Lue keskustelun säännöt.
Miten älykkyyden taso näkyy ihmisissä?
10.04.2026 |
Mietin välillä, ajattelevatko ihmiset koskaan omaa älykkyyttään suhteessa muihin. Mihin kohtaan Gaussin käyrää sijoittuu ja miten se vaikuttaa elämään. Asia ei tietenkään ole aivan poliittisesti korrekti, joten keskustelu sen ympärillä on yleensä vain epämääräistä pyörittelyä ja vihjailua.
Ihminen voi tietysti olla todella ihana, hyvä puoliso ja vanhempi ym. vaikkei älykkyydessä loistaisikaan. Nyt kun muistetaan, ettei älykkyys vähennä ihmisen arvoa eikä kaikkien tarvitse olla älykkäitä, miten korkea ja matala älykkyys todennäköisesti näkyvät ihmisissä?
Kommentit (156)
Tyhmät uskovat tietävän kaikesta kaiken, fiksut tietävät oma ymmärryksensä rajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
🧠 Korkea kognitiivinen kyvykkyys – tyypillisiä piirteitä
1. Abstrakti ajattelu
Ymmärtää nopeasti monimutkaisia kokonaisuuksia
Näkee yhteyksiä asioiden välillä, joita muut eivät heti huomaa
2. Nopea oppiminen
Tarvitsee vähemmän toistoa uuden asian omaksumiseen
Yleistää opittua tehokkaasti uusiin tilanteisiin
3. Hyvä ongelmanratkaisu
Jakaa ongelmat osiin
Keksii useita vaihtoehtoisia ratkaisuja
4. Metakognitio (ajattelun tarkkailu)
Tiedostaa, mitä tietää ja mitä ei tiedä
Osaa muuttaa ajattelutapaansa tarvittaessa
5. Kielellinen tarkkuus
Ilmaisee ajatuksia selkeästi ja täsmällisesti
Ymmärtää vivahteita ja monimerkityksisyyttä
6. Pitkäjänteinen keskittyminen
Jaksaa työskennellä monimutkaisten asioiden parissa pitkään
7. Uteliaisuus
Kysyy “miksi” ja “miten”
Hakeutuu uuden tiedon pariin oma-aloitteisesti
8. Epävarmuuden sietokyky
Hyväksyy, ettei kaikkeen ole heti vastausta
Sietää keskeneräisyyttä paremmin
Matalampi kognitiivinen kyvykkyys – tyypillisiä haasteita
1. Konkreettinen ajattelu
Vaikeus käsitellä abstrakteja tai monitasoisia käsitteitä
Ajattelu painottuu “tässä ja nyt” -tasolle
2. Hitaampi oppiminen
Tarvitsee enemmän toistoa ja selkeitä ohjeita
Uuden tiedon siirtäminen uusiin tilanteisiin voi olla vaikeaa
3. Ongelmien hahmottaminen
Vaikeus pilkkoa monimutkaisia tehtäviä
Jää helposti yhteen ratkaisutapaan
4. Heikompi metakognitio
Yli- tai aliarvioi omaa osaamistaan
Ei aina huomaa virheitään
5. Kielelliset vaikeudet
Ajatusten ilmaiseminen voi olla epätarkkaa
Monimutkaisten tekstien ymmärtäminen vaikeampaa
6. Kuormittuvuus
Väsyy nopeammin monimutkaisissa tehtävissä
Tarvitsee enemmän taukoja ja tukea
7. Mustavalkoinen ajattelu
Vähemmän joustavuutta näkökulmissa
Vaikeus nähdä asioiden eri puolia
Tärkeä tarkennus
Arjessa nämä erot sekoittuvat muihin tekijöihin:
Persoonallisuus (esim. tunnollisuus voi “kompensoida” paljon)
Koulutus ja ympäristö
Motivaatio
Sosiaalinen älykkyys (joka on eri asia kuin perinteinen IQ)
On hyvin tavallista, että:
Korkean kognitiivisen kyvykkyyden omaava henkilö toimii huonosti (esim. impulsiivisuus, laiskuus)
Keskitasoinen henkilö menestyy erinomaisesti (esim. kurinalaisuus, sosiaaliset taidot)
🧩 Yksi keskeinen havainto tutkimuksesta
Älykkyys näkyy selvimmin uusissa ja monimutkaisissa tilanteissa
ei niinkään tutuissa rutiineissaMyös tekoälyn käyttämistä vauva.fi palstalla esitettyihin kysymyksiin vastaamiseen voidaan pitää merkkinä vähä-älyisyydestä.
