Lue keskustelun säännöt.
Te, jotka olette saanet painoa pois niin mitkä ovat olleet kolme tärkeintä oivallusta
Ja ovatko ne toimineet :).
Paljonko on pudonnut ja missä ajassa?
Kommentit (707)
Mr Hessu
Itse laskin rasvaprosenttini noin 23:sta 16:een.
Ensimmäinen neuvo on tämä: kannattaa ottaa aikaa. Painoa pystyy kyllä pudottamaan kuukaudessa paljonkin vaikka syömistä rajusti vähentämällä, mutta silloin lähtee helposti myös lihasta. Siksi oma aikajänteeni oli 4–6 kuukautta.
Paras tapa vähentää viskeraalirasvaa on yllättävän yksinkertainen: kävely. Tavallinen arkikävely riittää hyvin. Itse kävelin työmatkat, ja siitä kertyi noin 8 km päivässä. Sen lisäksi tein voimaharjoittelua 1–2 kertaa viikossa kunnolla koko kropalle.
Syöminen on kuitenkin se isoin asia, käytännössä 80–90 % koko rasvanpudotuksesta. Karkit ja pullat pois, prosessoitu liha minimiin ja kaloritiheät hiilaripainotteiset höttöruoat vähemmälle. Myös sokerijuomat, mehut mukaan lukien, kannattaa jättää pois. Itse pidin hiilihydraatit alkuun melko matalalla, mutta treenatessa niitä kyllä tarvitaan.
Oma kalorivajeeni oli melko maltillinen, ja pidin proteiinit korkealla. Ruokavaliossa tärkeintä oli säännöllisyys eli en päästänyt itseäni liian nälkäiseksi. Kovien treenien päivinä söin enemmän hiilihydraatteja ja palautuspäivinä vähän vähemmän.
Tärkeintä ei ole se, että joka päivä olisi vaikka 1500 kcal miinusta. Olennaisempaa on, että viikkotasolla ollaan miinuksella ja että tekeminen pysyy tasaisena pitkällä aikavälillä. Silloin elämä pysyy myös normaalina, eli voi välillä käydä perheen tai ystävien kanssa syömässä ilman että homma kaatuu siihen.
Jos painoa haluaa pudottaa, ruoka kannattaa suunnitella etukäteen. Annoksiin tarvitaan proteiinia, rasvaa ja kasviksia. En itse ole mikään salaatin suurkuluttaja, joten teen mieluummin smoothieita ja lisään kasviksia tavallisiin arkiruokiin. Käytän paljon riisinkeitintä, koska sinne voi laittaa riisin sekaan helposti esimerkiksi pakastevihanneksia, ja ne valmistuvat samalla. Proteiinin lähteinä käytän paljon kalaa sekä rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita.
Liikunta on hyvä apukeino, mutta ei ensisijainen ratkaisu. Jos lisää kovaa rääkkitreeniä paljon, myös nälkä kasvaa helposti. Siksi kävely on monelle parempi vaihtoehto. Se vie enemmän aikaa, mutta toimii hyvin, ja kaikki arkinen liikkuminen nostaa kulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni toimi se, että jätin kaikki välipalat ja napostelut pois. Kolme ateriaa päivässä, ei muuta. Ainoastaan juhlissa/muissa erityistilanteissa herkkuja. 12kg lähti normaalipainon (BMI:n mukaan) sisällä.
1. Oma halu lopettaa jojoilu. "Nyt tämä loppuu ja teen juuri niin kuin ammattilaiset sanovat, vaikka tuntuisi, etten halua tai uskalla."
