Miten älykkyyden taso näkyy ihmisissä?

Vierailija kirjoitti:

Ei aina välttämättä mitenkään, jos älykäs ihminen sattuu olemaan introvertti. Esim. mulla on sukulainen, joka oli jo lapsena ihmelapsi, ja on nykyään maailmalla tutkijana oleva teoreettinen fyysikko. Mutta ensivaikutelma hänestä voi olla jopa vähän hidasälyinen. Hän kun on sellainen ääripään intro, joka ei puhu kovin paljoa yleensäkään, ja saattaa vastata hitaasti ja yksisanaisesti kysyttäessä. Eikä mitenkään pyri tuomaan älyään esiin eikä itseään muutenkaan. Pysyttelee syrjässä omiaan pohtien.

hän suojelee itseään kaikkitietäviltä minä olen aina oikeassa vähemmän älykkäältä jengiltä jotka tykkää väitellä maailman tappiin milloin mistäkin  :) tää on oikeasti paras puolustus antaa itsestään ulkopuolisille hiukan yksinkertainen vaikutelma, niin saa olla rauhassa. Ne, joilla on merkitystä, tietävät sitten todelliset meriitit. 

Älykkyystestiä muutettiin aikanaan, jotta se olisi helpompi valkoisille länsimaisille miehille. Jotkut "muut" nähkääs pärjäsivät testissä aivan liian hyvin. Eihän se käynyt päinsä.  Miettikää. 

Aika moni poikkeuksellisen älykäs kuvittelee olevansa jopa mahdollisesti jotenkin tyhmä, kun ei ymmärrä muiden ajatustenjuoksua ja yrittää löytää siitä jotakin logiikkaa (jota ei ole).

Esim. ettei paljasta poliittista kantaansa. Kuuntelee hillitysti persujen ja vassareiden iänikuista riitelyä ja hymyilee vaan omassa mielessään tuolle tyhmyydelle.😁

Ettei reuhaa kuten sivistymätön Trumppi. Lieneekö edes kansakoulua käynyt? Koska sivistys on tasoa 0.

Vierailija kirjoitti:

Ettei reuhaa kuten sivistymätön Trumppi. Lieneekö edes kansakoulua käynyt? Koska sivistys on tasoa 0.

Ei ukkelilla paljon järki päätä pakota. 🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten ÄO on matalampi kuin miesten

Naisten keskimääräinen älykkyys on viime vuosina noussut hieman miesten yli. 

No ei ole. Perusälykkyystesti on rajattu 160 pisteeseen, mutta miehillä älykkyysosamäärä jatkuu lähelle 300 pistettä. Näitä megalaisia ja gigalaisia ei edes oteta huomioon, mikä on todellakin outoa. Miehillä on suuremmat aivot ja älykkyysosamäärä korreloi positiivisesti aivojen koon kanssa.

Ei korreloi kuin enintään vastakkaiseen suuntaan. 

Suuremmat aivot usein merkitsevät alempaa älykkyyttä, suurempi merkitys on aivojen poimuisuudella. Ihmisten aivot ovat myös evoluution ansiosta pienentyneet, kun samalla äo on noussut. 

Ei pidä paikkaansa tämä. Aivojen koko korreloi positiivisesti ja tilastollisesti merkitsevästi älykkyysosamäärän kanssa. Se, että et edes tiedä tätä, tarkoittaa, että olet hieman yksinkertainen ihminen. Tämä tieto löytyy ihan suomenkielisestä Wikipediasta älykkyys aiheen kohdalta. Siellä on mainittu ihan Perssonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen arvokin, joka liittyy asiaan. Suuret aivot tarkoittavat keskimäärin korkeampaa älykkyyttä. Tästä ei ole mitään epäselvyyttä psykologiassa.

Tämän aivojen koon ja älykkyyden yhteyden huomaa siitäkin, että sinivalaat hallitsevat maailmaa.