Arvasin, että joku tulee tuota kommentoimaan. Pikemminkin se kertoo älykkyydestä ja fiksusta ajankäytöstä, ettei tuhlaa aikaa pitkän viestin kirjoittamiseen vauvapalstalle, kun tekoäly tiivistää saman, mitä itsekin haluat sanoa, sekunnissa. Mutta kerro toki, minkä noista kohdista kanssa olet eri mieltä.
Älykkäät ihmiset ymmärtävät hyödyntää tekoälyä työkaluna, joka säästää aikaa ja tehostaa tekemistä. He käyttävät tekoälyä, koska he tunnistavat tehokkaat työkalut ja osaavat hyödyntää niitä omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. He ymmärtävät, että älykkyys ei ole sitä, että tekee kaiken itse ja mahdollisimman hitaasti, vaan sitä, että löytää parhaat keinot päästä lopputulokseen nopeasti ja laadukkaasti. Älykäs ihminen ei koe tätä uhkana omalle osaamiselleen, vaan keinona vahvistaa sitä. Älykäs ihminen ymmärtää myös, mihin se sopii ja mihin ei. Hän osaa arvioida, milloin tekoäly nopeuttaa ja parantaa lopputulosta, ja milloin taas tarvitaan omaa ajattelua, harkintaa tai tarkempaa asiantuntemusta. Lisäksi älykäs käyttäjä tietää, miten tekoälyltä saa haluamansa tuloksen. Hän osaa muotoilla kysymykset oikein, tarkentaa ohjeita ja hyödyntää vastauksia kriittisesti. Fiksut ihmiset käyttävät tekoälyä myös paljon muuhun kuin pelkkään kysymiseen, kuten ideointiin, tekstien muokkaamiseen, tiedon jäsentämiseen ja erilaisten tehtävien automatisointiin.
Sen sijaan tyhmät kehuvat olevansa niin fiksuja, etteivät muka tarvitse sitä, mutta todellisuudessa he käyttävät enemmän aikaa ja tekevät samat asiat tehottomammin. Tyhmä torjuu uudet työkalut usein periaatteesta tai ymmärtämättömyydestä. Hän ei pysähdy miettimään, voisiko asioita tehdä helpommin, vaan pitäytyy vanhoissa tavoissa ja käyttää aikaa tehottomasti. Hänellä ei usein ole edes riittävää käsitystä siitä, mihin kaikkeen tekoälyä voi käyttää tai miten siltä saa laadukkaita ja hyödyllisiä tuloksia. Usein taustalla on myös haluttomuus opetella uutta tai epävarmuus omasta osaamisesta, joka naamioidaan ylimielisyydeksi.
Lähes kaikki menestyneet ihmiset ja yritykset hyödyntävät tekoälyä jollain tavalla, koska se antaa selkeän kilpailuedun tehokkuudessa, nopeudessa ja päätöksenteossa. Mitä menestyneempi olet, sitä todennäköisemmin käytät erilaisia työkaluja, mukaan lukien tekoälyä, työn tehostamiseen ja parempien tulosten saavuttamiseen. Kyse ei ole sattumasta, vaan siitä, että parhaat osaajat ottavat käyttöönsä keinot, jotka vievät heitä eteenpäin.
Kuulostipa tekoälyn tuottamalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ihminen käyttäytyy arvokkaasti ja ylväästi (jonnet ylväästi ei tarkoita ylpeästi tai leveillen), arvostaa ja kunnioittaa muita ihmisiä vaikka heillä on erillainen tausta; uskonto, ihonväri, arvot, poliittinen näkemys jne.
Tuo ei ole valitettavasti totta. Esimerkiksi Halla-aho on oikeasti älykäs, mutta arvonsa on mitä on. M52
Se että valehtelee ei liity arvoihin vaan ketkuuteen, epärehelliseen luonteeseen. Tämä taas ei liity älyyn, hänen tapauksessaan kyllä siten että iöman ketkuuttaan ei olisi päässyt noin pitkälle minne pääsi. Arvoistaan on oikeasti edes vaikea ottaa selvää kun on käännellyt takkiaan niin ahkerasti. Ja tälläisiä hiihtäjiä tuolla on aivan liikaa.
