Miten älykkyyden taso näkyy ihmisissä?

Vierailija kirjoitti:

Yksi aika selkeä merkki on tietynlainen moniulotteinen huumorintaju. Jutut ovat sellaisia, ettei hölmöimmät kertakaikkiaan tajua, miksi ne ovat hauskoja ja kekseliäitä.

Huumorintaju; älykäs ratkaisee ongelmat synkimmässäkin kurjuudessa, eli löytää hopeareunan synkimmästäkin pilvestä. 

Vähemmän älykäs jää vellomaan synkkyyteen.

Vierailija kirjoitti:

Jos on yli-ihminen, siis luova nero tai luova yleisnero, niin tuskin viihtyy erityisen hyvin tavallisten ihmisten kanssa. Sosiaalisuus on juuri yksinkertaisemman ihmisen perusominaispiirre. Siis mitä älykkäämpi ihminen on, sitä vähemmän hänellä on tarvetta sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa. Tämä tietysti aivan eri asia kuin antisosiaalisuus. Antisosiaalinen ihminen, siis sosiopaatti, tarvitsee jatkuvasti seuraa, koska ei halua olla yksin omien ajatustensa kanssa.

Uskon silti että on myös älykkäitä ja sosiaalisia. Ehkä jossain tutkijaryhmissä tai työssä missä täytyy nauttia muiden seurasta. Riittävän samankaltaisten kun itse on.

Vierailija kirjoitti:

Nobelisti William Shockley (fysiikka, 1956): Transistorin keksijänä tunnettu Shockley oli myöhemmällä iällään kiinnostunut eugeniikasta ja levitti rasistisia teorioita, joissa hän väitti mustien olevan älyllisesti alempia kuin valkoisten.

Eipä ollut kuitenkaan väärässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hahmotuskyky on yksi asia mikä selvästi näkyy arjessa. Osaako ennakoida liikenteessä, ymmärtääkö että tämä tuoli ei mahdu tuohon rakoseen, hahmottaako aikaa ja osaako tehdä realistisia aika-arvioita... Ihminen voi vaikuttaa heikkolahjaiselta, jos hahmotuskyvyssä on puutteita.

Sellainen loogisen päättelykyvyn heikkous näkyy myös. Jos sinulla on jo viisi omenaa, ostatko kaupasta viisi omenaa lisää ja sitten oletkin PA ja omenat pilaantuvat? Mikä on todennäköisyys sille, että pärjäät ulkona pelkällä hupparilla jos lämpöä on +2 astetta? 

Yksi arjessa näkyvä älykkyyden heikkous liittyy jotenkin itsereflektioon. Tekeekö ihminen samanlaisia valintoja uudestaan, vaikka hänen pitäisi jo tietää mikä lopputulos tulee olemaan? Pystyykö ihminen oppimaan omien virheiden lisäksi myös muiden virheistä, tai parhaassa tapauksessa jopa välttämään tiettyjä virheitä ottamalla asioista selvää etukäteen ja opiskelemalla asioita?

Lisäksi on tietysti tunneälyä ja sosiaalisia taitoja, jotka vaikuttavat ihmissuhteisiin ja kielellistä älykkyyttä, joka vaikuttaa ihmisten käsityksiin henkilön älyllisistä kyvyistä. Monimutkainen aihe!

Tässä ihan hyviä pointteja. Toki kuten sanottu, älykkyys ei suojaa esim. traumoista, päihdeongelmilta tai mielenterveyden häiriöiltä, jotka vaikuttavat käytökseen ja arviointikykyyn.

Olet oikeassa. Korkea älykkyys altistaa näille. M52

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hahmotuskyky on yksi asia mikä selvästi näkyy arjessa. Osaako ennakoida liikenteessä, ymmärtääkö että tämä tuoli ei mahdu tuohon rakoseen, hahmottaako aikaa ja osaako tehdä realistisia aika-arvioita... Ihminen voi vaikuttaa heikkolahjaiselta, jos hahmotuskyvyssä on puutteita.