Olet täysin tietämätön ihmispsykologiasta, kun yrität jatkuvasti inttää havaittuja tosiasioita vastaan. Psykologiassa on laskettu Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerroin älykkyysosamäärän ja aivojen koon välillä, ja se on positiivinen ja tilastollisesti merkitsevä. Tieto löytyy Wikipediasta älykkyys aiheen kohdalta.

"Olet täysin tietämätön ihmispsykologiasta, kun yrität jatkuvasti inttää havaittuja tosiasioita vastaan. Psykologiassa on laskettu Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerroin älykkyysosamäärän ja aivojen koon välillä, ja se on positiivinen ja tilastollisesti merkitsevä. Tieto löytyy Wikipediasta älykkyys aiheen kohdalta."

 

Teki jo mieleni aiempaan viestiisi kommentoida. Psykologia EI ole neurotiedettä. Se on ennemminkin uskomuksiin perustuvaa ja epätäsmällistä. Tuo korrelaatioesimerkkisi on yhtä validi kuin se, että hukkumisen ja jäätelönsyönnin välillä oleva korrelaatio kertoo kausaatiosta. 

Kyllähän korrelaatiokerroin kertoo täsmällisesti, että aivojen koon ja älykkyysosamäärän välillä on positiivinen tilastollinen yhteys. Tästä ei ole mitään epäselvyyttä. Mitä suuremmat aivot ovat, sitä suurempi on älykkyysosamäärä keskimäärin. Kallojen mittaaminen on perusteltua, ja työpaikkahaastattelussa kallon mittaaminen on yhtä perusteltua kuin persoonallisuuden arviointikin.

Tavan tallaajasta on päälle päin mahdoton äkkiseltään sanoa, mutta pienet asiat kertovat jotain. Esimerkiksi liikennekäyttäytyminen kertoo ihmisestä. Piittaamattomuus muista (ei käytetä vilkkua, ei noudateta suojatiesääntöjä, ei edes katsota liikennemerkkejä, nopeusrajoituksista ei välitetä, selataan puhelinta ajaessa, jne) kertoo kyvyttömyydestä nähdä isompaa kokonaisuutta ja oman itsensä vaikutusta tähän kokonaisuuteen. Ajatellaan vain omaa napaa. Tyypillistä nuorilla, joilla aivot eivät ole vielä loppuun asti kehittyneet, mutta kun tuollainen jatkuu aikuisuuteen, niin voidaan jo päätellä ihmisen älykkyydestä (tai sen puutteesta) jotain.

Toinen on se miten kohtelee muita. Ja sen ymmärtäminen, että jos joku vaikuttaa "hitaalta", ei tarkoita älyn puutetta. Enemmänkin päin vastoin, "hidas" saattaa olla hyvinkin pohtiva ja analyyttinen, miettii ennen kuin tekee. Ja toisin päin, nopea räpättäjä ei ole välttämättä kovin älykäs, sellainen "tehdään ennen kuin mietitään" tyyppi. Joo, saahan se varmaan jotain aikaiseksi näennäisesti tehokkaammin muiden silmissä, mutta kuinka hyvin ja kuinka paljon sitä pitää jälkeenpäin korjata. Ja näin edespäin.

Ei kai me kovin älykkäitä olla kun ei edes tiedetä sitä että pitävätkö eläimet meitä älykkäinä. Miettiikö koirasi että kyllä tuo minun isäntä on sitten älykäs?

Suurin osa pitää itseään muita älykkäämpiä. Muut voivat olla eri mieltä asiasta. 

Näkisin sen niin, että viisaus on opittua tietoa. Älykkyys miten sitä tietoa käyttää. Älykäs voi tankata viisautta, mutta kaikki viisaat eivät ole älykkäitä. Nämä tuntuu menevän sekaisin tässä keskustelussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei aina välttämättä mitenkään, jos älykäs ihminen sattuu olemaan introvertti. Esim. mulla on sukulainen, joka oli jo lapsena ihmelapsi, ja on nykyään maailmalla tutkijana oleva teoreettinen fyysikko. Mutta ensivaikutelma hänestä voi olla jopa vähän hidasälyinen. Hän kun on sellainen ääripään intro, joka ei puhu kovin paljoa yleensäkään, ja saattaa vastata hitaasti ja yksisanaisesti kysyttäessä. Eikä mitenkään pyri tuomaan älyään esiin eikä itseään muutenkaan. Pysyttelee syrjässä omiaan pohtien.