Kyllä Halla on oikeasti linqvistisesti älykäs. Itselläni korostuu sama osa-alue. Toinen tunnistaa toisen. M52
Ilmeisesti et ole, kun et osaa kirjoittaa linguistiikkaa oikein. 😂
"Ihminen voi tietysti olla todella ihana, hyvä puoliso ja vanhempi ym. vaikkei älykkyydessä loistaisikaan."
Itse en voisi kuvitella kumppania, jonka kanssa ei ole samalla aaltopituudella ajattelun tasolla. Pelkkä mukavuus ei riitä vaan tarvitsen kumppanin, jonka kanssa ajattelu kohtaa ja jonka kanssa voi keskustella monipuolisesti eri asioista sen kummemmin miettimättä ymmärtääkö kumppani mitä sanon, tyhmä ei myöskään selviä arjen ongelmista yhtä hyvin kuin fiksumpi henkilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ihminen käyttäytyy arvokkaasti ja ylväästi (jonnet ylväästi ei tarkoita ylpeästi tai leveillen), arvostaa ja kunnioittaa muita ihmisiä vaikka heillä on erillainen tausta; uskonto, ihonväri, arvot, poliittinen näkemys jne.
Tuo ei ole valitettavasti totta. Esimerkiksi Halla-aho on oikeasti älykäs, mutta arvonsa on mitä on. M52
Se että valehtelee ei liity arvoihin vaan ketkuuteen, epärehelliseen luonteeseen. Tämä taas ei liity älyyn, hänen tapauksessaan kyllä siten että iöman ketkuuttaan ei olisi päässyt noin pitkälle minne pääsi. Arvoistaan on oikeasti edes vaikea ottaa selvää kun on käännellyt takkiaan niin ahkerasti. Ja tälläisiä hiihtäjiä tuolla on aivan liikaa.
Kyllä Halla on oikeasti linqvistisesti älykäs. Itselläni korostuu sama osa-alue. Toinen tunnistaa toisen. M52
Ilmeisesti et ole, kun et osaa kirjoittaa linguistiikkaa oikein. 😂
Hyvä pointti. Kirjoitusvirheet ovat vakava asia, jäävät vaivaamaan. Älytelevisiolla näppäillessä niitä joskus tulee. Kaukosäätimen vika. M52
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykäs ja selväjärkinen pitää etäisyyttä persuihin ja muihin ääriliikkeisiin sekä psyykkisesti häiriintyneisiin.
Hahmotushäiriö ei liity älykkyyteen.
Mun puolisolla on Mensan nettitestin mukaan äo noin 130, ja tämä näkyy hänellä mm. kykynä oppia mitä tahansa nopeasti. Hän voi kirjaimellisesti vaikka ostaa instrumentin ja opetella lyhyessä ajassa soittamaan sitä tyydyttävästi...näin on käynyt jo kahdesti. Kitara otti pari päivää, mutta kantele vain puolikkaan päivän. Aivan hullua vierestäkatsottavaa. 😄
On myös ostanut erilaisia tarvikkeita ja lähtenyt korjaamaan sekä tekemään eri esineitä niillä. Soveltaa paljon, mutta ei tarvitse ohjeita kun tajuaa ilmankin. Hän on mm. korjannut sohvan jousituksen, ommellut kylmiltään vaatteita kankaista jne. Mun isällä oli tää taito myös, hän väkersi itse avaimet, sähkövempeleet, ties mitä.
