Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
23-vuotias Veeti saa edunvalvojaltaan 15 € käyttörahaa viikossa
19.04.2026 |
15 euroa viikossa. Se on raha, jonka helsinkiläinen Veeti Knuutinen, 23, saa käyttövaratililleen viikoittain.
- Se tuntuu ahdistavalta, surulliselta ja epätasa-arvoiselta. Haluaisin elää ja tehdä asioita elämässä, kuten harrastaa musiikkia ja saada kuntosalilla personal trainerin. Kehoni tarvitsisi enemmän liikuntaa.
Kommentit (1018)
Saako edes kortsuja tolla summalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lievästi kehitysvammaiset henkilöt ovat yhteiskunnassamme valitettavasti kognitiivisten taitojensa puolesta eräänlaisia "väliinputoajia" suhteessa valtaväestöön, koska he pärjäävät aikuisina melko itsenäisesti arjessa ja tarvitsevat tukea vain tietyillä elämänalueilla kuten raha-asioiden hoidossa. Lievästi kehitysvammaisilla ÄO on yleensä alle 70. He voivat kokea ulkopuolisuutta ja “elämän vääryyttä” kuten Veeti, kun ympäristö ei jousta heidän vaatimuksiinsa, jos he eivät pysty tekemään samoja asioita kuin vertaisensa valtaväestössä.
Mutta äo keikahtaa sinne 70:een, tällöin päätyy oikeasti väliinputoajaksi. Ennen sanottiin heikkolahjaiseksi, nyt niillä on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Näillä tilanne on kaikkein hankalin: peruskoulussa korkeintaan tuetaan tuki- ja/tai erityisopetuksella, mutta aikuisena on pärjättävä itsekseen. Ei ollutkaan "vain" lukihäiriö, kun haasteita ilmeneekin kyvyssä ratkaista minkäänlaisia ongelmia, ajattelukyvyssä ja itsestään huolehtimisessa. Nämä eivät pärjää millään monissa suorittavan tason töissäkäään niiden monimutkaistuessa digitalisaation ja automatisaation myötä. Eläkkeellekään ei päästetä, kun ei ole tarpeeksi vammainen mutta silti yhtä pihalla kuin kehitysvammaiset, jopa enemmänkin. Kehitysvammainen saa sentään ymmärrystä siihen miksi on sellainen kuin on ja tukea vrt. diagnoosien rajamailla oleviin henkilöihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta itsemääräämisoikeusmantra kehitysvammaisten kohtelussa on oikeasti heitteillejättö. Jos joku antaisi lapsen päättää kaikesta itse, vaikka se on liian pieni ymmärtämään seurauksia, kaikki ymmärtäisivät miten väärin se on. Ei lapsi saa päättää mitä syö ja koska, koska vaikka sille selitettäisiin että jatkuva karamellin syöminen on epäterveellistä, se ei kykene ymmärtämään pitkän aikavälin seurauksia (koska aivot eivät ole niin kehittyneet) ja vaikka ymmärtäisikin, impulssikontrolli ei riitä.
Joten miksi kehitysvammainen, jolta puuttuu ne samat ominaisuudet kuin lapselta, joutuu ottamaan vastuuta jota ei pysty kantamaan, itsemääräämisoikeuden nimissä? Vain siksi, että keho ja ID on aikuisen? Jos mieli ei ole?
Lapsi stressaantuu, jos se joutuu päättämään liikaa asioita. JOKAINEN stressaantuu, jos joutuu tekemään koko ajan liikaa päätöksiä ja vieläpä asioista, joista päättämiseen ei ole kykenevä. Ei ole oikein, että kehitysvammaisille asetetaan tällainen taakka.
Pahinta on ajatus itsemääräämisoikeudesta seksistä. Miten voi olla itsemääräämisoikeus, jos ei ole kykyä vastata seurauksista -eli kantaa vastuusta ja elatusvelvollisuutta mahdollisesta lapsesta? Suojaikäraja on 16 terveille nuorille, miten ihmistä joka ei ole henkiseltä kehitykseltään 16-vuotiaan tasolla, voidaan kannustaa seksielämään? Emmehän me kannustaisi ketään lastakaan, vaikka namusetä sitä kuinka olisi groomannut uskomaan, että "haluan tätä itse". Lisäksi fyysinen mieliteko ei tarkoita että on henkisesti kypsä sukupuolielämään. Koska sukupuolielämässä on aina vastuu myös siitä toisesta osapuolesta ja tämän hyvinvoinnista. Voiko kehitysvammainen sen vastuun kantaa?
Sterilisaatio voisi olla paikallaan. Sen jälkeen seksistä voisi nauttia vapaasti. Ei tulisi vahinkoraskauksia. Minua jonkin verran ärsyttää puheet siitä, että kehitysvammaisilla ei ole oikeutta seksiin toisen henkilön kanssa, jos molemmat osapuolet, vaikkakin kyvyiltään rajoittuneella tavalla, niin päättävät. Se, missä menee raja sen osalta, milloin pakkosterilisaatio toteutettaisiin, vaatisi tarkan pohdinnan. Mahtaisiko sellainen edes lainsäädäntöteitse onnistua nykyaikana? Mutta jotain sellaista tarvittaisiin.
Seksissä on muitakin mahdollisia seurauksia. Se on toimintaa, joka sopii vain vastuullisille ja kypsille ihmisille. Täytyy huomioida tautiriskit, oman ja toisen fyysinen ja emotionaalinen turvallisuus. Kyetä lukemaan ja huomioimaan toista, osata olla hienotunteinen. Osata lopettaa pienestäkin toisen merkistä jne.
Muutenkin, kehitysvammaiset kun ovat käytännössä lapsen tasolla. Logiikallasi voi perusteella sen ruman p:llä alkavan asiankin, jos seksin osapuolten ei oikeasti tarvitse olla oikeustoimikelpoisia ja kyetä ymmärtämään mihin suostuvat.
Kyllä. Ehkä olisikin parempi keskittää seksi avioliittoon, ja tehdä seksuaalivalistuksesta avioliittoon ja perhe-elämään valmentavaa. Nykyisellä hedonisnilla saadaan vain rikkinäisiä ihmisiä, tauteja, abortteja ja avioeroja aikaiseksi. Naisia ja lapsiahan perinteisellä avioliittoinstituutiolla pyrittiin suojelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta itsemääräämisoikeusmantra kehitysvammaisten kohtelussa on oikeasti heitteillejättö. Jos joku antaisi lapsen päättää kaikesta itse, vaikka se on liian pieni ymmärtämään seurauksia, kaikki ymmärtäisivät miten väärin se on. Ei lapsi saa päättää mitä syö ja koska, koska vaikka sille selitettäisiin että jatkuva karamellin syöminen on epäterveellistä, se ei kykene ymmärtämään pitkän aikavälin seurauksia (koska aivot eivät ole niin kehittyneet) ja vaikka ymmärtäisikin, impulssikontrolli ei riitä.