2. Ravitsemusterapeutin ja syömishäiriöihin erikoistuneen psykologin kanssa tapaaminen kolmen kuukauden ajan.
3. Annettujen neuvojen toteuttaminen.
Painoa lähti arviolta 35 kiloa 1,5 vuoden aikana ja olen pysynyt samassa vaatekoossa siitä lähtien (15 vuotta). Kun päätin, että jojoilu loppuu, nakkasin vaa'an menemään, eli en osaa sanoa tarkkaa painomäärää, mutta vaatekoosta 48 vaatekokoon 38.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pätkäpaastonut muutaman vuoden, lopetin karkin syönnin ja pullaa syön kerran viikkoon. Maaliskuun alusta aloitin tiukemman kuurin. Käyn viitisen kertaa viikossa reippaalla puolen tunnin kävelylenkillä ja vaihdoin ruokalautasen leipälautaseen. Lisäsin kasviksia ja hedelmiä, muuten syön tavallista ruokaa, joka tosin on valitettavasti miehen makumaailman mukaista eli melko raskasta. Kahdeksan viikon aikana paino on pudonnut huikeat 400 grammaa. Ihan mahtavaa :(
Ymmärräthän ettei kävely ole oikeaa liikuntaa, lähinnä ulkoilua. Syke pitää saada ylös, tavalla tai toisella(juoksu, pyöräily, porraskävely...), alkaa tuloksia tulla.
En ymmärrä tuota kilpailullisuutta, joka usein liitetään liikkumiseen. Miksi pitää tulla jotain "tuloksia"? Kävely on todella hyvä keino pitää painoa kurissa. Se estää laihdutuksen jälkeenkin painonnousua. Ei siinä tarvitse kilpailla ja saada tuloksia.
Mr Hessu kirjoitti:
Itse laskin rasvaprosenttini noin 23:sta 16:een.
Ensimmäinen neuvo on tämä: kannattaa ottaa aikaa. Painoa pystyy kyllä pudottamaan kuukaudessa paljonkin vaikka syömistä rajusti vähentämällä, mutta silloin lähtee helposti myös lihasta. Siksi oma aikajänteeni oli 4–6 kuukautta.
Paras tapa vähentää viskeraalirasvaa on yllättävän yksinkertainen: kävely. Tavallinen arkikävely riittää hyvin. Itse kävelin työmatkat, ja siitä kertyi noin 8 km päivässä. Sen lisäksi tein voimaharjoittelua 1–2 kertaa viikossa kunnolla koko kropalle.
Syöminen on kuitenkin se isoin asia, käytännössä 80–90 % koko rasvanpudotuksesta. Karkit ja pullat pois, prosessoitu liha minimiin ja kaloritiheät hiilaripainotteiset höttöruoat vähemmälle. Myös sokerijuomat, mehut mukaan lukien, kannattaa jättää pois. Itse pidin hiilihydraatit alkuun melko matalalla, mutta treenatessa niitä kyllä tarvitaan.
Oma kalorivajeeni oli melko maltillinen, ja pidin proteiinit korkealla. Ruokavaliossa tärkeintä oli säännöllisyys eli en päästänyt itseäni liian nälkäiseksi. Kovien treenien päivinä söin enemmän hiilihydraatteja ja palautuspäivinä vähän vähemmän.
Tärkeintä ei ole se, että joka päivä olisi vaikka 1500 kcal miinusta. Olennaisempaa on, että viikkotasolla ollaan miinuksella ja että tekeminen pysyy tasaisena pitkällä aikavälillä. Silloin elämä pysyy myös normaalina, eli voi välillä käydä perheen tai ystävien kanssa syömässä ilman että homma kaatuu siihen.
Jos painoa haluaa pudottaa, ruoka kannattaa suunnitella etukäteen. Annoksiin tarvitaan proteiinia, rasvaa ja kasviksia. En itse ole mikään salaatin suurkuluttaja, joten teen mieluummin smoothieita ja lisään kasviksia tavallisiin arkiruokiin. Käytän paljon riisinkeitintä, koska sinne voi laittaa riisin sekaan helposti esimerkiksi pakastevihanneksia, ja ne valmistuvat samalla. Proteiinin lähteinä käytän paljon kalaa sekä rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita.
Liikunta on hyvä apukeino, mutta ei ensisijainen ratkaisu. Jos lisää kovaa rääkkitreeniä paljon, myös nälkä kasvaa helposti. Siksi kävely on monelle parempi vaihtoehto. Se vie enemmän aikaa, mutta toimii hyvin, ja kaikki arkinen liikkuminen nostaa kulutusta.
