23-vuotias Veeti saa edunvalvojaltaan 15 € käyttörahaa viikossa

Vierailija kirjoitti:

Minusta itsemääräämisoikeusmantra kehitysvammaisten kohtelussa on oikeasti heitteillejättö. Jos joku antaisi lapsen päättää kaikesta itse, vaikka se on liian pieni ymmärtämään seurauksia, kaikki ymmärtäisivät miten väärin se on. Ei lapsi saa päättää mitä syö ja koska, koska vaikka sille selitettäisiin että jatkuva karamellin syöminen on epäterveellistä, se ei kykene ymmärtämään pitkän aikavälin seurauksia (koska aivot eivät ole niin kehittyneet) ja vaikka ymmärtäisikin, impulssikontrolli ei riitä. 

 

Joten miksi kehitysvammainen, jolta puuttuu ne samat ominaisuudet kuin lapselta, joutuu ottamaan vastuuta jota ei pysty kantamaan, itsemääräämisoikeuden nimissä? Vain siksi, että keho ja ID on aikuisen? Jos mieli ei ole? 

 

Lapsi stressaantuu, jos se joutuu päättämään liikaa asioita. JOKAINEN stressaantuu, jos joutuu tekemään koko ajan liikaa päätöksiä ja vieläpä asioista, joista päättämiseen ei ole kykenevä. Ei ole oikein, että kehitysvammaisille asetetaan tällainen taakka. 

 

Pahinta on ajatus itsemääräämisoikeudesta seksistä. Miten voi olla itsemääräämisoikeus, jos ei ole kykyä vastata seurauksista -eli kantaa vastuusta ja elatusvelvollisuutta mahdollisesta lapsesta? Suojaikäraja on 16 terveille nuorille, miten ihmistä joka ei ole henkiseltä kehitykseltään 16-vuotiaan tasolla, voidaan kannustaa seksielämään? Emmehän me kannustaisi ketään lastakaan, vaikka namusetä sitä kuinka olisi groomannut uskomaan, että "haluan tätä itse". Lisäksi fyysinen mieliteko ei tarkoita että on henkisesti kypsä sukupuolielämään. Koska sukupuolielämässä on aina vastuu myös siitä toisesta osapuolesta ja tämän hyvinvoinnista. Voiko kehitysvammainen sen vastuun kantaa? 

Sterilisaatio voisi olla paikallaan. Sen jälkeen seksistä voisi nauttia vapaasti. Ei tulisi vahinkoraskauksia. Minua jonkin verran ärsyttää puheet siitä, että kehitysvammaisilla ei ole oikeutta seksiin toisen henkilön kanssa, jos molemmat osapuolet, vaikkakin kyvyiltään rajoittuneella tavalla, niin päättävät. Se, missä menee raja sen osalta, milloin pakkosterilisaatio toteutettaisiin, vaatisi tarkan pohdinnan. Mahtaisiko sellainen edes lainsäädäntöteitse onnistua nykyaikana? Mutta jotain sellaista tarvittaisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta itsemääräämisoikeusmantra kehitysvammaisten kohtelussa on oikeasti heitteillejättö. Jos joku antaisi lapsen päättää kaikesta itse, vaikka se on liian pieni ymmärtämään seurauksia, kaikki ymmärtäisivät miten väärin se on. Ei lapsi saa päättää mitä syö ja koska, koska vaikka sille selitettäisiin että jatkuva karamellin syöminen on epäterveellistä, se ei kykene ymmärtämään pitkän aikavälin seurauksia (koska aivot eivät ole niin kehittyneet) ja vaikka ymmärtäisikin, impulssikontrolli ei riitä. 

 

Joten miksi kehitysvammainen, jolta puuttuu ne samat ominaisuudet kuin lapselta, joutuu ottamaan vastuuta jota ei pysty kantamaan, itsemääräämisoikeuden nimissä? Vain siksi, että keho ja ID on aikuisen? Jos mieli ei ole? 

 

Lapsi stressaantuu, jos se joutuu päättämään liikaa asioita. JOKAINEN stressaantuu, jos joutuu tekemään koko ajan liikaa päätöksiä ja vieläpä asioista, joista päättämiseen ei ole kykenevä. Ei ole oikein, että kehitysvammaisille asetetaan tällainen taakka. 