Minä taas...no, en tiedä. Noin 120 sain Mensan testistä, mutta en oikein osaa tehdä mitään "näkyvää". 🤔 Eipä se nyt niin ihmeellinen luku olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko päivän politiikan pitää erossa edes tästä ketjusta? Siitä tulee vain turhaa huutoa puolin ja toisin, ja sitten ketju yllättävästi poistetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
🧠 Korkea kognitiivinen kyvykkyys – tyypillisiä piirteitä
1. Abstrakti ajattelu
Ymmärtää nopeasti monimutkaisia kokonaisuuksia
Näkee yhteyksiä asioiden välillä, joita muut eivät heti huomaa
2. Nopea oppiminen
Tarvitsee vähemmän toistoa uuden asian omaksumiseen
Yleistää opittua tehokkaasti uusiin tilanteisiin
3. Hyvä ongelmanratkaisu
Jakaa ongelmat osiin
Keksii useita vaihtoehtoisia ratkaisuja
4. Metakognitio (ajattelun tarkkailu)
Tiedostaa, mitä tietää ja mitä ei tiedä
Osaa muuttaa ajattelutapaansa tarvittaessa
5. Kielellinen tarkkuus
Ilmaisee ajatuksia selkeästi ja täsmällisesti
Ymmärtää vivahteita ja monimerkityksisyyttä
6. Pitkäjänteinen keskittyminen
Jaksaa työskennellä monimutkaisten asioiden parissa pitkään
7. Uteliaisuus
Kysyy “miksi” ja “miten”
Hakeutuu uuden tiedon pariin oma-aloitteisesti
8. Epävarmuuden sietokyky
Hyväksyy, ettei kaikkeen ole heti vastausta
Sietää keskeneräisyyttä paremmin
Matalampi kognitiivinen kyvykkyys – tyypillisiä haasteita
1. Konkreettinen ajattelu
Vaikeus käsitellä abstrakteja tai monitasoisia käsitteitä
Ajattelu painottuu “tässä ja nyt” -tasolle
2. Hitaampi oppiminen
Tarvitsee enemmän toistoa ja selkeitä ohjeita
Uuden tiedon siirtäminen uusiin tilanteisiin voi olla vaikeaa
3. Ongelmien hahmottaminen
Vaikeus pilkkoa monimutkaisia tehtäviä
Jää helposti yhteen ratkaisutapaan
4. Heikompi metakognitio
Yli- tai aliarvioi omaa osaamistaan
Ei aina huomaa virheitään
5. Kielelliset vaikeudet
Ajatusten ilmaiseminen voi olla epätarkkaa
Monimutkaisten tekstien ymmärtäminen vaikeampaa
6. Kuormittuvuus
Väsyy nopeammin monimutkaisissa tehtävissä
Tarvitsee enemmän taukoja ja tukea
7. Mustavalkoinen ajattelu
Vähemmän joustavuutta näkökulmissa
Vaikeus nähdä asioiden eri puolia
Tärkeä tarkennus
Arjessa nämä erot sekoittuvat muihin tekijöihin:
Persoonallisuus (esim. tunnollisuus voi “kompensoida” paljon)
Koulutus ja ympäristö
Motivaatio
Sosiaalinen älykkyys (joka on eri asia kuin perinteinen IQ)
On hyvin tavallista, että:
Korkean kognitiivisen kyvykkyyden omaava henkilö toimii huonosti (esim. impulsiivisuus, laiskuus)
Keskitasoinen henkilö menestyy erinomaisesti (esim. kurinalaisuus, sosiaaliset taidot)
🧩 Yksi keskeinen havainto tutkimuksesta
Älykkyys näkyy selvimmin uusissa ja monimutkaisissa tilanteissa
ei niinkään tutuissa rutiineissaMyös tekoälyn käyttämistä vauva.fi palstalla esitettyihin kysymyksiin vastaamiseen voidaan pitää merkkinä vähä-älyisyydestä.
Arvasin, että joku tulee tuota kommentoimaan. Pikemminkin se kertoo älykkyydestä ja fiksusta ajankäytöstä, ettei tuhlaa aikaa pitkän viestin kirjoittamiseen vauvapalstalle, kun tekoäly tiivistää saman, mitä itsekin haluat sanoa, sekunnissa. Mutta kerro toki, minkä noista kohdista kanssa olet eri mieltä.
Itse pidin tuomaasi tekstiä oikein sopivana tähän ketjuun. Ei sillä ole merkitystä että teksti oli tekoälyn tuottamaa, koska siinä joka tapauksessa tiivistyi tehokkaasti ja faktoihin perustuen tärkeitä asioita. Kiitos!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykkäillä ihmisillä on useammin paketti kasassa. Hyvä koulutus, pitkä parisuhde, työpaikka, terveellinen ruokavalio ja normaali painoindeksi, sopiva määrä lapsia, omistusasunto ja talous kunnossa.