Emmä nyt ymmärrä miksi lihasmassaa pitäisi säilyttää? Eihän se ole sama kuin voima. Lihamassa tarkoittaa vaan isompaa laskua ruokakuluihin. Jos lihasmassa lähtee, niin se lähtee luonnollisesti lunnollisista syistä. Ei ole mitään yläpitää lihaskokoa jos laihduttaa. Sehän on luonnotonta tavallaan. Koska voimatasot voi säilyttää ja kasvattaa voimaa vaikka koko pienenisikin. Lihas hidastaa kulkua ja on suurempi kulu kukkarolle. Se tarkoittaa aina puolta leipäpussia enemmän kuin normaalisti. Ihan turhaa syömistä myös.
Sitä paitsi ne lihakset kasvaa entiselleen tosi nopeasti ihan itsestään, jos treenaa. Mitään rääkkitreeniä ei kannata tehdä. Keho menee shokkiin ja palautuminen heikkenee ja yleiskuntokin menee heikommaksi, kun liha luulee että nyt on sota tai joku katastrofi päällä. Sitä ei muuten järjellä saa selitettyä lihalle jos harjoittelee päin helvettiä. Aika pian on yöunet pilalla rambotreeneistä. Järki käteen siihen tekemiseen ja treenaa rauhassa ja huolella. Sellainen riuhtominen ja rääkki vetää elimistön hätätilaan. Suomlaisista aika moni laihtuisi pelkästään kun jättäisi alkoholin käytön pois vuodeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vaan nimenomaan sun kunnon ruuan päälle vkl ostetaan herkut, käytetään alkoholia. Töissä otetaan pullaa kahvin kanssa yms. Itse syön vain ns.terveellistä ruokaa ja pidän kalorit vähän miinuksella niin tuo 10kg on lähtenyt, mutta on se aika ankeaa elämä välillä kun mitään ei voi ottaa ylimääräistä ikinä jos haluan normipainoo lähellekkään.
Maltti. Älä tavoittele liian isoa pudotusta liian nopeasti liian suurilla muutoksilla. Etsi elämäntapa, jolla paino putoaa ja jota voit jatkaa, kun olet tavoitepainossasi. Koko elämä ei ole painonpudotusta, ja elämässä pitää olla tarpeeksi joustoa, jotta elämäntapamuutos ei lopahda heti.
Käännä näkökulma rajoittamisesta lisäämiseen. Älä mieti, mitä kaikkea et enää saa tehdä tai syödä vaan mitä alat tehdä lisää. Enemmän kasviksia, enemmän ravinteikasta ruokaa, enemmän liikuntaa, enemmän unta jne.
Pois täydellisyydentavoittelusta. Sinun ei tarvitse onnistua joka ikinen päivä joka ikisessä valintatilanteessa. Ei haittaa, jos paino ei koko ajan laske tasaisesti. Ei haittaa, jos se välillä kipuaa ylöspäin. Ei haittaa, jos tulee jaksoja, jolloin liikunta ei maistu tai tekee mieli syödä liikaa. Yritä, jatka, tee edes jotain, vaikka se olisi vähemmän kuin mihin viime kuussa pystyit tai johon ensi viikolla taas yllät.
Bonusvinkkinä naisille sanoisin, että kannattaa lukea hormonitoiminnan vaikutuksista painoon ja kehon toimintaan. Kuukautiskierron eri vaiheissa olo ja tekeminen vaihtelee, ja kun ikää tulee, esivaihdevuodet ja vaihdevuodet muuttavat kehon toimintaa paljon. Se, mikä toimii miehillä, ei välttämättä toimi naisilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pätkäpaastonut muutaman vuoden, lopetin karkin syönnin ja pullaa syön kerran viikkoon. Maaliskuun alusta aloitin tiukemman kuurin. Käyn viitisen kertaa viikossa reippaalla puolen tunnin kävelylenkillä ja vaihdoin ruokalautasen leipälautaseen. Lisäsin kasviksia ja hedelmiä, muuten syön tavallista ruokaa, joka tosin on valitettavasti miehen makumaailman mukaista eli melko raskasta. Kahdeksan viikon aikana paino on pudonnut huikeat 400 grammaa. Ihan mahtavaa :(
Ymmärräthän ettei kävely ole oikeaa liikuntaa, lähinnä ulkoilua. Syke pitää saada ylös, tavalla tai toisella(juoksu, pyöräily, porraskävely...), alkaa tuloksia tulla.