 

Pahinta on ajatus itsemääräämisoikeudesta seksistä. Miten voi olla itsemääräämisoikeus, jos ei ole kykyä vastata seurauksista -eli kantaa vastuusta ja elatusvelvollisuutta mahdollisesta lapsesta? Suojaikäraja on 16 terveille nuorille, miten ihmistä joka ei ole henkiseltä kehitykseltään 16-vuotiaan tasolla, voidaan kannustaa seksielämään? Emmehän me kannustaisi ketään lastakaan, vaikka namusetä sitä kuinka olisi groomannut uskomaan, että "haluan tätä itse". Lisäksi fyysinen mieliteko ei tarkoita että on henkisesti kypsä sukupuolielämään. Koska sukupuolielämässä on aina vastuu myös siitä toisesta osapuolesta ja tämän hyvinvoinnista. Voiko kehitysvammainen sen vastuun kantaa? 

Sterilisaatio voisi olla paikallaan. Sen jälkeen seksistä voisi nauttia vapaasti. Ei tulisi vahinkoraskauksia. Minua jonkin verran ärsyttää puheet siitä, että kehitysvammaisilla ei ole oikeutta seksiin toisen henkilön kanssa, jos molemmat osapuolet, vaikkakin kyvyiltään rajoittuneella tavalla, niin päättävät. Se, missä menee raja sen osalta, milloin pakkosterilisaatio toteutettaisiin, vaatisi tarkan pohdinnan. Mahtaisiko sellainen edes lainsäädäntöteitse onnistua nykyaikana? Mutta jotain sellaista tarvittaisiin.

Mikään ei estä meitä palaamasta vanhempiin lakeihin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En osaa pitää Veetiä taloudellisten syiden vuoksi mitenkään yhteiskunnan vähäosaisena. Tuon yksinäisyyden ja ilmeisesti hylkäämiskokemusten (?) perusteella kyllä koen sympatiaa häntä kohtaan. Todella karua olla 23-vuotias kehitysvammainen vaikka sukulaisia ja ystäviä. Kuten Veeti itsekin toteaa videolla; ei hoitajat ja ohjaajat voi olla hänen ystäviään, vaikka heihin tukeutuukin. 

Veeti on asunut asuntolassa ja on ollut kouluissa ja kuntoutuksissa. Onko Veeti ikävä kaverina vai eikö hänelle kelpaa muut kehitysvammaiset kaveriksi? 

Luultavasti jälkimmäistä. Siitähän tuo "normaalin elämän" haikailukin kertoo. 

 

Mielestäni tukitoimissa on parantamisen varaa, jos ohjaajat eivät ole kyenneet hänelle selittämään, että "normaali elämä" ei ole häntä varten ensinkään. Koska normaaliin elämään kuuluu itsenäinen opiskelu, itsenäinen siivous, ruoanlaitto, rahan tienaaminen jne. Ja että iso osa tästä on poissuljettua, koska ajukoppa ei toimi tarvittavalla tasolla. Että normaali elämä edellyttää kykyä ottaa vastuuta. 

Tämä. Onko tuo reilua? Ei. Mutta elämä ei ole reilua. Yhteiskunta kompensoi jo hyvin paljon rahallisesti näiden vähemmän onnekkaiden elämää. Jos ei kykene niin sitten ei kykene. Sääliksihän Veetiä ja kohtalotovereita käy, mutta ei tässä maailmassa muutkaan saa kaikkea mitä haluavat.

Ja haluaisiko Veeti "normaalin elämän", jos oikeasti kykenisi ymmärtämään, mitä se tarkoittaa? Siis ihan aikuisten oikeasti? Nousemista räntäsateeseen kuudelta kesät talvet, vähintään 8 h työpäiviä, jos uran tahdot niin pidempään. Stressiä töissä, sen jälkeen loputtomat kotityöt. Jos menet lapsia tekemään, ne on joko kipeitä tai niillä on joku vaihe mihin liittyy kirkumista ja vastaanväittämistä, minkä jälkeen ne muuttuu teineiksi eivätkä kommunikoi muuta kuin ovia paiskomalla. 

Saat ilon elättää kaikki maailman Veetit ja Elokapinalliset veroeuroistasi, jos satut tienaamaan hyvin, tai kerjäämään hattu kourassa asumistukea vaikka teet täyttä työpäivää, jos huonosti käy. 

Ja ennen kaikkea, joudut miettimään Joka. Helvetin. Ikinen. Päivä. Koko. Loppuelämäsi: Mitä tänään syötäisiin? 