Joten miksi kehitysvammainen, jolta puuttuu ne samat ominaisuudet kuin lapselta, joutuu ottamaan vastuuta jota ei pysty kantamaan, itsemääräämisoikeuden nimissä? Vain siksi, että keho ja ID on aikuisen? Jos mieli ei ole?
Lapsi stressaantuu, jos se joutuu päättämään liikaa asioita. JOKAINEN stressaantuu, jos joutuu tekemään koko ajan liikaa päätöksiä ja vieläpä asioista, joista päättämiseen ei ole kykenevä. Ei ole oikein, että kehitysvammaisille asetetaan tällainen taakka.
Pahinta on ajatus itsemääräämisoikeudesta seksistä. Miten voi olla itsemääräämisoikeus, jos ei ole kykyä vastata seurauksista -eli kantaa vastuusta ja elatusvelvollisuutta mahdollisesta lapsesta? Suojaikäraja on 16 terveille nuorille, miten ihmistä joka ei ole henkiseltä kehitykseltään 16-vuotiaan tasolla, voidaan kannustaa seksielämään? Emmehän me kannustaisi ketään lastakaan, vaikka namusetä sitä kuinka olisi groomannut uskomaan, että "haluan tätä itse". Lisäksi fyysinen mieliteko ei tarkoita että on henkisesti kypsä sukupuolielämään. Koska sukupuolielämässä on aina vastuu myös siitä toisesta osapuolesta ja tämän hyvinvoinnista. Voiko kehitysvammainen sen vastuun kantaa?
Sterilisaatio voisi olla paikallaan. Sen jälkeen seksistä voisi nauttia vapaasti. Ei tulisi vahinkoraskauksia. Minua jonkin verran ärsyttää puheet siitä, että kehitysvammaisilla ei ole oikeutta seksiin toisen henkilön kanssa, jos molemmat osapuolet, vaikkakin kyvyiltään rajoittuneella tavalla, niin päättävät. Se, missä menee raja sen osalta, milloin pakkosterilisaatio toteutettaisiin, vaatisi tarkan pohdinnan. Mahtaisiko sellainen edes lainsäädäntöteitse onnistua nykyaikana? Mutta jotain sellaista tarvittaisiin.
pakkosterilisaatio rikkoisi yksilön oikeuksia, eikä sellaista tarvitse tehdä, koska voidaan tehdä synnytyksen jälkeen kiirellinen huostaanotto ja biovanhemmat voivat tavata lastaan sitten valvotusti
Onneksi jokainen voi korjata sukupuolta, jopa alaikäinen. Ja siitä tulee koko loppuiäksi lisääntymiskyvyttömäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumisyksiköstä saa ruoat ja pesuaineet jne. Vaatehankintoihin pyydetään erikseen raha ja sillon lähtee ohjaaja mukaan että ne vaatteet tulee tosiaan ostettua. Kaikki asiakkaan omalle tilille menevä raha kuluu huume velkoihin, huumeisiin, tupakkaan ja kaljaan. Eli se 15€ on parempi ku 100€. Terkuin lähäri
Kyllä se noin ajateltuna onkin hyvä. Mutta en oikein usko, että asiakas saa itse valita esimerkiksi vaatteitaan. Ja ei, en tarkoita nyt mitään kalliita merkkivaatteita, vaan vaikka Lidlin t-paitaakaan ei saa ostaa ilman sen edunvalvojan lupaa. Tai shampoita, suihkusaippuoita, dödöjä. Kaiken päättää se edunvalvoja, omien mieltymystensä mukaan. Onko se reilua? Oletetaan, että asiakas ei käytä mitään päihteitä, eikä ole koskaan käyttänyt.
Ja sitten tuo puskuri. Kuinka paljon sitä rahaa pitää kerätä sinne tilille? Vai onko se niin, että Veeti saa lopun elämänsä 15 euroa viikkorahaa, ja säästöt vaan kasvaa, mutta niitä rahojahan ei mihinkään koskaan käytetä.
Anna mä arvaan, et käy töissä tai maksa elämääsi itse? Joku alle tonni on pieni puskuri, eikä ollut tiedossa onko se säästöä vai onko sillä tarkoitus maksaa jokin tässä kuussa erääntyvä lasku.
Arvasit väärin. Maksan elämiseni ihan itse. Asumistukea saan, en muuta. Etkö vois vaan kertoa, kuinka iso sen puskurin pitää olla? Ja tuo, että saako Veeti loppuelämänsä ajan 15 euroa viikkorahaa, vaikka tilillä olisi lopulta 20 000e? Entä jos Veeti voittaisi jossain rahapelissä todella ison summan, miten sitten kävisi? Varmaan edelleen 15 e/viikko?
Jutusta käy ilmi, että Veeti sai aikaisemmin taskurahaa 30 € viikossa, kun tilillä oli vielä itsenäistymisvaroja. Nyt niitä ei enää ole jäljellä.
Hän asuu Pasilassa keskellä Helsinkiä vuonna 2023 rakennetussa uudessa asunnossa. Itsenäistymisvarat on käytetty asunnon uusiin huonekaluhankintoihin ja sähköpyörään. Eiväthän edes Ukrainan pakolaiset saa Suomessa näin hulppeita tukia vaan joutuvat ostamaan kaiken second hand. Korjatkaa jos olen väärässä.
Miksi niiden pitäisi saada vielä enemmän kuin puoli miljardia? Eikö niille mikään riitä? Niitä tuetaan ihan liikaa.
Niinpä. Miksi muita köyhyysrajalla olevia ryhmiä ei tueta samalla tavalla? Miksi eri sairauksista kärsivä, köyhyysrajalla oleva ei saa samanlaisia summia rahaa mitä kevat saavat. Keva saa keskittyä kiukutteluun, asuntolassa oleiluun, koulussa ja musiikkipajassa käymiseen. Sillä välin moni köyhä miettii ostaako lääkkeitä vai ruokaa ja jos lapsia on, nekin pitäisi ruokkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän kaupungin ydinkeskustassa, en nyt viitsi antaa kaupungin nimeä, pörrää kainalosauvoilla kulkeva nainen, joka kerjää ohikulkijoilta rahaa. Joku kehitysvamma hänellä ilmeisesti on. Hänet voi bongata peliautomaateilta tai kesällä vähäpukeisena ja räikeästimeikattina miesten seurassa. En tiedä taustoja tarkemmin, mutta huomiota on totisesti herättänyt käytöksensä. Miksi hän kerjää? Koska edunvalvonta ei anna rahaa? Polttaa tupakkaakin.