Matalammalla älykkyydellä varustetut ovat useammin vähemmän koulutettuja, sinkkuja tai vaihtuvissa parisuhteissa, lapsettomia tai yli kolmen lapsen vanhempia, työttömiä, ylipainoisia, vuokralla asuvia, köyhiä ja velkaantuneita. Lisäksi todennäköisemmin tupakoivia, tatuoituja, seksuaalisuutta korostavia (härskit puheet jopa lasten kuullen, paljastava pukeutuminen, selkeän näkyvästi täytetyt huulet ja pidennetyt ripset) ja lasten kasvatusta laiminlyöviä.
Nämä ilmenevät yleisellä tasolla, poikkeuksia tietysti löytyy suuntaan ja toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ja selväjärkinen pitää etäisyyttä persuihin ja muihin ääriliikkeisiin sekä psyykkisesti häiriintyneisiin.
Ei, älykäs ei lokeroi ihmisiä noin idioottimaisen ennakkoluuloisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luultavammin kiinnostunut oppimaan lisää ja osaa ajatella asioita eri näkökulmista. Mustavalkoinen ajattelu kertoo usein älyn puutteesta.
Itse tunnen myös hyvin älykkäitä ihmisiä, jotka ei ole erityisen kiinnostuneita oppimaan mistään muusta kuin omasta alastaan koska sitä on pakko. Ja jotkut on tosi mustavalkoisia ajattelijoita, uskovat salaliittoteorioihin jne. Ja silti ovat matemaattis-loogisessa mielessä erittäin älykkäitä, ja korkeakoulutettujakin. Usein erityisesti matemaattisten ja teknisten alojen korkeakoulutetuista tuntuu löytyvän näitä "hörhöjä".
Itse olet mustavalkoinen. Kerro jotain esimerkkejä niistä teorioista joihin ne hörhöt uskoo.
Vierailija kirjoitti:
Älykkäillä ihmisillä on useammin paketti kasassa. Hyvä koulutus, pitkä parisuhde, työpaikka, terveellinen ruokavalio ja normaali painoindeksi, sopiva määrä lapsia, omistusasunto ja talous kunnossa.
Matalammalla älykkyydellä varustetut ovat useammin vähemmän koulutettuja, sinkkuja tai vaihtuvissa parisuhteissa, lapsettomia tai yli kolmen lapsen vanhempia, työttömiä, ylipainoisia, vuokralla asuvia, köyhiä ja velkaantuneita. Lisäksi todennäköisemmin tupakoivia, tatuoituja, seksuaalisuutta korostavia (härskit puheet jopa lasten kuullen, paljastava pukeutuminen, selkeän näkyvästi täytetyt huulet ja pidennetyt ripset) ja lasten kasvatusta laiminlyöviä.
Nämä ilmenevät yleisellä tasolla, poikkeuksia tietysti löytyy suuntaan ja toiseen.
Paljon korkeakoulutettuja jotka eivät havittele kuvaamaasi keskiluokkaisuutta. Ehkä juuri älykkyytensä takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten ÄO on matalampi kuin miesten
Naisten keskimääräinen älykkyys on viime vuosina noussut hieman miesten yli.
No ei ole. Perusälykkyystesti on rajattu 160 pisteeseen, mutta miehillä älykkyysosamäärä jatkuu lähelle 300 pistettä. Näitä megalaisia ja gigalaisia ei edes oteta huomioon, mikä on todellakin outoa. Miehillä on suuremmat aivot ja älykkyysosamäärä korreloi positiivisesti aivojen koon kanssa.
Ei korreloi kuin enintään vastakkaiseen suuntaan.
Suuremmat aivot usein merkitsevät alempaa älykkyyttä, suurempi merkitys on aivojen poimuisuudella. Ihmisten aivot ovat myös evoluution ansiosta pienentyneet, kun samalla äo on noussut.
Ei pidä paikkaansa tämä. Aivojen koko korreloi positiivisesti ja tilastollisesti merkitsevästi älykkyysosamäärän kanssa. Se, että et edes tiedä tätä, tarkoittaa, että olet hieman yksinkertainen ihminen. Tämä tieto löytyy ihan suomenkielisestä Wikipediasta älykkyys aiheen kohdalta. Siellä on mainittu ihan Perssonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen arvokin, joka liittyy asiaan. Suuret aivot tarkoittavat keskimäärin korkeampaa älykkyyttä. Tästä ei ole mitään epäselvyyttä psykologiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ISO PÄÄ
Väärin. Se ei korreloi älyn kanssa. Aivokuoren pinta-ala sen sijaan korreloi niin paljon, että suora kausaatio on havaittavissa.
