaikka kaikki nämä ryhmät ovat Jungin mielessä "introvertteja", nykylääketiede on erottanut ne toisistaan sen perusteella, miksi sisäänpäinkääntyminen tapahtuu:

   1. Tavallinen introvertti: Valitsee sisäisen maailman, koska se on luontaisesti palkitsevampaa.

   2. Skitsoidi/Paranoidi: On "vankina" sisäisessä maailmassaan tai kokee ulkoisen maailman vihamielisenä.

   3. Autisti: Aivot on kytketty käsittelemään sisäistä ja yksityiskohtaista tietoa tehokkaammin kuin sosiaalista vastavuoroisuutta.

Ongelma nykykeskustelussa onkin se, että introversiota pidetään usein vain lievänä versiona jostakin diagnoosista, vaikka Jungille se oli itsenäinen ja terve mielen perusrakenne.

Mitä ajattelet, onko nykyajan vaatimus jatkuvasta "ulospäinsuuntautuneisuudesta" tehnyt normaalista jungilaisesta introvertista lääketieteellisen ongelman?"

Vierailija kirjoitti:

Autismi ei ole, mutta ADHD on. Autismidiagnoosista ei saa sellaista etua elämään, mikä olisi aiheetonta, diagnoosi on lisäksi stigma ja aiheuttaa syrjintää.

ADHD-diagnoosista ei tule merkittävää haittaa elämään eikä se estä elämässä menestymistä. Diagnoosin myötä ei tarvitse mitään tukia tai etuja, mutta niitä enenevissä määrin myönnetään veronmaksajien selkänahasta. Niin isolla osalla lapsista on ADHD-diagnoosi, että kyseessä voi katsoa olevan jo aivan normaali nykykasvatuskulttuurin ilmiö.

Pas kan jauhanta on muoti ilmiö ja patologinen valehtelu on diagnoosi. Tjeu; Hallitus ja eduskunta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autismi ei ole, mutta ADHD on. Autismidiagnoosista ei saa sellaista etua elämään, mikä olisi aiheetonta, diagnoosi on lisäksi stigma ja aiheuttaa syrjintää.

ADHD-diagnoosista ei tule merkittävää haittaa elämään eikä se estä elämässä menestymistä. Diagnoosin myötä ei tarvitse mitään tukia tai etuja, mutta niitä enenevissä määrin myönnetään veronmaksajien selkänahasta. Niin isolla osalla lapsista on ADHD-diagnoosi, että kyseessä voi katsoa olevan jo aivan normaali nykykasvatuskulttuurin ilmiö.

Pas kan jauhanta on muoti ilmiö ja patologinen valehtelu on diagnoosi. Tjeu; Hallitus ja eduskunta.

Psykopaatit (ESTP), Narsistit (ENTP) ja Sadistit (ENTJ) ovat yliedustettuina ja ekstrovertteja neurotyypillisiä eduskunnassa.

Halla-Aho on cool !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sensitiivinen vaaleansinipöksyinen piposaru Rohto kirjoitti:

Aspergerin syndrooma oli liitetty skitsotypaalisen persoonan stereotyyppisiin, matkiviin ja perseveroituviin jankuttaviin piirteisiin (INTP). Sen vuoksi se on järkevää erottaa varsinaisesta autismista (ISTJ). Asperger oli virhediagnoosi mielestäni koko järjestelmää ajatellen. Oikeasti heillä oli skitsofrenian esiaste.

Ei mulla ole mikään skitsofrenian esiaste.

Toki tällä on yhteistä geneettistä pohjaa skitsofrenian kanssa, ja mun suvussa esiintyykin molempia, aspergeria ja skitsofreniaa 

Ei ole löydetty mitään todisteita skitsofrenian periytyvyydestä. Aspergerista en ole varma.

Asperger on voimakkaasti perinnöllistä. Ja  kyllä on skitsofreniallekin altistavat geenit perinnöllisiä. 

Miksiköhän se toinen ketju poistui?

Voi ei. Joku varmaan suuttui, kun tekoäly mainitsi psykologisen totuuden introversiosta, objekti-subjekti-suhteesta ja miten se näkyy eri häiriöissä. Olen itsekin introvertti eli eräänlainen "objekti-häiriöinen" 😲 

Luitko tekoälyn päättelyn loppuun? Mielestäni introvertteja on turhaan patologisoitu.