Jos tiedät naisen nimeltä, osoitteen niin voit tehdä huoli-ilmoituksen. Todella hälyttävä tilanne. Voi olla vaikka diagnosoimaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta itsemääräämisoikeusmantra kehitysvammaisten kohtelussa on oikeasti heitteillejättö. Jos joku antaisi lapsen päättää kaikesta itse, vaikka se on liian pieni ymmärtämään seurauksia, kaikki ymmärtäisivät miten väärin se on. Ei lapsi saa päättää mitä syö ja koska, koska vaikka sille selitettäisiin että jatkuva karamellin syöminen on epäterveellistä, se ei kykene ymmärtämään pitkän aikavälin seurauksia (koska aivot eivät ole niin kehittyneet) ja vaikka ymmärtäisikin, impulssikontrolli ei riitä.
Joten miksi kehitysvammainen, jolta puuttuu ne samat ominaisuudet kuin lapselta, joutuu ottamaan vastuuta jota ei pysty kantamaan, itsemääräämisoikeuden nimissä? Vain siksi, että keho ja ID on aikuisen? Jos mieli ei ole?
Lapsi stressaantuu, jos se joutuu päättämään liikaa asioita. JOKAINEN stressaantuu, jos joutuu tekemään koko ajan liikaa päätöksiä ja vieläpä asioista, joista päättämiseen ei ole kykenevä. Ei ole oikein, että kehitysvammaisille asetetaan tällainen taakka.
Pahinta on ajatus itsemääräämisoikeudesta seksistä. Miten voi olla itsemääräämisoikeus, jos ei ole kykyä vastata seurauksista -eli kantaa vastuusta ja elatusvelvollisuutta mahdollisesta lapsesta? Suojaikäraja on 16 terveille nuorille, miten ihmistä joka ei ole henkiseltä kehitykseltään 16-vuotiaan tasolla, voidaan kannustaa seksielämään? Emmehän me kannustaisi ketään lastakaan, vaikka namusetä sitä kuinka olisi groomannut uskomaan, että "haluan tätä itse". Lisäksi fyysinen mieliteko ei tarkoita että on henkisesti kypsä sukupuolielämään. Koska sukupuolielämässä on aina vastuu myös siitä toisesta osapuolesta ja tämän hyvinvoinnista. Voiko kehitysvammainen sen vastuun kantaa?
Sterilisaatio voisi olla paikallaan. Sen jälkeen seksistä voisi nauttia vapaasti. Ei tulisi vahinkoraskauksia. Minua jonkin verran ärsyttää puheet siitä, että kehitysvammaisilla ei ole oikeutta seksiin toisen henkilön kanssa, jos molemmat osapuolet, vaikkakin kyvyiltään rajoittuneella tavalla, niin päättävät. Se, missä menee raja sen osalta, milloin pakkosterilisaatio toteutettaisiin, vaatisi tarkan pohdinnan. Mahtaisiko sellainen edes lainsäädäntöteitse onnistua nykyaikana? Mutta jotain sellaista tarvittaisiin.
pakkosterilisaatio rikkoisi yksilön oikeuksia, eikä sellaista tarvitse tehdä, koska voidaan tehdä synnytyksen jälkeen kiirellinen huostaanotto ja biovanhemmat voivat tavata lastaan sitten valvotusti
Onneksi jokainen voi korjata sukupuolta, jopa alaikäinen. Ja siitä tulee koko loppuiäksi lisääntymiskyvyttömäksi.
Valitettavasti ei tule, onhan miehet jo nykyään synnyttänyt....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kylmä maa. Surettaa, ettei kukaan ole tuota Veetiä ottanut omakseen ja rakastanut omanaan, vaan on jäänyt virassa olevien kasvatettavaksi. Tuli todella paha mieli hänen puolestaan. Ja kaikkien hänen kaltaistensa.
Ja niinkö se on, että näiden yksinäisten on vaikea sitten löytää edes toistensa luo.
Itselläni oli niin kauhea perhe että koen olevani käytännössä orpo. Löysin itse vähän lämpöä elämääni vasta hieman alle viisikymppisenä.
Ainakin Ylen videolla oli sen verran vihaista ja katkeraa settiä, että jos Veeti on oikeasti sellainen, en ihmettele miksi hän on niin yksinäinen.
Yleensä kehitysvammaiset ovat iloisia ja positiivisia. Mikä tämän Veetin vamma on kun osaa olla katkera ?
Ehkä hän on niin lievästi kehitysvammainen, että jossain määrin ymmärtää tilanteensa ja siihen liittyvät erilaiset ongelmat. Hän ei ole niitä vammaisia, jotka iloisesti elävät vain tässä hetkessä. Heitäkin kuulemma on. En ole tavannut, eikä ole siis omakohtaisia kokemuksia aiheesta.
Näillä lievemmin vammaisilla on kurjempi tilanne, kun tietävät missä mennään, mutta ei tarpeeksi ymmärretä kaikkia asioita.
Jotain ymmärrystä on ikätovereista ympäröivästä maailmasta: on ajokortit, opiskellaan ammattiin, päästään töihin, hankitaan talo, löydetään puolisot ja perustetaan perhe.
Vielä kurjempi tilanne on niillä, jotka ovat siinä lievän kehitysvamman ja normaaliälyisen rajamailla. Eivät ole oikeutettuja yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin, mitä kehitysvammaiset saavat lain nojalla.
Tää tuli mullakin mieleen, että Veeti on kehitysvammainen, joka toisaalta tajuaa liikaa. Haluaisi omien sanojensa mukaan "normielämän", eli tajuaa millaista se olisi, mutta toisaalta ehkä jotenkaan ei ymmärrä, miksi se ei hänelle tipahda kuin manulle illallinen. Haluaisi käyttää rahaa itsenäisesti ja olisi käyttökohteitakin; personal trainer ja kalliita musavehkeitä. Molemmat juttuja, joihin monilla keskituloisillakaan ei ole varaa, puhumattakaan täysin tuilla elävästä eläkeläisistä. Ei hahmota, että edunvalvonta on hänen tukemiseksi, vaikka toisaalta sitten sanoo, että haluaisi enemmän tukea. Voi voi.