hän suojelee itseään kaikkitietäviltä minä olen aina oikeassa vähemmän älykkäältä jengiltä jotka tykkää väitellä maailman tappiin milloin mistäkin  :) tää on oikeasti paras puolustus antaa itsestään ulkopuolisille hiukan yksinkertainen vaikutelma, niin saa olla rauhassa. Ne, joilla on merkitystä, tietävät sitten todelliset meriitit. 

Ei kukaan jaksa käyttää edes viittä minuuttia tutustumiseen. Eli saa olla yksin koko elämänsä.

Pettää kaikkia avopuolisoitaan (monikko) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten ÄO on matalampi kuin miesten

Naisten keskimääräinen älykkyys on viime vuosina noussut hieman miesten yli. 

No ei ole. Perusälykkyystesti on rajattu 160 pisteeseen, mutta miehillä älykkyysosamäärä jatkuu lähelle 300 pistettä. Näitä megalaisia ja gigalaisia ei edes oteta huomioon, mikä on todellakin outoa. Miehillä on suuremmat aivot ja älykkyysosamäärä korreloi positiivisesti aivojen koon kanssa.

Ei korreloi kuin enintään vastakkaiseen suuntaan. 

Suuremmat aivot usein merkitsevät alempaa älykkyyttä, suurempi merkitys on aivojen poimuisuudella. Ihmisten aivot ovat myös evoluution ansiosta pienentyneet, kun samalla äo on noussut. 

Ei pidä paikkaansa tämä. Aivojen koko korreloi positiivisesti ja tilastollisesti merkitsevästi älykkyysosamäärän kanssa. Se, että et edes tiedä tätä, tarkoittaa, että olet hieman yksinkertainen ihminen. Tämä tieto löytyy ihan suomenkielisestä Wikipediasta älykkyys aiheen kohdalta. Siellä on mainittu ihan Perssonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen arvokin, joka liittyy asiaan. Suuret aivot tarkoittavat keskimäärin korkeampaa älykkyyttä. Tästä ei ole mitään epäselvyyttä psykologiassa.

Tämän aivojen koon ja älykkyyden yhteyden huomaa siitäkin, että sinivalaat hallitsevat maailmaa.

Olet täysin tietämätön ihmispsykologiasta, kun yrität jatkuvasti inttää havaittuja tosiasioita vastaan. Psykologiassa on laskettu Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerroin älykkyysosamäärän ja aivojen koon välillä, ja se on positiivinen ja tilastollisesti merkitsevä. Tieto löytyy Wikipediasta älykkyys aiheen kohdalta.

"Olet täysin tietämätön ihmispsykologiasta, kun yrität jatkuvasti inttää havaittuja tosiasioita vastaan. Psykologiassa on laskettu Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerroin älykkyysosamäärän ja aivojen koon välillä, ja se on positiivinen ja tilastollisesti merkitsevä. Tieto löytyy Wikipediasta älykkyys aiheen kohdalta."

 

Teki jo mieleni aiempaan viestiisi kommentoida. Psykologia EI ole neurotiedettä. Se on ennemminkin uskomuksiin perustuvaa ja epätäsmällistä. Tuo korrelaatioesimerkkisi on yhtä validi kuin se, että hukkumisen ja jäätelönsyönnin välillä oleva korrelaatio kertoo kausaatiosta. 

Kyllähän korrelaatiokerroin kertoo täsmällisesti, että aivojen koon ja älykkyysosamäärän välillä on positiivinen tilastollinen yhteys. Tästä ei ole mitään epäselvyyttä. Mitä suuremmat aivot ovat, sitä suurempi on älykkyysosamäärä keskimäärin. Kallojen mittaaminen on perusteltua, ja työpaikkahaastattelussa kallon mittaaminen on yhtä perusteltua kuin persoonallisuuden arviointikin.

