Miksi sanotaan että naisten pitää ymmärtää tehdä lapset ajoissa kun juuri kukaan mies ei ole halukas ja kykevevä isäksi alle nelikymppisenä?
Kun mietin omaa parisuhdehistoriaani pari-kolmekymppisenä ja sinkkuna kohtaamiani miehiä, joista se lasten isä olisi pitänyt viimeistään löytää niin useimmat olivat vielä nelikymppisen lähestyessäkin aivan täysiä haihattelijoita, itsekeskeisiä ja epäkypsiä. Omat harrastukset, viihteellä luuhaaminen ja matkustelu kiinnosti, perhettä eivät olleet edes oikein miettineet. Monella ei ollut raha-asiatkaan kunnossa edes vakituisesta työstä huolimatta, kun kaikki mikä tulee, on vain rallateltu menemään kuin huomista ei olisi. Lopulta itsellä loppui aika. Lähinnä ihmetyttää että mistä jotkut ovat onnistuneet kaivamaan nämä isäksi kykenevät ja haluavat yksilöt jo joskus 30-vuotiaana.
Kommentit (159)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että naisen hedelmällinen ikä on rajallinen.
Samoin miehen. Puolet 30-vuotiaista suomalaismiehistä on tuhkamunia.
Ja jos ei mies tajua näitä realiteetteja eikä kykene sitoutumaan ajoissa, ongelma ei todellakaan ole naisten aiheuttama.
Ellei yhteiskunta lopeta naisten syrjintää äitiyden ja raskauden takia, äitiys (ilmainen hoivatyö) on yhä vastenmielisempi vaihtoehto.
Onko edes mitään ongelmaa? Maailmassa on nytkin liikaa ihmisiä.
Niin on ja ylijäämää tunkee Suomeen maailmalta.
Vierailija kirjoitti:
Todellisuudessa miehet on halukkaampia perheen perustamiseen kuin naiset.
Joo, viisikymppisinä. Siinä sitten etsitään naista, joka voisi iän puolesta olla oma lapsi, ja ihmetellään, kun naisia ei vanhat ukot kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Omien (rajallisten) kokemusten perusteella moni mies ei parikymppisenä ole kovin kiinnostunut vastuunkannosta, vaan mielummin nauttii elämän kivoista jutuista, mikä on siis ihan hyvä juttu. Osa jatkaa tätä loppuikänsä. Naiset puolestaan on aika usein kasvatettu jo nuoresta pitäen "pyörittämään kotitaloutta", tai niin ainakin minut ja moni läheinen naispuolinen ystäväni on kasvatettu. Vastuun kantaminen tulee siis enemmän luonnostaan, kun sitä on opetellut jo nuorena.
Oma mieheni on kyllä mielestäni isäksi kykenevä ja haluaa olla isä lähivuosina, vaikka olemme molemmat parikymppisiä. Ollaan tässä ihan samoilla linjoilla, eli toivottavasti lapsihaaveet täyttyy muutamien vuosien kuluessa. En usko, että kukaan on ikinä oikeasti "valmis" vanhemmuuteen, mutta koen, että me kyllä pärjättäisiin, jos saataisiin lapsi vaikka nyt heti.
Miehet eivät ole monoliitti, eivätkä naisetkaan. Molemmista ryhmistä löytyy kaikenlaisia ihmisiä, joista osa haaveilee lapsista jo silloin parikymppisinä, osa haluaa viettää nuoruutensa itseään etsiskellen, osa haluaa jotain muuta. Kyllä tässä maailmassa on varmasti paljonkin kypsiä, vastuuntuntoisia ja isäksi haluavia parikymppisiä miehiä.
Tsemppiä lapsenhankintaan ja kannattaa aloittaa asian työstäminen aktiivisesti heti. Sain lapsen 38-vuotiaana ja kaikki tämä on tosi raskasta tässä iässä. Täytin juuri 40 eikä taapero ole vielä edes kaksivuotias.
Oma kokemus on aivan päinvastainen. Toki varmasti on raskasta jos ei ole pitänyt yhtään kunnosta huolta.