Aivojen koko korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa. Ihan perusjuttu tämä on psykologiassa. Siis kysymys on pohjimmiltaan aivojen massasta, mutta aivojen massan mittaaminen on mahdotonta, joten tyydytään kallon koon mittaamiseen.
Ei korreloi, älä selitä pskaa. Suuret aivot saattavat jopa olla kehityshäiriö johon liittyy alempi äo.
Aivojen pinta-ala, eli rakenne ja poimuisuus on se merkittävä tekijä.
Kuules nyt hölmöläinen. Tieto aivojen koon vaikutuksesta älykkyysosamäärään löytyy ihan suomenkielisestä Wikipediasta älykkyys aiheen kohdalta.
Vierailija kirjoitti:
No älykäs ihminen ei nimittele eikä solvaa toisia. Hän ymmärtää älyllänsä, että sillä ei saavuta mitään, eikä etenkään rakenna mitään uutta.
Älykäs osaa katsoa myös toisen näkökulmasta. Hän pystyy älyllään päättelemään, että toinen katsoo asiaa omista lähtökohdistaan, ja koittaa löytää siitä jonkun yhteisen sävelen, vaikka olisi itse eri mieltä.
Älykäs ei vaadi toisilta mitään oman mittarinsa mukaan. Olenhan minäkin, kyllähän minäkin jne. Hän käsittää taas älynsä avulla, että kaikilla ei ole samoja valmiuksia asioihin.
Älykäs uskoo yksinkertaisuuden voimaan joissain tapauksissa : kohtele toisia, kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan.
Onko noi älykkyyttä vai empatiaa, ja missä se raja kulkee, niinpä niin.
Mahtaako siihen vastaukseen kenenkään äly riittää.
Nuo eivät ole älykkyyttä vaan viisautta. Viisaus ei edellytä älykkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkäillä ihmisillä on useammin paketti kasassa. Hyvä koulutus, pitkä parisuhde, työpaikka, terveellinen ruokavalio ja normaali painoindeksi, sopiva määrä lapsia, omistusasunto ja talous kunnossa.
Matalammalla älykkyydellä varustetut ovat useammin vähemmän koulutettuja, sinkkuja tai vaihtuvissa parisuhteissa, lapsettomia tai yli kolmen lapsen vanhempia, työttömiä, ylipainoisia, vuokralla asuvia, köyhiä ja velkaantuneita. Lisäksi todennäköisemmin tupakoivia, tatuoituja, seksuaalisuutta korostavia (härskit puheet jopa lasten kuullen, paljastava pukeutuminen, selkeän näkyvästi täytetyt huulet ja pidennetyt ripset) ja lasten kasvatusta laiminlyöviä.
Nämä ilmenevät yleisellä tasolla, poikkeuksia tietysti löytyy suuntaan ja toiseen.
Paljon korkeakoulutettuja jotka eivät havittele kuvaamaasi keskiluokkaisuutta. Ehkä juuri älykkyytensä takia.
Paketti on kasassa kun on elämäänsä ja valintoihinsa aidosti tyytyväinen. Ylipainoisena, työttömänä, päihdeongelmaisena ja vähävaraisena kaupungin vuokra-asunnossa elävänä näkee elämässään varmaan itsekin paljon asioita, joihin ei voi olla tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Älykkäillä ihmisillä on useammin paketti kasassa. Hyvä koulutus, pitkä parisuhde, työpaikka, terveellinen ruokavalio ja normaali painoindeksi, sopiva määrä lapsia, omistusasunto ja talous kunnossa.
Matalammalla älykkyydellä varustetut ovat useammin vähemmän koulutettuja, sinkkuja tai vaihtuvissa parisuhteissa, lapsettomia tai yli kolmen lapsen vanhempia, työttömiä, ylipainoisia, vuokralla asuvia, köyhiä ja velkaantuneita. Lisäksi todennäköisemmin tupakoivia, tatuoituja, seksuaalisuutta korostavia (härskit puheet jopa lasten kuullen, paljastava pukeutuminen, selkeän näkyvästi täytetyt huulet ja pidennetyt ripset) ja lasten kasvatusta laiminlyöviä.