En ymmärrä tuota kilpailullisuutta, joka usein liitetään liikkumiseen. Miksi pitää tulla jotain "tuloksia"? Kävely on todella hyvä keino pitää painoa kurissa. Se estää laihdutuksen jälkeenkin painonnousua. Ei siinä tarvitse kilpailla ja saada tuloksia.
Eikö laihduttaja haluakkaan tuloksia? Laihdutetaan muuten vaan huvikseen, paino ei tipu ja silti ollaan tyytyväisiä? Aika outo lähestymistapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pätkäpaastonut muutaman vuoden, lopetin karkin syönnin ja pullaa syön kerran viikkoon. Maaliskuun alusta aloitin tiukemman kuurin. Käyn viitisen kertaa viikossa reippaalla puolen tunnin kävelylenkillä ja vaihdoin ruokalautasen leipälautaseen. Lisäsin kasviksia ja hedelmiä, muuten syön tavallista ruokaa, joka tosin on valitettavasti miehen makumaailman mukaista eli melko raskasta. Kahdeksan viikon aikana paino on pudonnut huikeat 400 grammaa. Ihan mahtavaa :(
Ymmärräthän ettei kävely ole oikeaa liikuntaa, lähinnä ulkoilua. Syke pitää saada ylös, tavalla tai toisella(juoksu, pyöräily, porraskävely...), alkaa tuloksia tulla.
En ymmärrä tuota kilpailullisuutta, joka usein liitetään liikkumiseen. Miksi pitää tulla jotain "tuloksia"? Kävely on todella hyvä keino pitää painoa kurissa. Se estää laihdutuksen jälkeenkin painonnousua. Ei siinä tarvitse kilpailla ja saada tuloksia.
Kävely on paras keino, mutta kävelyssäkin ihmiset ei katso sykettä vaan vetää tyyliin puolta hölkkävauhtia menemään. Sitten on ihan sama hölkkääkö vai käveleekö. Kävelyä puolet vauhdista pois että ne sykkeet asettuu alle 90bpm tasolle. Ei yli yhtään. Pelkästään ylämäessä nousee sykkeet ihan liikaa monilla.
Kävelylläkin voi saada itsensä ihan paskaksi, kun mentaliteetti on sisua uskoa, isänmaata ja tervaperkele viina. Kävelyn pitäisi olla hyvin rentoa meininkiä, jossa jalat heilahtelee itsestään eteen ja käsien paino heijaa tasapainottavasti. Siis jos kävelet pienen lapsen kanssa hänen tahdilla, niin se on se mitä pitäisi kävelyssä hakea.
Kun katslee niin porukka vetää ihan kauheella vauhdilla menemään. Ei ihminen luontaisesti kävele mitään marssivauhtia. Välillä voi ottaa ihan istumahetkiä. Sitä varten ne penkit on laitettu ulkoilureiteille. Suurin osa treenaa ihan liian kovilla sykkeillä kävellessäkin. Ostakaa se sykemittari ja opetelkaa käyttämään sitä oikein.
Urheilun ei pidä olla 80% raskasta tai edes hengästyttävää. Iäkkäillä nyt vielä vähemmän. Yksi raskas tai kaksi raskasta päivää ja loput mennään tai chin sykkeillä.
Tätä ei kovin moni ole vieläkään sisäistänyt, että ihmisen kroppa ei luontaisesti kauheen kovaan rääkkiin ole suunniteltu ja ei kauheen pitkään toleroi sellaista.
Eniten työelämä kuormittaa monia. Sen päälle "terveysliikuntakin" on aika vitsi. Ei työväenluokka ole kauheasti itseään rääkännyt ennen vanhaan ja syystäkin. Ei se ole tervettä keholle työn päälle vielä riuhtoa. Nämä on ihan lääketieteellisiä faktoja joita voi matemaattisesti laskea ja tutkia. Nämä rääkkijät ja riuhtojat kärsii myös usein monista hivenaine puutoksista. Kroppa huuhtoo mielettömiä määriä asioita pois ja raudan tarve kasvaa. Rautaa ei muuten kovinkaan helpolla lisätä, kun puutos on päällä.