Niin. Valitsisimmeko me normaalin elämän, jossa saa valinnanvapaudestaan kyllä maksaa täyttä hintaa? Koska saat koko ajan kantaa vastuun kaikesta, minkä olet valinnut, ja aika isosta osasta sellaistakin, mitä et ole valinnut? Kuten nyt vaikka sairauden läheisten asioiden hoitaminen jne. Oma äitini hoiteli kaikki suvun vanhatpiiat ja -pojat hautaan koska jonkunhan sekin oli tehtävä. Ymmärtääkö Veeti, että sellaista tähän normaaliin elämään kuuluu? 

Ja että joo, saamme tehdä rahoillamme mitä tykkäämme, mutta ne on myös tienattava itse, eikä sitä asuntolainan ja autohuoltojen ja penikoiden harrastusten ja säästöön menevien summien jälkeen taida 15 euroa enempää ylimääräistä huvittelurahaa jäädä monellekaan viikossa. 

Niin. Veeti ei tahdo normaalia elämää. Veeti ei edes tiedä, mitä normaali elämä on, kun perhe-elämästäkään ei ole kokemusta. Veeti tahtoisi rusinat pullasta, ja niinhän me kaikki. Mutta vain yhdestä Yle kirjoittaa artikkelin. 

Jos otan yhteyttä, kirjoittaako tuo toimittaja minusta artikkelin: Keski-ikäinen leipääntynyt kirjanpitäjä tahtoo elää kuten viinaan ja miehiin menevä lady Felicia isä Brownissa, mutta rahoittajaa ei LÖYDY! "Haluan vaan yläluokkaista ja mukavaa elämää, ja kehoni kaipaa laadukkaampaa miesseuraa", hän tilittää kyynel silmässä. "Onko se niin väärin?" 

Jutussa kerrotaan,  että hänellä on " lievä kehitysvamma" eli mikä. Miksi hänet on huostaanotettu 5 vuotiaana?

Suomessa on ikävä kyllä kehitysvammaisia henkilöitä, jotka on määrätty vajaavaltaisiksi tuomioistuimen päätöksellä, ei lääkärin lausunnolla kuten Veeti, koska he eivät ole kykeneet ymmärtämään taloudellisten asioidensa merkitystä ja ovat ottaneet itselleen pikavippejä ja velkaa, joita peritään sitten ulosoton kautta. Tuomioistuin on näissä tapauksissa määrännyt heille yleisen edunvalvojan, joka hoitaa raha-asioita. 

Ollaan nyt kiitollisia siitä, että Veetin tilanteessa lääkäri on aikoinaan ennakoinut rahan käyttöön liittyvät riskit eikä tilanne ole päässyt eskaloitumaan. Ulosotossa on pantu merkille, että erityisesti lievästi kehitysvammaiset henkilöt, jotka asuvat itsenäisesti ja hoitavat omia asioitaan, ovat riskiryhmässä. He saattavat joutua taloudellisiin vaikeuksiin esimerkiksi ylivelkaantumisen tai huijausten vuoksi. 

YLE:n artikkeli aiheesta olisi ollut onnistuneempi, jos siinä olisi käytetty oikeuslaitoksen tuomioiden perustelemisessa käyttämää pro et contra -metodia ja nostettu esiin edunvalvojan tekemän päätöksen sekä sitä tukevat että sitä vastustavat argumentit neutraalisti ja tasapuolisesti. Veetin jyrkkä mielipide järjestelmästä tuli selväksi, mutta entä ne perustelut, miksi hän on aikoinaan päätynyt edunvalvontaan? Hän väitti uutisklipissä, että kukaan ei puolusta häntä? Eikö kukaan ole selkokielellä selittänyt Veetille, että edunvalvontajärjestelmä ei ole "mörkö", vaan on rakennettu juuri hänen kaltaistensa ihmisten oikeusturvan ja omaisuuden suojaksi.

Vaikka pro et contra -metodi on alun perin lähtöisin oikeustieteestä, sen soveltaminen uutisointiin takaa monipuolisen kuvan aiheesta, mutta sillä ei toki synnytetä klikkiotsikoita, jos se oli YLE:n tavoite.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika kylmää kyytiä täällä moneltakin tullut nuorelle, yksinäiselle ja karun taustan omaavalle nuorelle.