Paljon helpommalla pääsee vaikeasti kehitysvammaisen kanssa, jolloin ei tule samat huonommuuden tunteet ja normaalin elämän haikailut pinnalle kuten lievästi kehitysvammaisilla. Vaikka miten raskasta on ollut vaikeasti kehitysvammaisen, aikuistuvan lapsen vanhempana, mutta toisaalta siinä mielessä tuntuu helpommalta kun lapsi ei vertaile itseään kokien huonommuutta. Lapsella on ollut "selvät sävelet" elämänsä suhteen: päiväkodissa vahvasti tuettuna, koulupaikka erityiskoulussa, 16 vuotta täytettyään työkyvyttömyyseläkkeelle ja päivätoimintaan - vahvasti tuettuna. Jonain päivänä hän muuttaa palveluasumiseen.
Kuulostaa helpolta elämältä parissa lauseessa, todellisuus muuta mutta muistutan taas itseäni välillä miten vaikeiden asioiden äärellä ovat lievästi kehitysvammaisten ja siellä diagnoosien rajamailla olevien nuorten omaiset: ajaudutaan vaikeuksiin, jopa rikosten tielle, ja siihen vielä päälle oman minäkuvan kanssa kamppailu huomatessaan, kuinka muut ikätoverit saavat asioita, joita eivät itse välttämättä tule saamaan.
Vierailija kirjoitti:
Tämä tilanne on ihan Kummeli-kamaa, täysin varaton ja kädestä suuhun elävä kehitysvammainen valittaa valtakunnan ykkömediassa, kun ei saa enempää kuin 15 e/vko ja YLE nielee syötin. Jos YLE:n toimittajilla on aikaa kirjoitta moisia "nyyhkytarinoita", lienee aika leikata määrärahoista. Me emme kaipaa emotionaaliseen uutisointiin liittyviä artikkelaita, joilla mainipuloidaan lukijoita.
Ei, vaan lisätä rahoitusta, jotta saadaan laadukkaampaa journalismia. Tämä on pelkkää sosiaalipornoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No lievästi kehitysvammaisia on erinlaisia, eräs entinen amiskaveri oli sellainen, sosiaalisesti aika puhelias, vähän kömpelö, hyväntahtoinen hölmö, oli naimisissa narsisti naisen kanssa joka kokoajan läpsi takaraivoon jopa julkisesti, haukkui ja solvas häntä ja tämä vaan hymyili, olivat kyl aika erikoinen pariskunta, pääsevät kuitenkin hyvin arvosanoin koulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän kaupungin ydinkeskustassa, en nyt viitsi antaa kaupungin nimeä, pörrää kainalosauvoilla kulkeva nainen, joka kerjää ohikulkijoilta rahaa. Joku kehitysvamma hänellä ilmeisesti on. Hänet voi bongata peliautomaateilta tai kesällä vähäpukeisena ja räikeästimeikattina miesten seurassa. En tiedä taustoja tarkemmin, mutta huomiota on totisesti herättänyt käytöksensä. Miksi hän kerjää? Koska edunvalvonta ei anna rahaa? Polttaa tupakkaakin.
Jos tiedät naisen nimeltä, osoitteen niin voit tehdä huoli-ilmoituksen. Todella hälyttävä tilanne. Voi olla vaikka diagnosoimaton.
Vaikka noista tekis huoli ilmoituksen niin suurin osa ei johda mihinkään toimenpiteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Veeti ei voi edes persettä ostaa, onko tämä huomioitu menoissa?!
Perseen ostamisen sijaan kannattaisi opettaa oikeisiin ihmissuhteisiin, jolloin ehkä löytäisi kumppaninkin rinnalleen, jonka kanssa saada oikeita, terveitä käsityksiä seksuaalisuudesta ja rakkaudesta. Sitä ei maksullinen seksi tarjoa.
Vierailija kirjoitti:
No lievästi kehitysvammaisia on erinlaisia, eräs entinen amiskaveri oli sellainen, sosiaalisesti aika puhelias, vähän kömpelö, hyväntahtoinen hölmö, oli naimisissa narsisti naisen kanssa joka kokoajan läpsi takaraivoon jopa julkisesti, haukkui ja solvas häntä ja tämä vaan hymyili, olivat kyl aika erikoinen pariskunta, pääsevät kuitenkin hyvin arvosanoin koulusta.
Hyvin arvosanoin pääsee kuka vain, sillä koulussa oppiminen on mennyt nykyään leikiksi. Eräskin tunnettu kuntoutuslääkäri oli kritisoinut, kuinka ammatillinen koulutus ei takaa automaattisesti pätevää ammatillista osaamista ja on puskettu läpi opiskelijoita, joilla ei todellisuudessa ole käytännön työhön osaamista tutkinnosta huolimatta, mm. kehitysvammainen merkonomiopiskelija ei osaa laskea rahoja, ei tunnista edes kelloa ja viikonpäivien järjestystä tai puualan opiskelija ei tiedä, miten hiomapaperia käytetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän kaupungin ydinkeskustassa, en nyt viitsi antaa kaupungin nimeä, pörrää kainalosauvoilla kulkeva nainen, joka kerjää ohikulkijoilta rahaa. Joku kehitysvamma hänellä ilmeisesti on. Hänet voi bongata peliautomaateilta tai kesällä vähäpukeisena ja räikeästimeikattina miesten seurassa. En tiedä taustoja tarkemmin, mutta huomiota on totisesti herättänyt käytöksensä. Miksi hän kerjää? Koska edunvalvonta ei anna rahaa? Polttaa tupakkaakin.
Jos tiedät naisen nimeltä, osoitteen niin voit tehdä huoli-ilmoituksen. Todella hälyttävä tilanne. Voi olla vaikka diagnosoimaton.
Vaikka noista tekis huoli ilmoituksen niin suurin osa ei johda mihinkään toimenpiteeseen.
Tätä se valitettavasti on.
Tein entisestä naapurista huoli-ilmoituksen. Koti oli kuin kaatopaikka, vaikeuksia oli ymmärtää pitkiä lauseita ja viranomaiskieltä, ei ollut päivääkään tehnyt töitä, naapurit auttoivat laskujen maksamisessa laittamalla suoraveloitukseen ja jopa vanhuksille suunnatun puhelimen käytön oppiminen oli vaikeaa. Ehkä saisi diagnoosin, jos tutkittaisiin paremmin mutta ne on ne resurssit tänä päivänä vähissä.
Mihinkään konkreettiseen se ei ilmeisesti johtanut. Ehkä vain soitettiin ja arveltiin, ettei tässä nyt mitään hätää ole. Just joo, ihminen asuu sotkuisessa kodissa heikosti ravittuna eikä ymmärrä viranomaisten kirjeitä. Itsemääräämisoikeus ja silleen. Todella hienoa, kun saa olla samanlainen ja itsenäinen mutta millä hinnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta itsemääräämisoikeusmantra kehitysvammaisten kohtelussa on oikeasti heitteillejättö. Jos joku antaisi lapsen päättää kaikesta itse, vaikka se on liian pieni ymmärtämään seurauksia, kaikki ymmärtäisivät miten väärin se on. Ei lapsi saa päättää mitä syö ja koska, koska vaikka sille selitettäisiin että jatkuva karamellin syöminen on epäterveellistä, se ei kykene ymmärtämään pitkän aikavälin seurauksia (koska aivot eivät ole niin kehittyneet) ja vaikka ymmärtäisikin, impulssikontrolli ei riitä.