Sama täällä. Sain iltatähden 39-vuotiaana ja tuntuu että jaksan paljon paremmin kuin nuorempana esikoisen kanssa. Mulla on nyt vakaampi tilanne ja terveemmät elämäntavat, lisäksi olen nyt jotenkin paljon rennompi äiti. Luotan itseeni ja siihen että osaan kyllä, kun taas nuorempana hermoilin kaikesta.
Mulla on terveet elämäntavat, en juo, liikun ja teen kaiken ns. oikein, mutta en silti jaksa samalla tavalla kuin nuorena. Rento kyllä olen tällä iällä. Ehkä sitten vain olen tottunut nuorena ihan eri fysiikkaan joten se sun normaali hyvä fysiikkasi olisi mulle huonokuntoisuutta...mene ja tiedä.
Kun on joskus ollut futisjoukkueen laituri ja juossut kovia treenejä niin tämä nelikymppisen kunto tuntuu siihen nähden surkealta. Kun ei se kuntoilu kaikilla ole sitä, että keksitään lenkillä käyminen kolmevitosena ja saadaan jokin ahaa-elämys siitä :D
Hoh hoijaa. Mikset ylläpidä sitä rautaista kuntoasi sen sijaan että nälvit tällä muita ja viet keskustelua aiheen viereen?
Eri
Koska oikea tapa tehdä lapsia on kaksikymppinen nainen ja nelikymppinen mies yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi isän pitäisi olla alle 40v? Moni 50+ on kypsempi isyyteen ja taloudellisesti paremmassa asemassa.
Varmasti niin, mutta moniko nuori nainen haluaa isänsä ikäisen miehen ylipäätään, saati lastensa isäksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Omien (rajallisten) kokemusten perusteella moni mies ei parikymppisenä ole kovin kiinnostunut vastuunkannosta, vaan mielummin nauttii elämän kivoista jutuista, mikä on siis ihan hyvä juttu. Osa jatkaa tätä loppuikänsä. Naiset puolestaan on aika usein kasvatettu jo nuoresta pitäen "pyörittämään kotitaloutta", tai niin ainakin minut ja moni läheinen naispuolinen ystäväni on kasvatettu. Vastuun kantaminen tulee siis enemmän luonnostaan, kun sitä on opetellut jo nuorena.
Oma mieheni on kyllä mielestäni isäksi kykenevä ja haluaa olla isä lähivuosina, vaikka olemme molemmat parikymppisiä. Ollaan tässä ihan samoilla linjoilla, eli toivottavasti lapsihaaveet täyttyy muutamien vuosien kuluessa. En usko, että kukaan on ikinä oikeasti "valmis" vanhemmuuteen, mutta koen, että me kyllä pärjättäisiin, jos saataisiin lapsi vaikka nyt heti.
Miehet eivät ole monoliitti, eivätkä naisetkaan. Molemmista ryhmistä löytyy kaikenlaisia ihmisiä, joista osa haaveilee lapsista jo silloin parikymppisinä, osa haluaa viettää nuoruutensa itseään etsiskellen, osa haluaa jotain muuta. Kyllä tässä maailmassa on varmasti paljonkin kypsiä, vastuuntuntoisia ja isäksi haluavia parikymppisiä miehiä.
Tsemppiä lapsenhankintaan ja kannattaa aloittaa asian työstäminen aktiivisesti heti. Sain lapsen 38-vuotiaana ja kaikki tämä on tosi raskasta tässä iässä. Täytin juuri 40 eikä taapero ole vielä edes kaksivuotias.
Oma kokemus on aivan päinvastainen. Toki varmasti on raskasta jos ei ole pitänyt yhtään kunnosta huolta.
Sama täällä. Sain iltatähden 39-vuotiaana ja tuntuu että jaksan paljon paremmin kuin nuorempana esikoisen kanssa. Mulla on nyt vakaampi tilanne ja terveemmät elämäntavat, lisäksi olen nyt jotenkin paljon rennompi äiti. Luotan itseeni ja siihen että osaan kyllä, kun taas nuorempana hermoilin kaikesta.