Mielestäni koko juttu oli vähän hutaisten kirjoitettu ja tehty turhan draamahakuisesti. Edunvalvoja on oikeasti yhteiskuntamme yksiä parhaita keinoja turvata heikompiosaisten ja tukea tarvitsevien ihmisten taloudellinen turva ja toimeentulo. On vähän vaarallistakin tehdä tärkeästä aiheesta tällainen artikkeli.

Edunvalvonnassa on kyllä ongelmiakin, ja on hyvä että niistä puhutaan, mutta keskustelua tulisi kohdistaa esim. vähäisiin resursseihin ja isoihin asiakasmääriin (yleiset edunvalvojat eivät tunne asiakkaitaan tms). Tässä artikkelissa asia oli kuitenkin hutaisten tehty ja monia asioita ei oltu selitetty kunnolla.

 

Toivon jokaisen miettivän, ennen kuin kirjoittaa tästä nuoresta miehestä näin ilkeään ja ivalliseen sävyyn. On myös säälittävää sättiä ja kahdehtia henkilöä, joka on elämänsä alusta saakka joutunut taistelemaan. Veeti on halunnut nostaa asiaa esille ja on yrittänytkin sen tehdä parhaansa mukaan. Olisi ollut ylen velvollisuus tehdä jutusta selkeämpi.

Aika sensaatiohakuisesti ja yksipuolisesti on juttu kirjoitettu. 

Mun mielestä on ongelmallista, että kritiikittä annetaan ymmärtää, että esim tämä Veeti olisi isonkin vääryyden kohde. Ei ole. Paremmin hänellä on asiat kuin monella muulla.

 

Yksinäisyys on tietysti ikävä asia, mutta ei hänelle voi verovaroilla kaveria tai läheistä perheenjäsentä hankkia. 

Samaa olin tulossa kirjoittamaan. Veetillä on selvästikin paha olla; perheetön, yksinäinen, älyllinen kehitysvamma ja haluaisi normaalin elämän. Ei varmastikaan raha ole nyt hänen varsinainen huolensa, vaan tuo yksinäisyys ja kokemus muiden armoilla olemisesta. Sinänsä varmasti Veetiä tuetaan ihan hyvin, mutta ei se poista sisäistä pahaa oloa. 

Toivottavasti hän saisi ystäviä, kenen kanssa käydä salilla ja musisoida. 

Katselin Veetin some-tilejä ja niiden perusteella hänellä on kyllä ollut kavereita ja seksisuhteitakin sekä miehiin että naisiin, ja hän etsii edelleen K-18 ystäviä, mutta on persoonana “haastava”. Seuransa tuntuu imevän voimat muilta ja jättävän ympäristönsä uuvuttavaksi tai kuormittuneeksi. En usko, että hän tekee tätä tahallaan, se on vain hänen tiedostamaton tapansa toimia vuorovaikutustilanteissa ja taustalla tietenkin tuo vauvaiän kiintymyssuhdehäiriö, hylätyksi tulemisen kokemus, lievä kehitysvamma ja ADHD (mainitsee nämä itse).

Veetillä on tietenkin oikeus seksuaalisuuteen ja kumppanin etsimiseen, mutta netissä omalla nimellä ja kuvalla sekä yhteystiedoilla toimimiseen liittyy erityisiä riskejä, joiden vuoksi huolestuminen ja tilanteeseen puuttuminen olisi mielestäni aiheellista, sillä pelkään ettei hän täysin ymmärrä toimintansa seurauksia. Sosiaalityöntekijä voisi ainakin ohjeistaa käyttämään nimimerkkiä.

Veetin omin sanoin (IG):

Alkaa pikkuhiljaa vituttamaan kun kaikki mun tärkeät ihmiset estää minun puhelinnumeroni tai vaihtaa liittymiä kun tarvitsen turvaa muutoksen edessä ja muutenkin on ikävä ihmisiä jota haluaisin pitää niihin yhteyttä joten kaikki saa turpiinsa kaikki häviää myös tekijä ja uhri ja myös kaikki saa hävettä maailmassa myös ne ihmiset jotka vihaa tai inhoaa tai niin edelleen tunteita herättää musta ku mä tarjoo uutta mahdollista ja elän elämää miten Suvi Teräsniska tai Kaija Koo sanoma latu on auki..