Sellainen loogisen päättelykyvyn heikkous näkyy myös. Jos sinulla on jo viisi omenaa, ostatko kaupasta viisi omenaa lisää ja sitten oletkin PA ja omenat pilaantuvat? Mikä on todennäköisyys sille, että pärjäät ulkona pelkällä hupparilla jos lämpöä on +2 astetta? 

Yksi arjessa näkyvä älykkyyden heikkous liittyy jotenkin itsereflektioon. Tekeekö ihminen samanlaisia valintoja uudestaan, vaikka hänen pitäisi jo tietää mikä lopputulos tulee olemaan? Pystyykö ihminen oppimaan omien virheiden lisäksi myös muiden virheistä, tai parhaassa tapauksessa jopa välttämään tiettyjä virheitä ottamalla asioista selvää etukäteen ja opiskelemalla asioita?

Lisäksi on tietysti tunneälyä ja sosiaalisia taitoja, jotka vaikuttavat ihmissuhteisiin ja kielellistä älykkyyttä, joka vaikuttaa ihmisten käsityksiin henkilön älyllisistä kyvyistä. Monimutkainen aihe!

Muutoin samat havainnot, paitsi tuo ensimmäinen kohta ei kovinkaan hyvin pidä paikkansa. Tunnen parikin mensalaista, loogisesti ja sosiaalisesti lahjakkaita, mutta tietynlainen hahmotus vaikkapa liikenteessä ei suju kovin hyvin.

Minä tunnen useita mensalaisia ja kaikilla on aivan erinomainen hahmotuskyky myös siellä liikenteessä. 

Ei vaan jaksa keskustella tai edes kuunnella itsestäänselvyyksiä tai epäolennaisia juttuja. 
Nopea päätöstentekokyky ja samalla ihmettely, miksi muut eivät osaa valita.

Vierailija kirjoitti:

Naisten ÄO on matalampi kuin miesten

Naisten keskimääräinen älykkyys on viime vuosina noussut hieman miesten yli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hahmotuskyky on yksi asia mikä selvästi näkyy arjessa. Osaako ennakoida liikenteessä, ymmärtääkö että tämä tuoli ei mahdu tuohon rakoseen, hahmottaako aikaa ja osaako tehdä realistisia aika-arvioita... Ihminen voi vaikuttaa heikkolahjaiselta, jos hahmotuskyvyssä on puutteita.

Sellainen loogisen päättelykyvyn heikkous näkyy myös. Jos sinulla on jo viisi omenaa, ostatko kaupasta viisi omenaa lisää ja sitten oletkin PA ja omenat pilaantuvat? Mikä on todennäköisyys sille, että pärjäät ulkona pelkällä hupparilla jos lämpöä on +2 astetta? 

Yksi arjessa näkyvä älykkyyden heikkous liittyy jotenkin itsereflektioon. Tekeekö ihminen samanlaisia valintoja uudestaan, vaikka hänen pitäisi jo tietää mikä lopputulos tulee olemaan? Pystyykö ihminen oppimaan omien virheiden lisäksi myös muiden virheistä, tai parhaassa tapauksessa jopa välttämään tiettyjä virheitä ottamalla asioista selvää etukäteen ja opiskelemalla asioita?

Lisäksi on tietysti tunneälyä ja sosiaalisia taitoja, jotka vaikuttavat ihmissuhteisiin ja kielellistä älykkyyttä, joka vaikuttaa ihmisten käsityksiin henkilön älyllisistä kyvyistä. Monimutkainen aihe!

Muutoin samat havainnot, paitsi tuo ensimmäinen kohta ei kovinkaan hyvin pidä paikkansa. Tunnen parikin mensalaista, loogisesti ja sosiaalisesti lahjakkaita, mutta tietynlainen hahmotus vaikkapa liikenteessä ei suju kovin hyvin.

Minä tunnen useita mensalaisia ja kaikilla on aivan erinomainen hahmotuskyky myös siellä liikenteessä. 

Jos on ajattelijatyyppi, niin ei ole järkevää yrittää edes ajaa autolla. Albert Einsteinille tuotti vaikeuksia ajaa polkupyörällä. Nerot kävelevät mieluummin, kuten Einstein. Ja ajattelevat samalla kun kävelevät. 