Sanoisn että lihavuus johtuu monilla liian raskaasta työelämästä. Työelämän pitäisi keventyä että saataisi histamiinikuormat kevyemmiksi ja sitten siihen päällle se kevyt liikkuminen. Monella tulee päivän raskas liikunta "täyteen" juostessa 10 min täysiä bussiin. Lääketieteellisesti tämän kuorman korjaaminen raskaan työpäviän päätteeksi vaatii päivänkin tai päiviä palautua, jos yöunet jää alle 8t ja monella ne jää. Usein liikkujilla on ylivertaiset uskomukset omista kyvyistään ja voimistaan. Sanoisin ihan kokemuksella että puolet pois. Puolet teidän urotöistä ja liikkumisesta on turhaa riuhtomista ja uhoa. Se tulee siitä kun kroppa alkaa olla säästöliekillä ja muodostuu adrenaliinia. Sen avulla voitte riuhtoa menemään, mutta se on velkaa tulevaisuudesta. Ne pitää maksaa myöhemmin pois.
Lähtekää laihduttamaan karsimalla alkoholi pois, leivokset ja karkit pois, punainen liha minimiin, kerta kahteen viikkoon, tilalle raakaa maksaa tai soijaa, tarkistakaa allergiat. Tosi moni on maitoallergikko ja rääkkää suolistoaan ja hermostoaan maidolla. Ette palaudu ja kärsitte kokoajan tulehduksesta. Sokeria pelätään ihan liikaa muistakaa itäsuomiprojekti ja rasvat ja kananmunat. Suomalaisilla on piilevänä diabetesgeeniä, kolesteroligeenit sun muut taustalla.
Kaikkea perustutkimusta kannattaa tehdä ennen elämäntaparemppaa. Hölömläisen hommaa lähteä riuhtomaan jos sen päälle tuntee olonsa väsyneeksi ja rainaiseksi. Ei se olo siitä parane ja lihavana ei kannata lähteä rikkomaan niveliään. Hissiä kannattaa käyttää syystäkin. Kun nivelet on paskana, niin ei sitä sitten laihanakaan ole lohtua. Järki käteen. Suomalaisilla on ihan päässä vikaa asenteellisesti siinä millaista liikunnan tulisi olla. Miehet oppii jo armeijassa tekemään kaiken päin helvettiä. Ei ihme että kuntotulokset ei kasva, kun kuntokoulutus on mallia kiviakausi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liikunta, liikunta ja liikunta
Tämähän se on, vaikka läskit kieltävät totuuden. Kun paino on saatu halutulle tasolle, riittää höntsäily sen ylläpitoon. Laihtumiseen tarvitaan aina sykettä nostavaa liikuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liikunta, liikunta ja liikunta
Autottomilla tulee liikuntaa ihan tarpeeksi päivän aikana arkiliikunna mukana. Etenkin kaupungeissa asuvilla tämän voi lukea helpoist älylaitteista. Ei sen päälle enää tarvitse jumpata jos on järkevä ja tietää rajat. Ihmiset tuppaa huomaamattaan liikkumaan liikaa ja unohtaa terveellisen ruokailurytmin. Se on oikeati haasteellista syödä se päivän kalorimäärä. Työelämään tarkat lakisääteiset tauot ja välipalaa niiden välissä, niin kroppa laihtuu ihan itsestään syömällä oikein ja tasapainoisesti. Sanoisin heittämällä että monet ihmiset vetää jo aamulla itsensä säästöliekille ja lihominen alkaa työpäivän aikana. Sitten jos illalla mättää jotain, niin se normaalisti lihottaisi, mutta kun kroppa on vedetty säästöliekille. Kaikki lihavuus olisi ihan hoidetavissa tarkalla ruokailurytmillä, jota ei muuten nykyaikana ole mahdollista työelämässä moniss paikoissa suorittaa. Tämä on oikeastaan rikos ja laitonta jos ei taukoja voi ptiää työssään. Ajatelkaapa tätä. Kiireesä joku myslipatukka syönti ei ole syömistä nähnytkään ja se on streesasavaa menoa elimistölle. Kyllä mä syyttäiin työelämää paljonkin ihmisten lihomisesta ja huonovointisuudesta. Jokainen toki voi omalta kohdalta todeta pitääkö paikkansa ja syökö rauhassa 3o minsaa pureskelen ruokansa ruokatunnilla. Se on yleensä aika vähän aikaa ruokailulle ja sen jälkiselle levolle. Kun ruoka mahassa alkaa heti tekee töitä, niin se ei le optimaalinen tapa ihmiselle ja elimistölle elää. Ruokailun jälkeen pitäisi vähän levätä, koska verenkierto alkaa toimiin ruuansulatuksessa. Nämä perusasiat unuhtuu usein ihmisiltä. Ei ihminen ole kone. Ihan terveydenhuollossakin on sellaistsa hetkiä ettei kerkeä syödä rauhassa. Hoitajat ei pdä taukoja ja tämmöistä. Mitä elämää tämmöinen oikein on ja työskennellään "terveydenhuollossa", niinkuin Daa?