Mun vanhemmat muutti aikoinaan. Naapuri tuli kyläilemään ja samalla varoitti ikinä päästämästä lähellä asuvaa keva-miestä sisälle. Ei hän vaarallinen ole, mutta täysin rajaton eikä ymmärrä poistua edes pyynnöstä. Jankuttaa vaan omia juttujaan ja seuraa jopa vessaan, ainakin yrittää. Ollut useille naapureille todellinen riesa. Tämä mies siis asui tuolloin vanhempiensa kanssa joka toinen viikko, loput laitoksessa. Joten jos Veetissä on samaa "vikaa", ymmärrän hyvin että blokataan, kun ihmiset eivät vaan jaksa. 

Veeti mainitsee tuossa tarvitsevansa turvaa, mutta eipä kenelläkään ole velvollisuutta olla hänen tukipilarinaan. Kuinka vastavuoroisia nämä hänen suhteensa ovat? Hän ottaa ja muut ovat olemassa vain häntä varten?

Niinhän se väistämättä menee. Eihän hän mitenkään voi olla tasavertainen kumppani terveelle aikuiselle. Eikä varmaan sitä kykene käsittämään. 

 

Ihmettelen myös tuota perhekotikuviota: miksi ihmeessä kukaan ottaisi aikuisen kevan kotiinsa, kun lapsillekaan ei tahdo paikkoja löytyä? Lapseen muodostuu melkein väistämättä kiintymyssuhde, koska biologia, mutta aikuisen näköisen kanssa niin ei käy, ellei se aikuisen näköinen anna sinulle JOTAIN henkisesti takaisinkin. Ei auta, että on henkisesti lapsen tasolla. 

 

Samoin aikuinen keva-mies on melkoinen turvallisuusriski naisille. Milläpä sellaisen pitelet, jos se saa raivokohtauksen tai keksii jotain pahempaa? 

Voi olla turvallisuusriski miehillekin. Se tasa-arvo, nääs. Eivät kaikki miehet ole vahvoja voimanpesiä.

Pari kertaa nähnyt kevan raivokohtauksen. Ei naurattanut yhtään. Aika mörssäri saa olla, että sellaista pystyy hillitsemään.

Ovatko velkaongelmaiset kehitysvammaisia. 

Veeti opiskelee muusikoksi. 15 euron viikkoraha on veetuilua. Pitäisi olla vähintään  80 € / kk.

Vierailija kirjoitti:

Ovatko velkaongelmaiset kehitysvammaisia. 

Joo, koko Suomen valtio kansalaisineen.

Jotkut vanhemmat eivät voi olla lastensa asioiden hoitajia, koska he ovat mm. velkaongelmaisia. Voivat tuhkata alaikäisten lastensa rahat omiin tarpeisiinsa. Siksi määrätään edunvalvoja, että rahat eivät menisi " taivaan tuuliin".

Vierailija kirjoitti:

Paha mieli jäi Veetin tilanteesta, mutta ei suinkaan rahan vaan yksinäisyyden vuoksi. Hänellä on selvästikin paha olo, mutta  ei rahasta vaan yksinäisyydestä ja yleisen toimintakyvyn puutteesta johtuen. Hän sanoo videolla haluavansa "normielämän, kodin ja ystävät ympärille". Ymmärrettävä toive, mutta jos on edunvalvonnassa ja laitosasumisessa, niin ei valitettavasti hänen kognitiiviset kyvyt riitä siinä mielessä normaaliin elämään, mitä hän haluaisi. 😔

Sepä. Kun se koti, normaali elämä ja ystävät edellyttää todella paljon kykyä ottaa muita ihmisiä huomioon, vastavuoroisuutta ihmissuhteissa ja kaikenlaista mälsää tilanteidenlukutaitoa ym. Tällaiset ovat herkästi huonosti kehittyneitä kehitysvammaisilla, ja Veetin kaltaisella vielä enemmän, koska ei ole edes pienenä elänyt perheessä. 

Se on traagista, mutta ei kenenkään muun vika tai vastuulla. Yhteiskunta voi pitäpä jäsenensä hengissä, vaatetettuna ja ravittuna, mutta ei se sentään toisen emotionaalisiin tarpeisiin voi vastata. 

