Miksi toiset ihmiset selviytyvät vastoinkäymisistä paremmin kuin toiset?

puhtaasti itsesuojeluvaisto.

Sitä vaan mennään eteenpäin kun ei pysty vahingoittamaan itseään tai on vastuu muista kuin itsestään.

Toisilla se puuttuu ja silloin lähtee pohja alta kevyesti.

Tässäkin huomaa että jotkut ei ole koskaan kokeneet oikeita vastoinkäymisiä.

Toisaalta kuka sitten määrittää että mitä ne oikeat vastoinkäymiset on?

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta kuka sitten määrittää että mitä ne oikeat vastoinkäymiset on?

Kyllä vaikka korona-aika oli vastoinkäyminen monelle. Mutta joillekin taas ei. Riippui ihan olosuhteista: oliko vakaa työpaikka, joka siirtyi sujuvasti etäilyyn, oliko iso omakotitalo pihoineen ja puutarhoineen, johon kaikki lapset mahtuivat hyvin etäkouluun ja isovanhemmat auttamassa lapsia koulussa kun vanhemmat teki töitä, oliko lapsella laaja sosiaalinen piiri, jonka kesken järjestää korvaavaa harrastustoimintaa pienellä porukalla, kun muut harrastukset laitettiin koronan takia jäähylle, oliko rahaa monipuoliseen ruokaan kotona, kun terveellinenkoulu- ja päiväkotiruokailu jäi, oliko väkivaltaiset eron partaalla olevat vanhemmat vai tasapainoiset. Olisi aika kylmää sanoa, että korona joko oli tai ei ollut oikea vastoinkäyminen ja vain joku sen kokenut voisi päättää oliko se sitä vai ei. 

Toiset selvisi tsunamista mutta toiset ei, vahvuus sen ratkaisi ja elämänhalu taistella omasta elämästä. Vahvat selvisivät mutta muut eivät.

Vierailija kirjoitti:

Toiset selvisi tsunamista mutta toiset ei, vahvuus sen ratkaisi ja elämänhalu taistella omasta elämästä. Vahvat selvisivät mutta muut eivät.

Tarkotatko ihan paikan päällä? Sanoisin että jos olit uimassa kun tapahtu niin siintä ei selvinnyt kukaan meressä ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiset selvisi tsunamista mutta toiset ei, vahvuus sen ratkaisi ja elämänhalu taistella omasta elämästä. Vahvat selvisivät mutta muut eivät.

Tarkotatko ihan paikan päällä? Sanoisin että jos olit uimassa kun tapahtu niin siintä ei selvinnyt kukaan meressä ollut.

Ennemminkin niinpäin, että lähellä rantaa sisätiloissa ekoissa kerroksissa olleilla oli heikoimmat mahdollisuudet selvitä. Kaikki eivät varmasti edes tajunneet mitä tapahtuu.

Tuo trollaa vain. 

Liisa Keltikangas-Järvinen on ollut taas kertomassa, että olisi hyvää pitää kaikki tunteet ihan sisällä vaan, mietiskellä niitä siellä omassa päässä ja tehdä töitä. 

https://yle.fi/a/74-20221734

Joo, veteraanit onkin oikein hyvä esimerkki, päihde- ja mielenterveyden ongelmia. Toki näistä ei silloin puhuttu, koska varsinkin mielenterveyden ongelmat olivat siihen aikaan erittäin merkittävä tabu. Oli niitä jotka vielä vuosikymmenten jälkeen kärsivät sodan aikaisista traumoista ja uniongelmista, heräsivät hikisenä painajaisiinsa tai olivat vainoharhaisia. Päihdeongelmaa taas usein ei yksinkertaisesti vaan ehkä osattu tunnistaa, ajateltiin sen olevan ihan vaan normaalia elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiset selvisi tsunamista mutta toiset ei, vahvuus sen ratkaisi ja elämänhalu taistella omasta elämästä. Vahvat selvisivät mutta muut eivät.

Tarkotatko ihan paikan päällä? Sanoisin että jos olit uimassa kun tapahtu niin siintä ei selvinnyt kukaan meressä ollut.

Minä selvisin. En ollut uimassa mutta rannalla kyllä. 

tosin se "paremmin selviytyminen" saattaa myös olla feikattua ulkokuorta.

"Auta miestä mäessä. Älä mäen alla". Niin monta erinomaista kansanviisautta sananlaskuissa. 

sehän nyt riippuu niin sisäisistä kuin ulkoisista tekijöistä. psykologiasta löydät vastaukset. 

Vierailija kirjoitti:

Joo, veteraanit onkin oikein hyvä esimerkki, päihde- ja mielenterveyden ongelmia. Toki näistä ei silloin puhuttu, koska varsinkin mielenterveyden ongelmat olivat siihen aikaan erittäin merkittävä tabu. Oli niitä jotka vielä vuosikymmenten jälkeen kärsivät sodan aikaisista traumoista ja uniongelmista, heräsivät hikisenä painajaisiinsa tai olivat vainoharhaisia. Päihdeongelmaa taas usein ei yksinkertaisesti vaan ehkä osattu tunnistaa, ajateltiin sen olevan ihan vaan normaalia elämää.

