Te, jotka olette saanet painoa pois niin mitkä ovat olleet kolme tärkeintä oivallusta
Ja ovatko ne toimineet :).
Paljonko on pudonnut ja missä ajassa?
Kommentit (1092)
Helposti paino putoaa kun on vain syömättä, sen verran itsekuria löytyy jokaiselta.
Kirjasin ruokapäiväkirjaa viikon sovelluksella normaalin kulutuksen selvittämiseksi. Sitten vähensin 200kcal päivässä lähinnä vähentämällä hiilihydraattien määrää. Paljon proteiinia 1,8g per painokilo. Mittaan koko ajan makrojen saantia, punnitsen ruokamäärät mahdollisuuksien mukaan. Syön paljon kasviksia ja marjoja, myös 1 hedelmä päivässä, yhteensä näitä vähintään n 800g päivässä. Näillä keinoin lähti paino putoamaan hitaasti mutta varmasti. Näin aion jatkaa, kunnes olen tavoitepainossa noin parin kuukauden kuluttua. Tätä on todella helppo ylläpitää, kun ei ole nälkäinen olo ja voi syödä kaikkea, kunhan päivän makrot täyttyy. Suurin oivallus oli, ettei ole oikotietä, ja ei myöskään mitään mystisiä esteitä laihtumiselle. Olin vain tottunut syömään liian suuria määriä omaan kulutukseen nähden. Liikuntaa olen harrastanut aktiivisesti jo aiemminkin. Se ei muuttunut, ainoastaan ruokavalio.
Aloita jokin erittäin kiinnostava projekti, jossa unohdat turhat syömiset ja mässäilyt.
Tein juuri hetki sitten kotistudiooni pianon vaihdon, joka muutti tilan akustiikkaa, jonka parissa meni 2 päivää putkeen; REW softaa, mikrofonin kalibrointia, kaiutinten uutta tarkempaa asemointia, subbarin säätöä, EQ säätöä korvakuulolta ja mittausten perusteella, särön eliminointia ... syöminen unohtui ainakin kahteen kertaan, eli molempina päivinä jäi yksi ruokailu väliin - vasta todellinen nälkä herätti huomaamaan, että täytyisi ilmeisesti syödäkin välillä.
Ei oo vielä paino pudonnut, mutta vaatteet on väljempiä. On tullut lihasta ja läski vähentynyt.
Kolme viikkoa sali plus uinti 4-5 x viikossa … ei mitään himorankloja vaan semmosua salilla 30-40min ja altaassa 20min plus poreallas.
Lisäksi melkoisen paljon kävelyä päivittäin arjessa.
Tykkään, kun alkaa olla parempi olo. Jaksavaisempi.
Ei mun tarvi laihduttaa. Pyörin suunnilleen 70kilossa 172 senttisenä..
Mutta laihduttajalle suosittelen salia. Lihasta hankkimaan. Ja aerobisia kävelylenkkejä tai pyöräilyä.
Syödä kannattaa säännölliseen tahtiin.
Jos ei syö, niin riutuu.
Syö vain kun on nälkä, älä tankkaa, älä napsi välipaloja. Syö heti, kun on nälkä. Lopeta syöminen heti, kun ei enää ole nälkä.
Hanki koira ja lenkitä sitä useampi kerta päivässä, 2--4 tuntia päivässä.
20 kiloa mennyt näillä.
En mä mitään oivalluksia ole kokenut kun paino on pudonnut - tai noussut.
Olen homo ja olen huomannut että paino ei putoa jos on aina bottomina.
Vierailija kirjoitti:
Pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa, kalorivaje on ainoa mikä toimii
Vielä vaan jaksaa yksinkertaiset ja tietämättömät tuota jankuttaa. Okei, se on yksi ja toimii monilla ihan noin, ja jos se oli sinun oivallus, niin silloinhan se on ihan ok!
Mutta syitä on kymmeniä muita. Lääketieteellistä faktaa.
Vierailija kirjoitti:
Herkut jää kauppaan, muutos pikkuhiljaa tulee ja pysyy. Lautaselle kasvista suuri osa.
Sokerit ja jauhot poissa vaalea varsinkin.