Kallosi mittaamiseen taidetaan käyttää mikrometriä..

Vierailija kirjoitti:

"Ihminen voi tietysti olla todella ihana, hyvä puoliso ja vanhempi ym. vaikkei älykkyydessä loistaisikaan."

 

Itse en voisi kuvitella kumppania, jonka kanssa ei ole samalla aaltopituudella ajattelun tasolla. Pelkkä mukavuus ei riitä vaan tarvitsen kumppanin, jonka kanssa ajattelu kohtaa ja jonka kanssa voi keskustella monipuolisesti eri asioista sen kummemmin miettimättä ymmärtääkö kumppani mitä sanon, tyhmä ei myöskään selviä arjen ongelmista yhtä hyvin kuin fiksumpi henkilö.

No ehe ehe, en hirveästi tykkää enää tuosta aaltoöituus sanasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hahmotuskyky on yksi asia mikä selvästi näkyy arjessa. Osaako ennakoida liikenteessä, ymmärtääkö että tämä tuoli ei mahdu tuohon rakoseen, hahmottaako aikaa ja osaako tehdä realistisia aika-arvioita... Ihminen voi vaikuttaa heikkolahjaiselta, jos hahmotuskyvyssä on puutteita.

Sellainen loogisen päättelykyvyn heikkous näkyy myös. Jos sinulla on jo viisi omenaa, ostatko kaupasta viisi omenaa lisää ja sitten oletkin PA ja omenat pilaantuvat? Mikä on todennäköisyys sille, että pärjäät ulkona pelkällä hupparilla jos lämpöä on +2 astetta? 

Yksi arjessa näkyvä älykkyyden heikkous liittyy jotenkin itsereflektioon. Tekeekö ihminen samanlaisia valintoja uudestaan, vaikka hänen pitäisi jo tietää mikä lopputulos tulee olemaan? Pystyykö ihminen oppimaan omien virheiden lisäksi myös muiden virheistä, tai parhaassa tapauksessa jopa välttämään tiettyjä virheitä ottamalla asioista selvää etukäteen ja opiskelemalla asioita?

Lisäksi on tietysti tunneälyä ja sosiaalisia taitoja, jotka vaikuttavat ihmissuhteisiin ja kielellistä älykkyyttä, joka vaikuttaa ihmisten käsityksiin henkilön älyllisistä kyvyistä. Monimutkainen aihe!

Muutoin samat havainnot, paitsi tuo ensimmäinen kohta ei kovinkaan hyvin pidä paikkansa. Tunnen parikin mensalaista, loogisesti ja sosiaalisesti lahjakkaita, mutta tietynlainen hahmotus vaikkapa liikenteessä ei suju kovin hyvin.

Minä tunnen useita mensalaisia ja kaikilla on aivan erinomainen hahmotuskyky myös siellä liikenteessä. 

Jos on ajattelijatyyppi, niin ei ole järkevää yrittää edes ajaa autolla. Albert Einsteinille tuotti vaikeuksia ajaa polkupyörällä. Nerot kävelevät mieluummin, kuten Einstein. Ja ajattelevat samalla kun kävelevät. 

Einstein ei ollut suinkaan ensimmäinen nero, joka suosi kävelyä. Jo Aristoteles perusti Ateenassa oman koulukuntansa, Lykeionin, jonka oppilaita kutsuttiin peripateetikoiksi (kreikaksi peripatetikos = kävelevä). Aristoteleen kerrotaan opettaneen filosofiaa käveleskellen oppilaidensa kanssa koulun käytävillä. Antiikin filosofit osasivat yhdistää huvin ja hyödyn, mens sana in corpore sano; epäilemättä kävelyn ja hengittämisen rytmi sekä raitis ilma nähtiin ajattelua edistävinä tekijöinä jo antiikissa.

Frédéric Gros on kuvannut teoksessaan Kävelyn filosofiaa (Marcher, une philosophie), kuinka kävely on kautta aikojen ollut ajattelijoiden tapa vapauttaa ajatukset kontrollista ja edistää luovuutta. 