Joten miksi kehitysvammainen, jolta puuttuu ne samat ominaisuudet kuin lapselta, joutuu ottamaan vastuuta jota ei pysty kantamaan, itsemääräämisoikeuden nimissä? Vain siksi, että keho ja ID on aikuisen? Jos mieli ei ole?
Lapsi stressaantuu, jos se joutuu päättämään liikaa asioita. JOKAINEN stressaantuu, jos joutuu tekemään koko ajan liikaa päätöksiä ja vieläpä asioista, joista päättämiseen ei ole kykenevä. Ei ole oikein, että kehitysvammaisille asetetaan tällainen taakka.
Pahinta on ajatus itsemääräämisoikeudesta seksistä. Miten voi olla itsemääräämisoikeus, jos ei ole kykyä vastata seurauksista -eli kantaa vastuusta ja elatusvelvollisuutta mahdollisesta lapsesta? Suojaikäraja on 16 terveille nuorille, miten ihmistä joka ei ole henkiseltä kehitykseltään 16-vuotiaan tasolla, voidaan kannustaa seksielämään? Emmehän me kannustaisi ketään lastakaan, vaikka namusetä sitä kuinka olisi groomannut uskomaan, että "haluan tätä itse". Lisäksi fyysinen mieliteko ei tarkoita että on henkisesti kypsä sukupuolielämään. Koska sukupuolielämässä on aina vastuu myös siitä toisesta osapuolesta ja tämän hyvinvoinnista. Voiko kehitysvammainen sen vastuun kantaa?
Sterilisaatio voisi olla paikallaan. Sen jälkeen seksistä voisi nauttia vapaasti. Ei tulisi vahinkoraskauksia. Minua jonkin verran ärsyttää puheet siitä, että kehitysvammaisilla ei ole oikeutta seksiin toisen henkilön kanssa, jos molemmat osapuolet, vaikkakin kyvyiltään rajoittuneella tavalla, niin päättävät. Se, missä menee raja sen osalta, milloin pakkosterilisaatio toteutettaisiin, vaatisi tarkan pohdinnan. Mahtaisiko sellainen edes lainsäädäntöteitse onnistua nykyaikana? Mutta jotain sellaista tarvittaisiin.
Seksissä on muitakin mahdollisia seurauksia. Se on toimintaa, joka sopii vain vastuullisille ja kypsille ihmisille. Täytyy huomioida tautiriskit, oman ja toisen fyysinen ja emotionaalinen turvallisuus. Kyetä lukemaan ja huomioimaan toista, osata olla hienotunteinen. Osata lopettaa pienestäkin toisen merkistä jne.
Muutenkin, kehitysvammaiset kun ovat käytännössä lapsen tasolla. Logiikallasi voi perusteella sen ruman p:llä alkavan asiankin, jos seksin osapuolten ei oikeasti tarvitse olla oikeustoimikelpoisia ja kyetä ymmärtämään mihin suostuvat.
Satatuhatta kertaa tämä. Ihmisten pitäisi laajemminkin ymmärtää, että seksissä on oikeasti vastuussa sen seksikumppanin hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Sekä fyysisestä että emotionaalisesta. Koska tilanne on emotionaalisesti latautunut ja kaikin puolin herkkä, suurtakin emotionaalista vahinkoa voi tapahtua nopeasti (miettikääpä vaikka miestä, jolla lerpahtaa jännityksestä: jos kumppani reagoi siihen väärin, pienestä normaalista tapahtumasta voi kasvaa iso ongelma). Puhumattakaan siitä jos sattuu eikä toinen lopeta kun heti pyydät. Tai mitä jos tapahtuu jotain täysin ennalta-arvaamatonta? Tiedän eräänkin tapauksen, missä mies sai mennä tikkauttamaan peniksensä kesken penetraation. Esinahka oli jotenkin kiertynyt ja revennyt tms, ihan normiseksissä. Havahtui siihen että nyt sattuu ja verta tulee kuin härän kurkusta. Kaikkea voi sattua, itselle tai kumppanille ja siihen täytyy kyetä reagoimaan asianmukaisesti.
Itse ainakin näen, että jos ihmisellä ei ole normaali impulssikontrolli, seksi ei ole häntä varten. Samoin jos ei ole aikuisen ihmisen tasolla kyky huomioida muita ja ymmärtää ja vastata seurauksista, seksi (toisen ihmisen kanssa) ei ole häntä varten. Seksuaaliset tarpeet voi hoitaa itse, ja läheisyyden tarpeen tyydyttää muuten kuin seksillä.
Tämä EI tarkoita, etteikö vammaisella ole samaa ihmisarvoa kuin muillakin. Varmasti on. Ja sen turvaamiseksi meidän tulee suojella näitä heikommilla olevia ihmisiä myös heiltä itseltään. Se on lähimmäisenrakkautta. On moraalisesti väärin antaa itsemääräämisoikeus rajoituksetta ihmiselle, joka vaan vahingoittaa itseään sillä -tai muut pääsevät vahingoittamaan häntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa pitää Veetiä taloudellisten syiden vuoksi mitenkään yhteiskunnan vähäosaisena. Tuon yksinäisyyden ja ilmeisesti hylkäämiskokemusten (?) perusteella kyllä koen sympatiaa häntä kohtaan. Todella karua olla 23-vuotias kehitysvammainen vaikka sukulaisia ja ystäviä. Kuten Veeti itsekin toteaa videolla; ei hoitajat ja ohjaajat voi olla hänen ystäviään, vaikka heihin tukeutuukin.
Veeti on asunut asuntolassa ja on ollut kouluissa ja kuntoutuksissa. Onko Veeti ikävä kaverina vai eikö hänelle kelpaa muut kehitysvammaiset kaveriksi?
Luultavasti jälkimmäistä. Siitähän tuo "normaalin elämän" haikailukin kertoo.
Mielestäni tukitoimissa on parantamisen varaa, jos ohjaajat eivät ole kyenneet hänelle selittämään, että "normaali elämä" ei ole häntä varten ensinkään. Koska normaaliin elämään kuuluu itsenäinen opiskelu, itsenäinen siivous, ruoanlaitto, rahan tienaaminen jne. Ja että iso osa tästä on poissuljettua, koska ajukoppa ei toimi tarvittavalla tasolla. Että normaali elämä edellyttää kykyä ottaa vastuuta.