Mitä pt-kysymykseen tulee, personal trainereiden koulutus on hyvin lyhyt eikä anna ensinkään valmiuksia valmentaa ketään, jolla on pienintäkään erityistarvetta (joko fyysistä tai kognitioon liittyvää, eli ohjeiden ymmärtämiseen). Veeti saa varmasti fysioterapiaa, ja ft voi tehdä hänelle sopivat treeniohjelmat. Tuo pt-haavekin kertoo siitä, että poikaparka ei ilmeisesti aidosti ymmärrä omaa tilaansa, sitä miten kaukana on normaalista elämästä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta itsemääräämisoikeusmantra kehitysvammaisten kohtelussa on oikeasti heitteillejättö. Jos joku antaisi lapsen päättää kaikesta itse, vaikka se on liian pieni ymmärtämään seurauksia, kaikki ymmärtäisivät miten väärin se on. Ei lapsi saa päättää mitä syö ja koska, koska vaikka sille selitettäisiin että jatkuva karamellin syöminen on epäterveellistä, se ei kykene ymmärtämään pitkän aikavälin seurauksia (koska aivot eivät ole niin kehittyneet) ja vaikka ymmärtäisikin, impulssikontrolli ei riitä. 

 

Joten miksi kehitysvammainen, jolta puuttuu ne samat ominaisuudet kuin lapselta, joutuu ottamaan vastuuta jota ei pysty kantamaan, itsemääräämisoikeuden nimissä? Vain siksi, että keho ja ID on aikuisen? Jos mieli ei ole? 

 

Lapsi stressaantuu, jos se joutuu päättämään liikaa asioita. JOKAINEN stressaantuu, jos joutuu tekemään koko ajan liikaa päätöksiä ja vieläpä asioista, joista päättämiseen ei ole kykenevä. Ei ole oikein, että kehitysvammaisille asetetaan tällainen taakka. 

 

Pahinta on ajatus itsemääräämisoikeudesta seksistä. Miten voi olla itsemääräämisoikeus, jos ei ole kykyä vastata seurauksista -eli kantaa vastuusta ja elatusvelvollisuutta mahdollisesta lapsesta? Suojaikäraja on 16 terveille nuorille, miten ihmistä joka ei ole henkiseltä kehitykseltään 16-vuotiaan tasolla, voidaan kannustaa seksielämään? Emmehän me kannustaisi ketään lastakaan, vaikka namusetä sitä kuinka olisi groomannut uskomaan, että "haluan tätä itse". Lisäksi fyysinen mieliteko ei tarkoita että on henkisesti kypsä sukupuolielämään. Koska sukupuolielämässä on aina vastuu myös siitä toisesta osapuolesta ja tämän hyvinvoinnista. Voiko kehitysvammainen sen vastuun kantaa? 

Sterilisaatio voisi olla paikallaan. Sen jälkeen seksistä voisi nauttia vapaasti. Ei tulisi vahinkoraskauksia. Minua jonkin verran ärsyttää puheet siitä, että kehitysvammaisilla ei ole oikeutta seksiin toisen henkilön kanssa, jos molemmat osapuolet, vaikkakin kyvyiltään rajoittuneella tavalla, niin päättävät. Se, missä menee raja sen osalta, milloin pakkosterilisaatio toteutettaisiin, vaatisi tarkan pohdinnan. Mahtaisiko sellainen edes lainsäädäntöteitse onnistua nykyaikana? Mutta jotain sellaista tarvittaisiin.

No siis, näinhän se pitäisi mennä. Raskauden sattuessa miten he siitä syntyvästä jälkikasvusta huolehtisivat, kun eivät kykene huolehtimaan edes itsestään?

Rajanveto on vaikeaa. 

Vierailija kirjoitti:

Veeti opiskelee muusikoksi. 15 euron viikkoraha on veetuilua. Pitäisi olla vähintään  80 € / kk.

Miksi 80€?

Lievästi kehitysvammaiset henkilöt ovat yhteiskunnassamme valitettavasti kognitiivisten taitojensa puolesta eräänlaisia "väliinputoajia" suhteessa valtaväestöön, koska he pärjäävät aikuisina melko itsenäisesti arjessa ja tarvitsevat tukea vain tietyillä elämänalueilla kuten raha-asioiden hoidossa. Lievästi kehitysvammaisilla ÄO on yleensä alle 70. He voivat kokea ulkopuolisuutta ja “elämän vääryyttä” kuten Veeti, kun ympäristö ei jousta heidän vaatimuksiinsa, jos he eivät pysty tekemään samoja asioita kuin vertaisensa valtaväestössä.