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden voi jakaa kylmään,ylpeään,itsekkääseen älykkyyteen,jossa ihminen antaa kunnian vain itselleen älykkyydestään ja tämä älykkyys pohjautuu enimmäkseen kirjanoppineisuuteen.

Sydämellinen älykkyys on taas lämmintä,sympaattista,nöyrää,Luojalleen kunnian antavaa älykkyyttä.

Tämä älykkyys on hengellistä.Tätä älykkyyttä edusti Jeesus maanpäällä ollessaan.

Kylmä älykkyys tuottaa ydinpommeja yms .

Sydämellinen älykkyys tuottaa hyvinvointia.

Noilla ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa. 😂 

Vierailija kirjoitti:

🧠 Korkea kognitiivinen kyvykkyys – tyypillisiä piirteitä

1. Abstrakti ajattelu

Ymmärtää nopeasti monimutkaisia kokonaisuuksia

Näkee yhteyksiä asioiden välillä, joita muut eivät heti huomaa

2. Nopea oppiminen

Tarvitsee vähemmän toistoa uuden asian omaksumiseen

Yleistää opittua tehokkaasti uusiin tilanteisiin

3. Hyvä ongelmanratkaisu

Jakaa ongelmat osiin

Keksii useita vaihtoehtoisia ratkaisuja

4. Metakognitio (ajattelun tarkkailu)

Tiedostaa, mitä tietää ja mitä ei tiedä

Osaa muuttaa ajattelutapaansa tarvittaessa

5. Kielellinen tarkkuus

Ilmaisee ajatuksia selkeästi ja täsmällisesti

Ymmärtää vivahteita ja monimerkityksisyyttä

6. Pitkäjänteinen keskittyminen

Jaksaa työskennellä monimutkaisten asioiden parissa pitkään

7. Uteliaisuus

Kysyy “miksi” ja “miten”

Hakeutuu uuden tiedon pariin oma-aloitteisesti

8. Epävarmuuden sietokyky

Hyväksyy, ettei kaikkeen ole heti vastausta

Sietää keskeneräisyyttä paremmin

 

Matalampi kognitiivinen kyvykkyys – tyypillisiä haasteita

1. Konkreettinen ajattelu

Vaikeus käsitellä abstrakteja tai monitasoisia käsitteitä

Ajattelu painottuu “tässä ja nyt” -tasolle

2. Hitaampi oppiminen

Tarvitsee enemmän toistoa ja selkeitä ohjeita

Uuden tiedon siirtäminen uusiin tilanteisiin voi olla vaikeaa

3. Ongelmien hahmottaminen

Vaikeus pilkkoa monimutkaisia tehtäviä

Jää helposti yhteen ratkaisutapaan

4. Heikompi metakognitio

Yli- tai aliarvioi omaa osaamistaan

Ei aina huomaa virheitään

5. Kielelliset vaikeudet

Ajatusten ilmaiseminen voi olla epätarkkaa

Monimutkaisten tekstien ymmärtäminen vaikeampaa

6. Kuormittuvuus

Väsyy nopeammin monimutkaisissa tehtävissä

Tarvitsee enemmän taukoja ja tukea

7. Mustavalkoinen ajattelu

Vähemmän joustavuutta näkökulmissa

Vaikeus nähdä asioiden eri puolia

Tärkeä tarkennus

Arjessa nämä erot sekoittuvat muihin tekijöihin:

Persoonallisuus (esim. tunnollisuus voi “kompensoida” paljon)

Koulutus ja ympäristö

Motivaatio

Sosiaalinen älykkyys (joka on eri asia kuin perinteinen IQ)

On hyvin tavallista, että:

Korkean kognitiivisen kyvykkyyden omaava henkilö toimii huonosti (esim. impulsiivisuus, laiskuus)

Keskitasoinen henkilö menestyy erinomaisesti (esim. kurinalaisuus, sosiaaliset taidot)

🧩 Yksi keskeinen havainto tutkimuksesta

Älykkyys näkyy selvimmin uusissa ja monimutkaisissa tilanteissa
ei niinkään tutuissa rutiineissa

Myös tekoälyn käyttämistä vauva.fi palstalla esitettyihin kysymyksiin vastaamiseen voidaan pitää merkkinä vähä-älyisyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten ÄO on matalampi kuin miesten

Naisten keskimääräinen älykkyys on viime vuosina noussut hieman miesten yli. 