En tiiä miksi tämäkin sitten suututtaa ihmisiä, mutta kyllähän hoitajain ja lääkäreiden pitää syödä ja pitää tauot että pysyy terveenä ja hoikkana. Ihan kaikilla työaloilla näin, eikös jee?
Huomaamattaan liikkumaan liikaa...
voivoi, mitä minä juuri luin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikunta, liikunta ja liikunta
Tämähän se on, vaikka läskit kieltävät totuuden. Kun paino on saatu halutulle tasolle, riittää höntsäily sen ylläpitoon. Laihtumiseen tarvitaan aina sykettä nostavaa liikuntaa.
Suurin osa ihmisistä saa päivässä ihan tarepeeksi terveysliikuntaa. Sen voi katsoa älylaitteesta ja usein se näyttää enemmistöllä yli 4km kävelyä pävän aikana. Se on riiittävä määrä ihmiselle ja aineenvahdunnalle. Yksi suuri syy on kasvisten syönnin vähyys ruokavaliossa ja kasvikset on aika kalliita. Ihmisten palkkataso on heikompi tyyliin keskivertoisesti kuin lääkäreillä on, niin ei ihme jos ne ei osta esm marjoja ja kalliiita kasvisii lautaselleen. Se on ihan selvä etä heikko ostovoima vaikuttaa ihmisten ruokailutottumuksiin ja liikkumiseenkin. Erilaiset kuntoclubit on tosi kalliita ja sitten on erilaisia työpaikkoja yleensä "paremmille" ihmisille ja he saavat niihin etukubonkeja. Ajatella. Ne saa edullisia tarjouksia jotka ei palkkansa lsäksi tarvitsisi niitä etuja??? Miettikää tätä. Kun heidän palkalla voisi ihan helposti ostaa sen vuoden lipun. Niin siten meillä on duunareita jotka teekee aika matalalla palkalla töitään ja ei heille tule mitään etuja työpaikan puolelta että tossa on sule kuntoclubijäsenyys 50% aidosta hinnasta. Näistä ei puhuta myöskän tarepeeksi. Ajatekaa tätä.
Tosi eriarvoista menoa. Noh, joku sielä sanoo että köyhä ostaa lenkkarit ja lähtee kävelylle. Noh, niillä on niket mutta ne onkin niiden ainoot kengät ja kyllä ne kävelee ihan tarpeeksi päivässä kaupungilla julkisesta toiseen. Onko se sitten kivaa liikuntaa ihmiselle? Miksi hyväpalkkaisen lääkärin on kiva käydä kalliilla salilla, mut muut pitää kävellä ulkona sateessa? Ei kauheesti muakaan kiinnotaisi kävellä ja millanen ihminen sit sanoo potilallee että mene ulos kävelemään pakkaseen ja sateeseen syksyllä :D läski. Minä juoksen työpaikan työedulla lmastoidussa sisätlassa kuivassa juoksumatoll ja katson tv-hömpää. Ei nallekarkit mene tasan nyt hei. Erilaiset polvivammat ei kyllä kauhesti kävelyllä helpotu, mutta salilla voisi korjata monia vaivoja, mutta eihän ihmisillä ole varaa niihin, kun tarvitaan vähän ylikin keskiluokainen palkka mennä salille ja pukeutuakin sinne vielä. Emmä tiedä miksi näistä ei puhuta ääneen Suomen kaltaisessa maassa, mutta näin se on. Urheilua markkinoidaan vähän paremmille ihmisille ja miks? Ei ne rahoja halua kun tarjotaan etuja ja boonuksia? Miksi ei köyhille ja vähävaraisille tarjota kuntosalijäsenyyksiä? Miksi niille annetaan jolla on jo rahaa ja hyvät palkat?