Tämä. Onko tuo reilua? Ei. Mutta elämä ei ole reilua. Yhteiskunta kompensoi jo hyvin paljon rahallisesti näiden vähemmän onnekkaiden elämää. Jos ei kykene niin sitten ei kykene. Sääliksihän Veetiä ja kohtalotovereita käy, mutta ei tässä maailmassa muutkaan saa kaikkea mitä haluavat.
Ja haluaisiko Veeti "normaalin elämän", jos oikeasti kykenisi ymmärtämään, mitä se tarkoittaa? Siis ihan aikuisten oikeasti? Nousemista räntäsateeseen kuudelta kesät talvet, vähintään 8 h työpäiviä, jos uran tahdot niin pidempään. Stressiä töissä, sen jälkeen loputtomat kotityöt. Jos menet lapsia tekemään, ne on joko kipeitä tai niillä on joku vaihe mihin liittyy kirkumista ja vastaanväittämistä, minkä jälkeen ne muuttuu teineiksi eivätkä kommunikoi muuta kuin ovia paiskomalla.
Saat ilon elättää kaikki maailman Veetit ja Elokapinalliset veroeuroistasi, jos satut tienaamaan hyvin, tai kerjäämään hattu kourassa asumistukea vaikka teet täyttä työpäivää, jos huonosti käy.
Ja ennen kaikkea, joudut miettimään Joka. Helvetin. Ikinen. Päivä. Koko. Loppuelämäsi: Mitä tänään syötäisiin?
Niin. Valitsisimmeko me normaalin elämän, jossa saa valinnanvapaudestaan kyllä maksaa täyttä hintaa? Koska saat koko ajan kantaa vastuun kaikesta, minkä olet valinnut, ja aika isosta osasta sellaistakin, mitä et ole valinnut? Kuten nyt vaikka sairauden läheisten asioiden hoitaminen jne. Oma äitini hoiteli kaikki suvun vanhatpiiat ja -pojat hautaan koska jonkunhan sekin oli tehtävä. Ymmärtääkö Veeti, että sellaista tähän normaaliin elämään kuuluu?
Ja että joo, saamme tehdä rahoillamme mitä tykkäämme, mutta ne on myös tienattava itse, eikä sitä asuntolainan ja autohuoltojen ja penikoiden harrastusten ja säästöön menevien summien jälkeen taida 15 euroa enempää ylimääräistä huvittelurahaa jäädä monellekaan viikossa.
Niin. Veeti ei tahdo normaalia elämää. Veeti ei edes tiedä, mitä normaali elämä on, kun perhe-elämästäkään ei ole kokemusta. Veeti tahtoisi rusinat pullasta, ja niinhän me kaikki. Mutta vain yhdestä Yle kirjoittaa artikkelin.
Jos otan yhteyttä, kirjoittaako tuo toimittaja minusta artikkelin: Keski-ikäinen leipääntynyt kirjanpitäjä tahtoo elää kuten viinaan ja miehiin menevä lady Felicia isä Brownissa, mutta rahoittajaa ei LÖYDY! "Haluan vaan yläluokkaista ja mukavaa elämää, ja kehoni kaipaa laadukkaampaa miesseuraa", hän tilittää kyynel silmässä. "Onko se niin väärin?"
Heillehän on ajettu kuinka pitkään oikeutta opiskeluun, työhön ja jopa perheen perustamiseen, mikä on lähinnä puuhastelua ja kotileikkiä. Työ on enemmänkin leikkityötä kun kehveli laittaa säilykepurkkeja hyllyyn ja työnteko tyssää helposti kun jää pitkiksi ajoiksi juttelemaan asiakkaiden kanssa,.siinä sitten esihenkilö paimentaa että pitäisi tehdä töitäkin tai muuten kuorma jää seisomaan. Siitä voi tulla aikamoinen itkukin joillekin. Opiskelu on sitä että hengaillaan ja tutkinto on kaukana oikean kokin, siivoojan tai kaupan alan töistä. Siinäkin pärjätään lähinnä aisaparina siivotessa tai tiskatessa. Perheen perustaminen on käytännössä sitä että perhe- yms. työntekijät toimivat varavanhempien roolissa kun biovanhemmista ei ole siihen. Lapsi voidaan todellisuudessa huostaanottaa kun ei käytännössä se vanhemmuus luonnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lievästi kehitysvammaisia on erinlaisia, eräs entinen amiskaveri oli sellainen, sosiaalisesti aika puhelias, vähän kömpelö, hyväntahtoinen hölmö, oli naimisissa narsisti naisen kanssa joka kokoajan läpsi takaraivoon jopa julkisesti, haukkui ja solvas häntä ja tämä vaan hymyili, olivat kyl aika erikoinen pariskunta, pääsevät kuitenkin hyvin arvosanoin koulusta.
Hyvin arvosanoin pääsee kuka vain, sillä koulussa oppiminen on mennyt nykyään leikiksi. Eräskin tunnettu kuntoutuslääkäri oli kritisoinut, kuinka ammatillinen koulutus ei takaa automaattisesti pätevää ammatillista osaamista ja on puskettu läpi opiskelijoita, joilla ei todellisuudessa ole käytännön työhön osaamista tutkinnosta huolimatta, mm. kehitysvammainen merkonomiopiskelija ei osaa laskea rahoja, ei tunnista edes kelloa ja viikonpäivien järjestystä tai puualan opiskelija ei tiedä, miten hiomapaperia käytetään.
Allekirjoitan tuo opiskelun. Suoritin itse aikuisena erään perustutkinnon, kun piti terveysongelmien takia vaihtaa alaa. Alunperin olen amk-koulutettu.
Näytöistä pääsee ihan normiamiksessakin läpi kun ilmestyy paikalle, koska perustutkinto-opiskelijoilla ne ovat opetustilanne. Kun vertaa opintojaa lukioon, no, lukiossa oppi yhden jakson aikana enemmän kuin amiksessa koko aikana. Ei siellä opi teoriaa eikä käytäntöä. Näin aikuisenakin hirvittäisi mennä töihin sillä osaamisella minkä amiksesta sain. Kirjallinen materiaali saattoi olla linkkejä johonkin alan artikkeliin, mutta ei mitään järkevää oppimateriaalia.
Ironisesti eniten vaaditaan YTO:jen suorittamiseen, eli yleissivistävien. Itse sain ne hyväksiluettua lähes kaikki, mutta seurasin muita.