No ei ole. Perusälykkyystesti on rajattu 160 pisteeseen, mutta miehillä älykkyysosamäärä jatkuu lähelle 300 pistettä. Näitä megalaisia ja gigalaisia ei edes oteta huomioon, mikä on todellakin outoa. Miehillä on suuremmat aivot ja älykkyysosamäärä korreloi positiivisesti aivojen koon kanssa.

Riippuu varmaan ihmisestäkin paljon, millaisia älyn ilmenemismuotoja arvostaa. Itse pidän tyhminä ns. yhden asian ihmisiä. Sellaisia, jotka ajattelevat asioista mustavalkoisesti esim. politiikassa. Minusta on älykästä ymmärtää, että asioissa on monia puolia, ratkaisuissa aina jotain hyvää ja jotain huonoa. 

Itsereflektion joku täällä mainitsikin. Se on minustakin älyn merkki, että osaa pohtia myös omaa toimintaansa ja omia päätöksiään monelta eri kannalta, ja pystyy esim. muuttamaan mieltään, jos oppii jostakin asiasta lisää ja toteaa, että nykyinen toimintatapa ei vaikkapa sovikaan tähän uuteen ympäristöön.

Vierailija kirjoitti:

ISO PÄÄ

Väärin. Se ei korreloi älyn kanssa. Aivokuoren pinta-ala sen sijaan korreloi niin paljon, että suora kausaatio on havaittavissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hahmotuskyky on yksi asia mikä selvästi näkyy arjessa. Osaako ennakoida liikenteessä, ymmärtääkö että tämä tuoli ei mahdu tuohon rakoseen, hahmottaako aikaa ja osaako tehdä realistisia aika-arvioita... Ihminen voi vaikuttaa heikkolahjaiselta, jos hahmotuskyvyssä on puutteita.

Sellainen loogisen päättelykyvyn heikkous näkyy myös. Jos sinulla on jo viisi omenaa, ostatko kaupasta viisi omenaa lisää ja sitten oletkin PA ja omenat pilaantuvat? Mikä on todennäköisyys sille, että pärjäät ulkona pelkällä hupparilla jos lämpöä on +2 astetta? 

Yksi arjessa näkyvä älykkyyden heikkous liittyy jotenkin itsereflektioon. Tekeekö ihminen samanlaisia valintoja uudestaan, vaikka hänen pitäisi jo tietää mikä lopputulos tulee olemaan? Pystyykö ihminen oppimaan omien virheiden lisäksi myös muiden virheistä, tai parhaassa tapauksessa jopa välttämään tiettyjä virheitä ottamalla asioista selvää etukäteen ja opiskelemalla asioita?

Lisäksi on tietysti tunneälyä ja sosiaalisia taitoja, jotka vaikuttavat ihmissuhteisiin ja kielellistä älykkyyttä, joka vaikuttaa ihmisten käsityksiin henkilön älyllisistä kyvyistä. Monimutkainen aihe!

Itselläni on testatusti korkea ÄO, mutta myös diagnosoitu hahmotushäiriö. Eli hahmotuskyky ei kyllä ole hyvä. Se on aika lailla älykkyydestä erillinen asia tuo hahmotuskyky.