Mulla on terveet elämäntavat, en juo, liikun ja teen kaiken ns. oikein, mutta en silti jaksa samalla tavalla kuin nuorena. Rento kyllä olen tällä iällä. Ehkä sitten vain olen tottunut nuorena ihan eri fysiikkaan joten se sun normaali hyvä fysiikkasi olisi mulle huonokuntoisuutta...mene ja tiedä.
Kun on joskus ollut futisjoukkueen laituri ja juossut kovia treenejä niin tämä nelikymppisen kunto tuntuu siihen nähden surkealta. Kun ei se kuntoilu kaikilla ole sitä, että keksitään lenkillä käyminen kolmevitosena ja saadaan jokin ahaa-elämys siitä :D
Hoh hoijaa. Mikset ylläpidä sitä rautaista kuntoasi sen sijaan että nälvit tällä muita ja viet keskustelua aiheen viereen?
Eri
Sanoin suoraan parikymppisenä perhettä perustavalle, että lapset kannattaa tehdä mieluummin hänen iässään kun minun iässäni. Nelikymppiset täällä eivät kestä totuutta siitä, että lapset kannattaa tehdä nuorempana vaan keksivät meriselityksiä siitä miten rahaa on ja kuntoa on ja syyllistävät minua päälle siitä, että minulla se jaksamattomuus johtuu siitä etten ole hoitanut itseäni!
Hehän tässä veivät keskustelun siihen, että se on kunnosta ja elintavoista kiinni kun ääliökin tietää ettei nelikumppinen ole enää nuori ja aina jaksava, ei millään mittapuulla. Monella on vaikea hyväksyä sitä omaa ikää :D
Tuollaisiako miehet oikeasti nykyään ovat?
Olen itse nyt 43 ja kyllä parikymmentä vuotta sitten perhettä perustettiin noin 25-30 iässä keskimäärin. Niin itsekin tein.
Jaa-a, lastenteko on myöhästynyt nykyään, riski saada vammainen lapsi on jo aika paljon suurentunut, jos ollaan nelikymppisiä. En itse uskaltaisi noin myöhään lapsia tehdä.
Sanoisin, että miesmaussa on jotain mätää, jos kolmekymppinen ei ole kypsä isäksi. Oma mieheni ja hänen kaverinsa aloittivat lastenteon alle kolmekymppisenä kuten valtaosa ysärillä, itse olin 26 eli olimme valmistuneet yliopistosta ja työelämässä. Oma tytär suunnittelee lasta nyt kolmekymppisenä samanikäisen miehensä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
"Jopa 30-vuotiaana"..😄 se on kuule viimeinen hetki sillon rutistaa jonkun munista mömmöt pihalle jos meinaa äidiksi vielä tulla. Turha on kuvitella että miehet ikääntyessä paranisi, sekä sperma mätänee että aivot.
Ihmisen kuuluisi lisääntyä parikymppisenä, eli 20-29 vuotiaana, sekä naisten että miesten. Eikä niin kauheasti miettiä toisarvoisia asioita, elämä jatkuu äitinäkin, ja vaikkei se lasten isä olisi ridge Forrester. Parempi kun nuoret kasvaa yhdessä vanhemmuuteen ja lapset kuuluu luontevasti elämään jo alkupuolella, aikuisuutta, eikä niin että että keski-iässä ajatellaan olevan sopiva aika saada lapsi, kun värkit ei enää toimi ja oikeasti kuuluisi ootella jo lapsenlasta.
Ihmisen lisääntymisaika ei oikeasti ole näin lyhyt. Aikoinaan lasten saaminen aloitettiin nuorempana mutta sitten lapsia saatiinkin paljon, kuusi tai kymmenenkin, koska iso osa lapsista kuoli nuorena. Luonnonkansojen parissa vähän pienempi lapsiluku mutta toisaalta aina lasten välissä meni tyypillisesti useampi vuosi. Joten molemmissa tapauksissa lasten saamista usein jatkettiin pitkään, helposti lähelle neljää kymppiä tai sen ylikin.