Ja mitä hyviin arvosanoihin tulee... Ne näytöt on sellaisia, että kysytään "kerro jotain kestävästä kehityksestä" ja sitten jaarittelet jotain ja saat hyvän arvosanan, vaikket mitään tietäisi. Samoin käytännön tehtävät, en saanut kolmosta huonompaa arvosanaa (1-5 asteikolla), vaikka osassa näytöistä opettaja neuvoi minulle kaiken mitä piti tehdä. (Kerran kyseessä oli yhden koneen käyttö, en ollut paikalla kun sitä opetettiin ja migreeni sinä päivänä, en ymmärtänyt kuusta enkä maasta mitään, seurasin vaan apinana ohjeita että käännä tuosta ja paina tästä. Normaalissa maailmankaikkeudessa minua ei olisi pitänyt päästää läpi.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta itsemääräämisoikeusmantra kehitysvammaisten kohtelussa on oikeasti heitteillejättö. Jos joku antaisi lapsen päättää kaikesta itse, vaikka se on liian pieni ymmärtämään seurauksia, kaikki ymmärtäisivät miten väärin se on. Ei lapsi saa päättää mitä syö ja koska, koska vaikka sille selitettäisiin että jatkuva karamellin syöminen on epäterveellistä, se ei kykene ymmärtämään pitkän aikavälin seurauksia (koska aivot eivät ole niin kehittyneet) ja vaikka ymmärtäisikin, impulssikontrolli ei riitä.
Joten miksi kehitysvammainen, jolta puuttuu ne samat ominaisuudet kuin lapselta, joutuu ottamaan vastuuta jota ei pysty kantamaan, itsemääräämisoikeuden nimissä? Vain siksi, että keho ja ID on aikuisen? Jos mieli ei ole?
Lapsi stressaantuu, jos se joutuu päättämään liikaa asioita. JOKAINEN stressaantuu, jos joutuu tekemään koko ajan liikaa päätöksiä ja vieläpä asioista, joista päättämiseen ei ole kykenevä. Ei ole oikein, että kehitysvammaisille asetetaan tällainen taakka.
Pahinta on ajatus itsemääräämisoikeudesta seksistä. Miten voi olla itsemääräämisoikeus, jos ei ole kykyä vastata seurauksista -eli kantaa vastuusta ja elatusvelvollisuutta mahdollisesta lapsesta? Suojaikäraja on 16 terveille nuorille, miten ihmistä joka ei ole henkiseltä kehitykseltään 16-vuotiaan tasolla, voidaan kannustaa seksielämään? Emmehän me kannustaisi ketään lastakaan, vaikka namusetä sitä kuinka olisi groomannut uskomaan, että "haluan tätä itse". Lisäksi fyysinen mieliteko ei tarkoita että on henkisesti kypsä sukupuolielämään. Koska sukupuolielämässä on aina vastuu myös siitä toisesta osapuolesta ja tämän hyvinvoinnista. Voiko kehitysvammainen sen vastuun kantaa?
Sterilisaatio voisi olla paikallaan. Sen jälkeen seksistä voisi nauttia vapaasti. Ei tulisi vahinkoraskauksia. Minua jonkin verran ärsyttää puheet siitä, että kehitysvammaisilla ei ole oikeutta seksiin toisen henkilön kanssa, jos molemmat osapuolet, vaikkakin kyvyiltään rajoittuneella tavalla, niin päättävät. Se, missä menee raja sen osalta, milloin pakkosterilisaatio toteutettaisiin, vaatisi tarkan pohdinnan. Mahtaisiko sellainen edes lainsäädäntöteitse onnistua nykyaikana? Mutta jotain sellaista tarvittaisiin.
Seksissä on muitakin mahdollisia seurauksia. Se on toimintaa, joka sopii vain vastuullisille ja kypsille ihmisille. Täytyy huomioida tautiriskit, oman ja toisen fyysinen ja emotionaalinen turvallisuus. Kyetä lukemaan ja huomioimaan toista, osata olla hienotunteinen. Osata lopettaa pienestäkin toisen merkistä jne.
Muutenkin, kehitysvammaiset kun ovat käytännössä lapsen tasolla. Logiikallasi voi perusteella sen ruman p:llä alkavan asiankin, jos seksin osapuolten ei oikeasti tarvitse olla oikeustoimikelpoisia ja kyetä ymmärtämään mihin suostuvat.
Satatuhatta kertaa tämä. Ihmisten pitäisi laajemminkin ymmärtää, että seksissä on oikeasti vastuussa sen seksikumppanin hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Sekä fyysisestä että emotionaalisesta. Koska tilanne on emotionaalisesti latautunut ja kaikin puolin herkkä, suurtakin emotionaalista vahinkoa voi tapahtua nopeasti (miettikääpä vaikka miestä, jolla lerpahtaa jännityksestä: jos kumppani reagoi siihen väärin, pienestä normaalista tapahtumasta voi kasvaa iso ongelma). Puhumattakaan siitä jos sattuu eikä toinen lopeta kun heti pyydät. Tai mitä jos tapahtuu jotain täysin ennalta-arvaamatonta? Tiedän eräänkin tapauksen, missä mies sai mennä tikkauttamaan peniksensä kesken penetraation. Esinahka oli jotenkin kiertynyt ja revennyt tms, ihan normiseksissä. Havahtui siihen että nyt sattuu ja verta tulee kuin härän kurkusta. Kaikkea voi sattua, itselle tai kumppanille ja siihen täytyy kyetä reagoimaan asianmukaisesti.
Itse ainakin näen, että jos ihmisellä ei ole normaali impulssikontrolli, seksi ei ole häntä varten. Samoin jos ei ole aikuisen ihmisen tasolla kyky huomioida muita ja ymmärtää ja vastata seurauksista, seksi (toisen ihmisen kanssa) ei ole häntä varten. Seksuaaliset tarpeet voi hoitaa itse, ja läheisyyden tarpeen tyydyttää muuten kuin seksillä.
Tämä EI tarkoita, etteikö vammaisella ole samaa ihmisarvoa kuin muillakin. Varmasti on. Ja sen turvaamiseksi meidän tulee suojella näitä heikommilla olevia ihmisiä myös heiltä itseltään. Se on lähimmäisenrakkautta. On moraalisesti väärin antaa itsemääräämisoikeus rajoituksetta ihmiselle, joka vaan vahingoittaa itseään sillä -tai muut pääsevät vahingoittamaan häntä.