Kiinnostavaa kuulla. Itse kuulun mensaan, ja olen olettanut hyvän hahmotuskykyni (sekä ajallisen että avaruudellisen) liittyvän juurikin älykkyysosamäärään. Äo-testi ei sitten ole kaiketi kovin kattava, jos mittaa vain loogista päättelykykyä? Muisti ja matemaattinen päättelykyky ovat minulla tavallista huonommat, mitkä taas viitisentoista pistettä pienemmän äo:n omaavalla puolisollani ovat erinomaiset. Eräs ystäväni on todella viisas, mutta hahmotuskyky aivan olematon ja koulumenestys huono. Toinen taas osaa suunnitella monimutkaisiakin kokonaisuuksia, mutta ei silti ymmärrä toistuvuuksien päälle, varsinkaan omassa toiminnassaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ISO PÄÄ

Väärin. Se ei korreloi älyn kanssa. Aivokuoren pinta-ala sen sijaan korreloi niin paljon, että suora kausaatio on havaittavissa.

Aivojen koko korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa. Ihan perusjuttu tämä on psykologiassa. Siis kysymys on pohjimmiltaan aivojen massasta, mutta aivojen massan mittaaminen on mahdotonta, joten tyydytään kallon koon mittaamiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten ÄO on matalampi kuin miesten

Naisten keskimääräinen älykkyys on viime vuosina noussut hieman miesten yli. 

No ei ole. Perusälykkyystesti on rajattu 160 pisteeseen, mutta miehillä älykkyysosamäärä jatkuu lähelle 300 pistettä. Näitä megalaisia ja gigalaisia ei edes oteta huomioon, mikä on todellakin outoa. Miehillä on suuremmat aivot ja älykkyysosamäärä korreloi positiivisesti aivojen koon kanssa.

Aikoinaan sain Tanskassa tuloksen 167. Käsittääkseni on nykyään rajattu tuohon mainitsemaasi, koska sen ylittävää ei voida luotettavasti määritellä. M52

Älykäs ihminen käyttäytyy arvokkaasti ja ylväästi (jonnet ylväästi ei tarkoita ylpeästi tai leveillen), arvostaa ja kunnioittaa muita ihmisiä vaikka heillä on erillainen tausta; uskonto, ihonväri, arvot, poliittinen näkemys jne.

Älykäs osaa epäillä jos joissain asioissa on jotain mätää ja tajuaa,  mitä se voisi olla. vaikka n,1000 muuta häntä muka älykkäämpää ja koulutetumpia ei tajua,eikä tiedä. Luulevat.  että mitä kerrottu on kaikki. 
Se että sanooko niistä  mitään, ei tarkoita  mitään 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi aika selkeä merkki on tietynlainen moniulotteinen huumorintaju. Jutut ovat sellaisia, ettei hölmöimmät kertakaikkiaan tajua, miksi ne ovat hauskoja ja kekseliäitä.

Huumorintaju; älykäs ratkaisee ongelmat synkimmässäkin kurjuudessa, eli löytää hopeareunan synkimmästäkin pilvestä. 

 

Vähemmän älykäs jää vellomaan synkkyyteen.

Ei ole noin yksiselitteistä.

Moni älykäs kärsii masennuksesta, ehkä jaksottaisista kaunista. Puhti voi olla täysin poissa. Ei se äly pelasta silloin jos elämän vastoinkäymiset tai jokin vanha pettymys pääsee niskan päälle mellastamaan. Joku ehkä osaa peittää tuon taitavasti älyllään mutta voi silti kärsiä sisimmässään paljonkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten ÄO on matalampi kuin miesten

Naisten keskimääräinen älykkyys on viime vuosina noussut hieman miesten yli. 

No ei ole. Perusälykkyystesti on rajattu 160 pisteeseen, mutta miehillä älykkyysosamäärä jatkuu lähelle 300 pistettä. Näitä megalaisia ja gigalaisia ei edes oteta huomioon, mikä on todellakin outoa. Miehillä on suuremmat aivot ja älykkyysosamäärä korreloi positiivisesti aivojen koon kanssa.

Aikoinaan sain Tanskassa tuloksen 167. Käsittääkseni on nykyään rajattu tuohon mainitsemaasi, koska sen ylittävää ei voida luotettavasti määritellä. M52

Kyllähän vaikeita kysymyksiä voidaan lisätä, ei se mikään psykologinen ongelma ole. Ongelma on täysin poliittinen.