Nykyaikana, kun useimmat ihmiset haluavat vain 1-3 lasta ja hyvin harva lapsi kuolee pienenä, ei ole mitenkään erityisen tärkeää aloittaa nuorena. Eli periaatteessa nykyihmiselle riittää, että hankkii kolmikymppisen-kolmivitosen välillä ne pari keskimmäistä lasta niistä, jotka esi-isämme talonpoikais- tai metsästäjä-keräilijäyhteisöissä olisivat hankkineet. Tai vaikka vain ne pari viimeistä neljääkymppiä lähestyessä, toki silloin vaara jäädä lapsettomaksi on isompi, kun raskautuminen on muuttunut vähemmän varmaksi.
Mitä ihmettä sä AP taas selität? Kaikki isät joita minä tunnen, tulivat isiksi 25-35 vuotiaina.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen lapseton mies, en ole vielä koskaan seurustellut. Lapsia en vielä halua koska taloudellinen tilanne ei ole sopiva, sitten kun asuntolaina on kuitattu ja sijoitukset ovat sellaisia että ne tuottaa vuodessa osinkoa riittävästi niin sitten ole valmis lapsiin. Syyttäkää tilanteeseen sitä että palkat ovat liian surkeat suomessa.
M35
En suosittele odottelemaan jotain asuntolainan loppuun saamista ja sijoitusten kasvattelua varsinkaan enää tuossa iässä, jää lapset kokonaan tekemättä. Tämä kuulostaa lähinnä tekosyyltä, et vain halua seurustella tai hankkia lapsia. Ja on ihan ok olla haluamatta niitä, mutta tunnusta itsellesi, että kyse on omasta valinnasta, niin olet sen kanssa sinut myös sitten vanhempana.
Ja muuten itse synnyin 80-luvun lihavina vuosina, eikä mun vanhemmilla ollut silloin vielä asuntolainat maksettuina saati mitään sijoituksia vaikka molemmat olivat hyväpalkkaisissa töissä. Että palkkoja tästä on turha syyttää.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisiako miehet oikeasti nykyään ovat?
Olen itse nyt 43 ja kyllä parikymmentä vuotta sitten perhettä perustettiin noin 25-30 iässä keskimäärin. Niin itsekin tein.
"Tuollaisiako miehet oikeasti nykyään ovat?"
Eivät ole. Tämä on nyt jotain ap:n omia fantasioita
Minä en koskaan olisi lähtenyt lapsia tekemään jos ei vaimolle olisi tullut jonkin sortin vauvakuume kolmenkympin korvilla. Oltiin oltu kimpassa 15 vuotta, molemmat vakiduuneissa ja talo maksettu, ajattelin itse että 'samapa tuo...'. Mentiin naimisiin ja tehtiin kolme mukulaa, ihan hyvä päätös ja hyvin meni. Pitänee olla vaimolle kiitollinen.
kaikki naiset eroaa.
mies on vain elatusmaksunmaksaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Omien (rajallisten) kokemusten perusteella moni mies ei parikymppisenä ole kovin kiinnostunut vastuunkannosta, vaan mielummin nauttii elämän kivoista jutuista, mikä on siis ihan hyvä juttu. Osa jatkaa tätä loppuikänsä. Naiset puolestaan on aika usein kasvatettu jo nuoresta pitäen "pyörittämään kotitaloutta", tai niin ainakin minut ja moni läheinen naispuolinen ystäväni on kasvatettu. Vastuun kantaminen tulee siis enemmän luonnostaan, kun sitä on opetellut jo nuorena.
Oma mieheni on kyllä mielestäni isäksi kykenevä ja haluaa olla isä lähivuosina, vaikka olemme molemmat parikymppisiä. Ollaan tässä ihan samoilla linjoilla, eli toivottavasti lapsihaaveet täyttyy muutamien vuosien kuluessa. En usko, että kukaan on ikinä oikeasti "valmis" vanhemmuuteen, mutta koen, että me kyllä pärjättäisiin, jos saataisiin lapsi vaikka nyt heti.