Tässä yksi esimerkki, miten lievästi kehitysvammaista on käytetty hyväksi ihmiskaupparikoksessa.

https://poliisi.fi/-/kajaanissa-tapahtuneen-torkean-ihmiskaupparikoksen…

Vierailija kirjoitti:

Lievästi kehitysvammaiset henkilöt ovat yhteiskunnassamme valitettavasti kognitiivisten taitojensa puolesta eräänlaisia "väliinputoajia" suhteessa valtaväestöön, koska he pärjäävät aikuisina melko itsenäisesti arjessa ja tarvitsevat tukea vain tietyillä elämänalueilla kuten raha-asioiden hoidossa. Lievästi kehitysvammaisilla ÄO on yleensä alle 70. He voivat kokea ulkopuolisuutta ja “elämän vääryyttä” kuten Veeti, kun ympäristö ei jousta heidän vaatimuksiinsa, jos he eivät pysty tekemään samoja asioita kuin vertaisensa valtaväestössä.

Kyllä, mutta eipä tuota hirveästi voi estääkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veetillä on taloudellisesti paremmin asiat,kuin monella muulla.On paljon ihmisiä,jotka syövät huonommin kuin Veeti ja joille jää silti tuo 15€ tai vähemmän viikossa huvituksiin.Toki ymmärrän Veetin tutuksen.

Mietin, että moni vanhuseläkeläinen olisi enemmän kuin tyytyväinen, jos saisi samat puitteet elämälle kuin Veeti 

Kaikkea ne ihmiset osaa kadehtia. Se vanhuuseläkeläinen on mahdollisesti saanut elää mukavan elämän. Mennä ja tehdä asioita, nähdä paikkoja ja tavata ihmisiä. Mahdollisesti ystäviä ja perhe.

Ystäviä ja perhettä ei kenellekään voi antaa eikä hankkia rahalla. Eivät ne mikään oikeus ole. 

Niinpä, eikä merkityksellisiä ihmissuhteita voi myöskään korvata rahalla. 

Yksinäisyydestä kärsivä Veeti on kertonut instassa, kuinka hänelle läheiset ihmiset on joko estänyt hänen numeronsa tai vaihtanut omaa puhelinnumeroaan. Hän ei siis ilmeisesti osaa käyttäytyä asiallisesti ainakaan läheisinä pitämiään ihmisiä kohtaan, mikä on todella sääli. 

Kehitysvammaisille on yleistä alkaa pitää ihmisiä huomattavasti läheisempänä kuin mitä nämä itse kokevat olevansa. Samoin kiintymyssuhdeongelmaisille se on tyypillistä. 

 

Ilmeisesti näille ei ole olemassa mitään sellaista emotionaalista ohjausta, mikä auttaisi ymmärtämään muiden tunteita? Ja sitä, että sinä olet kiintynyt takertuvasti toiseen, ei tarkoita että olisit sille toiselle muut a kuin hyvänpäiväntuttu. 

Tästä tulee mieleen eräs perhetuttu, jolla on lievä/keskivaikea kehitysvamma, ja tämä perhetuttu hyväksyy estoitta kaikki kaverikseen. Ei vaarantajua. Ei pärjännyt saati oppinut tuetussa asumisessa pärjäämään sillä netin käyttö tuotti ongelmia: olisi sopinut tapaamisia ties kenenkä kanssa, tiedä mitä olisi pahimmassa tapauksessa tehty.  Nykyisin asuu hoitokodissa ja se on ollut oikea ratkaisu hänen kohdalla. On kuin pieni koululainen aikuisen kropassa: mielikuvituskavereita, katsoo piirrettyjä, tykkää Littlest Pet Shopeista ja Pokemonista, oikean ja todellisuuden erottaminenkin vaikeaa (mm. luuli jotakin Putous-hahmon esiintynyttä henkilöä oikeasti täksi hahmoksi, johon oli lyhytaikainen fiksaatio). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En osaa pitää Veetiä taloudellisten syiden vuoksi mitenkään yhteiskunnan vähäosaisena. Tuon yksinäisyyden ja ilmeisesti hylkäämiskokemusten (?) perusteella kyllä koen sympatiaa häntä kohtaan. Todella karua olla 23-vuotias kehitysvammainen vaikka sukulaisia ja ystäviä. Kuten Veeti itsekin toteaa videolla; ei hoitajat ja ohjaajat voi olla hänen ystäviään, vaikka heihin tukeutuukin. 

Veeti on asunut asuntolassa ja on ollut kouluissa ja kuntoutuksissa. Onko Veeti ikävä kaverina vai eikö hänelle kelpaa muut kehitysvammaiset kaveriksi? 