1. Hanki pienempi lautanen. Syöt vain sen verran. Sama lautanen käy aamupuurolle, lounaalle ja ilkalliselle.
2. Ohita herkkuhylly kaupassa, elä kuin niitä ei olisi. Älä ikinä mene syömään buffetteihin.
3. Juo vain vettä, teetä ja mustaa kahvia. Ei mitään muuta. Ei varsinkaan energiajuomia.
4. Vietä suurin osa kauppa-ajasta vihannespuolella ja osta sieltä suurin osa ruuasta.
5. Jos syöminen on muuten vaikeaa, tee kaikesta smoothieta ja nauti niitä. Lisää tarvittaessa kuitua ja proteiinia jauheina.
6. Muista syödä vitamiinisi. Varsinkin d, 100 mikrogrammaa päivässä.
7. Käy vaa’alla kerran viikossa samaan aikaan. Ei useammin, ei harvemmin, ei eri aikaan.
8. Käy joka päivä kävelyllä. Ihan sama mikä sää. Mieluiten luonnossa. Vähintään 45 min.
9. Estä kaikki herkkumainokset.
10. Nuku. Kaikkein tärkeintä on uni. Ei älylaitteita sänkyyn. Lue fyysistä kirjaa tunti ennnen nukkumaan meno. Nuku vähintään 8 tuntia yössä.
11. Älä stressaa. Jos töissä on kiire tai kotona hässäkkä, pysähdy, hengitä, pidä tauko, ajattele että maailma ei kaadu vaikka jättäisin tämän hoitamatta.
Vierailija kirjoitti:
Huomaamattaan liikkumaan liikaa...
voivoi, mitä minä juuri luin.
Sorry man. Suomi on mun kolmas kieli ja olen opetellut sitä vasta kaksi vuotta. Osaan sitä paremmin kuin lapset kantaväestöstä osaa.
1. Mulla on hormonihäiriö
2. Tarvitsen lääkkeet
3. Mun pitää saada vähennettyä stressiä ja keskittyä enemmän omaan hyvinvointiini
salaatti ateria,pitkät kävelylenkit ja sokerin jättö jo saattaa pudottaa hieman painoa. suolan ja sokerin vähennys ja salaatin lisäys normaali ruokaan.kovan rasvan vältäminen.ei tarvi kärsiä laihdutuksesta.
mr Hessu
Vierailija kirjoitti:
Mr Hessu kirjoitti:
Itse laskin rasvaprosenttini noin 23:sta 16:een.
Ensimmäinen neuvo on tämä: kannattaa ottaa aikaa. Painoa pystyy kyllä pudottamaan kuukaudessa paljonkin vaikka syömistä rajusti vähentämällä, mutta silloin lähtee helposti myös lihasta. Siksi oma aikajänteeni oli 4–6 kuukautta.
Paras tapa vähentää viskeraalirasvaa on yllättävän yksinkertainen: kävely. Tavallinen arkikävely riittää hyvin. Itse kävelin työmatkat, ja siitä kertyi noin 8 km päivässä. Sen lisäksi tein voimaharjoittelua 1–2 kertaa viikossa kunnolla koko kropalle.
Syöminen on kuitenkin se isoin asia, käytännössä 80–90 % koko rasvanpudotuksesta. Karkit ja pullat pois, prosessoitu liha minimiin ja kaloritiheät hiilaripainotteiset höttöruoat vähemmälle. Myös sokerijuomat, mehut mukaan lukien, kannattaa jättää pois. Itse pidin hiilihydraatit alkuun melko matalalla, mutta treenatessa niitä kyllä tarvitaan.