Vettä juo,teetä, illalla marjat ja rahka.
Välillä puuroa.
10kg 2kk
Saako päivällä syödä rahkaa ja marjoja?
Makea, aivan kaikki sokeria sisältävä pois, ei mitään suklaata eikä varsinkaan pullaa.
Painoa taisi lähteä ainakin 15kg, toki avioeron yhteydessä, mutta vaikka olin käynyt salilla aika paljon, niin karkkilakon vaikutus oli aika järkyttävä. Oikeastaan mitään muutosta ei tullut.
Olin tuolloin kolmekymppinen, paino laski varmaan jostain 92kg -> 78kg, taitaa olla 15v myöhemmin sama.
Myöskin sipsit jäivät kokonaan pois, kun ei ollut ketään kenen kanssa ns. avata viikonloppua. Salillakäynti pysyi koko ajan, mutta paino siis nousi siitä huolimatta niinä harvoina avioliittovuosina. Toisaalta, penkiltäkin kyllä sai aika paljon enemmän liikkeelle kun oli sitä massaa, mutta ehkä parempi on näin.
1. Sokerin voi jättää kokonaan pois
2. Ruuan ei tarvitse aina olla nautinnon lähde. Syön muutamana päivänä viikossa vain kaloritavoite edellä eli en edes yritä tehdä ruuasta maukasta. Se voi olla esimerkiksi paljon kasviksia ja tofua, ei mitään kastikkeita tai turhia lisukkeita.
3. Hiilareita kannattaa rajoittaa
1. Ei tarvii olla nälässä. Pitää toki oppia arvioimaan milloin oikeasti on nälkä ja milloin vaan tekee mieli syödä. Herkkujakin voi syödä, mut kohtuudella. Kaloreiden suhteen ei tarvii olla kitudieetillä, mutta kohtuus kalorimäärissä. Liian vähän ei oo energiaa mihinkään. Liian paljon ei laihdu.
2. Ruokailun jälkeen on hyvä liikkua n. 20 min insuliinin takia. Voi vaikka rauhalliseen tahtiin puuhastella kotona tai lähteä hitaalle kävelylle. Ruokailun jälkeinen liikkuminen auttaa laihtumisessa.
3. Muista, että aika kuluu teet sitten hyvinvointisi eteen jotain tai et. 6 kuukauden kuluttua voit todeta että et tehnyt mitään tai todeta että harrastit liikuntaa ja söit herkullista mutta laihtumiseen soveltuvaa ruokaa ja paino on pudonnot näin ja näin monta kiloa.
1. Sokerin voi jättää kokonaan pois
2. Ruuan ei tarvitse aina olla nautinnon lähde. Syön muutamana päivänä viikossa vain kaloritavoite edellä eli en edes yritä tehdä ruuasta maukasta. Se voi olla esimerkiksi paljon kasviksia ja tofua, ei mitään kastikkeita tai turhia lisukkeita.
3. Hiilareita kannattaa rajoittaa
Kuten olen jo pari kertaa ketjuun kirjoittanut kohta 2 on ihan väärin!
On paljon helpopi syödä erinomaista ja maistuvaa ruokaa kuin väkisin jotain raejuustoa ja soijapurua!! Mun jokainen suupalani on nautinto enkä edes koe laihduttavani!
Esim tänään
- ohut paahtoleipä, robiolajuustoa ja itsetehtyä vähäsokerista hilloa, pieni jugurtti 391kcal
- lounas minestronekeitto 190kcal
- 2 pikamunkkia (minimunkkeja) 220kcal
- illalla ruohosipulista perunamuussia, lihakääryleitä ja tomaattinen haudutussoosi 450kcal
Noista yhteensä 1250kcal eli vähän reilummin kuin muuten näin vapun kunniaksi. Vatsa täynnä taivaallisen hyvää ruokaa.
Ei tarvita kuin yksi oivallus. Tee painosi hyväksi jotain sellaista, mitä voit tehdä loppuikäsi.