Luultavasti jälkimmäistä. Siitähän tuo "normaalin elämän" haikailukin kertoo. 

 

Mielestäni tukitoimissa on parantamisen varaa, jos ohjaajat eivät ole kyenneet hänelle selittämään, että "normaali elämä" ei ole häntä varten ensinkään. Koska normaaliin elämään kuuluu itsenäinen opiskelu, itsenäinen siivous, ruoanlaitto, rahan tienaaminen jne. Ja että iso osa tästä on poissuljettua, koska ajukoppa ei toimi tarvittavalla tasolla. Että normaali elämä edellyttää kykyä ottaa vastuuta. 

Silti heille on annettu täysi itsemääräämisoikeus, vaikka sen tajuaa hölmömpikin ettei se konkretiassa toimi. Kehitysvammaisen itsemäärämisoikeus on sama kuin antaisi pikku lapsen päättää asioista. Kehitysvammaisen tasapäistäminen normaaliälyisiin on todella surullinen tilanne. Ei haluta myöntää, että kehitysvammainen on kehitysvammainen, ja hänellä on älyllinen vamma, jonka takia ei suoriudu ikätasoisesti kaikista asioista. 

Veeti on aktiivinen somessa ja etsii seksiseuraa K-18 sekä miehistä että naisista "molemmat tervetulleita". Yrittääkö hän kompensoida lapsuusiän rakkauden puutetta, josta jäänyt aikoinaan vaille tarjoamalla seksiä? Emotionaaliseen tarpeeseen haetaan tyydytystä viettipohjaisella käyttäytymisellä? Omalla nimellä, kuvilla ja yhteystiedoilla esiintymisessä hän ei selkeästi tunnista merkittäviä riskejä, jotka liittyvät erityisesti haavoittuvuuteen, rajojen tunnistamisen vaikeuteen ja digitaalisen maailman. Kehitysvammaisilla on suurentunut riski joutua seksuaalisen väkivallan tai hyväksikäytön kohteeksi, ja nettiympäristössä tämä riski korostuu. Eikö asumispalveluyksikön lähihoitaja ja sosiaalityöntekijä voi informoida häntä riskeistä? Vaiko eikö hän vai välitä? Veeti on kuitenkin lain mukaan oikeustoimikelpoinen aikuinen vammastaan huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saa jotain 1700e kk tekemättä mitään?? Näyttäisi olevan ihan työhön kykenevä.

 

Kuka ottaisi töihin edes lievästi kehitysvammaisen? Et ole tainnut itse olla koskaan työelämässä, kun osaa kuvitella, kuinka raskas vahdittava ja perässävedettävä sellainen "työntekijä" on. Siinä toisen oikean työntekijän työaika menee, kun huoltaa vammaista.

tiedän parikin suurtalouskokkia, jotka ovat lievästi kehitysvammaisia

Ihan varmasti ovat suurtalouskokkeina. Mahdatko, mitä työnkuva sisältää. Pitää olla kykyä itsenäiseen työntekoon ja kokonaisuuksien hallintaan. Se kokin osaaminen kehvoilla on lähinnä sitä, että blokataan tai tiskataan. 

Nähnyt todellisen osaamistason erityisamista käyvillä: sillä kokin tai merkonomin koulutuksella ei ole mitään tekemistä edellä mainittujen ammattien kanssa. Ei tiedetä alkeitakaan reskontrasta, markkinoinnista yms. eikä osata välttämättä edes rahoja laskea eikä keittiössä osata punnita raaka-aineita. Lopulta päädytään kuitenkin eläkkeelle tai työkeskukseen.

Toinen ääripää on sitten opiskelija-aines, jolla oikeasti onkin mahdollisuuksia pärjätä työmarkkinoilla ja jopa amkissa eli olisivat todennäköisesti siellä tavallisessa amiksessakin pärjänneet. 

Syy, miksi en syystäkään suostunut laittamaan hakemusta vetämään erityisamikseen kun nämä asiat olivat ajankohtaisia lukihäiriöisen nuoren kohdalla tämän ollessa jonkin aikaa nuorisopsykiatrisella osastolla (myös masennus-dg), jossa suositeltiin tuota Luovia. On nyt hyvin menestyvä lukiolainen ja jatkanee yliopistoon kiinnostuksen kohteensa mukaan.