Valitettavasti nykyään ihmisillä on keskiössä minäminäminä ja omat halut ja oikeudet. Pannaan surutta rikkinäistä ihmistä, jopa älyllisesti vajaavaista ihmistä. Ja naisten harteille aina ehkäisy, tee sitten abortti tai pärjää itse jälkikasvusi kanssa - isä saa kadota rauhassa. En kiellä, etteikö naisetkin kusettaisi miehiä väittäen napsivansa pillereitä. Seksuaalisuutta ei pitäisi kohdella minään ruoan tai levon kaltaisena hyödykkeenä. En ole kieltämässä vammaiselta seksielämää ja rakkautta, jos on joku kumppani, jonka kanssa toteuttaa nämä asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta itsemääräämisoikeusmantra kehitysvammaisten kohtelussa on oikeasti heitteillejättö. Jos joku antaisi lapsen päättää kaikesta itse, vaikka se on liian pieni ymmärtämään seurauksia, kaikki ymmärtäisivät miten väärin se on. Ei lapsi saa päättää mitä syö ja koska, koska vaikka sille selitettäisiin että jatkuva karamellin syöminen on epäterveellistä, se ei kykene ymmärtämään pitkän aikavälin seurauksia (koska aivot eivät ole niin kehittyneet) ja vaikka ymmärtäisikin, impulssikontrolli ei riitä.
Joten miksi kehitysvammainen, jolta puuttuu ne samat ominaisuudet kuin lapselta, joutuu ottamaan vastuuta jota ei pysty kantamaan, itsemääräämisoikeuden nimissä? Vain siksi, että keho ja ID on aikuisen? Jos mieli ei ole?
Lapsi stressaantuu, jos se joutuu päättämään liikaa asioita. JOKAINEN stressaantuu, jos joutuu tekemään koko ajan liikaa päätöksiä ja vieläpä asioista, joista päättämiseen ei ole kykenevä. Ei ole oikein, että kehitysvammaisille asetetaan tällainen taakka.
Pahinta on ajatus itsemääräämisoikeudesta seksistä. Miten voi olla itsemääräämisoikeus, jos ei ole kykyä vastata seurauksista -eli kantaa vastuusta ja elatusvelvollisuutta mahdollisesta lapsesta? Suojaikäraja on 16 terveille nuorille, miten ihmistä joka ei ole henkiseltä kehitykseltään 16-vuotiaan tasolla, voidaan kannustaa seksielämään? Emmehän me kannustaisi ketään lastakaan, vaikka namusetä sitä kuinka olisi groomannut uskomaan, että "haluan tätä itse". Lisäksi fyysinen mieliteko ei tarkoita että on henkisesti kypsä sukupuolielämään. Koska sukupuolielämässä on aina vastuu myös siitä toisesta osapuolesta ja tämän hyvinvoinnista. Voiko kehitysvammainen sen vastuun kantaa?
Sterilisaatio voisi olla paikallaan. Sen jälkeen seksistä voisi nauttia vapaasti. Ei tulisi vahinkoraskauksia. Minua jonkin verran ärsyttää puheet siitä, että kehitysvammaisilla ei ole oikeutta seksiin toisen henkilön kanssa, jos molemmat osapuolet, vaikkakin kyvyiltään rajoittuneella tavalla, niin päättävät. Se, missä menee raja sen osalta, milloin pakkosterilisaatio toteutettaisiin, vaatisi tarkan pohdinnan. Mahtaisiko sellainen edes lainsäädäntöteitse onnistua nykyaikana? Mutta jotain sellaista tarvittaisiin.
Seksissä on muitakin mahdollisia seurauksia. Se on toimintaa, joka sopii vain vastuullisille ja kypsille ihmisille. Täytyy huomioida tautiriskit, oman ja toisen fyysinen ja emotionaalinen turvallisuus. Kyetä lukemaan ja huomioimaan toista, osata olla hienotunteinen. Osata lopettaa pienestäkin toisen merkistä jne.
Muutenkin, kehitysvammaiset kun ovat käytännössä lapsen tasolla. Logiikallasi voi perusteella sen ruman p:llä alkavan asiankin, jos seksin osapuolten ei oikeasti tarvitse olla oikeustoimikelpoisia ja kyetä ymmärtämään mihin suostuvat.
Kyllä. Ehkä olisikin parempi keskittää seksi avioliittoon, ja tehdä seksuaalivalistuksesta avioliittoon ja perhe-elämään valmentavaa. Nykyisellä hedonisnilla saadaan vain rikkinäisiä ihmisiä, tauteja, abortteja ja avioeroja aikaiseksi. Naisia ja lapsiahan perinteisellä avioliittoinstituutiolla pyrittiin suojelemaan.
Ensisijaisesti taidettiin pyrkiä turvaamaan legitiimit perilliset, se että naiset ja lapset tuli siinä samassa suojatuksi, oli bonusta.
Ja olihan se miestenkin etu: vähemmän sukupuolitauteja ja i-miesten mukaan useampi mies sai naista kun kaikki oli parisuhteissa.
Mutta joo, eipä tarvitse paljon ympärilleen katsella kun näkee, ettei "seksuaalinen vapautuminen" ketään ainakaan onnellistuta.
G.K. Chesterton on sanonut, että ei kannata repiä aitoja alas ennen kuin on selvittänyt, miksi ne ovat pystyssä. Sitä voisi itse kukin miettiä, miksi jokainen vähänkään sivistynyt yhteiskunta on pyrkinyt suitsimaan ihmisten seksuaalisuutta. Ja ei, vastaus ei ole että silkkaa patriarkaatin ilkeyttä. Niin tehtiin, koska yhteiskunta hyötyi siitä. Kuten myös yksilöt: yksilö ei hyödy lukuisista seksikumppaneista yhtään mitään muuta kuin hetkellistä fyysistä tyydytystä -hyvässä lykyssä.
On kumma, että kaikki ymmärtää että ihmisiä on syytä kannustaa hillitsemään ja hallitsemaan juopottelun- ja mässäilynhimojaan. Mutta josain syystä seksinhimoa ei saisi kannustaa hillitsemään.
Kurinalaisuus muuten tutkitusti onnellistuttaa ihmistä pitkällä aikavälillä enemmän kuin kaikkien tarpeiden tyydyttäminen hetioitis. Vapaassa seksissä on menty metsään siis ihan joka mielessä.
Alue: Aihe vapaa
Seksissä on muitakin mahdollisia seurauksia. Se on toimintaa, joka sopii vain vastuullisille ja kypsille ihmisille. Täytyy huomioida tautiriskit, oman ja toisen fyysinen ja emotionaalinen turvallisuus. Kyetä lukemaan ja huomioimaan toista, osata olla hienotunteinen. Osata lopettaa pienestäkin toisen merkistä jne.
Muutenkin, kehitysvammaiset kun ovat käytännössä lapsen tasolla. Logiikallasi voi perusteella sen ruman p:llä alkavan asiankin, jos seksin osapuolten ei oikeasti tarvitse olla oikeustoimikelpoisia ja kyetä ymmärtämään mihin suostuvat.