Jotkut tarvitsevat vielä enemmän liikuntaa vapauttaakseen itsensä ilmaisemaan itseään, esimerkiksi kulttikirjailija Haruki Murakami aloitti juoksemisen 30 vuotta sitten. Murakamin mukaan juoksemisessa on olennaista säännöllisyys, se että juostaan joka päivä säästä ja omasta kunnosta huolimatta. Kärsimyskin kuuluu juoksemiseen, mutta ennen muuta se tuo elämään kuria ja rakennetta, joita ilman hän ei omien sanojensa mukaan olisi kirjailija. 

Vierailija kirjoitti:

Näkisin sen niin, että viisaus on opittua tietoa. Älykkyys miten sitä tietoa käyttää. Älykäs voi tankata viisautta, mutta kaikki viisaat eivät ole älykkäitä. Nämä tuntuu menevän sekaisin tässä keskustelussa.

Nykyajan vitsauksia; verrattuna aikaisempiin sukupolviin, kuinka paljon nykyihmisillä onkaan tietoa saatavilla erilaisilla älylaitteilla ja kuinka heikosti sitä tietomäärää käytetään yhteisen hyvän eteen vs. oman egon pönkittämiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Hahmotuskyky on yksi asia mikä selvästi näkyy arjessa. Osaako ennakoida liikenteessä, ymmärtääkö että tämä tuoli ei mahdu tuohon rakoseen, hahmottaako aikaa ja osaako tehdä realistisia aika-arvioita... Ihminen voi vaikuttaa heikkolahjaiselta, jos hahmotuskyvyssä on puutteita.

Sellainen loogisen päättelykyvyn heikkous näkyy myös. Jos sinulla on jo viisi omenaa, ostatko kaupasta viisi omenaa lisää ja sitten oletkin PA ja omenat pilaantuvat? Mikä on todennäköisyys sille, että pärjäät ulkona pelkällä hupparilla jos lämpöä on +2 astetta? 

Yksi arjessa näkyvä älykkyyden heikkous liittyy jotenkin itsereflektioon. Tekeekö ihminen samanlaisia valintoja uudestaan, vaikka hänen pitäisi jo tietää mikä lopputulos tulee olemaan? Pystyykö ihminen oppimaan omien virheiden lisäksi myös muiden virheistä, tai parhaassa tapauksessa jopa välttämään tiettyjä virheitä ottamalla asioista selvää etukäteen ja opiskelemalla asioita?

Lisäksi on tietysti tunneälyä ja sosiaalisia taitoja, jotka vaikuttavat ihmissuhteisiin ja kielellistä älykkyyttä, joka vaikuttaa ihmisten käsityksiin henkilön älyllisistä kyvyistä. Monimutkainen aihe!

Eivät ole merkki älykkyydestä, vaan perusjärkeä ja siitä, että toimii sen mukaan. Pitää aina huomioida että moni älykäs tietää, miten olisi hyvä toimia, mutta ei toimi niin. 

Yksi asia mikä täältä puuttuu on se, että älykäs tajuaa kovin epätavallisiakin asioita. Sanotaan nyt sen, että asioissa on jotain häikkää, joku valehtelee tai tajuaa jopa epätyypillisä rikoksia ja miten tehty, vaikka ei omaa kyseisen alan erikoisosaamista.

Voi siis tajuta asioita, jotka yleisesti on vain jonkun pienen piirin tiedossa. 

Tuollainen älykkyys ei helposti näy, sillä yleensä ei näistä sitten voi kertoa, kun ei muut niitä tajua ja todisteitaki n voi olla mahdoton saada 

Riski siihen, että leimataan hulluksi tai tyhmäksi olisi siis suuri, jos kertoisi niidtä tyhmemmille, joilla ei kapasiteettia tajuta niitä. 