1. Hyväksy, että lihavuus on krooninen sairaus ja että tarvitset GLP-1:tä loppuelämäsi. Älä piittaa siitä, mitä vastarannankiisket sanovat. Muitakin sairauksia hoidetaan lääkkeillä; lihavuuden lääkehoito ei ole moraalinen ongelma. Muista myös, että hinnat laskevat tulevaisuudessa ja uusia tehokkaampia lääkkeitä kehitellään jatkuvasti.
2. Syö säännöllisesti 5-6 pientä ateriaa päivässä; paljon kasviksia, proteiinia ja kuitua. Älä kiellä itseltäsi mitään ruoka-aineita (ellet ole allerginen tms). Syö joka päivä jotain herkullista (esim. jäätelöä), mutta älä napostele ruoka-aikojen välillä.
3. Älä laske kaloreita tai pidä ruokapäiväkirjaa, koska se lietsoo häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä.
Nämä neuvot olen saanut ravitsemusterapeutilta. Olen ollut jojo-laihduttaja viimeisten n. 30 vuoden ajan ja minulla on myös syömishäiriötaustaa. Olen laihtunut 28 kg reilussa 13 kuukaudessa, ja paino laskee edelleen liki pari kiloa kuussa. En koe laihduttavani, enkä tarvitse tahdonvoimaa, koska en enää kärsi ruokahälystä.
Jos voisin palata menneisyyteen, antaisin teini-ikäiselle normaalipainoiselle itselleni neuvoksi "älä laihduta", sillä laihduttaminen on ollut äärimmäisen tehokas keino sekoittaa kropan normaali toiminta ja lihoa.
Tärkein oivallus on ollut se, että lihottava ruoka aiheuttaa riippuvuutta, josta voi vapautua. Herkutteluun tottunut ihminen voi oppia arvostamaan tavallista ruokaa ja kohtuullisia annoksia, koska kevyt ja energinen olo tuntuu paremmalta kuin ähky ja turvotus.
Vierailija kirjoitti:
1. Hyväksy, että lihavuus on krooninen sairaus ja että tarvitset GLP-1:tä loppuelämäsi. Älä piittaa siitä, mitä vastarannankiisket sanovat. Muitakin sairauksia hoidetaan lääkkeillä; lihavuuden lääkehoito ei ole moraalinen ongelma. Muista myös, että hinnat laskevat tulevaisuudessa ja uusia tehokkaampia lääkkeitä kehitellään jatkuvasti.
2. Syö säännöllisesti 5-6 pientä ateriaa päivässä; paljon kasviksia, proteiinia ja kuitua. Älä kiellä itseltäsi mitään ruoka-aineita (ellet ole allerginen tms). Syö joka päivä jotain herkullista (esim. jäätelöä), mutta älä napostele ruoka-aikojen välillä.
3. Älä laske kaloreita tai pidä ruokapäiväkirjaa, koska se lietsoo häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä.
Nämä neuvot olen saanut ravitsemusterapeutilta. Olen ollut jojo-laihduttaja viimeisten n. 30 vuoden ajan ja minulla on myös syömishäiriötaustaa. Olen laihtunut 28 kg reilussa 13 kuukaudessa, ja paino laskee edelleen liki pari kiloa kuussa. En koe laihduttavani, enkä tarvitse tahdonvoimaa, koska en enää kärsi ruokahälystä.
Jos voisin palata menneisyyteen, antaisin teini-ikäiselle normaalipainoiselle itselleni neuvoksi "älä laihduta", sillä laihduttaminen on ollut äärimmäisen tehokas keino sekoittaa kropan normaali toiminta ja lihoa.
Neuvon voisit antaa, mutta "nuori sinä" ei sille neuvolle korvaansa loksauttaisi, vaan alkaisi laihduttamaan kohti ihannetta. Sellaisia nuoret ovat.
Itsekuri. Herkut pannaan , kiloja saa tippua ennenku syö jotain roskaa. Liikuntaa muodossa jos toisessa. Kotiruoka kunniaan, puolet lautasesta vihanneksia jne, toinen puoli ruokaa.
Toivottavasti nyt jollain tavalla tietoisesti laihdutit, muuten painon lasku laihduttamatta kuulostaa huolestuttavalta. Viittaa usein syöpään.