Miehet eivät ole monoliitti, eivätkä naisetkaan. Molemmista ryhmistä löytyy kaikenlaisia ihmisiä, joista osa haaveilee lapsista jo silloin parikymppisinä, osa haluaa viettää nuoruutensa itseään etsiskellen, osa haluaa jotain muuta. Kyllä tässä maailmassa on varmasti paljonkin kypsiä, vastuuntuntoisia ja isäksi haluavia parikymppisiä miehiä.
Tsemppiä lapsenhankintaan ja kannattaa aloittaa asian työstäminen aktiivisesti heti. Sain lapsen 38-vuotiaana ja kaikki tämä on tosi raskasta tässä iässä. Täytin juuri 40 eikä taapero ole vielä edes kaksivuotias.
Oma kokemus on aivan päinvastainen. Toki varmasti on raskasta jos ei ole pitänyt yhtään kunnosta huolta.
Sama täällä. Sain iltatähden 39-vuotiaana ja tuntuu että jaksan paljon paremmin kuin nuorempana esikoisen kanssa. Mulla on nyt vakaampi tilanne ja terveemmät elämäntavat, lisäksi olen nyt jotenkin paljon rennompi äiti. Luotan itseeni ja siihen että osaan kyllä, kun taas nuorempana hermoilin kaikesta.
Mulla on terveet elämäntavat, en juo, liikun ja teen kaiken ns. oikein, mutta en silti jaksa samalla tavalla kuin nuorena. Rento kyllä olen tällä iällä. Ehkä sitten vain olen tottunut nuorena ihan eri fysiikkaan joten se sun normaali hyvä fysiikkasi olisi mulle huonokuntoisuutta...mene ja tiedä.
Kun on joskus ollut futisjoukkueen laituri ja juossut kovia treenejä niin tämä nelikymppisen kunto tuntuu siihen nähden surkealta. Kun ei se kuntoilu kaikilla ole sitä, että keksitään lenkillä käyminen kolmevitosena ja saadaan jokin ahaa-elämys siitä :D
Humble brag haisee.
Mikä humble brag? Totesin vain, että nellikymppinen on VANHA. Kukaan ei tunnu täällä hyväksyvän sitä vaan selittelee jotain paskaa, että kyllä minä ja minun kroppa ja elämäntavat ja rahat jeejee. Et ole silti parikymppinen ja veikkaan, että jokainen nelikymppinen söisi vaikka koiranpaskaisia rautanauloja jos sillä nuorentuisi 20 vuotta :D
No ihan tuo ilmeinen, että "minä se olen ollut niin kova urheilija, että on vähän korkeammat standardit", "varmaan sinä koet kuntosi parantuneen iän myötä vain siksi, kun alkukuntosi on ollut niin paljon paskempi kuin minulla", "mulla se urheilu ei ole mitään että olen keksinyt keski-iässä käydä lenkillä niin kuin sinä" jne.
Ja taitaa sulla itselläsi olla jotain ikäkriisiä, kun kuvittelet että kaikki kadehtivat noin kovasti nuorempia tai haluaisivat epätoivoisesti nuortua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Omien (rajallisten) kokemusten perusteella moni mies ei parikymppisenä ole kovin kiinnostunut vastuunkannosta, vaan mielummin nauttii elämän kivoista jutuista, mikä on siis ihan hyvä juttu. Osa jatkaa tätä loppuikänsä. Naiset puolestaan on aika usein kasvatettu jo nuoresta pitäen "pyörittämään kotitaloutta", tai niin ainakin minut ja moni läheinen naispuolinen ystäväni on kasvatettu. Vastuun kantaminen tulee siis enemmän luonnostaan, kun sitä on opetellut jo nuorena.
Oma mieheni on kyllä mielestäni isäksi kykenevä ja haluaa olla isä lähivuosina, vaikka olemme molemmat parikymppisiä. Ollaan tässä ihan samoilla linjoilla, eli toivottavasti lapsihaaveet täyttyy muutamien vuosien kuluessa. En usko, että kukaan on ikinä oikeasti "valmis" vanhemmuuteen, mutta koen, että me kyllä pärjättäisiin, jos saataisiin lapsi vaikka nyt heti.