Tapahtuu se klassikko, missä joku  henkilö on paljon tyhmempi, mutta ehkä jopa koulutetumpi ja asiansa fiksummin hoitanut, mutta ilkkuu, että tiedättekö, mitä  se väittää: Se on ihan hullu ja muut lähtee mukaan, vaikka oikeasti kohde on älykkäämpi kun ilkkujat  ja on ollut oikeassa päätelmissään,  mitkä niin uskomattomis, että ei se tyhmempi voi niitä uskoa edes. 

Älykäskin voi toimia todella typerästi joissain asioissa ja ehkä juuri niissä ei ole toiminut älykkäästi, mutta nyt tullaan taas siihen, mikä on jotain muuta,  kun älykkyyden puutetta.

Tietenkin, jos toimit niin, että siitä koituu haittaa itsellesi , se ei ole älykästä, mutta hieman eroa on kyllä siinä, mistä se johtuu.

Johtuuko siitä, että et jaksa, et välitä, mutta tiedät kuitenkin miten olisi parempi toimia. Ei siinä mitään kehumista ole, jos noin on, mutta tosiaan se että maksaa laskunsa eräpäivänä ei varsinaisesti ole merkki älykkyydestä. 

Kuten ei myöskään se että on sattunut  ehkä arvioimaan kulutuksensa  väärin tai jopa ostaa pari omenaa liikaa kerralla, ei ole merkki älyn puutteesta. 

Samoin samojen virheiden toistaminen on myös kysenalaista. Voosi verrata siihen ,että jos sulle tulee krapula juomisesta, saatat tehdä se uudestaan vaikka olisit älykäs ihminen. 

Ihmisen mieltymykset ja itsekuri sinänsä ei ehkä niinkään ole älykkyyttä, vaan järkevyyttä. 

Vaalitettavasti Jotkut koulutetut ihmiset luulevat, että jos ei ole käynyt yliopistoa, ei ole mahdollisuutta tajuamaan mitään muuta, kun sen onko ostanut sopivan määrän ruokaa vai ei.ja jos ei edes tuota osaa, on tyhmä. 

Jos tällainen akateeminen kehuu olevansa älykäs, kun on ollut mukana asioissa, jotka luetaan törkeiksi rikoksiksi ja näin ollen muka uhrit olleet tyhmiä ja helposti huijattavia, en kehuisi älykkyydellä. Ei ne tekijät siinä älykkäitä ole, tuskin mitään  omia keksintöjä käyttäneet tai keksineet ja reserssit mahdollistaneet kaiken tuon, mutta se tavis joka tajuaa rikokset ja muutkin outoudet mitä tehty salaa sellaisten toimesta, miltä ei uskoisi on älykäs, kun ei kuittaa niitä vaan uskomattomiksi tai sattumiksi, vaikka erikoistietoa ei ole kyseisistä asioita. Osaa yhdistää asioita ja henkilöitä. Sillä pääsee jo pitkälle, kun pitää ratkoa vähän oudompia kuvioita. 

Vierailija kirjoitti:

Nobelisti William Shockley (fysiikka, 1956): Transistorin keksijänä tunnettu Shockley oli myöhemmällä iällään kiinnostunut eugeniikasta ja levitti rasistisia teorioita, joissa hän väitti mustien olevan älyllisesti alempia kuin valkoisten.

Myöskin Matti Vanhasen isä Tatu Vanhanen tuli tunnetuksi samasta asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykäs ihminen käyttäytyy arvokkaasti ja ylväästi (jonnet ylväästi ei tarkoita ylpeästi tai leveillen), arvostaa ja kunnioittaa muita ihmisiä vaikka heillä on erillainen tausta; uskonto, ihonväri, arvot, poliittinen näkemys jne.

Tuo ei ole valitettavasti totta. Esimerkiksi Halla-aho on oikeasti älykäs, mutta arvonsa on mitä on. M52

Halla-ahoa voi toki pitää älykkäänä, mutta hänen älykkyyttään kyllä yliarvioidaan melko paljon. Halla-aholla oli joskus vuosia sitten esim. suuria ongelmia tilastojen ja korrelaatioiden kanssa. Jankutti vain eikä edes osannut korjata virheitään. Oikeasti älykkäät eivät tee sillä tavalla.