Kyllä tiedettiin mitä sota oli aiheuttanut. Se nyt vain oli niin että pakko oli jokaisen selviytyä jollain lailla, rakentaa isänmaata ja kasvattaa perhettä. Ei ollut vaihtoehtoja, eikä varaa ammattiauttajiin, ongelmat kyllä tiedettiin. Erinomainen esimerkki resilienssistä.  Minusta tuo yllä oleva on ymmärtämättömän asiaton kommentti. Resilienssiä varsinkin silloin piti olla, ja isänmaan rakentaminen uudelleen on aina ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin sota, joka traumatisoi isänmaan puolustajia.

Vierailija kirjoitti:

Toiset selviävät keskitysleiriltäkin normaalielämään. Elämänhalu ja kyky nähdä ongelmien yli taitavat auttaa eteenpäin. Se, että ponnistelee omassa elämässään ja ei lannistu. Eikä vertaa itseään muihin. 

Tosi vähättelevä kommentti. Mitä ylipäätään tarkoitat "selviytymisellä"? Et tiedä minkälaisten kipujen ja oireiden kanssa nämä ihmiset kamppailevat päänsä sisällä, vaikka ulkoapäin näyttääkin ehkä siltä että heillä on ammatti, perhe ja selviytyvät arjesta. Voivat silti kotona oireilla traumojaan ja olla monin tavoin rikki ja todennäköisesti ovatkin.

Selviytymistä on monenlaista. 

Vierailija kirjoitti:

Yleensäkin ihan outoa, että jotkut ilmeisesti kuvittelevat että kun on kokenut jotain vastoinkäymisiä, niin sitten seuraavat vastoinkäymiset ei tunnu miltään tai olisivat ainakin helpompia, eihän se niin mene. Varsinkaan esimerkiksi läheisten kuoleman kohdalla. Ei ainakaan minusta isovanhemoien kuolemat tai opiskelukaverin itsemurha tuntuneet yhtään sen helpommilta kokemuksilta, vaikka olin menettänyt läheisiä aiemminkin.

Samaa mieltä, että ei me menetykset tunnu helpommalta, mutta kyllä tunnistan itsessäni sen, että kokemusten myötä omat vastoinkäymisten ja vaikeiden tunteiden käsittelykeinot ovat itsellä parantuneet todella paljon. Nämä auttaa siihen, että pääsee terveemmällä tavalla ehkä yli niistä vastoinkäymisistä. Terveemmällä tarkoitan esimerkiksi sitä, että ei vaivu vaikka päihteiden käyttämiseen selviytymiskeinona joka väistämättä heikentää terveyttä ja ihmissuhteita ja kaikkea muuta elämässä pitkällä juoksulla. 

Vierailija kirjoitti:

Voisiko tuo trolli jo mennä pois, joka kolmas kommentti tuota samaa jankkaamista. 

Niin, että vain samanmieliset jäisivät nyökyttelemään tänne? 

En ole tuo jota syyttelet, mutta olen hänen kanssaan samoilla linjoilla. En ole narsisti, enkä sosiaalisesti tunnekyvytön. Vaikka itseään onkin vaikea arvioida, olettaisin, että olen sosiaalisesti ihan ok, Ainakin omaan laajan ystäväpiirin ja olen saanut hyvän kotikasvatuksen, jossa vuorovaikutteisuus on tärkeässä asemassa.

Draamailijoita en vaan jaksa. Heille elämän ihan normaalit asiat, työelämän vastoinkäymiset, vanhempien ero (ko. on täysi-ikäinen), raskaus, auton rikkoutuminen jne ovat todella raskaita asioita. He käyttävät näitä tilanteita hyväkseen, kun eivät jaksa kantaa omaa osuuttaan siitä mihin yhteyteen elämän ylämäet kohdistuukin. Sairaslomaa otetaan herkästi, terapeuttia tarvitaan joka käänteessä ja vastuut jäävät muiden kannettaviksi. Rasittavaa. AINA LÖYTYY JOKU SYY, MIKSI DRAAMAILIJA EI VAAN VOI.

Luuletteko, ettei muut tajua hyväksikäyttöä? Ihminen itsessään osaa olla ihan mukava, mutta se ei vaan riitä kovin pitkälle. Ilmeisesti lapsuusajan kasvatuksessa on joku mennyt pahasti pieleen, kun minkäänlaista sinnikkyyttä ja sisua ei ole kehittynyt.

Niin siis tässä ei kukaan edes puhunut sinulle..? Miksi kaikki capslockit?

Vierailija kirjoitti:

Niin siis tässä ei kukaan edes puhunut sinulle..? Miksi kaikki capslockit?

Mikä sinun ongelmasi on, kun haluaisit kovasti hallita kuka tällä palstalla saa vastata, miten vastaa ja mitä mieltä asioista saa olla?

Taidat sittenkin olla tuo sama trolli, joka tulee kommentoimaan hyvin selvinneiden kirjoituksiin, että heidän sielusta puuttuu lämmin pala ja taidat olla narsisti ja joka tulee järjesteään mesoamaan tavalliseen empaattiseen keskusteluun, että haluaa lisää huomiota sille, että koskaan ei ole kukaan auttanut ja yhtään en ole apua pyytänyt. Sille tyypille kirjoitin, että mene trolli muualle. Jos et ole se, on turha vetää kierroksia asiasta. 

Juttele omia juttujasi, ne ovat tervetulleita. Ei tuollainen muiden käyttäjien välisen keskustelun kieltäminen.