Nämä ilmenevät yleisellä tasolla, poikkeuksia tietysti löytyy suuntaan ja toiseen.
Tuo pätee keskivertoa hieman älykkäimpiin, tyyliä ÄO 120. Todella korkea älykkyys sisältää usein liitännäisvaivoja. Harva todella älykäs on tyytyväinen arkeensa. Tätä on todella vaikea selittää henkilölle, joka ei jaa samaa todellisuutta. M52
Vierailija kirjoitti:
Iltalehti ylistää:
Nat-si-johtajat loistivat älykkyystesteissä
Natsijohtajista monet olivat erittäin älykkäitä, osa jopa neroja. 👍
Ennen wanhaan johtotehtäviin valikoitua luonnostaakin älykkäitä ihmisiä. Nykyään tilanne on toinen, kun ei ole varsinaisesti paljonkaan järkeä esim. johtaa vaikkapa Saksan tai Suomen valtiota. Palkat ja edut suhteellisen vähäiset verrattuna esim. siihen mitä huippujohtajana voi tienata, lisäksi työ on erittäin turhauttavaa ja naama näkyy jatkuvasti, ja kansalaiset, jotka ovat keskimäärin vain ÄO-tasolla 100, haukkuvat koko ajan, usein ymmärtämättä edes mitä haukkuvat ja miksi. Siksi kai meillä nykyään on presidenttiehdokkaina ja jopa presidenttinä ihmisiä, jotka eivät osaa laskea viisi potenssiin viisi tai selvinneet edes yläkoulun matematiikasta.
Älykkäät ihmiset ymmärtävät hyödyntää tekoälyä työkaluna, joka säästää aikaa ja tehostaa tekemistä. He käyttävät tekoälyä, koska he tunnistavat tehokkaat työkalut ja osaavat hyödyntää niitä omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. He ymmärtävät, että älykkyys ei ole sitä, että tekee kaiken itse ja mahdollisimman hitaasti, vaan sitä, että löytää parhaat keinot päästä lopputulokseen nopeasti ja laadukkaasti. Älykäs ihminen ei koe tätä uhkana omalle osaamiselleen, vaan keinona vahvistaa sitä. Älykäs ihminen ymmärtää myös, mihin se sopii ja mihin ei. Hän osaa arvioida, milloin tekoäly nopeuttaa ja parantaa lopputulosta, ja milloin taas tarvitaan omaa ajattelua, harkintaa tai tarkempaa asiantuntemusta. Lisäksi älykäs käyttäjä tietää, miten tekoälyltä saa haluamansa tuloksen. Hän osaa muotoilla kysymykset oikein, tarkentaa ohjeita ja hyödyntää vastauksia kriittisesti. Fiksut ihmiset käyttävät tekoälyä myös paljon muuhun kuin pelkkään kysymiseen, kuten ideointiin, tekstien muokkaamiseen, tiedon jäsentämiseen ja erilaisten tehtävien automatisointiin.
Sen sijaan tyhmät kehuvat olevansa niin fiksuja, etteivät muka tarvitse sitä, mutta todellisuudessa he käyttävät enemmän aikaa ja tekevät samat asiat tehottomammin. Tyhmä torjuu uudet työkalut usein periaatteesta tai ymmärtämättömyydestä. Hän ei pysähdy miettimään, voisiko asioita tehdä helpommin, vaan pitäytyy vanhoissa tavoissa ja käyttää aikaa tehottomasti. Hänellä ei usein ole edes riittävää käsitystä siitä, mihin kaikkeen tekoälyä voi käyttää tai miten siltä saa laadukkaita ja hyödyllisiä tuloksia. Usein taustalla on myös haluttomuus opetella uutta tai epävarmuus omasta osaamisesta, joka naamioidaan ylimielisyydeksi.
Lähes kaikki menestyneet ihmiset ja yritykset hyödyntävät tekoälyä jollain tavalla, koska se antaa selkeän kilpailuedun tehokkuudessa, nopeudessa ja päätöksenteossa. Mitä menestyneempi olet, sitä todennäköisemmin käytät erilaisia työkaluja, mukaan lukien tekoälyä, työn tehostamiseen ja parempien tulosten saavuttamiseen. Kyse ei ole sattumasta, vaan siitä, että parhaat osaajat ottavat käyttöönsä keinot, jotka vievät heitä eteenpäin.