Oma kalorivajeeni oli melko maltillinen, ja pidin proteiinit korkealla. Ruokavaliossa tärkeintä oli säännöllisyys eli en päästänyt itseäni liian nälkäiseksi. Kovien treenien päivinä söin enemmän hiilihydraatteja ja palautuspäivinä vähän vähemmän.
Tärkeintä ei ole se, että joka päivä olisi vaikka 1500 kcal miinusta. Olennaisempaa on, että viikkotasolla ollaan miinuksella ja että tekeminen pysyy tasaisena pitkällä aikavälillä. Silloin elämä pysyy myös normaalina, eli voi välillä käydä perheen tai ystävien kanssa syömässä ilman että homma kaatuu siihen.
Jos painoa haluaa pudottaa, ruoka kannattaa suunnitella etukäteen. Annoksiin tarvitaan proteiinia, rasvaa ja kasviksia. En itse ole mikään salaatin suurkuluttaja, joten teen mieluummin smoothieita ja lisään kasviksia tavallisiin arkiruokiin. Käytän paljon riisinkeitintä, koska sinne voi laittaa riisin sekaan helposti esimerkiksi pakastevihanneksia, ja ne valmistuvat samalla. Proteiinin lähteinä käytän paljon kalaa sekä rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita.
Liikunta on hyvä apukeino, mutta ei ensisijainen ratkaisu. Jos lisää kovaa rääkkitreeniä paljon, myös nälkä kasvaa helposti. Siksi kävely on monelle parempi vaihtoehto. Se vie enemmän aikaa, mutta toimii hyvin, ja kaikki arkinen liikkuminen nostaa kulutusta.
Emmä nyt ymmärrä miksi lihasmassaa pitäisi säilyttää? Eihän se ole sama kuin voima. Lihamassa tarkoittaa vaan isompaa laskua ruokakuluihin. Jos lihasmassa lähtee, niin se lähtee luonnollisesti lunnollisista syistä. Ei ole mitään yläpitää lihaskokoa jos laihduttaa. Sehän on luonnotonta tavallaan. Koska voimatasot voi säilyttää ja kasvattaa voimaa vaikka koko pienenisikin. Lihas hidastaa kulkua ja on suurempi kulu kukkarolle. Se tarkoittaa aina puolta leipäpussia enemmän kuin normaalisti. Ihan turhaa syömistä myös.
Sitä paitsi ne lihakset kasvaa entiselleen tosi nopeasti ihan itsestään, jos treenaa. Mitään rääkkitreeniä ei kannata tehdä. Keho menee shokkiin ja palautuminen heikkenee ja yleiskuntokin menee heikommaksi, kun liha luulee että nyt on sota tai joku katastrofi päällä. Sitä ei muuten järjellä saa selitettyä lihalle jos harjoittelee päin helvettiä. Aika pian on yöunet pilalla rambotreeneistä. Järki käteen siihen tekemiseen ja treenaa rauhassa ja huolella. Sellainen riuhtominen ja rääkki vetää elimistön hätätilaan. Suomlaisista aika moni laihtuisi pelkästään kun jättäisi alkoholin käytön pois vuodeksi.
Voima ja lihasmassa eivät ole sama asia, mutta lihasmassan säilyttäminen laihdutuksessa on silti yleensä järkevää. Muuten painosta voi lähteä turhaan myös rasvatonta kudosta eikä vain rasvaa. Olennaista ei ole pelkkä vaakalukema, vaan kehonkoostumus, vyötärönympärys ja terveys. Tavoitteena on siis yleensä säilyttää lihasta mahdollisimman hyvin ja pudottaa epäterveellistä rasvaa. Myös normaalipainoinen voi olla metabolisesti epäterve, jos sisäelinrasvaa on paljon, ja rasvamaksan voi saada myös niin sanottu laiha-läski ihminen. Siksi ajatus siitä, että lihasmassa ensin “kulutetaan pois” ja rakennetaan myöhemmin takaisin, on aika outo. Järkevämpää on säilyttää sitä koko laihdutuksen ajan normaalilla, nousujohteisella voimaharjoittelulla.
Joo tunnin kävely kuluttaakin just tyyliin yhden leivän verran.