Miehet eivät ole monoliitti, eivätkä naisetkaan. Molemmista ryhmistä löytyy kaikenlaisia ihmisiä, joista osa haaveilee lapsista jo silloin parikymppisinä, osa haluaa viettää nuoruutensa itseään etsiskellen, osa haluaa jotain muuta. Kyllä tässä maailmassa on varmasti paljonkin kypsiä, vastuuntuntoisia ja isäksi haluavia parikymppisiä miehiä.
Tsemppiä lapsenhankintaan ja kannattaa aloittaa asian työstäminen aktiivisesti heti. Sain lapsen 38-vuotiaana ja kaikki tämä on tosi raskasta tässä iässä. Täytin juuri 40 eikä taapero ole vielä edes kaksivuotias.
Oma kokemus on aivan päinvastainen. Toki varmasti on raskasta jos ei ole pitänyt yhtään kunnosta huolta.
Sama täällä. Sain iltatähden 39-vuotiaana ja tuntuu että jaksan paljon paremmin kuin nuorempana esikoisen kanssa. Mulla on nyt vakaampi tilanne ja terveemmät elämäntavat, lisäksi olen nyt jotenkin paljon rennompi äiti. Luotan itseeni ja siihen että osaan kyllä, kun taas nuorempana hermoilin kaikesta.
Mulla on terveet elämäntavat, en juo, liikun ja teen kaiken ns. oikein, mutta en silti jaksa samalla tavalla kuin nuorena. Rento kyllä olen tällä iällä. Ehkä sitten vain olen tottunut nuorena ihan eri fysiikkaan joten se sun normaali hyvä fysiikkasi olisi mulle huonokuntoisuutta...mene ja tiedä.
Kun on joskus ollut futisjoukkueen laituri ja juossut kovia treenejä niin tämä nelikymppisen kunto tuntuu siihen nähden surkealta. Kun ei se kuntoilu kaikilla ole sitä, että keksitään lenkillä käyminen kolmevitosena ja saadaan jokin ahaa-elämys siitä :D
Humble brag haisee.
Mikä humble brag? Totesin vain, että nellikymppinen on VANHA. Kukaan ei tunnu täällä hyväksyvän sitä vaan selittelee jotain paskaa, että kyllä minä ja minun kroppa ja elämäntavat ja rahat jeejee. Et ole silti parikymppinen ja veikkaan, että jokainen nelikymppinen söisi vaikka koiranpaskaisia rautanauloja jos sillä nuorentuisi 20 vuotta :D
No mä en todellakaan mistään hinnasta haluaisi olla 20 vuotta nuorempi. Sillä saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, että näin neljäkutosena perhehommat on jo hoidettu, ja sen kanssa, että olen nainen. Meille se on aika työteliästä puuhaa.
Vierailija kirjoitti:
kaikki naiset eroaa.
mies on vain elatusmaksunmaksaja.
Aina voi olla sellainen mies, josta nainen ei halua erota. Se tosin vaatii vaivaa, mutta mitä siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi isän pitäisi olla alle 40v? Moni 50+ on kypsempi isyyteen ja taloudellisesti paremmassa asemassa.
Viisikymppisen sperma on useimmiten todella huonolaatuista.
Tuon ikäinen mies saa vain satunnaisesti erektion ja on vakavasti vahingoittanut spermaa tuottavan itusolukkonsa päihteillä ja läskillä.
Lisäksi 50-vuotias mies on fysiologisesti ikääntyneempi kuin 60-vuituas nainen.
Ei nuori nainen todellakaan mitään vaaria halua. Sehän kuolee/halvaantuu koska tahansa.
Ihme roskaa. Olen 63 ja minulla on seksiä nuoremman rakastajattaren kanssa pari kertaa viikossa. Olen hoikka ja hyväkuntoinen usein luullaan alle 50 -vuotiaaksi.
Et tainnut ymmärtää pointtia. Yksinkö ne lapset pitäisi tehdä? Myös miehen hedelmällinen ikä on rajallinen, ja ikä altistaa lapsen kehityshäiriöille.